Vuosi: 2024
Mikään ei ole lopullisesti valmista
Yleiseksi kulkutieksi ajateltu ovi ei ole toimiva, jos siihen pitää liittää ohje vedä tai työnnä. Silloin sen muoto tai vaikkapa kahva ei viesti käyttäjälleen, miten ovi toimii. Tiskiharjan koukku on väärin suunniteltu, jos joutuu taiteilemaan saadakseen sen ripustettua paikoilleen. Palveluprosessi ei ole kunnossa, jos lounaslinjastolla pitää palata takaisinpäin saadakseen ruokailuvälineet. Joukkoliikenteessä lukijalaitteen suunnittelussa voi olla puutteita, jos matkalipun leimaaminen on hidasta. Käytettävyyden tunnettu puolestapuhuja, professori Donald A. Norman onkin esittänyt, että jos jotakin asiaa on vaikea käyttää, vika ei yleensä ole käyttäjässä, vaan laitteessa tai tuotteessa (1). Esimerkkejä on lukemattomia ja niin myös kehittämiskohteita. Jokainen niistä voi olla sellainen, että se voi tuottaa kehittäjälleen myös taloudellista hyötyä. Kuitenkin, pitää muistaa, että harvoin edes arkiseen ongelmaan on olemassa pelkästään suoraviivainen idea A:sta ratkaisu B:hen kulkeva polku. Suuri määrä erilaisia ideoita, joiden joukossa saa ja tuleekin olla myös rohkeita ja epätavallisia avauksia, on edellytys sille, että ylipäänsä päästään kehittämään jotakin uutta. Ideoiden keksiminen on periaatteessa helppoa. Hyvien ideoiden keksiminen on vaikeaa ja todella hyvien ideoiden keksiminen on todella vaikeaa. Mutta ei mahdotonta. Helppo ratkaisu pölyjen poistoon? Yleensä tarvitaan paljon kehittämistyötä ja monta erilaista vaihetta, ennen kuin tuotteen loppukäyttäjälle toimiva ja taloudellisesti kannattava, valmistettava ratkaisu löytyy. Hyvä esimerkki on pölynimuri, jonka muotoilija James Dyson päätti kehittää 1970-luvun lopulla. Dyson oli huomannut, että tavallisen imurin teho heikkenee, kun pölypussi täyttyy ja samalla se tukkiutuu hienojakoisesta pölystä. Dyson lopulta onnistui kehittämään laitteen, jonka imuteho säilyy ja jossa ei ollut pölypussia. Saadakseen pölynimurin teknologian toimimaan, Dyson joutui rakentamaan yhteensä 5127 erilaista prototyyppiä. Tekninen periaate pölynimurille oli jo olemassa. Sahoilla ja maalamoissa oli jo aiemmin käytetty samantapaista, keskipakovoimaan perustuvaa teknologiaa haitallisten partikkelien poistoon ilmasta. (2). Vaivannäkö kannatti. Dyson sai keksinnölleen lukuisia patentteja (3) ja se oli merkittävän liiketoiminnan alku. Jokaista arkista ongelmaa varten ei onneksi tarvitse rakentaa tai pohtia tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Useimmiten vähempikin riittää. Kaikki kuitenkin alkaa aina ongelmasta, joka on tunnistettu, ja joka on ratkaisemisen arvoinen. Sen sijaan, että olisi käyttänyt vain enemmän aikaa tukkoisella imurilla jynssäämiseen, Dyson tunnisti ongelman ja päätti tehdä asian toisin. Kaikki voivat löytää arjesta kehittämiskohteita Koti- ja työympäristössä, kaupungilla, kaikkialla, on monenlaisia esineitä, kalusteita, liikkumisen ratkaisuja. Arjessamme ei ole mitään, joka vain on, ilman, että sen olemassaoloon ei olisi joku vaikuttanut. Mikään esine tai palvelu ei ole ilmaantunut sattumalta. Kaikki on jonkun suunnittelemaa, kehittämää ja muotoilemaa. Kun se on hyvin tehtyä ja toimivaa, se on näkymätöntä. Kun se on huonosti tai puutteellisesti toteutettua, se hankaloittaa tai harmittaa, ja huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa vaaraa. Keskeneräisyys on myös mahdollisuus. Mikään ympärillämme olevista esineistä, asioista tai palveluista ei ole lopullisesti valmis. Kenellä tahansa on oikeus tunnistaa epäkohtia tai asioita, jotka toimivat huonosti tai ärsyttävät. Niitä voi edelleen kehittää, parannella ja tuottaa uusia oivalluksia, keksintöjä ja lopulta innovaatioita, eli kaupallistuneita keksinnöllisiä oivalluksia. Innovaation syntyminen edellyttää aina ideaa, tai ensimmäistä havaintoa. Sen jälkeen tarvitaan jotakin konkretiaa, jolloin tuloksena saattaa olla keksintö, eli keksinnöllinen, aiemmin tuntematon ratkaisu. Mutta vasta, kun keksinnöllisen tuloksen hyödyntämistapa on määritelty, käsillä voi olla aito innovaatio. Mitä kehittämiskohteita sinä huomaat? Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähteet Norman, D. A. 2013. Design of Everyday Things: Revised and Expanded. New York: Basic Books. Fiell, C. & Fiell, C. 2000. Industrial Design A-Z. Köln: Taschen. Dysonin patentti US 4853008A 1989. Combined disc and shroud for dual cyclonic cleaning apparatus. Notetry Ltd., London, UK. (Dyson, J.) US 224694, 27.7.1988. Julk. 1.8.1989.
Sosiaalinen media hanketyössä – kannattaako omien tilien luominen?
Näkyvyys ja läsnäolo sosiaalisessa mediassa on houkutteleva vaihtoehto hankkeille, eikä vähiten siitä syystä, että siellä viestiminen on kustannustehokasta. Mikäli vain henkilöresursseja on nimetty tehtävään. Kun aloitin Turbiinissa viestintäasiantuntijan roolissa, emme ensimmäisenä ladanneet sosiaalisen median eri applikaatioita käyttöön vaan istuimme tiimimme kanssa alas ja luonnostelimme kohdeyleisöämme. Tässä blogisarjassa käsittelemme sosiaalisen median hyödyntämisestä hanketyössä ja avaamme kampushautomo Turbiinin viestinnästä saatuja oppeja. Hankeviestintä - A3-posterin kaveriksi sosiaalisen median viestintästrategia? Hankeviestijälle lienee tuttua, että Euroopan unionilta saatu tuki tulee näkyä vähintään logolisäyksinä sekä A3-kokoisena hankejulisteena. ”Kehittämishankkeiden ja pienten investointihankkeiden tuensaajien on tehtävä A3-kokoinen hankejuliste, jossa kerrotaan hankkeesta ja korostetaan rahaston tukea. Vähintään yksi juliste on asetettava paikkaan, jossa se on selvästi yleisön nähtävillä. — Hankejulisteen voi toteuttaa myös pelkästään digitaalisessa muodossa, jolloin sen voi asettaa näkyville esimerkiksi infonäytöllä”, linjaa Työ- ja elinkeinoministeri. Uusimpien tutkimusten mukaan 80,4% suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa. Suomen mittakaavassa se tarkoittaa 4,46 miljoonaa ihmistä. Näkyvälle paikalle asetetun A3-posterin lisäksi sosiaalinen media voi olla käytännöllinen lisä hankeviestintään. Viestintä on keskeinen osa hankkeen onnistumisessa ja siihen kannattaa panostaa. Hankkeen tavoitteista, tuloksista ja vaikuttavuudesta viestiminen on sekä velvollisuus että mahdollisuus. Onnistuneena hankeviestintä parantaa tulosten näkyvyyttä sekä tarjottujen mahdollisuuksien saavutettavuutta. Ja kun näistä on viestitty kohderyhmälle oikein, myös organisaation maine paranee. Sosiaalisen median hyödyntäminen on tänä päivänä niin sanottua peruskauraa myös viranomaisviestinnässä. Yksisarvis-esimerkiksi, eli harvinaisena ja erittäin menestyksekkäänä, nostetaan esille usein Verohallinto sekä Verohallinnon onnistunut somestrategia. Verohallinnolla on 77,3 tuhatta seuraajaa Instagramissa, kun esimerkiksi Tilastokeskuksella seuraajia Instagramissa on hieman alle 4000. (30.9.2024) Virastoja molemmat. Verohallinnon someviestinnässä hyödynnetään ennen kaikkea huumoria. Viranomaisviestinnän ei tarvitse siis olla mitäänsanomatonta. Myös viranomaisille, kuten hankkeillakin, on viestinnässä sama tehtävä kuin millä tahansa muulla yrityksellä tai organisaatiolla: tavoittaa oma kohderyhmä mahdollisimman hyvin. Miksi sosiaaliseen mediaan kannattaa mennä vai kannattaako? Metropolian yrityshautomo Turbiini Campus Incubator on toiminut Metropoliassa vuodesta 2015 alkaen. Metropolia rahoittaa osan toiminnasta, mutta kehittämisessä on ollut mukana myös Helsingin kaupungin Kampusinkubaattorit-hanke loppuvuodesta 2021 lähtien. Turbiinin sosiaalisen median tilit perustettiin vuoden 2022 alkupuolella ja tällä hetkellä seuraajia on kahdella pääkanavallamme, LinkedInissä ja Instagramissa, yhteensä 2500 