Vuosi: 2024
Toimialan tunteminen on avuksi viestinnän asiantuntijalle
Viestinnän asiantuntija pystyy helpommin tukemaan hankkeen toteuttamisessa, kun ymmärtää sen toimialaa. Toimialan tunteminen ei kuitenkaan luonnistu käden käänteessä, vaan asiantuntijoiden tuki on oleellisessa asemassa etenkin perehtyessä alaan aivan hankkeen alussa. Voiko toimialaa oppia ymmärtämään sangen nopeasti? Entä mitä hyötyä lopulta siitä on viestinnän asiantuntijalle? Viestiminen alalla, jota ei tunne Konetekniikka aihealueena oli itselleni hyvin vieras, kunnes aloitin viestinnän työt kyseisen alan hankkeessa. En ollut aikaisemmin tekemisissä robottien ja koneiden tai saati tekoälyn parissa. Taustani tuli kulttuurialalta, kulttuuripalveluiden markkinoinnista sekä tapahtumien tuottamisesta. Aloittaessani konetekniikan hankkeessa, minun piti oppia ymmärtämään alaa hyvin lyhyessä ajassa. Huomasin, ettei se ollut helppoa. Konetekniikka on laaja tekniikan ala, johon kuuluvat erilaisten laitteiden sekä koneiden suunnittelu ja valmistaminen. Siihen liittyvät muun muassa tuotekehitys, mallinnus, automaatio, robotiikka, tekoäly ja esineiden internet. Konetekniikkaa tarvitaan metalli-, auto-, ja elintarviketeollisuudessa, terveydenhuollossa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Konetekniikan avulla pystytään mahdollistamaan perusarki, esimerkiksi sähkön käyttäminen ja liikkuminen paikasta toiseen. Konetekniikan ala on siis hyvin erilainen kuin mitä olen aiemmalta taustaltani. Mitä toimialaosaaminen on? Toimialaosaaminen voidaan yhdistää termiin substanssiosaaminen, joka kuvaa tarkemmin toimialan tietämystä sekä ymmärtämistä. Se on oman alansa asiantuntijaosaamista, mikä tulee yleensä koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kyse on siis pitkältä ajalta tulevasta osaamisesta. Toki on mahdollista varsin lyhyessä ajassa sisäistää asioita. Kuitenkin se, miten syvällisesti pystyy ymmärtämään, on hyvin yksilöllistä. Toimialan tuntemisen edut Toimialan lainalaisuuksien ja toimintatapojen tuntemisesta on hyötyä viestintää tekevälle, sillä niiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan tarkemmin hankkeen toimialaa sekä kohderyhmiä. Myös koko alan yhteiskunnallista merkitystä ja kilpailevia tahoja. Erityisesti sisällöntuotannossa alan tunteminen on eduksi. Tuntiessaan toimialaa viestinnän asiantuntijalla on myös helpommat mahdollisuudet tukea hankkeen muuta toimintaa. Ilman toimialan tuntemista viestinnän asiantuntija voi olla täysin muiden osaamisen varassa. Tällöin alan asiantuntijoiden ja viestinnän asiantuntijan välinen yhteistyö korostuu, sekä heidän ammatillisen tietonsa ja siitä viestimisen tärkeys. Tämä puolestaan voi lisätä muiden asiantuntijoiden työtaakkaa, jos ei ole tottunut viestimään omasta työstään muille. Toimialan tuntemisesta on siis etua. Auttaako alan tunteminen viestinnän toteuttamisessa tulevaisuudessa? Opetushallituksen selvityksen (1) mukaan tulevaisuudessa viestintäalan asiantuntijoilla tarvittaisiin liiketalouteen ja toimintaympäristöön liittyvää osaamista. Lisäksi substanssiosaamista, yleistä työelämäosaamista ja unohtamatta tietysti teknologiatietämystä. Tarkemmin toimintaympäristön ymmärtämistä kuvailtiin verkostojen hallinnan osaamisena. Niitä tulisi osata luoda ja johtaa joustavasti. Toimintaympäristöön liittyen selvityksessä painotettiin yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärrystä sekä moninaisuutta ja vastuullisuutta. Liiketalouden kohdalla puolestaan ansaintalogiikan uudistamisen taitoa, mikä tarkoittaa konseptointia ja kaupallistamista. Selvityksessä nousi myös esiin yleisten asiantuntijataitojen ja työelämäosaamisen kohdalla sosiaaliset ja psykologiset taidot sekä jatkuva oppiminen. Selvityksessä kuvaillulla substanssiosaamisella tarkoitettiin oman alan asiantuntijaosaamista, eli viestinnän ydinosaamista. Teknologian kohdalla tulevaisuuden taitoja olisivat erilaisten alustojen ja datan ymmärtäminen sekä virtuaalisten ympäristöjen käyttäminen. Laajalahti kirjoitti ProComin Terveisiä työelämästä -artikkelissaan (2) vinkkejä tulevaisuuden viestinnän ammattilaisille. Ydinosaamisen, eli viestinnän lisäksi kannattaa opetella yrityksen toimiala kunnolla. ”Tyhmiä” kysymyksiä saa tehdä niin paljon, kunnes ymmärtää varmasti alaa. Yhteistyö oman organisaation asiantuntijoiden kanssa ei ole myöskään pahitteeksi, päinvastoin. Viestinnän asiantuntijan tulee olla utelias ympärillä olevia asioita kohtaan. (2) Hankkeiden parissa jo opitun alan ymmärtämisestä on etua etenkin vastaavanlaisissa, tulevissa hankkeissa. Alan tietämystä ei kannata heittää hukkaan, vaan sille sopiva jatkumo olisi joko saman alan uusi hanke tai lähellä sitä oleva. Tällöin viestinnän asiantuntija voi syventyä paremmin kyseisen alan toimintaan. Erityisesti toimialan ymmärtämisestä on hyötyä hankkeen ideointi- ja rahoitusvaiheessa, kun tulevalle hankkeelle kirjoitetaan viestintäsuunnitelmaa rahoitushakemusta varten. Osaamista, hankittua tietoa ja taitoja alasta kannattaa hyödyntää myös tulevaisuudessa. Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK. Lähteet Haasmaa, H., Hägg, M., Sillanpää, V. & Tuominen-Thuesen, M. Media- ja viestintäalan osaamistarpeet. Nopeasti muuttuva ala tarvitsee jatkuvaa oppimista tukevia toimintamalleja (oph.fi). Opetushallitus, 2020. Laajalahti, A. Terveisiä työelämästä, viestinnän opiskelija! (procom.fi) ProCom (4.6.2021)
Thick Customer Research Reduces Failures in Services and Businesses
The success or failure of a business or service depends on many factors. Some of them you will have no control over and some will be things that you can mitigate with your preparation and actions. Thorough customer research is one of those things that can help you to reduce your chances of being unsuccessful. For the purpose of this article, a customer is defined as a person who is the one who pays or not. Not all users will be the payer of the products or services that you sell but understanding them is vital. It doesn’t matter if you are involved with public services or a private company; doing customer research will help to avoid service and product failures. This will help you to avoid most of the early pitfalls in development and design phases because it allows you to understand what customers and users are expecting before you have even built anything. If you have already built something and it isn’t getting the traction that it should, there are many issues that could be at fault and without doing the research, you can only guess which one (or combination of them) it is. This takes time and money and will give you a much shorter runway to fix the problem. What is Customer Research? Customer research, when done thoroughly and intentionally, is a combination of asking, listening, and learning. Direct and indirect customer research can consist of: interviews surveys observations shadowing internet searches reading articles blogs academic journals, etc. There are a lot of ways to do this research and it is important to include different methods to get a good overview of the market and the customers themselves. One very good resource for understanding different methods for customer research is the website This Is Service Design Doing. There are both qualitative and quantitative methods of customer research listed on this website. Both are needed to create an in-depth context to gain actionable insights for your service or product. What is Thick Customer Research? When doing research of any kind, you have the choice of doing quantitative or qualitative data. Both of these have their pros and cons. Quantitative research allows you to reach far more people than you would be able to get with qualitative; this research can tell you whatis happening. While the depth of insights and understanding of human experiences that you can get from qualitative research will tell you why it is happening when compared to quantitative research. There is no context to the what. In combination, these two create what is called “thick data”. Tricia Wang gives a greatly informative TEDxTalk on the value of thick data. Looking at the photo of this article, using quantitative data, we can ascertain that there is 1 Santa Clause under the pier, there are two people talking to the Santa character, they are potentially half way along the pier and stood in between the pillars. What we cannot know is the why of any of this situation. Without doing some quantitative