henkilöä. Valintojen takana on kuitenkin ajatustyötä. Olemme keskustelleet ja arvioineet sosiaalisen median ratkaisuja Turbiinille yhdessä. Pohdimme, ketä haluamme tavoittaa, jotta pääsemme asetettuihin tavoitteisiin? Ketkä hyötyisivät Turbiinin tarjoamista palveluista? Ovatko ryhmät erilaisia toisistaan? Turbiini tunnisti kohderyhmäkseen kolme tahoa: Metropolian opiskelijat, Metropolian henkilökunnan sekä Helsingin startup-ekosysteemin toimijat. Palaamme kohderyhmäanalyysiin tarkemmin tulevan blogisarjan aikana. Ennen kuin yhtään julkaisua internettiin on tehty, analysoitavaa riittää. Tarvitseeko hanke omia somekanavia vai onnistuisiko viestiminen organisaation jo olemassa olevien kanavien kautta? Viestintästrategian toteuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan aiemmin mainitsemani Verohallinnon viestintästrategiaa hiottiin jo vuodesta 2017 lähtien. Viestintä ja brändin rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja jotkin hankkeet ovat iältään muutaman vuoden pituisia, joten myös tästä syystä on hyvä pohtia hankkeen omakanavaisuutta. Ovatko omat tilit tarpeellisia, jos toiminnan jatkosta ei ole varmuutta viiden vuoden säteellä? Miten oma organisaatio voi tukea tällöin hankkeen viestintätarpeita? Ei nimi hankeviestintää pahenna Kun kohderyhmät Turbiinin osalta tuntuivat selkeiltä, oli aika miettiä, miten yleisö saadaan parhaiten kiinni. Turbiinin aiemmin hyödyntämiä sosiaalisen median tilejä olivat Facebook sekä Twitter. Mukaan suuremmalla panostuksella valittiin nyt Instagram sekä LinkedIn. Instagramin viestintä kohdennettiin suoraan opiskelijoille. LinkedInin painotus henkilökunnassa sekä startupekosysteemi -toimijoissa. Ennen tilien avaamista mietimme puhuttelevaa, mutta myös hanketyöstä kertovaa nimeä, tileillemme. LinkedInin kohdalla päädyimme englanninkieliseen nimeen Turbiini Campus Incubator, sillä LinkedInin työkieli on usein englanniksi ja halusimme tavoittaa kansainvälisiä osaajia. Instagramissa nimeksi valikoitui @turbiini_metropolia , jota olemme myöhemmin muokanneet muotoon @turbiinimetropolia. Suomeksi yhteen kirjoitettu nimi toimii, mutta ei-suomenkielisten henkilöiden kanssa turbiinimetropolia voi vaikuttaa liian vokaali-painoiselta nimeltä. Yleisen ohjenuoran mukaan erikoismerkkejä on hyvä välttää somekanavien nimissä. Hyvänä harjoituksena nimen valinnassa, voit tutkia vastaavanlaista sisältöä tuottavien sekä mielestäsi viestinnässä onnistuneiden yritysten tai hankkeiden nimiä. Minkälaiset nimet mielestäsi toimivat? Miten valjastaa sosiaalinen media yhteisötyökaluksi? Tätä kirjoittaessani Turbiini on julkaissut satoja postauksia eri kanavilla, ja olemme kasvattaneet merkittävästi näkyvyyttä Metropolian sisällä - kuten myös ulkopuolella. Kasvu on suora yhteydessä yrityshautomo-opintojaksojen ilmoittautumisiin. Avainroolissa on ollut viestintä ja markkinointi. Blogisarjan jatko-osissa käsittelemme kattavammin: brändäystä kohderyhmäanalyysia sisällönsuunnittelua yhteisön merkitystä Kirjoittaja Sara Jokiniemi toimii viestintäasiantuntijana kampushautomo Turbiinissa. Hän on kasvatustieteilijä, jonka sydän sykkii viesteille, joiden ääreen haluat pysähtyä. Lähteet Markkinointimaestro, Sosiaalisen median tilastot, https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot, 27.9.2024 Rakennerahastot, Viestintä on hanketoiminnan mahdollisuus ja velvollisuus, 27.9.2024, https://rakennerahastot.fi/viestinta Markkinointiuutiset, https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/verohallinnon-someviestinta-kasvoi-ilmioksi-joka-toimii-hyvana-esimerkkina-myos-yksityiselle-sektorille-nain-ilmio-luotiin 30.9.2024
Hankkeen kohderyhmän segmentointi helpottaa viestinnän toteuttamista
Kirjoitin hankkeen kohderyhmien ymmärtämisen tärkeydestä Kohderyhmä ohjaa hankkeen toteuttamista myös viestinnän osalta -artikkelissani. Kyseinen teksti käsitteli yleisesti hankkeen kohderyhmien ymmärtämistä sekä viestintää. Lisäksi kohderyhmänäkemyksen hahmotelmaa viestinnän tueksi. Kun kohderyhmäymmärrys- ja näkemys ovat hallussa, eli tunnet kohderyhmäsi, seuraava askel on syventyä hankeviestintään. Viestintä onkin hyvä pitää mielessä jo aivan alussa, sillä viestinnän merkitys kasvaa, kun hanketta aletaan toteuttamaan. Hankkeen kohderyhmä voidaan jakaa useampaan pienempään ja tarkempaan ryhmään. Kyseessä on kohderyhmän segmentointi, jota voidaan käyttää hankeviestinnän tukena. Mikä ihmeen segmentointi? Segmentointi tarkoittaa hankkeen kohderyhmän lokerointia keskenään yhteneviin, mutta toisistaan erottuviin ryhmiin (1). Kyseessä on kohderyhmän tyyppiominaisuuksien kuvaamista. Segmentointi tulee sanasta segmentti, joka on puolestaan kohderyhmää vastaava termi. Ja segmentointi on taas toimintaa, jota käytetään perustana hankkeen viestinnällisten ratkaisujen toteutukselle. (2) Segmentoinnin ideana on, että kohderyhmää ei käsitellä vain yhtenä kokonaisuutena. Sen sijaan tarkoituksena on pyrkiä tunnistamaan hankkeelle otollisimpia ja kannattavimpia ryhmiä suuresta kohderyhmää edustavasta joukosta. Täten hankkeen on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia kohdentamalla kuin pyrkiä palvelemaan suurta joukkoa. (2) Kohderyhmän lokerointiin vaikuttavat tekijät Viestintäsuunnitelmaa laatiessa voidaan käyttää segmentointia apuna erottelemaan kannattavimmat ja aktiivisimmat kohderyhmät. Perusteita segmentoinnille on useita, hankkeen kohderyhmä voidaan jakaa sen tuoman hyödyn tai potentiaalisuuden perusteella. Kohderyhmän on myös oltava tarpeeksi iso, jotta sille kannattaa tehdä kohdennettua viestintää tai markkinointia. Segmentoinnissa keskeistä on se, että pystytään määrittelemään ketkä kohderyhmän edustajista kuuluvat mihinkin lokeroitavaan ryhmään. Kuitenkin lopulta hankkeen tavoitteet määrittelevät segmentoinnille kriteerit. (1, 2) Alla on lueteltu esimerkkejä kohderyhmän lokerointiin (2) vaikuttavista kriteereistä: kohderyhmän maantieteellinen sijainti kohderyhmän arvot ja asenteet kohderyhmän elämäntilanne ja -tyyli kohderyhmän koko kohderyhmän ja hankkeen yhteensopivuus kohderyhmästä saatava hyöty hankkeelle kohderyhmän odotukset ja valintapäätöksiin vaikuttavat tekijät kilpailutilanne alalla tai yleisesti hankkeen kohderyhmän kohdalla Segmentointia tehdessä ei kuitenkaan kannata yrittää saada kaikkia kriteereitä täytettyä kunkin kohderyhmän kohdalla. Lähtökohtaisesti on hyvä keskittyä ensin muutamaan ja katsoa, miten ne toimivat hankkeen kohdalla. Ota ilo irti segmentoinnista hankeviestinnässä Ei ole olemassa yhtä ja samaa tapaa segmentoida. Segmentointi auttaa hahmottamaan ja katsomaan hankkeen toimintaa kohderyhmän tai osallistujan silmin. Miksi joku tai jotkin käyttäytyvät kyseisellä tavalla? Mikä saa heidät tekemään valintoja tietyissä tilanteissa? Segmentointi perustuu aina tietoon, eli mitä siitä kohderyhmästä tiedetään ja jaotellaan sen mukaan. (3) Hankkeen rahoitushakemusta tehdessä on hyvä pitää mielessä myös viestinnälliset tarpeet ja keinot. Varsinkin, ettei käy niin, että hankkeella on keskenään liian erilaisia kohderyhmiä, ja niiden saavuttaminen käytössä olevien viestintäkanavien kautta ei ole mahdollista. Suunnittele eri kohderyhmille erilaiset toimenpiteet kussakin kanavassa (1). Tällä tavoin tulee luotua tarkemmin kohdennettuja kokemuksia kohderyhmien edustajille. Lähteet Löytänä, J. & Kortesuo, K. (2015). Asiakaskokemus. Palvelubisneksestä kokemusbisnekseen. Talentum. Rope, T. (2005). Suuri markkinointikirja. Talentum. Heliskoski, J. Segmentoinnilla asiakkaan iholle. Sitra (7.4.2016) https://www.sitra.fi/blogit/segmentoinnilla-asiakkaan-iholle/ Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK.