research, we cannot find out: Why Santa is there? What the people are talking about? How often Santa is present under the pier? If Santa will return tomorrow. What does Santa hope to achieve by being there? Is Santa achieving what he set out to do? Like mentioned above, even if we gather the answers to the quantitative research, we still have no context or actionable insights into what is really happening. Why Do Customer Research? There are a few main uses for customer research Knowing who you need to focus on Understanding how to communicate with your customer Follow different shifts and trends in your customer base Understanding what is important to your users You need to identify who your customers are or are going to be, you need to interview some of them and find out how they are currently fixing the issue(s) that your service or product will fix (or should fix). When you research why companies fail, as mentioned above, there will be a mix of reasons. An article promoted on a US Chamber of Commerce website lists three main causes of small business failure: Cash flow problems No demand for product of service Poor management From these three, the easiest one to help with customer research is the no demand for the product or service. If you are doing good research, you will find out early in the process whether your idea is useful or sellable. Long before you invest in full development, you should be out there asking questions and testing your idea before you have built it with a simple prototype. Doing this should also help with problem number one because it will let you put off bigger financial investments and reduce the amount of time it takes to get a sellable product. It can cost a lot of money and time to get your first fully functioning product or service. These steps should not be taken until you have a proven prototype that has shown that people are interested and willing to pay for it. Outside of validating a prototype, customer research is valuable to learn how to communicate and sell to your customer, figure out how they would use your product or service (it may not be how you think), and see if there are any specific elements or competitors that you are missing. It is also important to figure out how people are currently solving the problem right now without your product on the market. Understanding this will help you understand what may be a competitive edge in the future. Which Services and Businesses Need to Do Research? Understanding your customers/users is vital whether you deliver a specific service in a larger organisation or if you are a business that serves B2B or B2C customers. Customer research is so important for most people to learn because most people will need to use it in their work. It does not matter where you are in an organisation, most people have some kind of customer that they are creating services for. But many may not use that perspective in their work. For example, people working in HR functions or the finance office of an organisation can have both internal and external customers depending on their specific role. Many will likely have both. Human Resources will have responsibility for professional development opportunities but also recruitment. Professional development roles are creating services that will be used by internal customers [how staff or their managers can access or request certain training] and external customers [how training providers can submit proposals to collaborations, etc.]. In recruitment, hiring managers need use the processes that are in place to open a role to the public, but also the recruiter needs to field questions from outside the organisation and the external stakeholder needs to be able to easily navigate the application process. Not A ‘One and Done’ The purposeful design of services and products is what will make sure that you have the best chance of becoming essential to your customers and users. Purposeful design begins with research. Deep, methodical research that can be refined, replicated and impactful. Research is also not something that you can do once or become complacent about. It is important to make sure that you are always gathering some feedback in order to refine and respond to new trends and needs. This valuable edge will give you the understanding of what it will take to continually be solving your customer’s problems. And solving a real problem is the reason you will be successful. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences.
Kiinnostusta hankkeelle hankkimassa
Kiinnostusta hankkeelle hankkimassa Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä on paljon hankkeita, joissa on tarkoitus tuottaa lisäarvoa Uudenmaan pienille ja keskisuurille (pk-) yrityksille. Meillä on osaamista, opiskelijoita ja infrastruktuuria, joka voi auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa. Tässä artikkelissa esittelemme mallia, jonka avulla pyrimme muokkaamaan toimintaamme yhä enemmän asiakaslähtöiseksi ja yritysten tarvetta palvelevaksi. Ash Mayrua esittelee kirjassaan Running lean käsitteen traction, joka voidaan suomentaa vetovoimaksi tässä kontekstissa. Tämä vetovoima on mitattavissa oleva seikka, joka on auttaa liiketoimintamallin tulevaisuuden kasvua. Jokaisella tuotteella tai palvelulla on asiakkaita, joten mittareiden tulee liittyä suoraan näihin ryhmiin. Mauryan mukaan vetovoima on se tahti, jolla liiketoimintamalli onnistuu saamaan rahaksi muutettavaa arvoa asiakkailtaan. Maurya rakentaa myös mallin, jolla voidaan toteuttaa vetovoiman rakentamista. Tämä malli on ajatus yrityksestä asiakastehtaana, jossa kaikki yrityksen sisällä tapahtuva toiminta on olemassa tuottamassa lisää asiakkaita. Se tekee tämän ottamalla tietämättömän vierailijan ja muuttaa hänet onnelliseksi asiakkaaksi. Asiakkaiden tekeminen voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: hankinta, jossa mistään tietämätön vierailija muutetaan kiinnostuneeksi prospekteiksi eli mahdolliseksi asiakkaaksi. Tästä esimerkkinä on, että jos henkilö saapuu verkkosivuillesi, hän tekee jotain muuta kuin poistuu siltä aktivaatio, jossa kiinnostunut asiakas saa ensimmäiset tyydyttävät käyttökokemukset. Tästä käytetään usein ilmaisua ahaa-hetki, jossa tuotteen arvo tulee ilmeiseksi. Nettisivun esimerkissä tämä tarkoittaa mahdollisimman nopeaa pääsyä lunastamaan tuotteen lupausta. retentio tarkoittaa sitä, että kuinka usein asiakas käyttää tuotetta uudestaan. Verkkosivun esimerkissä tämä tarkoittaa sitä että käyttäjä palaa ja kirjautuu sille uudestaan. tulovirta mittaa palvelun tulovirtaa ja verkkosivun esimerkissä kyse on asiakkaan siirtymisestä maksuttomasta versiosta maksulliseen versioon referenssi on asiakas, joka omalla toiminnallaan tuo lisää asiakkaita palvelun käyttäjäksi. Hanketoiminnan logiikka poikkeaa yritystoiminnasta Mitä Mauryan vetovoiman laista ja mallista voisi soveltaa hanketoimintaan? Jos hankkeen on tarkoitus saada aikaan toimintaa, joka liittyy joko yrityksiin tai henkilöihin, voidaan ajatella, että se tarvitsee vetovoimaa. Sen täytyy onnistua saamaan oma kohderyhmänsä kiinnostuneeksi itsestään, luomaan vetovoimaa omassa kohderyhmässään, oli tämä mikä tahansa. Sinänsä hankkeen tavoite ei ole saada rahaksi muutettavaa arvoa asiakkailtaan, vaan sen tulisi pystyä tuottamaan lisäarvoa omilla resursseiltaan asiakkaalle. Voidaan ajatella, että hankkeen yrityskumppanihankinta on tarkoitukseltaan käänteinen myyntiprosessi, jossa tarkoitus ei ole saada rahaa asiakkaalta vaan tarjota hankkeen resursseja niiden käyttöön kehitysprojektin tekemiseksi. Ehkä tämä on syy sille, miksi yritykset empivät mukaan lähtöä hankkeeseen. Koko arvonmuodostus on päälaellaan normaalin liiketoimintaan. Hankkeeseen osallistuvien tarpeiden huomioiminen Miten hanketyössä voitaisiin käyttää malleja? Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon yritysyhteistyötä tai henkilökäyttäjiä, riippuen hankkeen tarpeesta. Hankintavaihe on asiakashankinnan alkupiste. Tämä tarkoittaa usein käytännössä nettisivuja, markkinointia, tilaisuuksissa esilläoloa ja muuta mainontaa. Näiden viestien muotoilussa niin ainutkertainen arvolupaus kuin hissipuhe ovat olennaisia työkaluja. Näiden avulla on mahdollista muodostaa selkeitä ja helposti ymmärrettäviä viestejä, joihin ihmisten on mahdollista tarttua. Myös hankkeiden nettisivut tulisi suunnitella siten, että ne ovat mahdollisimman käyttäjäystävälliset ja sisältävät selkeän viestin hankkeen tuottamasta hyödystä. Aktivaatio voidaan nähdä ensimmäisenä käyttökokemuksena hankkeen toimintaan. Usein nämä ovat hankkeen tilaisuuksia tai työpajoja, joihin yritykset on kutsuttu. Olennaista olisi silloin rakentaa tilaisuudet siten, että ne nähdään ennen kaikkea myyntitilaisuuksina, joilla pyritään välittämään saatavaa hyötyä ja välttämään kertomasta hanketyöstä ja sen tarkoituksesta, ellei tämä liity suoraan hankkeen hyötyyn. Retentio voidaan ajatella siten, että aktivaation jälkeen henkilö tai yritys siirtyy hankkeen varsinaisten toimenpiteiden pariin. Retentio kannattaa ajatella tässä ajankäyttönä, eli organisaatio on halukas käyttämään uudestaan ja uudestaan aikaansa voidakseen olla osa hanketta ja sen toimenpiteitä. Tällöin tapahtuu toistuvaa kanssakäymistä, joka on retention ydin. Hanke tarjoaa riskittömän osallistumiskokemuksen Tulovirta siirtyy hanketoiminnan ulkopuolelle. Tässä vaiheessa organisaatio siirtyy hankkeen resurssien käyttämisestä omien resurssien käyttämiseen palveluiden hankintaan. Tämä voi tarkoittaa koulutuspalveluiden ostoa, kaupallista TKI-työtä jossa yritys maksaa suoraan korkeakoululle sen palveluista tai muuta kaupallista ja rahalla tapahtuvaa yhteistyötä. Referenssi tarkoittaa organisaatiota, joka on niin tyytyväinen hankkeen tuottamiin palveluihin, että on valmis toimimaan joko viestinnällisenä referenssinä eli antaa oman nimensä ja suostumuksen käyttää itseään mainonnassa. Kaikkein arvokkain referenssi kuitenkin on se, jossa organisaatio kertoo muille organisaatioille hankkeesta ja suosittelee ottamaan yhteyttä hankepartnereihin. Tällöin hankkeen toimenpiteet ovat oikeanlaisia sopivalle kohderyhmälle ja ne tuottavat lisäarvoa niin paljon, että niistä haluaa muidenkin hyötyvän. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media
Utilising Service Design Tools and Methods to Boost the Micro-Entrepreneur Skillset
Service design is a bit of an oddity in 2024, it is both somewhat unknown to the general public but it is also swiftly becoming a core competence in Finnish Higher Education and in the job market. This means that it is being taught not just as a separate subject in itself, but it is being incorporated into many subjects as a necessary skillset. The recent project, Creative Flow and Competence for the Cultural Sector, was set up for creative professionals to access courses that updated and strengthened entrepreneurial skills. This training covered different aspects of networking international markets sales marketing branding innovation service design video editing 3D printing future skills digital tools Students didn’t have to take all of them, they could choose which of these courses (and credits) that they wanted to complete. There were a lot of opportunities to upskill for these creative professionals that possibly were not available when they studied or that have developed since they graduated. Skills Gap - older workers don’t have it, job descriptions require Service design is something that has been around for a while now but it has only been included in academic courses for the past few years; and even this is not very evenly spread. This means that even if a participant only graduated 3-5 years ago, it is very possible that they never got any instruction in service design. As degree programmes progress and get updated, service design is being included more frequently across subjects. This development in service design education is leading to a skills gap in the workplace and in entrepreneurship. Younger people are entering the workforce with service design skills and understanding while their managers and co-workers may not have the same knowledge. Having service design be more widely known in workplaces is important because it is a co-creative method that can include many people from many different parts of the organisation. This is one reason that it is important to upskill as many people as possible. It is also important to upskill those who are taking on entrepreneurial challenges with the same skills so that they can benefit also. Tools and Methods learned My role in this project was to teach the participants about service design in two different courses of this project. Once in the course called The Brilliant Future of the Brand (translated from the Finnish name, Brändin loistava tulevaisuus) and the Creative Entrepreneurship course. Service design is a mindset, a process, and a set of tools that can be used in a lot of different scenarios for finding pain points, fixing problems, discovering your potential customers, and designing the services for those customers. This means that these are some great tools for starting or improving your own company. In the Branding course, service design was used to explore who their customers were and how to understand them. This understanding will help them to build their brand and will teach them how to communicate with their potential customers. Additionally, the service design skills will help them how to: interview people create an interview guide use the insights from those interviews to understand their customers create personas use the words heard during the interviews to market to the customer. In the Creative Entrepreneurship course, we used the same tools (interviews and personas) but this time it was about teaching them how to develop the customer journey to make a great customer experience through customer research. Good Skills for Entrepreneurs Knowing how to understand your customers is one of the most important skillsets that an entrepreneur can have. Having the tools and confidence to strategically interview potential customers, gather insights, and design customer journeys is a great advantage as an entrepreneur. It is also really important to have clarity on the problem that you are solving, which you will also learn about through your customer research. Concrete Ways to Use These Skills The participants used the tools to both investigate the contexts, needs, and wants of current customers and to explore potential customers for businesses not fully created yet. This is how you use these skills both before your company is started and after you have already set it up. These skills are versatile and you don’t need to worry if you didn’t use them before you set up the company. Understanding your customers is an ongoing process as the market, expectations, and needs change over time. Customer research is not something that you only do once. This means that as you will periodically engage in customer research especially when you begin to see shifts and changes in their behaviour (increase of abandoned online shopping carts, decrease in web shop visits, increased complaints or returns, etc.). So, it does not really matter if you started your company without conducting this kind of research, there are many opportunities to do it once you have started. This research will allow you, like the participants to pinpoint their customers and their real customer needs and wants. Student Feedback The students who did not yet have a business, created an interview guide and other ways to collect feedback along the customer journey. They also included moments along the journey to implement observation into the process. Another student, who is involved in an organisation that already exists managed to connect with some external stakeholders and interview them to see how their visions of future developments could look. Additionally, they also were able to engage in some environmental scanning and observing to see how the market around them is shifting. The students reported that [translated from Finnish] “feedback still supports the planning and also enables marketing direction and content. It is also good to assess the pace and direction of developing your own operations.” The students have been shown the tools that will enable them to plan for the short and medium term with their customers. These skills will help them to build their business on a firm foundation. Free Access to Service Design Education If service design is something that you want to learn more about, then Metropolia has created an online open access course called Service Design Sprint (in English) and Palvelumuotoilun sprint (in Finnish). This course gives you a thorough overview of the tools that the participants learned and so much more. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences.