Talous vai yhteiskunta edellä?
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa riippuu katossa juliste, jossa lukee Better Business - Better Society. Miksipä ei. Kun liike-elämä on menestyksekästä, yhteiskuntakin saa siitä osansa. Mutta iskulause antaa silti aihetta pohtia muitakin näkökulmia. Liike-elämä ja sen menestyminen on vapaaseen talouteen pohjautuvan yhteiskunnan moottori. Emme pärjäisi ilman taloudellista toimeliaisuutta, yrityksiä ja yrittäjiä. Ilman yrityksiä ei olisi myöskään julkisen sektorin palveluja. Yritykset tuottavat verotuloja, jotka muuttuvat myös maksuttomiksi palveluiksi. Mutta tarkoittaako parempi liiketoiminta todella automaattisesti parempaa yhteiskuntaa? Iskulauseesta kun ei tietenkään selviä, kenen liiketoiminnasta ja liikevoitoista on kyse, tai mihin voitot lopulta kanavoituvat. Entäpä jos tarkastelisimme asiaa toisin päin, kääntäisimmekin lauseen muotoon Better Society - Better Business? Hautomot muokkaavat yrittäjyyden maaperää Puhki kuluneeksi hoettu lause on, että tarvitsemme uusia menestystarinoita. Tarvitsemme ”uusia Nokioita”. Tosiasia kuitenkin on, että Nokiakaan ei aikoinaan putkahtanut menestykseen yhtäkkiä, vaan oli pitkä yli 130 vuotta kestänyt kasvutarina, joka alkoi pienestä ja jossa oli myös onnenkantamoisia. Korkeakouluissa voidaan tarjota hieman vähemmän mutkikas ja nopeampi polku kohti yrittäjyyttä, ja sitä kautta voidaan myös vauhdittaa kasvuprosesseja. Metropoliassa toimiva kampushautomo Turbiini on omalta osaltaan mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa. Kun yrittäjyydelle mahdollistetaan hedelmällinen maaperä, jossa aluksi pieni alkava liiketoiminta voi kukoistaa, luodaan siitä kasvavalle yritykselle paremmat mahdollisuudet menestyä. Tiimiytyminen kannattaa aina; useampi osaaja yhdessä on enemmän, kuin osiensa summa. Mutta jos haluaa toimia vaikkapa osa-aikaisena yrittäjänä tai muutoin itsenäisesti, on yksittäisen ammatinharjoittajankin helpompi lähteä matkalle kohti yrittäjyyttä hautomotoiminnassa saatujen eväiden avulla. Kurssin käytyään hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä tulee ottaa huomioon yrityksen perustamisessa. Ja minkä tasoinen konseptin ja liiketoiminta-ajatuksen on oltava, jotta sen varaan oma elinkeino kannattaa rakentaa. Yrittäjyys edellyttää aina riskinottoa, mutta sen ei tarvitse olla liian iso, tai tuntematon riski. Kampushautomossa voi kypsyttää omaa liiketoimintaideaa, kehittää uutta asiantuntijoiden avustuksella ja rakentaa verkostoa samanhenkisten tai -alan alkavien yrittäjien kanssa. Silloin yrittäjyyden aloittaminen ei ole vain hyppy ammottavaan tyhjyyteen, vaan ponnistus kohti jotakin, jota tuntee hallitsevansa, ja jonka tekemisestä pitää. Toisaalta, jos kokee, ettei yrittäjäksi ryhtyminen olekaan juuri siinä hetkessä ajankohtaista, tai edes kiinnostavaa, on kampushautomosta saanut silti hyvän pohjan yrittäjämäiseen ajatteluun, jota voi hyödyntää myös toisen palveluksessa ollessaan. Tai jopa muissa kuin työhön liittyvissä toimissaan. Matkalla tulee mutkia, se on selvä, mutta parhaimmassa tapauksessa mutkat ja sivupolutkin ovat hyödyllisiä ja niiden takaa pilkottaa uusia mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulut ovat alueellisen kehittämisen voimalaitoksia Metropolialla on myös innovaatio- ja yrittäjyysekosysteemin osaamisen kehittämisessä keskeinen aluekehittämisen rooli. Kampushautomot, kuten Turbiini tekevät tärkeätä työtä viemällä käytäntöön muutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa kestävämpää yrittäjyyttä. Kun kampushautomo tuottaa uutta osaamista ja edistää yrittäjyyttä, se samalla osallistuu yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen, kun alkava, korkeakoulusta valmistunut yrittäjä kokee tekemänsä työn mielekkääksi ja hyödylliseksi. Taloutta ei voi asettaa yhteiskunnan muiden osa-alueiden kanssa vastakkain tai sen edelle. Se sijaan tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta mahdollistaa laajemman pohjan monipuoliselle ja vaikkapa uusiin innovaatioihin perustuvalle yritystoiminnalle. Kun uusille tekijöille ja osaajille annetaan mahdollisuuksia, se voi tuottaa myös parempaa bisnestä. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.
Kohderyhmä ohjaa hankkeen toteuttamista myös viestinnän osalta
Juuri ennen Metropoliaan tuloani olin ollut tuottamassa kirjavan määrän kulttuuritapahtumia kaupunkilaisille. Näillä jokaisella tapahtumalla oli myös oma kohderyhmänsä, kuten on kaupunkilaisiakin. Jokaisen tapahtuman kohderyhmän tavoitti hieman eri tavalla, eri viestintäkanavien avulla. Tästä sain nyt myöhemmin ideaksi kirjoittaa hankkeen kohderyhmistä, ja miten ne vaikuttavat hankkeen viestintään. Hankkeita on monia, ja niistä jokaisella voi olla hieman toisistaan poikkeavia tavoitteita sekä kohderyhmiä. Viestinnällinen näkökulma on hyvä pitää mielessä jo aivan alussa. Kohderyhmän tai kohderyhmien osalta hankkeiden ideointivaiheessa on suotavaa miettiä, miten kyseiset kohderyhmät voidaan saavuttaa, ja missä kanavissa. Keitä he ovat? Missä kanavissa he viettävät aikaa? Millainen viestintä kenties tehoaa heihin? Mitkä viestinnälliset toimenpiteet tukevat hankkeen tavoitteita? Miksi kohderyhmien ymmärtäminen on tärkeää? Projektin tai hankkeen kohderyhmä määritellään alussa, käytännössä heti hanketta ideoidessa sekä tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Kohderyhmiä mietitään tarkemmin siis jo ennen rahoitushakua – tai ainakin niin kuuluisi tehdä. Kohderyhmiä on saatettu miettiä alussa hyvin yleisellä tasolla tai hankkeen teemaan ja substanssiin liittyen, mutta viestinnän näkökulmaa ei välttämättä ole huomioitu. Joskus voi käydä niin, että vasta toteutusvaiheessa eteen tulee ongelmia suunnitteluvaiheessa valittujen viestintäkanavien kanssa. On voitu huomata, ettei niiden avulla saavuteta hankkeen kohderyhmiä. Mitä kohderyhmäymmärrys on hankkeissa Hanketta varten on hyvä tutkia tarkemmin sen kohderyhmiä. On ymmärrettävä syvällisemmin kohderyhmien tarpeita, tutkittava motiiveja ja sitä, miksi ihmiset tekevät päätöksiä (1). Mietittävä on myös, kuinka hanke pystyisi tyydyttämään kyseiset tarpeet muita paremmin. Kriittisyys ja rehellisyys niin hanketta kuin kohderyhmiä kohtaan auttavat tässä. On sukellettava tutkimaan hanketta kohderyhmien näkökulmasta sekä poimia relevanttia tietoa heistä projektisuunnitelmaan. Mitä syvällisemmin tunnetaan kohderyhmien mielikuvia sekä kokemuksiin perustuvia käsityksiä hankkeen kaltaisista projekteista, sitä paremmin voidaan viestiä heille. (2) Kohderyhmäymmärryksellä on neljä osatekijää, jotka markkinoinnista, myynnistä ja viestinnästä kirjoittanut Vierula (2) on listannut kirjassaan: Mitkä asiat ja tunteet vaikuttavat kohderyhmien päätöksiin? Kuinka suuri merkitys kyseisillä tekijöillä on? Keille kohderyhmistä ne ovat merkityksellisiä? Onko näillä tekijöillä merkitystä hankkeelle? Missä hankkeen eri elinkaaren vaiheissa kohderyhmille merkitykselliset asiat sijaitsevat? Kohderyhmät eivät toimi ainoastaan viestien vastaanottajan roolissa, vaan myös osallisena hankkeessa. Jotta kohderyhmät saadaan mukaan, se edellyttää niiden tuntemista hyvin. Onnistuneen viestinnän kohdalla pelkästään kohderyhmien tunteminen ei riitä. Hankkeen viestinnän on kohdattava kohderyhmien kanssa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. (2) Mitä kohderyhmänäkemys on hankkeissa Kun kohderyhmäymmärrys on hallussa, voidaan siirtyä kohderyhmänäkemykseen. Se taas auttaa viestinnän toteuttamisessa toimien viestinnän suunnittelun pohjana. Jotta saadaan reaktioita, toimintaa sekä puhuttelevaa viestintää, niin se edellyttää kohderyhmänäkemystä. Tämä tarkoittaa ajatuksen tasolla olevaa hahmotelmaa tai arviota kohderyhmän tarpeista sekä siitä, miten ne tulevat kehittymään tulevaisuudessa. (2). Onnistuneella kohderyhmänäkemyksellä päästään lähelle yksilöä. Kohderyhmänäkemys on käsitystä kohderyhmien haluista ja tarpeista, niin rationaalisista kuin emotionaalisista. Se on ihmisten tunteiden ymmärtämistä ja niihin samaistumista. Kun hahmotellaan näkemystä kohderyhmistä, tulee tarkastella kohderyhmien tarpeita suhteessa hankkeeseen. Mitä meidän hankkeemme voi tarjota kilpailevia tahoja paremmin? Kyseessä on luovaa kehittämistyötä, jossa paneudutaan kohderyhmien näkemyksen tasolle. (1, 2) Kohderyhmäymmärryksen ja -näkemyksen erot ovat siinä, että kohderyhmäymmärrys kertoo mitä kohderyhmien yksilöt tuntevat, ajattelevat, toivovat ja tietävät. Kohderyhmänäkemys puolestaan on pohja, miten kyseisiä kohderyhmien yksilöitä puhutellaan, ja mikä saa heidät innostumaan hankkeesta. (2) Huomioi viestintä kohderyhmiä miettiessä Kohderyhmien tuntemisesta ja ymmärtämisestä on apua viestinnän suunnittelussa. Jos viestintää ei ole huomioitu hankkeen alussa, niin tavoitteisiin pääseminen mahdollisesti hankaloituu. Tällöin myös kohderyhmien tavoittaminen voi olla vaikeaa, sekä saatetaan joutua poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Hankkeen tavoitteiden tulee olla realistiset suhteessa sen kohderyhmiin. Näin onnistutaan myös hankeviestinnän osalta, kun viestintää on mietitty tarkemmin jo hankkeen alussa. Kohderyhmäymmärrys ratkaisee sen, että osataan kohdentaa hanke oikeille kohderyhmille. Siten voidaan valita kohderyhmiä vastaavat viestintäkanavat ja -keinot. Tämä puolestaan vähentää hankkeen viestijän kuormittumista, kun tiedetään ketä kohderyhmien edustajat ovat, ja millä tavoin he tekevät päätöksiä. Kohderyhmien ymmärtäminen voi olla hankkeen kulmakivi Kohderyhmien ymmärtäminen on hyvin tärkeää, jotta hanke osattaisiin resursoida oikein, niin budjetin kuin asiantuntijoiden osalta. Kohderyhmänäkemyksen hankinta, eli kohderyhmistä tehtyjen johtopäätösten ja tutkimisen ulkoistaminen ei välttämättä edesauta hankkeen kohderyhmien ymmärtämistä. Tässä nousee esiin se, kun hanketta valmistellaan, niin sama henkilö ei ole välttämättä toteuttamassa sitä projektipäällikön tai viestijän roolissa. Ongelmana voikin olla, miten kaikki valmisteluvaiheessa hankittu tieto kohderyhmistä voidaan siirtää hanketta toteuttaville. Aineiston dokumentoinnilla ollaan lähellä, mutta riittääkö se, kun perehtyminen vie lopulta oman aikansa. Ja kohderyhmänäkemyksen muodostaminen vie aikaa sekä vaatii investointeja (1). Kun ideointiin ja kohderyhmiin on syvennytty, lisääkö se mahdollisuuksia saada varmemmin rahoitusta hankkeelle? Kenties kohderyhmien motiiveihin ja tarpeisiin syventävällä ymmärtämisellä voi olla positiivisella tavalla vaikutusta hankkeen rahoitukseen. Esimerkiksi, kun kohderyhmistä kerrotaan, niin osataan ilmaista viestinnällisiä tapoja, joilla ne on mahdollista saavuttaa. Tässä viestinnän asiantuntija on tärkeässä roolissa. Rahoituspäätöksiin vaikuttavat toki myös muut seikat kuin pelkästään edellä mainitut. Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK. Lähteet Tolvanen, J. (2012). Kohtaaminen. Ymmärrä kohderyhmääsi. Talentum. Vierula, M. (2009). Markkinointi, myynti ja viestintä. Suuri integraatiokirja. Talentum.
Kuinka kommunikoida hankkeen hyödyt tehokkaasti
Huomattavan usein hanketyön haasteena on niistä kommunikointi. Tämä haaste syntyy usein siitä, että hankkeet ovat monitahoisia ja niiden ydinhyöty saattaa olla hankala tiivistää hankemaailman ulkopuolisille. Sanoitukset ovat usein ilmavia ja saattavat sisältää ilmaisuja, jotka avautuvat lähinnä hanketyössä mukana oleville. Hankehakemukset ja rahoituspäätökset tulevat viranomaistaholta, mikä tuo mukanaan lisää ilmaisuja ja toimintatapoja, jotka eroavat yritysten käyttämästä kielestä. Yrityksen tärkein viestinnällinen tehtävä on kommunikoida tuottamaansa hyötyä mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti tämä pätee start up -toimintaan, jossa yritys luo omaa markkinaansa ja sitä kautta mahdollistaa oman liiketoimintansa. Tästä syystä start up -maailmassa on rakennettu hissipuheen käsitettä, jossa pitää tiivistää yrityksen tuottama arvo hissimatkan pituuteen. Ainutkertainen arvolupaus voi herättää yrityksen huomion Ash Maurya rakentaa kirjassaan Running lean Unique Value Proposition (UVP) käsitteen. Käsitteellä ei ole virallista käännöstä, mutta se voidaan kääntää ainutkertaiseksi arvolupaukseksi. Mauryan mukaan ennen kuin asiakas maksaa rahaa palveluistaan, hän on kiinnittänyt siihen huomiota. Tämän huomion herättämiseen ainutkertainen arvolupaus on olennaista. Se kertoo, millä tavoin tuotteesi on erilainen ja miksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toinen nimi tälle on kilpailuetu, mutta terminä se keskittyy liikaa toimijoiden väliseen ajatteluun, kun taas ainutkertainen arvolupaus on asiakaslähtöisen ajattelun tulos. Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilu on haastava tehtävä, joten ensimmäinen versio on harvoin lopullinen. Tämä on yksi Leanstack mallin eduista: kaikkea voidaan muuttaa tarpeen mukaan ja iteroida paremmin tilannetta kuvaavaksi ja muuttuneesta tilanteesta lähteväksi. Kuinka ainutkertainen arvolupaus muotoillaan hanketyön kontekstissa? Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilussa tulee keskittyä siihen etuun, mitä hanke tarjoaa, sen sijaan että kerrotaan hankkeen toiminnasta, jolla tätä etua tuotetaan. Hyvä ainutkertainen arvolupaus on lyhyt ja se pyrkii vastaamaan kysymyksiin mitä, kuka ja miksi. Tämän pohjalta voidaan rakentaa yleisen tason konseptikuvaus, jolla voidaan jakaa hankkeen ideaa mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin. Olennaista on yhdistää ainutkertainen arvolupaus mahdollisimman tiukasti siihen haasteeseen, jota hankkeella halutaan ratkoa. Sillä tavoitellaan niitä yrityksiä, joiden tiedetään olevan kiinnostuneita hankkeesta. Tämä tieto tulisi olla selvitettynä jo siinä vaiheessa, kun hanketta kirjoitetaan. Mikäli näin ei ole, joudutaan todennäköisesti iteroimaan enemmän, sillä ensimmäiset versiot ovat arvauksia siitä, mikä kohdeyrityksiä voisi kiinnostaa. Entä sitten käytännössä, millainen voisi olla hyvä hankkeen arvolupaus? Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä teemme hanketoimintaa, joka pyrkii vastaamaan aikamme suuriin kysymyksiin ruokatuotannon, kiertotalouden, robotiikan ja tekoälyn kentillä. Teemme tätä työtä alustalähtöisesti sillä haluamme, että meillä on fyysiset tilat ratkaisuiden rakentamiseen ja niiden testaamiseen. Esimerkiksi, voisimme rakentaa hankkeen, jossa yhdistämme tekoälyn ja vertikaaliviljelytekniikan. Tämä olisi yhdistelmä, jossa meillä on tarjolla jotain ainutkertaista verrattuna muihin hanketoimijoihin. Vastaamalla kysymyksiin mitä, kuka ja miksi voisimme rakentaa seuraavan kaltaisen ainutkertaisen arvolupauksen: ”Tarjoamme yrityksellesi ainutkertaisen mahdollisuuden yhdistää vertikaaliviljelyteknologia tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tiedonkeruussa ja analysoinnissa Metropolian UrbanFarmLabissa.” Voimme näin auttaa yritystäsi ymmärtämään ja validoimaan kehittämänne teknologian tuottamaa lisäarvoa omille asiakkaillenne. Tämä olisi lähtökohta, ensimmäinen iteraatio. Tämä voidaan huomata käytännössä toimimattomaksi. Se ei välttämättä ole se tarve, jota hankkeen kohdeyrityksillä on tai huomataan, että tarve on olemassa, mutta tämä muotoilu ei toimi. Tällöin, saadun palautteen kautta, voidaan kerätä tietoa ja muokata arvolupaus uudestaan siten, että se toimii paremmin. Tätä prosessia toistetaan niin pitkään, kunnes hanke löytää paikkansa yrityskentässä ja sen tavoitteet voidaan täyttää. Tässä prosessissa on mahdollista, että tekeminen muuttuu, kun huomataan, että tarve olikin jotain muuta kuin alun perin ajateltiin. Keskustelu tulee silloin viedä myös rahoittajan tietoon, jotta hanketta voidaan muokata paremmin toimivaan suuntaan ja mahdolliset muutokset esimerkiksi työnkuviin voidaan toteuttaa. Tässä artikkelissa on käsitelty ainutkertaista arvolupausta yritysyhteistyön kontekstissa. Hankkeella on usein muitakin sidosryhmiä, Metropolian tapauksessa usein opiskelijat. Heille arvolupaus olisi sitten jotain muuta. Kontekstisidonnaisuus on syytä ottaa huomioon myös hankeviestinnässä yleensä. Sama hanke voi tuottaa erilaista arvoa erilaisille sidosryhmille, ollen silti yhtä arvokas kaikille. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media
Keksijän lahja ja vinouma, hanketoiminnan haasteen ytimessä