Hankkeen avulla hommat hoidetuksi
Emme osta tuotetta tai palvelua siksi, että haluamme sen, vaan siksi että uskomme sen suorittavan meille jonkin tehtävän ja tuottavan tätä kautta meille hyötyä. Tätä ajatusta on mahdollista käyttää tuotteen ja palvelun kehittämiseen, ja tätä kautta ajatus voidaan kääntää myös hanketoiminnan kehittämisen tueksi. Hanke ja sen toimenpiteet voidaan nähdä palveluna, jota esimerkiksi korkeakoulut tarjoavat yrityksille. Metropolia ammattikorkeakoulu tarjoaa palveluita niin hankkeiden kuin muun kaupallisen yhteistyön ympärillä. Muutosten oikea-aikaisuus ratkaisee Ash Maurya toteaa kirjassaan Running lean, että ihmiset palkkaavat tuotteita, jotta he saisivat jonkin tietyn työn tehdyksi. Avataan konseptia tarkemmin. Mauryan mukaan jokainen työ alkaa tilanteesta, joka laukaisee jonkin toiminnan. Yksinkertaisimmillaan: kun ihmisellä on nälkä, hän syö. Tässä ratkaisussa tavalla on olennainen merkitys. Kun olemme löytäneet riittävän hyvän tavan tarpeen tyydyttämiseen, käytämme sitä uudestaan. Tästä syystä esimerkiksi karkkipussin syömisestä on niin haastava päästä eroon. Tässä kohtaa on myös syytä erottaa ratkaisun ostaminen ja palkkaaminen. Ostamme paljon asioita, joita emme käytä. Ratkaisun palkkaaminen vaatii valintaa ja käyttöä. Ihminen jatkaa käyttäytymistä samalla tavalla, kunnes törmää vaihtamisen mahdollistavaan laukaisimeen. Tämä on tilanne, jossa odotuksemme eivät täyty enää sillä ratkaisulla, jota olemme käyttäneet. Eli olemassa oleva ratkaisu ei enää saa tehdyksi työtään toivotulla tavalla. Tällöin ihminen alkaa etsiä uusia ja erilaisia ratkaisuja tilanteeseen, ja tämä on se hetki, jolloin kannattaa iskeä. Karkkipussin esimerkissä tämä voi tarkoittaa tunnetta siitä, että housut eivät enää mahdu ja tulee halu vaihtaa terveellisempään vaihtoehtoon. Tai sokeri ei enää toimi ja tulee tarve vaihtaa sipseihin. Tämä vaihdoksen aikaansaaminen vaatii vastustuksen voittamisen. Vastustus koostuu tottumuksesta ja haluttomuudesta muuttaa totuttua tapaa toimia. Näiden vastustuksen lähteiden voittaminen vaatii huomattavasti paremman tavan saada työ tehdyksi kuin se aiemmassa tilanteessa on. Vaihto uuteen tapaan etenee, kun vetovoimatekijät ovat suuremmat kuin vastustavat tekijät. Jos mietitään, kuinka paljon parempi uuden tavan tulee olla, puhutaan 3-10 kertaa paremmasta tavasta saada työ tehtyä kuin aiemmin. Yritykset eivät eksy mukaan hanketoimintaan Miten Mayruan ajatusmallia voi käyttää, kun halutaan ymmärtää ja kehittää korkeakoulun hanketoimintaa? Kehityshankkeiden tavoite on luoda ja kehittää toimintatapoja, jotka ovat yrityksille uusia. Tämä ajatusmalli antaa hyvän ymmärryksen sille, miksi yritykset eivät välttämättä ole halukkaita lähtemään hanketoimintaan mukaan. Niiden on luontaista olla osallistumatta toimenpiteisiin, jos tilanne nykyisessä toiminnassa on tyydyttävä, eikä ole tunnistettua tarvetta saada joku osa tehdystä työstä paremmaksi. Jos joku, niin tämä kertoo miksi hankeviestintä ja yrityskontaktointi usein menee kuuroille korville. Näin ollen olisi olennaista tunnistaa potentiaaliset laukaisimet, ne hetket, joissa olemassa olevat tavat eivät enää toimi. Esimerkiksi hanketoiminnan kontekstissa tämä voisi hyvin olla teknologinen murros, joka muuttaa edeltävää tapaa toimia, mutta voi olla pienille ja keskisuurille (pk-) yrityksille haastava ratkaistava ilman tukea. Tällöin hanketoiminta ja siihen mukaan tuleminen saattaa ylittää vastustuksen kynnyksen ja rikkoa totutun tavan. Tämä vaatii kuitenkin hanketoimijalta aktiivisuutta ja yhteydenottoja, joista huomattava osa ei johda mihinkään. Tätä työtä auttaa kuitenkin ainutkertainen arvolupaus sekä hankkeen alussa tehty esitys kuten kanva, miten voidaan terävöittää hankkeen tuomaa hyötyä ja viestiä siitä siten paremmin. Ajatus nykyhetkestä lähitulevaisuuteen Toinen tapa on asemoida uusi toimintatapa riittävän kauas yrityksen ydintoiminnoista. Meillä Metropolia ammattikorkeakoulun puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä käytämme usein aikajännettä tukemaan keskusteluja yritysten kanssa. Me olemme parhaillamme, kun kehitetään asioita, jotka ovat mahdollisia tuotteita kolmen vuoden päässä ja ne ovat parhaimmillaan sellaista tuotekehitystä, johon yrityksellä ei ole sillä hetkellä resursseja tai tarvetta, mutta joka voisi onnistuessaan myöhemmin luoda kokonaan uutta liiketoimintaa. Tällä pyrimme taklaamaan tottumuksen ja haluttomuutta muuttaa aiempaa toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon, jossa jätämme sen mitä on nyt rauhaan ja tarjoamme mahdollisuuden tulevaisuuteen. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media
Hyvinvointikeskustelu työllistymisen tukena
Työttömyys on tilanne, jossa henkilöllä, joka on työkykyinen ja halukas tekemään töitä, ei ole työpaikkaa, josta saisi palkkaa (1)Työttömyys voi altistaa hyvinvoinnin heikkenemiselle, joka näkyy toiminta- ja työkyvyn alentumisena ja/tai sairastumisen riskin kasvuna (2,3,4). Hyvinvoinnille tärkeinä elementteinä pidetään kolmea perustarvetta. Ihmisen omaehtoisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että ihminen on mahdollisimman vapaa päättämään omista tekemisistään ja tekemisen motivaatio kumpuaa ihmisen sisältä, ei ulkoisista pakotteista. Kyvykkyyden kokemus tarkoittaa sitä, että osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan. Kolmanneksi meillä on perustava tarve olla yhteydessä muihin (5). Työttömyys voi uhata kaikkia hyvinvoinnin peruselementtejä (6). Toimintaterapiaa työttömän hyvinvoinnin tueksi Ihmisen hyvinvointi on yhteydessä toimintojemme tasapainoon: kaikkea tulisi olla sopivassa mitassa kunkin ihmisen kulloisenkin tarpeen mukaisesti (7). Työttömyys on usein tila, joka uhkaa vakavasti toimintamme tasapainoa. Työ on toimintaa, joka luokitellaan toimintaterapia-ajattelussa tuottavaksi toiminnaksi, yhtenä toimintakokonaisuutena itsestä huolehtimisen ja vapaa-ajan toimintojen lisäksi. Tuottavaa toimintaa voi olla myös esimerkiksi