Kirjassaan Running lean Ash Maurya tuo esiin käsitteet keksijän lahja ja keksijän vinouma. Keksijän vinouma on erittäin kiinnostava termi ja ajatusmalli hanketoiminnan kontekstissa. Keksijän vinouma tarkoittaa käytännössä ajatusmallia, jossa mietitään mitä ongelmaa tarjoamani palvelu voisi ratkaista, sen sijaan sitä mikä asiakkaan ongelma oikeasti on. Keksijän vinouman riskit hanketoiminnassa Käytännössä keksijän vinouma tarkoittaa korkeakoulun hanketoiminnan kontekstissa sitä, että hanke suunnitellaan ainoastaan hankkeen toteuttajien kyvykkyyksien ja kiinnostuksen kohteiden varaan. Harva asia on luonnollisempaa kuin tehdä niitä asioita, joissa kokee olevansa hyvä ja johon on tarjota olemassa olevia resursseja. Meillä on ammattikorkeakouluna, ja sen innovaatiokeskittymänä, tarjota tiloja, laitteita, henkilökunnan osaamista sekä opiskelijoita. Lisäksi hankkeiden rahoitusta haetaan sen mukaan, millaisia rahoitusohjelmat ovat ja minkälaista rahoitusta on milloinkin saatavilla. Tämä on monesti yksi ydinsyistä sille, että hankkeet kirjoitetaan siten, että ne eivät riittävällä tavalla palvele niiden toimenpiteiden kohteena olevia yrityksiä. Näin luodaan hankkeita, jotka palvelevat erittäin hyvin sen tekijöiden kiinnostusta ja rahoittajan näkemyksiä siitä, mitä tulee tehdä. Tämä voi kuitenkin olla kaukana siitä, mitä yritykset tarvitsevat. Tämä ero saattaa syntyä joko siitä, että hankkeen tarjoamalle palvelulle ei ole tarvetta, tai sitä ei osata muotoilla siten, että sen tarjoama hyöty välittyisi yrityksille. Hanketulosten loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen vaatii ajattelumallin muutosta Mitä tämä yksinkertainen toimintamalli voisi tarkoittaa korkeakoulun hanketoiminnan kontekstissa? Lopulta kyse on tarpeiden kuuntelusta ja yritysten tarpeiden ymmärtämisestä. Kaikki arvokas, mitä korkeakoulu voi tarjota hanketoimintaan, on syytä pitää mielessä ja toiminnan ytimessä. Hanke, jota yritetään toteuttaa ilman sen läpiviennin mahdollistavaa osaamista ja infrastruktuuria, on tuomittu epäonnistumaan vielä pahemmin kuin hanke, joka ei ratko kenenkään tarvetta. Sellaista voi kuitenkin iteroida vastaamaan muuttuneita tarpeita. Mauryan ajatuksen ytimessä on kääntää ajattelu toisinpäin verrattuna perinteiseen malliin. Siinä on kaksi vaihetta: tunnistetaan tarve, mikä on oikeasti olemassa rakennetaan osaamisesta ja infrastruktuurista siihen vastaava palvelu ja sitä tukeva hanke. Tällä ajattelumallilla on mahdollista rakentaa hankkeita, jotka palvelevat paremmin kohteena olevia yrityksiä ja tätä kautta ne voivat helpommin saavuttaa tavoitteet, joita niille on asetettu. Käytännössä tämä vaatii samaa työtä kuin start upit tekevät siinä vaiheessa, kun ne aloittavat ensimmäiset kierrokset asiakkaiden kanssa. Tämä kierros tehdään, jotta saadaan validaatiota idealle ja ymmärrystä markkinasta. Miksi hankkeita tuottava organisaatio ei tekisi samaa? Kun on selvillä rahoitus ja ymmärrys siitä, mitä osaamista on, olisi varmasti erittäin suositeltavaa käydä läpi muutamia kohdealan yrityksiä, jakaa idea ja keskustella siitä. Yrityksiltä saatavalla palautteella olisi mahdollista muokata hanke jo alun perin muotoon, jossa se on kiinnostava sen kohteiden kannalta. Pieni, mutta merkittävä ero. Innovaattorin lahja: ongelma ja ratkaisu ovat vastinpari Mauryan mukaan innovaattorin lahja tarkoittaa sitä, että uudet ratkaistavat haasteet syntyvät olemassa olevista ratkaisuista. Eli haaste tulisi rakentaa siten, että olemassa olevat haasteet, joita ratkotaan vanhoilla metodeilla, estävät asiakasta saavuttamasta haluamiaan lopputuloksia. Osa innovaattorin lahjaa on ymmärtää, että ei ole olemassa täydellistä ratkaisua vaan ongelma ja ratkaisu ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Tämä ajatus voidaan tiivistää kolmeen pääpointtiin: Uudet ratkaisemisen arvoiset haasteet nousevat jo olemassa olevista haasteista Innovaatio on ytimeltään vaihdos vanhasta toimitavasta uuteen Paras tapa saada tämä muutos aikaan on ankkuroida uusi ratkaisu haasteisiin, jota vanha ratkaisu aiheuttaa Hanketoiminnassa ja korkeakoulun kontekstissa tätä voidaan toteuttaa hankesuunnittelussa, kun yritetään tunnistaa ratkaisemisen arvoisia haasteita. Otetaan esimerkiksi Metropolian UrbanFarmLabissa mahdollistettu kehitystyö. Uudet ratkaisemisen arvoiset haasteet nousevat olemassa olevista haasteista. Voidaan ajatella, että vertikaaliviljelyssä on tunnistettuja haasteita, kuten energiatehokkuus ja taloudellinen kannattavuus nykyisillä teknologioilla. Tähän liittyvien haasteiden ratkaiseminen mahdollistaisi vaihdoksen vanhasta toimitavasta toiseen, eli vertikaaliviljelyn leviämisen tukemaan peltoviljelyä laajemmassa mittakaavassa. Ratkaisun ankkurointi tarkoittaisi tässä kontekstissa sitä, että pyritään löytämään ratkaisu, joka toimii jo olemassa olevan teknologian puitteissa. Jos tunnistettu haaste on energiatehokkuuden kehittäminen, niin ratkaisun tulisi olla sellainen, joka sopii mahdollisimman hyvin jo olemassa olevaan teknologiaan ja on tätä kautta mahdollisimman helppo levittää jo olemassa oleviin viljelmiin minimikustannuksilla. Sen sijaan, että yritetään ratkaista koko ruokajärjestelmän haasteita, keskitytään ratkaisemaan yhtä pientä ja tunnistettua tarvetta, joka mahdollistaa laajan muutoksen myöhemmin. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media
5 Ways to Find a Business Idea
Many people consider becoming entrepreneurs at some point in their lifetime. This desire can come from many different needs: arriving in a new country without networks, difficult economic times, looking for new challenges, wanting to be your own boss, or in the face of burnout to name just a few. Since the Covid-19 pandemic, the interest in entrepreneurship has been increasing in many regions (1,2). Many people experienced sudden loss of work or saw those around them affected by layoffs. This means that more and more people want to look to entrepreneurship to make their next career move. Entrepreneurship can begin as a way to supplement your regular income, start a passion project, or find a feasible way to control more of your own time. But not everyone is a natural entrepreneur. When you are not a natural-born entrepreneur, finding an idea to pursue can be one of the biggest struggles you have to make entrepreneurship a reality. Below are 5 ways to begin the process of finding an idea to pursue. This will take some internal and external contemplation in order to come up with one or two ideas that you can begin to explore. 1. Letting Go of Originality It is rare to have a truly original idea. Someone somewhere will have thought of a similar, if not identical, idea somewhere in the world. That is not a problem. It is not as bad as it may first seem. With other people having similar ideas or having ‘competitors’ means that there is already a market for the idea you are considering. Many of the products and services that we use today were not the first in their categories - including Google (search engine), Spotify (music streaming), and Facebook (social platforms). Many times, not being the first is an advantage because you can determine where other products or services are failing to serve customers. 2. Using Your Skillset Each of us is made up of many skillsets. Some relate to your home life, some relate to your education, and some relate to any hobbies you may have. There are so many places to look and find your skills. By thoroughly analysing them, you can begin to identify how you might package them to sell in certain industries or to certain professions. You begin by asking yourself questions like: What do you know well that others do not? What can you do easily that others need help with? What are others asking you for help with? Reflecting on these questions will allow you to see where you excel and what you specific unique selling point (USP) might be. 3. Solve a Problem or Identify Underserved Needs What annoys you in everyday life? What problems do you deal with repeatedly that might be worthwhile finding a fix to? Each of us walks around being irritated by certain things that we feel do not work well or are not fit for purpose. You can ask yourself: can I fix these in a way that I could monetise? Use your frustration to create sellable solutions. The same concept can be applied to underserved needs. Each of us has seen things that we can’t believe isn’t being utilised in other places. When I moved to Finland, I was blown away but the Finnish astiankuivauskaappi (dish drying cabinet) which even has its own Wikipedia entry. Have you experienced certain products or services that are local to one place that you could sell in another? Different cultures solve problems differently and this new perspective could help to find gap in the market. 4. Build on Products or Services That Already Exist When was the last time you created an adhoc way to balance your phone so that you could either have a video conversation or watch something on YouTube? Now there are many solutions to this problem but there didn’t used to be. And most of these solutions are sold by independent companies that are not related to Apple, Samsung, etc. This means that someone saw that there was a need to extend or improve how they used a product and took independent action. Some people have created special straps for Amazon’s Kindle so that they can be more easily used with one hand, especially when laying down. When the first iPhone was released, independent retailers began to provide stylised covers for them. They could see that people wanted ways to personalise their phone (the same phone that millions of other people had) to reflect their personality. Where can you see a way to make an already existing product or service, more usable or useful? Have you created a hack for yourself that you think others would benefit from? This can take the form of something physical or even an e-book or a course. 5. Ask Family and Friends The people that are closest to us generally know us well. Sometimes they can predict our responses to things and see parts of us that we cannot see clearly. Sometimes we are too close! To harness their knowledge, you can ask your family and friends what they think you do well for a great place to start your self exploration. You can even think about what you are consistently being asked to help with. Is it home repairs, is it computer help, website construction, or to write something? It may be that you help them for free because they are your family and friends, but is it possible that there is a way to turn those skills into something you can sell. One Bonus Idea: Buy a Business Just like business ideas don’t need to be original, your step into entrepreneurship doesn’t need to be with a business you started. This may sound confusing but there are many businesses that are for sale. Business through acquisition happens for many reasons: retirement moving onto new ideas or new challenges re-location (if the company is location-specific) passing away businesses outgrow their owners owners outgrow their businesses market changes, etc. This is how new owners can bring real value to current companies. You may have skills that are perfect for taking a current business to the next level. In Finland, there are marketplaces where you can search for businesses that are for sale. Three of these are: Yrityspörssi Yrityskaupat Firmakauppa Knowledge at Your Fingertips The last piece of advice is to use the tools at your fingertips. The internet had given every person who connects with it access to an immense amount of knowledge and potential customers. This means that it is now possible to start a company in very easily. No longer are you waiting on paperwork to go through, you can begin building something after you have spent a little time thinking about it and researching it. It doesn’t need to be perfect when you start, as long as you are open to feedback and open to changing things that aren’t working. Customer Research to Move Forward Once you have explored and identified a certain industry, product or service, or even your own skillset, you can begin to put your idea to the test and begin with market and customer research. Customer research is the foundation of any business idea and is required to move from the idea stage to the testable concept stage. Your customer research will tell you if you have an idea worth pursing or not. Remember, even finding out that it is not worth pursuing is an outcome. It allows you to move on to another concept without investing too much time, money, or other resources. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences. Sources Fikri, K. & Newman, D. How the Pandemic Rebooted Entrepreneurship in the U.S. (hbr.org) Harward Business Review. January 17, 2024. More Brits than ever want to start a business post-Covid (accaglobal.com) March, 2022.
Monialaisten palvelupolkujen kehittäminen tarjoaa ratkaisuja sairastavuuteen vaikuttamalla väestön elintapoihin
Useissa tutkimuksissa on tunnistettu liikunnan merkittävä rooli sairauksien hoitamisessa ja kuntoutumisessa (1, 2). Siitä huolimatta sen rooli osana sosiaali- ja terveyspalveluita on edelleen vähäinen. Liikunnan positiiviset vaikutukset väestön terveyteen Liikunnalla voidaan ennalta ehkäistä useita sairauksia, lievittää masennuksen ja ahdistuksen oireita, edistää aivojen toimintaa sekä ennalta ehkäistä kaatumisia. Tällä hetkellä kuitenkin joka kolmas eurooppalainen liikkuu liian vähän suhteessa suosituksiin. Mikäli liikuntasuositukset täyttyisivät, olisivat vaikutukset terveyteen ja sairastavuuteen merkittävät. Arvioiden mukaan riittävällä liikunnalla saataisiin Euroopassa estettyä muun muassa 10 000 ennenaikaista kuolemaa ja 11,5 miljoonaa sairastumista (ei-tarttuvat) seuraavien 30 vuoden aikana. (1.) Kansainvälisellä tasolla tutkimusta ja kokeiluita liikunnan hyödyntämisestä osana eri sairauksien hoitoa on runsaasti. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut erilaisten ohjelmien ja interventioiden huono dokumentointi, joka vaikeuttaa niiden jatkokäyttöä ja hyödyllisyyden arviointia. Oman haasteensa muodostaa myös vaihtelevasti käytetty terminologia (3). Ratkaisuja väestön liikkumattomuuteen on pyritty löytämään jo 1990-luvulta alkaen. Yhtenä ratkaisuna on esitetty terveydenhuoltojärjestelmän hyödyntämistä, sillä se tavoittaa valtaosan väestöstä ja näin ollen sillä nähdään olevan merkittävä potentiaali vaikuttaa liikkumattomuuden aiheuttamiin haittoihin (mm. 4, 5, 6). Fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi onkin kehitetty erilaisia menetelmiä, kuten liikkumisresepti ja liikuntaneuvonta (2, 4), joiden käytöstä WHO (2) ja EU (2019) ovat asettaneet ohjaavia suosituksia terveydenhuollolle. Myös Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on jo yli kymmenen vuotta sitten vuonna 2013 asettanut tavoitteeksi liikunnan nostamisen osaksi terveyden edistämistä ja sairauksien ennalta ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta (7). Lisäksi kansainvälisissä lähteissä on ehdotettu yhdeksi keinoksi sitä, että jokaisen terveydenhuoltokäynnin yhteydessä potilaalta kysyttäisiin hänen liikuntatottumuksistaan (6). Lääkärin määräämä liikkumisresepti Suomessa liikkumisresepti kehitettiin kansainvälisten kokemusten innoittamana. Nykyään menetelmä on liikuntaneuvonnan työväline, joka on tarkoitettu liikunnan puheeksi ottamiseen kaikille terveydenhuollon ammattilaisille (8). Ilmiön ratkaisemiseksi tehdyssä pitkäjänteisessä kehitystyössä liikkumisreseptin kautta muotoutui nykyinen liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan liikuntaan liittyvän kokonaisvaltaisen elintapaohjauksen polkua, jonka Suomessa toteuttaa kunnan liikuntapalvelut. Terveydenhuollon rooli palveluketjussa on erityisesti tunnistaa ja ohjata eteenpäin terveytensä kannalta liian vähäisesti liikkuvia asiakkaita. (9) Haasteet monialaisten palvelupolkujen kehityksessä Monialaisten palvelupolkujen kehittäminen ei kuitenkaan ole ollut mutkatonta. Sotikov (10) tarkasteli kirjallisuuskatsauksessaan lääkärin määräämän liikkumisreseptin käyttöä estäviä ja edistäviä tekijöitä terveydenhuollossa. Katsauksen mukaan liikkumisreseptin käyttöä estävät useat yhteiskunnalliset, johtamiseen, lääkäriin ja asiakkaaseen liittyvät tekijät, joista yksi merkittävimpiä on liikkumisreseptin tunnettavuus (10). Käyttöä estävät myös haasteet työmenetelmissä ja käytänteissä sekä lääkäreiden liikkumisreseptien määräämiseen liittyvät osaamisen ja itseluottamuksen puute. Kuvio 1. Useat tekijät vaikuttavat liikkumisreseptin käytön onnistumiseen. Tarvitaankin toimia, kuten liikuntaneuvontaan liittyvien ohjeistuksien, käytänteiden, menetelmien ja vastuiden selkiyttäminen ja kehittäminen, joiden avulla monialaiset palveluketjut integroituvat osaksi terveydenhuoltoa myös liikuntaneuvonnan osalta (10). Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta onkin tunnistettu tarve yleisesti palveluketjujen hallinnalle ja kehittämiselle (11). Toimiva palveluketju mahdollistaa asiakasryhmälle sujuvan ja saumattoman kokonaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa, josta asiakas saa oman tarpeensa mukaiset eri alojen palvelut jouhevasti. Oikein toimiessaan palveluketjut parantavat paitsi asiakkaan hoitoa ja terveyttä, myös työn tuloksellisuutta, kun resurssit kohdistuvat mielekkäästi. Liikunnan potentiaali osana sosiaali- ja terveyspalveluita on toistaiseksi alihyödynnetty ajassa, jossa tarvitsemme käyttöön kaikki keinot, joilla on mahdollista vähentää palvelutarpeen kysyntää kasvattamalla suomalaisten terveyttä. Aloitteita liikuntapalveluiden hyödyntämisestä osana sairauksien ennaltaehkäisyä on kuitenkin tehty Suomessa jo aloitteita. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle (12) syyskuussa 2023 tehdyssä valtuustoaloitteessa on jo muun muassa ehdotettu UKK:n liikkumisreseptin käyttöönottoa sekä liikuntaneuvojien lisäämistä osaksi hyvinvointialueen henkilökuntaa. Hyvinvointialue on aloittanut selvitykset siitä voisiko liikkumisreseptiä hyödyntää avopalveluissa ja jo olemassa olevaa yhteistyötä kuntien liikuntapalveluiden kanssa on alettu vahvistamaan. (12) Tulevaisuudessa monialainen yhteistyö on ratkaisu siihen, että liikunnan terveyttä edistävä potentiaali saadaan täysimittaisesti hyödynnettyä osana terveydenhuollon käytänteitä (7). Saara Sotikov on terveydenhoitaja, joka valmistui syksyllä 2023 Metropolia ammattikorkeakoulusta Terveysalan palveluiden ja liiketoiminnan johtamisen koulutuksesta (YAMK). Hän yhdistää terveydenhoito- ja liikunta-alojen asiantuntijuutta edistääkseen liikunnan integroitumista osaksi sairauksien hoitopolkuja. Lotta Kuosmanen (SH ylempi AMK, AmO, väitöskirjatutkija) on lehtori Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueen ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Lähteet OECD & WHO 2023. Step up! Tackling the Buren of Insufficient Physical Activity in Europe (PDF) WHO 2018a. Global action plan on physical activity 2018-2030. More active people for a healthier world (PDF). Hansford, H. J., Wewege, M. A., Cashin, A. G., Hagstrom, A. D., Clifford, B. K., McAuley, J. H., & Jones, M. D. (2022). If exercise is medicine, why don’t we know the dose? An overview of systematic reviews assessing reporting quality of exercise interventions in health and disease. British journal of sports medicine, 56(12), 692-700 (bjsm.bmj.com/). WHO 2018b. Promoting Physical Activity in the Health sector. Currect status and success stories from the European Union Member States of the WHO European Region (PDF). Vuori, Ilkka & Lavie, Carl & Blair, Steven 2013. Physical Activity Promotion in the Health Care System (mayoclinicproceedings.org). Mayo Clin Proc. 88 (12). 1446–61. Khan, Karim & Thompson, Angela & Blair, Steven & Sallis, James & Powell, Kenneth & Bull, Fiona. & Bauman, Adrian 2012. Sport and exercise as contributors to the health of nations (sciencedirect.com). Sosiaali- ja terveysministeriö 2013. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (metropolia.finna.fi). UKK-instituutti 2020. Mikä on liikkumisresepti? (ukkinstituutti.fi) Päivitetty. 30.10.2020. Leppä Heidi & Nirhamo Essi & Karapalo Inna & Kivimäki Sari 2022. Liikkuva aikuinen: Liikuntaneuvonnan nykytilaselvitys 2022. Liikkuva aikuinen -ohjelma (PDF). Sotikov, Saara 2023. Lääkärin määräämän liikkumisreseptin käyttöä estävät ja edistävät tekijät terveydenhuollossa (theseus.fi) Joronen, H., Kivelä, J., Käsmä, L., Halin, J., Heikkinen, E., Hukari, H., Raunio. U., Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Palveluketjut ja tietojohtaminen : Kansalliset ja alueelliset kehittämistarpeet -nykytila. (julkari.fi) LUVN 2023. Vastauksen antaminen valtuutettu Felipen ja 18 muun valtuustoaloitteeseen nro 1/2023 Liikkumisreseptin käyttöönotto ja liikuntaneuvojien lisääminen henkilöstörakenteeseen hyvinvointi- ja terveyskeskuksissa. (luhva-d10julk.oncloudos.com)
Viestintää pintaa syvemmältä
Kun viestejä tulvii kaikkialta, voi olla vaikea erottua joukosta. Yleisöä kiinnostaa, mitä hyötyä viestitystä asiasta on heille. Yksi vaikuttava tapa toteuttaa viestintää on johdonmukainen toisto. Toinen keino on vaikuttaa ihmisten tunteisiin. Yleisö kiinnostuu tarinoista, jotka tuntuvat samaistuttavilta. Tunteiden lisäksi yleisöjen arvot ja asenteet vaikuttavat asioihin suhtautumiseen. Siksi nämä seikat tulisi huomioida viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa. Asenteita ja mielipiteitä voi mitata monin tavoin Erilaisilla kyselyillä voidaan selvittää, mitä mieltä yleisö on eri asioista. Esimerkiksi voidaan tutkia, minkälaisia asenteita ja mielipiteitä eri ikäryhmillä tai eri kaupungeissa asuvilla on jostain asiasta. Tällaisissa kyselyissä on usein vaihtoehtona vastata kolmesta viiteen jakautuvalla skaalalla. Myönteinen näkökulma: kannattaa tai suhtautuu myönteisesti asiaan Neutraali näkökulma: asia ei hetkauta kumpaankaan äärilaitaan tai ei ole muodostanut mielipidettä Kielteinen näkökulma: vastustaa tai suhtautuu kielteisesti asiaan Tämänkaltaiset kyselyt antavat pintapuolisen käsityksen, mitä mieltä asiasta ollaan. Niistä voidaan tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä, mutta ne ovat yksinkertaisia ja nopeita vastatakseen pinnan alla kyteviin tekijöihin kuten arvoihin, asenteisiin, uskomuksiin ja oletuksiin. Hankkeiden kohderyhmille tarvitaan täsmäviestintää Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) parissa toteutetaan satoja hankkeita vuosittain. Näissä hankkeissa on aina ennalta ja usein hyvin tarkastikin määriteltyjä kohderyhmiä, joille halutaan viestiä hankkeessa toteutettavista asioista. Kohderyhmien tuntemus on hankeviestinnän onnistumisen kannalta oleellista. Kohderyhmien tavoittamiseksi ja viestinnän suunnittelemiseksi tarvitaan taustatutkimusta. On selvitettävä, mitä kautta yleisön parhaiten tavoittaa ja minkälainen viestintä mihinkin kohderyhmään puree. Kohderyhmäviestinnälle voidaan valita jokin tietty viestintätapa, mutta kohderyhmän sisällä on erilaisia yksilöitä. Samat keinot eivät välttämättä tavoita koko kohderyhmää. Uutiskirjeet ja sosiaalinen media ovat yleisiä keinoja, henkilökohtainen yhteydenotto perinteisellä kirjeellä tai puhelimitse on harvinaisempaa. Mikä tahansa keino voi joko ilahduttaa tai vieraannuttaa, henkilökohtaisista mieltymyksistä riippuen. Ennen viestinnällisten ratkaisujen päättämistä hanketoimijoiden kannattaa tarkastella asiaa monelta kantilta. Hyvä keino on tavoitella kohderyhmään kuuluvia yksilöitä ja kysyä, minkälainen viestintä vaikuttaa heihin. Tuotetaanko tärkeät viestittävät asiat videolle, tehdäänkö podcast, sarjakuva vai opaskirjanen? Kuinka usein viestitään? Minkälainen äänensävy puhuttelee parhaiten? Miten aiheesta saisi kiinnostavamman? Kohdataanko ihminen ruudun läpi vai kasvokkain Hankkeiden toiminnassa viestitään monissa kanavissa ja monin tavoin. Digitaalinen massoille suunnattu viestintä jää aina hieman etäisemmäksi, mutta kohdennettu digiviestintä voi toimia tehokkaastikin. Teksti, kuva ja ääni yhdessä voivat luoda vaikuttavaa viestintää verkossa tai kuvituksilla saada aikaan vaikutus painotuotteissa. Hankkeet toteuttavat usein myös yleisölle suunnattuja tapahtumia, koulutuksia ja pilotteja, joissa päästään keskustelemaan ihmisten kanssa kasvokkain. Näissä hetkissä korostuu puhuttu viestintä, jossa sanat täydentyvät niiden väleihin jäävillä tauoilla, äänenpainoilla ja kehonkielellä. Ihminen harvemmin on yhtä kärkäs ollessaan kasvokkain