vapaaehtoistyö (8). Tärkeämpää kuin luokittelu on se, että arjessamme toimintakokonaisuudet olisivat tasapainossa. Meillä tulisi olla tasapainoisesti tuottavaa toimintaa, itsestämme huolehtivaa toimintaa (esimerkiksi unta) ja lisäksi niin sanottua ei-tuottavaa toimintaa, joita ajatellaan tehtävän tekemisen itsensä vuoksi omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti (esimerkiksi harrastukset). Uraohjain+ -hankkeen hyvinvointikeskustelut työttömille Uraohjain+ -hankkeessa toteutetaan hyvinvointikeskusteluja media- ja tietotekniikka-alan työttömille. Keskustelun ohjaavat Metropolia ammattikorkeakoulun myöhäisemmän vaiheen toimintaterapeuttiopiskelijat tai opettajat yhtenä 90 minuutin tapaamisena oppilaitoksen tiloissa. Keskustelujen yhtenä sisältönä on osallistujan toimintojen tasapainon tarkastelu. Työttömyys horjuttaa tasapainoa usein voimakkaasti ja vaikuttaa ihmissuhteiden määrään ja laatuun, taloudelliseen tilanteeseen sekä kokemukseen kyvykkyydestä ja hallinnan tunteesta. Keskustelussa selvitetään myös osallistujan tämänhetkistä stressitasoa (9). Stressiä voi aiheutua työttömyydestä tai muusta syystä, esimerkiksi elämäntilanteessa tapahtuneesta isommasta poikkeamasta. Lisäksi osallistujat tarkastelevat itsearvioinnin avulla yleisesti motivaatiotaan, tottumuksiaan ja suorituskykyään sekä ympäristöään (10,11). Tärkeää on tunnistaa ja tuoda osallistujan vahvuudet ja voimavarat esiin. Itsearvioinnin, stressitason ja toimintojen tasapainon selvittelyn pohjalta opiskelijat jakavat osallistujille kuulemaansa fokusoiden syntynyttä käsitystä työllistymiseen, opiskeluun tai elämään yleensä, jos työllistymiseen liittyvää ei hyvinvoinnin tarkastelussa nouse esiin. Keskustelun yhteenvedon pohjalta pohditaan tarvittavia muutoskohteita ja toimenpiteitä muutoksen mahdollistamiseksi. Esimerkkeinä keskustelun tuloksista ovat esimerkiksi huomiot arkirutiinien merkityksestä hyvinvoinnille. Vaikkapa vuorokausirytmin keikahtaessa nurin, kun ei ole aamulla syytä nousta eikä illalla syytä mennä ajoissa nukkumaan. Tai vapaa-ajan merkitys elvyttävänä ja palauttavana silloin, kun vapaa-aika on vastapainoa tuottavalle toiminnalle eikä se ole aikaa, joka tulee vain tappaa. Mikäli stressitaso on havaittu korkeaksi ja taustalla on isompaa selvittelyä vaativa tilanne, on keskustelusta ohjattu tarpeenmukaiseen palveluun. Hyvinvointikeskusteluista, jos ja kun yhteinen näkemys tilanteesta on syntynyt, on nostettu tavoitteita ja mietitty keinoja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tarvittaessa on varattu toinen aika. Toinen aika on ollut tarpeen silloin, kun opiskelijoiden osaaminen ei jonkin esille nousseen asian tiimoilta ole riittänyt ja keskustelu opettajan kanssa tai tiedonhaku on tukenut esimerkiksi tarpeenmukaisen palvelun löytämistä. Hyvinvointikeskustelujen hyödyt ovat yksilötasolla merkittäviä Uraohjain+ -hankkeen asiakkaat ja Metropolian toimintaterapian opiskelijat ovat kokeneet keskustelut hyvinä ja hyödyllisinä. Tavallinen palaute osallistujilta on, että ”ei tässä mitään oikein uutta tullut, mutta en ole koskaan näin kokonaisvaltaisesti tilannettani kenenkään kanssa keskustellut, hyvältä tuntuu tulla kuulluksi näin” tai ”hyödyllinen oli, en ajatellut tuon asian vaikuttavan hyvinvointiini, mutta nyt kun asiaa ajattelen, niin noinhan se on”. Opiskelijat ovat kokeneet oppineensa ja erityisesti he ovat kokeneet merkityksellisenä päästä tukemaan osallistujien hyvinvointia ja työllistymistä. Uraohjain + -hankkeessa (2023-25) on tavoitteena luoda ammattiopilaitoksen (Stadin AO), kahden ammattikorkeakoulun (Laurea ja Metropolia) ja Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden yhteistyömalli kestävän työllistymisen edistämiseksi media- tietojenkäsittely- ja ICT-alojen työttömien työllistymisen vahvistamiseksi. Samaan aikaan, kun näiden alojen työttömiä työnhakijoita on arvion mukaan runsaasti, niin mainittujen alojen yrityksillä on jatkuva ja kasvava tarve uudelle työvoimalle. Uraohjain + -hanke on EU:n osittain rahoittama. Hankkeeseen osallistujille kuuluu ura- ja opinto-ohjausta ja mahdollisuus ohjauksen myötä parantaa osaamistaan työllistymistä paremmin mahdollistavaksi korkeakoulujen opintosisältöjen avulla. Kaikille tarjotaan mahdollisuutta osallistua hyvinvointikeskusteluihin, riippumatta siitä kokeeko osallistuja tarvetta hyvinvointinsa tarkasteluun vai ei. Tavoitteeksi asetettiin, että joka toinen hankkeeseen osallistuva osallistuisi myös hyvinvointikeskusteluun. Kirjoittaja Jari Pihlava on lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Koulutukseltaan hän on TtM, kouluttajapsykoterapeutti ja toimintaterapeutti. Hän toimii Uraohjain+ -hankkeen asiantuntijana hyvinvointikeskustelujen ja toimintaterapian osalta. Lähteet Työttömyys (duunitori.fi) Työttömät (julkari.fi) Työttömyys kytkeytyy terveyseroihin (soste.fi) Maier R, Egger A, Barth A, Winker R, Osterode W, Kundi M, Wolf C, Ruediger H. Effects of short- and long-term unemployment on physical work capacity and on serum cortisol. Int Arch Occup Environ Health. 2006 Mar;79(3):193-8. doi: 10.1007/s00420-005-0052-9. Epub 2005 Nov 9. PMID: 16283362. Deci, Edward L. & Ryan, Richard M.: The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 2000, nro Vol. 11, No. 4, s. 227–268 Aarnio, J. Korkea subjektiivisen hyvinvoinnin taso ja työttömyys - Tutkimus perustyöttömyysturvan saajien subjektiivisesta hyvinvoinnista, 2017. (PDF) Wagman, P., Håkansson, C., & Björklund, A. (2011). Occupational balance as used in occupational therapy: A concept analysis. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 19(4), 322–327. Taylor et al. (2023). Kielhofner’s Model of Human Occupation, 6th Edition. Stressi (terveysportti.fi) Baron K, Kielhofner G, Iyenger A, Goldhammer V, Wolenski J. Occupational Self Assessment (OSA) Version 2.2 (2006) Baron K, Kielhofner G, Iyenger A, Goldhammer V, Wolenski J. Toimintamahdollisuuksien itsearviointi (OSA) Version 2.2 (2006). Suomennettu 2007.