muiden ihmisten kanssa kuin mitä hän voi olla anonyymisti verkon yli viestiessään. Kirjallisen viestinnän eli tekstiin ja sen tulkintaan pohjautuvan väärinkäsityksen korjaaminen verkossa on myös huomattavasti hankalampaa kuin kosketusetäisyydellä. Viestintää voi muokata kohdeyleisön asenteiden pohjalta Hankkeiden viestintää tehdään usein myönteisten mielikuvien herättämiseksi. Hankkeen aihepiiristä halutaan viestiä asiantuntevasti ja lisätä tietoisuutta. Hanketyön aiheet voivat olla myös rankkoja tai yhteiskunnallisesti polarisoituneita. Esimerkkejä tällaisista aiheista ovat lapsen saattohoito, maahanmuuttajien kotouttaminen tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten tukeminen taiteen avulla. Kaikkia näitä teemoja on käsitelty Metropolian hanketoiminnassa vuosien varrella. Hankkeen aihepiiriin suhtaudutaan yleensä myönteisesti, jos se on entuudestaan tuttu tai koska se on lähellä omaa arvomaailmaa. Neutraalisti suhtautuva ei ehkä halua valita puolta tai ei vain ole tunnistanut, onko aihepiirissä jotain oman arvomaailman mukaista tai vastaista. Kielteisesti suhtautuva voi kokea, että hankkeessa ollaan kehittämässä asiaa, joka on oman arvomaailman vastaista, joka vaikuttaa turhalta tai tuntuu typerältä. Miten voisi huomioida hankkeen aiheeseen eri tavoin asennoitumista viestinnällisesti? Vaikka yleinen hankeviestintä hankkeen verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa on tosiasioihin pohjautuvaa asiantuntijatiedon jakamista, voisi sen rinnalle määritellä, millä kärjillä viestitään eri tavoin suhtautuville täsmäkohderyhmille. Myönteisesti suhtautuville: asenteen vahvistaminen kiittämällä ja kannustamalla sekä kutsumalla mukaan. Uusimman tiedon jakaminen voi tukea myönteisten käsitysten ylläpitämisessä. Neutraalisti tai epäröiden suhtautuville: viestinnässä voi aina tarjota lisää tietoa aiheesta, jolloin sen merkitys avautuu. Tämä on avuksi heillekin, jotka eivät ole muodostaneet mitään mielipidettä. Kielteisesti suhtautuville: on rehellistä tuoda asiaan liittyviä kielteisiäkin seikkoja esiin. Tietoisuuden ja tiedon lisääminen on erityisen tärkeää, jos kielteisyys pohjautuu aiemmin saatuun misinformaatioon. Viestinnällä voi vahvistaa tai heikentää yleisön luottamusta Hankkeen aihepiiriin myönteisesti suhtautuva lähtee helpommin hankkeen toimintaan mukaan. Sitä tukee se, että asia on oman arvomaailman mukainen eli tuntuu tärkeältä ja omalta. Viestinnällisesti tätä tunnetta kannattaa vahvistaa. Mukaan kutsuminen hankkeen toimintaan, asian edistämiseksi, voi vahvistaa käsitystä oman toimijuuden merkityksestä ja omien arvojen oikeellisuudesta. Hankkeen toiminnassa saatu myönteinen osallisuuden kokemus vahvistaa käsitystä siitä, että hanke tekee hyviä asioita. Kielteinen kokemus voi saada ottamaan takapakkia ja siirtymään neutraaliin tai kielteiseen asenteeseen hanketta – ei välttämättä sen aihetta – kohtaan. Viestinnän kolme vaihetta myönteisesti suhtautuville: Tiedotus. ”Tämä on todella tärkeä asia. Näin asiaan liittyvän ongelman ratkaiseminen vaikuttaa sinuun, meihin, maailmaan ja tulevaisuuteen.” Tavoitteena on herättää kiinnostusta ja innostusta sekä antaa uutta tietoa tärkeästä aiheesta. Kutsu toimintaan. ”Tule mukaan! Näin pystyt vaikuttamaan asian edistämiseen, ja halutessasi näin voit tulla mukaan ratkaisemaan asiaa.” Tavoitteena on toimijuuden aktivoiminen, osallisuuden ja aikaansaamisen herättäminen, luottamuksen luominen. Onnistunut viestintä voi tuottaa osallistumisen tarpeellisuuden ja kannustavuuden tuntemuksia. Jatkotoimenpiteet. ”Kiitos, että olet ollut mukana! Olet tärkeä osa joukkoa, joka haluaa olla ratkaisemassa asiaa. Näin voit vaikuttaa jatkossa asian edistämiseen.” Viestinnässä voi korostua onnistumisen kokemusten herättäminen, osallisuuden vahvistaminen ja vaikuttavuuden kokemus. Samalla voi vahvistua tunne asian ja toiminnan merkityksellisyydestä. Hankkeen aihepiiriin neutraalisti suhtautuvilla voi olla epävarmuutta, miten asia koskettaa omaa elämää. Voi olla myös haluttomuutta valita puolia. Tähän voi olla vaikea vaikuttaa, jos neutraalisti suhtautuva tahtoo olla passiivinen. Kiinnostusta aiheesta voi herättää tuomalla esiin konkreettisia esimerkkejä ja pitäytymällä muutoin tiedon jakamisessa, jolloin ainakaan tiedon puute ei enää tuota epävarmuutta. Neutraalikin asenne voi pysyä ennallaan tai kääntyä myönteiseen tai kielteiseen päin, jopa täysin ennakoimattomista syistä johtuen. Viestinnän kolme vaihetta epäröiden suhtautuville: Tiedotus. ”Tämä on tärkeä asia. Saatavilla olevan tiedon perusteella olemme tunnistaneet asiassa haasteita ja mahdollisuuksia, jotka voivat koskettaa myös sinua. Olemme koonneet lisätietoa ja konkreettisia esimerkkejä, toivottavasti tästä on sinulle hyötyä.” Kokemus myönteisten ja kielteisten puolien esittämisestä ja asian konkretisointi esimerkein antaa mahdollisuuden pohtia asiaa rauhassa. Kutsu toimintaan. ”Olet tervetullut kysymään lisää asian vaikutuksista omaan tilanteeseesi.” Tietopohjainen viesti ei ärsytä, muttei välttämättä myöskään epäröijässä intohimoista aktiiviosallistujaa. Jatkotoimenpiteet. Aluksi välinpitämätön voi aktivoitua pohdiskelemaan asiaa. Parhaimmillaan saattaa syttyä oivallus, että asialla voi olla jotain merkitystä omaan elämään. Tällöin epäröijä voi jopa hakeutua oma-aloitteisesti toiminnan pariin. Hankkeen aihepiiriin kielteisesti suhtautuvien syyt vastustamiselle pohjautuvat erilaisiin syihin. Kriitikko voi kokea hanketoiminnan oman arvomaailman haastamisena, jolloin asiasta viestiminen voidaan kokea loukkaavana tai hyökkäävänä. Kielteisyys voi johtua myös siitä, ettei tunnisteta ongelman koskettavan itseä tai ei koeta sen olevan ratkaistavissa. Viestinnällisesti tällaisessa tapauksessa on tasapainoteltava. Hankkeen näkökulmasta voi olla tärkeää purkaa ennakkoluuloja, etenkin jos ne pohjautuvat perusteettomiin oletuksiin. Avoin keskustelu asiaan liittyvistä niin kielteisistä kuin myönteisistä seikoista tukee läpinäkyvyyttä ja hanketoiminnan uskottavuutta. Kielteisesti suhtautuvalle voi olla tärkeintä kokea tulevansa kuulluksi eli saada mahdollisuus tuoda esiin huolia ja pelkoja. Viestinnän kolme vaihetta kielteisesti suhtautuville: Tiedotus. ”Tiesitkö tämän haastavan tilanteen olevan ajankohtainen nyt? Asiaan liittyvät nämä myönteiset ja nämä kielteiset tosiasiat. Yritämme nyt löytää parasta mahdollista ratkaisua.” Viestinnässä voi korostaa, että hyödyt ja haitat ovat tasavertaisesti puntaroitavina. Kutsu toimintaan. ”Haluamme saada lisää tietoa asian vaikutuksista eri ihmisiin. Kutsumme sinut mukaan keskusteluun saadaksemme näkemyksiä eri osapuolilta. Onko sinulla kokemuksia asiasta tai idea, miten asian voi ratkaista? Suhtaudumme tässä vaiheessa avoimin mielin kaikkiin ehdotuksiin.” Kielteisesti suhtautuvilla voi olla erinomaiset perustelut sille, miksi vastustaa hankkeen ideaa tai toimintaa. Omakohtaisen kokemuksen jakaminen on mahdollisuus kertoa, miten asia kannattaisi ratkaista ja voi siten tuottaa tunteen kuulluksi tulemisesta. Jatkotoimenpiteet. ”Kiitos, että olet ollut mukana! Olet tuonut esiin oleellisia, kriittisiä näkökulmia. Näin voit vaikuttaa jatkossa asian edistämiseen.” Viestinnässä voi kiittää osallisia erilaisten näkökulmien esiin tuomisesta. Osallistuneelle voi syntyä tunne, että hänen ajatuksensa ja kokemuksensa ovat tärkeitä. On hyvä huomioida, että kielteisesti suhtautujia on monenlaisia. On internetin trolleja ja jopa maalittajia, mutta sen lisäksi pelkoja hankkeen aihepiirin vaikutuksista omaan elämään. Jotkut eivät muuta mieltään aiheesta, tarkemmin määrittelemättömän ”periaatteen vuoksi”. Tämä on luonnollista, mutta kielteisyydelle ei voi antaa loputtomasti tilaa. Tilanteiden kärjistymistä kannattaa aina pyrkiä välttämään. Kirjoittaja Milla Åman Kyyrö on viestinnän asiantuntija ja työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006. Hän on erikoistunut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestintään. Tikissä-blogin päätoimittajana hän aloitti vuonna 2018. Hän toimii hankeviestintä- ja julkaisupalvelut -tiimin esihenkilönä. Koulutukseltaan Milla on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).