Development of an Innovative Digital Environments in Kosovo for learning, eHealth, and eRehabilitation
According to the World Health Organization (1) there is a shared understanding that most health workers have to be prepared to use digital health technologies in their work. According, (2) digital capacity-building must be tailored to individual and national circumstances. The Student-run Interdisciplinary Allied Health Digital Practice Centre (3) project was a groundbreaking initiative aimed at revolutionizing the digital learning landscape in Kosovo. With a primary focus on enhancing interdisciplinary and transdisciplinary co-creation and education, the project carved out a new path for developing skills and knowledge in the fields of eHealth and eRehabilitation, particularly within the allied health sciences. The goal was to equip Kosovo’s higher education institutions (HEIs) with innovative tools and frameworks to enhance the virtual and digital practice-oriented education in allied health sciences through lifelong-learning (LLL) for both students and academic staff. Co-creation was main development method in the project. Especially, importance of co-creating value for users was in focus (4), as well as co-creation and testing: engaging stakeholders from academia, industry and healthcare to co-create and iteratively test new digital platforms and solutions. Co-Creation as a Driving Force for Development One of the standout features of the SIAHDPC project was its dedication to co-creation as a central development method. Co-creation, which emphasizes value creation through collaboration with end-users, was demonstrated in practice during a pivotal moment at Metropolia University in Helsinki. Here, occupational therapy students played a crucial role in the project by planning and organizing its final evaluation using co-creative methods. This hands-on experience highlighted the importance of involving end-users – such as students, staff, and healthcare professionals – in the development of new educational tools and frameworks. A Pioneering digital learning framework and platforms in Kosovo The SIAHDPC project was to establish a pioneering digital learning framework and platforms in Kosovo, targeting the enhancement of interdisciplinary and transdisciplinary co-creation and education, particularly within the domains of eHealth and eRehabilitation in allied health sciences. Additionally, the project aimed to develop evidence-informed practice competences through training and learning materials for the Kosovo HEI staff and students, primarily. The project also contributed to the development and updating the relevant curricula in education with the interdisciplinarity as the key point. A concrete example of co-development was experienced at Metropolia in Helsinki, where occupational therapy students planned and organized a final evaluation for the project using the methods of co-creation. Especially, importance of co-creating value for users was in focus (3). Even there were other relevant approaches as well, such as Interdisciplinary and transdisciplinary learning: ensuring a holistic co-creation approach. Digital tools and simulation: implementation of advanced digital tools, including remote simulations and to replicate authentic healthcare scenarios. Another vital component of the SIAHDPC project was its emphasis on leveraging cutting-edge digital tools. These tools, including simulation technologies, are designed to replicate authentic healthcare scenarios, allowing students to gain practical experience in a controlled, virtual environment. Remote simulations further enable students to collaborate and practice real-world skills, even when physical presence is not possible. This is especially relevant in the context of eHealth, where digital healthcare solutions are becoming increasingly integrated into everyday practice. Digital platforms for teaching purposes As a part of the result of the project, it has strengthened the capacity of the operators to develop and integrate new types of digital platforms as part of teaching. Students involvement, collaboration between different disciplines and overall co-development approach was important in such RDI processes. The main results of the project can be divided into five categories as follows. Developed comprehensive digital platforms to support the educational needs of students, professionals, and businesses in allied health. Co-created, developed and tested new digital tools, products and services in a simulated and authentic environment. Platforms were co-designed and -created. Facilitated continuous professional development through access to the latest digital technologies. Enhanced learning experiences. Promoted the growth of knowledge, practical skills, digital literacy and competences in eHealth and eRehabilitation. Improved participants’ abilities to develop complex and user-centered digital services. During the project education in Kosovo has been promoted by integrating innovative digital solutions and fostering a collaborative environment for learning and development. Additionally, the project also contributes to the development and updating the relevant curricula in health education with the interdisciplinarity as the key point. The SIAHDPC project stands as a significant step forward in the modernization of Kosovo’s higher education system. By fostering an environment of interdisciplinary learning, integrating digital tools, and promoting co-creation, the project was not only enhancing healthcare education but also laying the groundwork for sustainable, long-term improvements in the country’s health and education sectors. Authors Eija Raatikainen Principal Lecturer, An Associate professor (UEF), Project Manager at Metropolia University of Applied Sciences Panu Karhinen Team Leader, Senior Lecturer, Project Manager at Metropolia UAS Anna Kaipainen Physiotherapist, Master of Rehabilitation, Project Manager in Metropolia UAS Ari-Pekka Åker Master of Health Care, Senior Lecturer in Emergency Care, Head of Simulation Learning environment, Metropolia UAS. References World Health Organization. (2021). Global strategy on digital health 2020-2025 (who.int). World Health Organization. License: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. United Nations General Assembly (2020). Road map for digital cooperation: Implementation of the recommendations of the High-level Panel on Digital Cooperation. Report of the Secretary-General. 29 May 2020, accessed 7 October 2020. The SIAHDPC - Student-run Interdisciplinary Allied Health Digital Practice Center (metropolia.fi) Durugbo, C., & Pawar, K. (2014). A unified model of the co-creation process. Expert Systems with Applications, 41(9), 4373-4387.
Hankehississä, kuinka rakentaa toimiva tiivistys tekemisestä
Hissipuhe, jos joku, on tullut tunnetuksi start up -maailmasta. Sana on tuttu ja ajatus saattaa tulla vastaan monessa yhteydessä. Hissipuhe on oikein tehtynä tehokas viestinnän työkalu, joka osoittaa, että ymmärrät toimintasi niin hyvin, että osaat tiivistää sen toimivaksi sanalliseksi paketiksi. Kerromme tässä artikkelissa, kuinka voit rakentaa hankkeestasi toimivan hissipuheen, joka auttaa kertomaan siitä tiiviissä paketissa. Hissipuheen merkitys hankkeen onnistumisessa Ash Maurya kertoo kirjassaan Running Lean oman tapansa rakentaa hissipuhe. Suurin syy, miksi start upit epäonnistuvat on, että ne rakentavat jotain, mitä kukaan ei halua. Toinen merkittävä syy on, että se ei saa oikeita sidosryhmiä ostamaan ideaansa. Jos innovointi tapahtuu suuren organisaation kontekstissa, on mahdollista, että aloittava innovaatio tarvitsee liiketoimintasuunnitelman tai vastaavan päästäkseen eteenpäin. Näin innovaatio saattaa kuolla jo ennen kuin päästään vaiheeseen, jossa pystytään turvaamaan resurssit palvelun eteenpäin kehittämiseen. Tämän välttämiseksi on olennaista rakentaa toimiva hissipuhe, jotta saat muut näkemään saman kuin itse näet. Usein haasteeksi muodostuu, että hissipuheesta tulee liian ratkaisukeskeinen ja se on täytetty sanoilla, jotka ovat hienoja mutta eivät oikeastaan tarkoita mitään. Hissipuheen idea ei ole selittää ratkaisua, vaan saada kuulija kiinnostumaan ja kysymään lisää. Hankkeiden kontekstissa on helppo tunnistaa samat haasteet. Hanke, jota ei ole rakennettu pitäen mielessä ne kohderyhmät, joita mukaan halutaan, todennäköisyys epäonnistua on korkeampi kuin hankkeen, joka on rakennettu palvelemaan kohderyhmän oikeaa tarvetta. Toinen haaste liittyy juuri viestintään ja sidosryhmien mukaan saamiseen. Hankkeita on paljon, toimijoita on runsaasti ja yritysten huomiosta voi olla kilpailemassa muitakin hankkeita ja korkeakouluja. Hankkeita usein yhdistää myös monimutkainen kieli ja sanat, jotka eivät tarkoita oikeastaan mitään. Tässä kentässä kyky tiivistää ja herättää huomiota on olennainen etu. Kuinka hissipuhe rakennetaan Maurya tarjoaa kirjassaan seuraavan kaavan hissipuheen kirjoittamiseen: Kun asiakkaat kohtaavat laukaisevan tekijän, heidän tarvitsee tehdä jokin asia, (job-to-be-done) saadakseen toivotun tuloksen. Normaalisti he käyttäisivät olemassa olevaa vaihtoehtoa, mutta koska on ilmennyt laukaiseva tekijä, nämä olemassa olevat vaihtoehdot eivät enää toimi uusien haasteiden edessä. Jos näitä haasteita ei ratkota, silloin tapahtuu jotain epätoivottua. Joten me rakensimme ratkaisun, joka helpottaa asiakkaita saavuttamaan halutun lopputuloksen. auttamalla heitä tuottamaan ainutkertaisen arvolupauksensa. Maurya lainaa Seth Godinin kirjaa Kaikki markkinoijat kertovat tarinoita, ja toteaa että hyvä markkinointi ei ole henkilön maailmankuvan muuttamista, vaan oman tarinasi muokkaamista kuulijasi olemassa olevan maailmankuvaan sopivaksi. Millainen hankkeen hissipuhe voisi olla? Millainen hankkeen hissipuhe yllä esitetyllä kaavalla voisi sitten muodostua. Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä ratkotaan kestävyyshaasteita teknologian keinoin ja meillä on osaamista ja infrastruktuuria vertikaaliviljelyteknologian, tekoälyn ja robotiikan aloilta. Näistä yhdistämällä olisi mahdollista rakentaa hanke, jossa käytetään tekoälyä ratkaisemaan vertikaaliviljelyn haasteita. Tästä voisi rakentaa seuraavan kaltaisen hissipuheen Kun vertikaaliviljelyteknologioita kehittävät yritykset kohtaavat omia asiakkaitaan, heidän tarvitsee perustella miten heidän teknologiansa auttaa tehostamaan heidän asiakkaidensa viljelyprosessia saadakseen teknologiaansa kaupaksi. Normaalisti he käyttäisivät omaa osaamistaan tämän todistamiseen, mutta koska tämä vaatii infrastruktuuria, jota heillä ei ole, tämä ei enää toimi koska kaikkein ei kannata rakentaa omaa tutkimusinfrastruktuuria. Jos tätä haastetta ei ratkota, yritykset eivät pysty validoimaan tuotteitaan ja tämä hankaloittaa markkinoille pääsyä. Joten me rakensimme hankkeen, joka helpottaa yrityksiä saavuttamaan teknologian validoinnin auttamalla heitä testaamaan teknologiaansa kontrolloidussa kasvatusympäristössä käyttäen hyväksi tekoälyn mahdollisuuksia. Tällä tavoin on mahdollista tiivistää hankkeen hyöty tehokkaaksi ja toimivaksi paketiksi, jonka varaan on mahdollista rakentaa sitten myyntipuhe, esitysmateriaalit ja muu viestintä. Se määrittelee mitä, kenelle, miksi ja mitä siitä seuraa. Tämä kaava on myös niin yleisluonteinen, että mikä tahansa Metropolian minkä innovaatiokeskittymän hanke tahansa voi käyttää samaa kaavaa. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media
Miten tehostaa innovatiivista ajattelua mikroyrityksissä
Innovaatio saattaa kuulostaa ylimuodikkaalta tai juhlavalta ja olla alkutaipaleella olevalle ammatinharjoittajalle tai mikroyrittäjälle käsite, jota voi olla vaikea ajatella sovitettavaksi omaan liiketoiminta-ajatukseen. Tämä voi tulla eteen erityisesti silloin, jos kyseessä on ala, joka nojaa perinteisiin ja totuttuihin toimintatapoihin ja konkreettisiin ehkä pitkään muuttumattomina olleisiin työkaluihin tai vaikkapa käsityöhön. Innovaatiotoiminnan voi myös helposti mieltää toiminnaksi, jota vain suuret yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut voivat tehdä, koska niillä on siihen aikaa ja resursseja. Saatetaan ajatella, että koska pien- ja mikroyrityksien aika joka tapauksessa kuluu päivänpolttavien ongelmien tai vaikka tilauksien hoitamiseen, ei ylimääräiseen ajatteluun tai kehittämiseen löydy aikaa. Innovaatio on yleisesti ottaen kuitenkin vain ideasta konkretisoitunut, uusi, aiemmin tuntematon, keksinnöllinen tulos tai ratkaisu, jolla on markkinoita tai se voi muuten hyödyttää yhteiskuntaa tai käyttäjäänsä. Tärkeää on huomata, että määritelmä ei ota kantaa siihen, tuleeko innovaation olla sellainen, että se muuttaa maailmaa, lisää kilpailukykyä tai tuottaa valtavasti rahaa. Se voi tehdä sopivassa tilanteessa niitäkin. Mutta yhtä lailla innovatiivinen ajattelu voi merkitä jotakin pientä ja hyödyllistä, mutta joka edistää vaikkapa käsi- ja taideteollisuusalalla työskentelevän mikroyrittäjän arkea. Luova yrittäjyys pureutui innovaatioajattelun saloihin Metropoliassa vastikään käynnissä olleessa Luova yrittäjyys- opintojaksossa pohdittiin osallistujien kanssa, millaisia uusia lähestymistapoja oman yrittäjyyden tekemiseen tai uuden yrittäjyyden käynnistymiseen voi olla. Opintojaksolla tunnistettiin tehtävien ja yhteisten keskustelujen avulla omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja pohdittiin, millaiset työkalut parhaiten hyödyttäisivät omaa yrittäjyyttä. Opintojakson kuluessa osallistujat tekivät myös Metropoliassa rakennetun palvelumuotoilun MOOC-kurssin (1), jonka avulla he saattoivat perehtyä muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun perusteisiin. Millaisia konkreettisia keinoja on, jos kyseessä on erittäin pieni tai vasta alkava yritys? On ymmärrettävää, että mikroyrittäjä voi kokea olevansa liian ”tavallinen” ollakseen myös innovatiivinen kehittäjä. Toisaalta juuri innovatiivinen ajattelu, uuden luominen ja asioiden tarkasteleminen uudesta näkökulmasta on keskeistä, jos halutaan, että yritys ylipäänsä menestyy ja kasvaa. Vaikka pelkkä idea, mielessä muhiva ajatus ei ole vielä innovaatio, se voi olla sille hyvä alku. Ajattelua ja pohdintaa voi tehdä myös arkista asiakastyötä tehdessä! Ainakin seuraavia asioita kannattaisi pohtia sopivin väliajoin, ja peilata niitä oman yritystoiminnan kanssa: Minkä ongelman yritykseni palvelu tällä hetkellä ratkaisee? Mihin markkinoilla tai jossakin käyttäjäryhmässä olevaan haasteeseen tarjoan parannusta? Onko ongelma sellainen, että se kannattaa ratkaista? Kuka on tai olisi palveluni käyttäjä? Millä työkaluilla ratkaisen tätä ongelmaa, ja mitä muita tapoja voisi olla? Lista ei missään nimessä ole täydellinen, mutta oleellista on, että senhetkistä tai suunnitteilla olevaa toimintaa tarkastelee monista näkökulmista, koska jokin niistä voi tarjota myös tilaisuuden uudelle ja innovatiiviselle ratkaisulle. Metropolia Minno® pienenkin yrittäjän apuna Mikroyrittäjän ei myöskään tarvitse, uuden kehittämisidean tullessa kohdalle, ponnistella yksin. Metropoliassa on tarjolla palveluita, joiden avulla yrittäjä saa käyttöönsä vaikkapa opiskelijatiimin potentiaalin. Yksi tällainen työkalu on Metropolia Minno®. Opiskelijoiden tekemien projektien ajatus on yksinkertainen: opiskelijatiimi, joka on yleensä moniammatillinen, pyrkii löytämään yrityksen esittämään visaiseen kysymykseen, haasteeseen, uudesta näkökulmasta ongelmaa tarkastelevan ratkaisuehdotuksen. Työ on kokeneiden ammattilaisten ohjaamaa. Yrittäjä voi hyödyntää tulosta omassa kehittämistyössään, samalla, kun opiskelijatiimi oppii uusia työkaluja ongelmaratkaisuun. (2) Kaikki suuri alkaa ensin jostakin pienestä Mikroyrittäjä voi olla nykytilaansa aivan tyytyväinen, jos hän vaikkapa tekee yrittäjyyttään sivutoimisesti. Ja se hänelle suotakoon. Ketään ei ole tarpeen pakottaa kasvuun. Mutta toisaalta suuryritysten innovaatiotoiminnalle saattaa olla monesti enemmän esteitä ja hidasteita, kuin mikroyrittäjälle. Panoksena riskinotolle kun voivat olla osakkeenomistajien rahat tai työntekijöiden tulevaisuus. Siksi voisi ajatella, että mikroyrittäjällä on paremmatkin mahdollisuudet hyödyntää innovatiivista ajattelua. Hän voi ketterästi kääntää suuntaa, mikäli kokeilu ei toimi, ja pohtia jotakin muuta lähestymistapaa palvelunsa kehittämiseen. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähteet 1: Palvelumuotoilun MOOC-kurssi. Verkossa kaikille avoin, Metropoliassa rakennettu kurssi sisältää muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun perusteet ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden omaksua niiden keskeiset sisällöt osaksi omia kehittämistöitä. 2: Lue lisää Metropolia Minno® -toteutuksista ja muista Metropoliassa yrityksille tarjolla olevista palveluista ja kehittämismahdollisuuksista Pamela Spokesin blogista (englanniksi)
90 päivää hanketta: kuinka saada mahdollisimman paljon aikaan?
Ash Maurya esittelee kirjassaan Running Lean käytännön projektityön pohjaksi 90 päivä syklin. Tämä on sopiva tahti tiimin ja toimintamallin ulkoiselle tulosvastuulle. Tässä ajassa on mahdollista tarttua toimeen ja saavuttaa mitattavaa edistymistä, ollen kuitenkin sen verran lyhyt aika, että kiireen tunne säilyy. Tämä on hyvä aika myös hanketoiminnan tekemiseen. Silloin tiedetään paremmin, milloin minkäkin tulisi olla valmiina ja miten systemaattisesti edetään kohti tavoitetta. Kolmen vuoden hanke tarkoittaa 12 kappaletta 90 päivän sykliä. Miten 90-päivän sykli rakennetaan? Jokaisella syklille määritellään traktiotavoite, jota mitataan tavoitteiden ja avaintulosten kautta. Selkeä tavoite, joka linkittyy toimintamalliin ja siihen sopiviin kriteereihin sekä linkittyy hankkeen tavoitteisiin, linjaa tiimin kohti yhteistä missioita, mutta mahdollistaa toimenpiteiden vapaan valinnan. Tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia useamman 90 päivän kampanjan. Kampanjoita voi olla useita päällekkäin ja tai ne voidaan ryhmittää 90 päivän syklin mukaan. Nämä kampanjat taas jaetaan kahden viikon sprintteihin, jotta saadaan enemmän rakennetta tekemiseen ja samalla lyhyemmät palautekierrot. Näin voidaan tehdä nopeita testejä, jotta saadaan selville mikä toimii ja ei toimi. Tiivistäen: tavoitteet määrittävät mission kampanjat määrittävät strategiat, joilla päästään tavoitteeseen sprintit testaavat näitä strategioita Maurya jatkaa, että tyypillinen sykli sisältää kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on mallintaminen ja priorisointi, joka vie kaksi viikkoa. Tässä vaiheessa valitaan lupaavimmat kampanjat ja sovitaan toimenpiteet loppujaksolle. Seuraavat 10 viikkoa käytetään kampanjoiden testaamiseen ja tekemiseen. Sykli päättyy aina sen arviointiin ja seuraaviin toimenpiteisiin pääsemiseen. Mallintaminen aloitetaan sopimalla tavoitteet, oletukset ja rajoitteet. Tässä vaiheessa käydään läpi toimintamallit, joita on luotu aiemmin, ja on olennaista muistaa päivittää toimintamalleja siinä vaiheessa, kun kerätty ymmärrys kasvaa. Nämä mallit on suunniteltu kevyiksi juuri siksi, että niitä voidaan nopeasti ja helposti muokata. Olennaista on saada asiakastehdas pyörimään, ja tässä on viisi vaihetta eli hankinta, aktivaatio, pitäminen, tulovirta ja referenssi. Tässä vaiheessa on olennaista olla rehellinen, tunnistaa rajoitukset ja alkuvaiheen oletukset sekä seurata näitä mittareiden kautta. Priorisointivaiheessa valitaan lupaavimmat kampanjat, joilla tavoitellaan syklin objektiiveja. Priorisointivaihe päättyy 90 päivän syklin suunnittelutapaamiseen, jossa tiimin jäsenet jakavat kampanjaehdotuksensa. Tässä vaiheessa tunnistetaan toimenpidettä rajoittavat tekijät, kootaan yhteen tunnistetut haasteet, tuetaan tätä kerätyllä todistusaineistolla, ehdotetaan mahdollisia ratkaisuja ja kerrotaan oletetuista tuloksista. Mikäli kaikkia ei voida toteuttaa, toimenpiteistä äänestetään. Testausvaiheessa toteutetaan valittuja toimenpiteitä, joilla pyritään validoimaan valittuja toimintamalleja. Usein nämä odotukset ovat yksinkertaisia, joissa oletus on, että kun tehdään x niin siitä seuraa y. Tämän haaste on, että tulokset ovat yhtä hyviä kuin annettu hypoteesi on. Maurya tarjoaa malliksi generatiivisia kokeiluja, joilla on mahdollista löytää uusia näkemyksiä. Hyvä validaatiokampanja alkaa haasteilla ennen ratkaisua ja löytämisellä ennen traktiota. Tällä mallilla hyvä validaatio seuraa alla olevaa kaavaa: Löytäminen: onko tunnistettu haaste ratkaisemisen arvoinen Hankinta: Onko riittävän monta ihmistä kiinnostunut Aktivaatio: tuottaako se arvoa Retentio: palaavatko ihmiset takaisin Tulovirta: mikä vaikutus toimella on tähän tai johonkin toiseen järkevään mittariin Referenssit: kertovatko ihmiset toisilleen Traktio: menikö tämä eteenpäin Käytännön soveltaminen Meidän Metropolian puhtaiden ja kestävien ratkaisut innovaatiokeskittymän kontekstissa tätä mallia voidaan hyvin käyttää hanketoiminnan jäntevöittämiseen ja hankkeiden tavoitteiden parempaan saavuttamiseen. Hankeportfoliomme on monipuolinen ja -polvinen, joten niiden sisällöistä voi olla haastava löytää yhdistäviä tekijöitä. Yllä kuvattu malli on kuitenkin riippumaton sisällöstä ja tekemisestä. Toki sen muokkaaminen hankekohtaiseksi on työlästä ja ensimmäiset 90 päivän kokeilut voivat olla haastavia, mutta tällä mallilla meidän on mahdollista kehittää kiinteä toimintamalli, joka ottaa huomioon toimintaympäristön ja sen muutokset, pitää sopivan aikataulupaineen ja mahdollistaa asioiden testaamisen nopeassa tahdissa ja sopivassa rytmissä. Testaamme tätä mallia ensimmäisen kerran sisäisessä tekoälyn kehittämishankkeessa, sillä haluamme testata ja hioa sitä kokemusten perusteella, ennen kuin viemme tämän mallin laajempaan käyttöön. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media