Tikissä

Liikennevirasto on avannut marraskuussa 2017 Muonioon, valtatielle 21, älytien. Sen tavoite on tarjota kymmenen kilometrin pätkällä kokeilupaikka teknologian kehittämiselle ja testaamiselle. Älytie on osa Liikenneviraston käynnistämää Aurora-hanketta, jossa on mukana virastoja, tutkimuslaitoksia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Arktisissa olosuhteissa liikkuminen on haastavaa. Poroja saattaa eksyä tielle. Lumesta ja jäästä vapaita kaistoja on käytännössä vain yksi, joka kulkee keskellä maantietä. Penkat pölisevät. Lumi ja pimeys vievät näkyvyyden lähelle nollaa. Silti nopeudet ovat kovia niin henkilöautoilla kuin rekoillakin. Olosuhteisiin tottumattomat kuljettajat tuovat liikenteeseen lisäjännityksen.   Voisiko liikenteen automatisaatio, esimerkiksi itseohjautuva auto, lisätä turvallisuutta haastavissa olosuhteissa? VTT:n tutkija Ari Virtanen ilmaisi YLEn alueuutisten haastattelussa, että kohtuuhintainen ja olosuhteisiin soveltuva robottiauto ei ole odotettavissa Lappiin lähiaikoina tai ehkä viiteenkymmeneen vuoteen. (Juttu nähtävissä YLE Areenasta  5:35, 17.2.2018 saakka). Paikallisilta kysyttäessä älytie on ammattikuljettajille tuttu, joskaan kukaan ei vielä osaa sen hyötyjä tai haittoja kuljetusalalle arvuutella. Tien älyominaisuudet eivät ole konkretisoituneet. Automatisoitu ajoneuvo herättää ennen kaikkea huolta turvallisuudesta. Miten nopeasti liikenne automatisoituu? Liikenteen automatisaatio etenee monilla rintamilla. Metropolia hankekumppaneineen on mukana luomassa tulevaisuuden liikkumisratkaisuja monessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeessa älykkäämmän liikkumisen osaamiskeskittymänä. Olen saanut työkseni toimia näissä hankkeissa viestijänä kuluneiden kahden vuoden aikana. Sen ansiosta minulle on valjennut, miten monitahoisesta kokonaisuudesta on kyse. Suomen asema älyliikenteen edistäjänä on ollut ainutlaatuinen. Lainsäädäntömme on sallinut ajoneuvojen kulkea julkisilla teillä ilman, että ajoneuvon sisällä on kuljettajaa. Automatisoituvan liikenteen tarvitsemaa teknologiaa on kehitetty, yhä kiihtyvällä tahdilla, 1990-luvulta alkaen. Nyt teknologian kehityksestä perillä olevat asiantuntijat voivat jo listata seuraavia askelia, mitä vielä pitää tehdä, jotta automatisoidusta älyliikenteestä voi tulla arkipäivää. Robotisaatio, kyberturvallisuus ja keinoäly ovat ajankohtaisia puheenaiheita kaikilla toimialoilla. Liikenteen osalta esimerkiksi paikannustiedon ja tiedonsiirron luotettavuus, erilaisten skannereiden ja keilainten viiveet ja ylipäänsä “äly”elementtien toimintavarmuus puhuttavat. Ajoneuvojen valmistajat, kuljettajat ja matkustajat ovat kaikki uuden äärellä, suurten muutosten keskellä. Kukaan ei ole valmis siirtymään ihmisen ja koneen välisen kommunikaation sijasta pelkästään laitteiden väliseen kommunikaatioon, ennen kuin se on taatusti turvallista. Kysymys kuuluukin, milloin saavutetaan se teknologinen kypsyysaste, jolla kulkuneuvot ja niiden toimintaa tukevat välineet ovat toiminnassaan “täysautomatisoituja”, ilman ihmisen välikättä. Automatisoidun kulkuneuvon kypsyyttä mitataan asteikolla nollasta viiteen, nyt valtaosa ajoneuvoista on skaalan alkuvaiheilla (1-2), yksikään ei yllä vielä täyteen autonomiaan (5). Pelkkä ajoneuvon valmius autonomiseen ajamiseen ei riitä siirtymään liikenteessä automatisaatioon. Ajoneuvon lisäksi tarvitaan myös verkkoyhteyksiä ja digitalisoitua, ajantasaista tietoa. Tarvitaan siis älykästä infrastruktuuria. Tulevaisuudessa pyritään myös siirtymään vähäpäästöisempiin sähkökulkuneuvoihin. Vaikka akkuteknologian kehitys etenee, toimintavarmuus vaatii riittävää latauspisteiden verkostoa. Ketkä päättävät kehityksen kulusta? Suomalaisen lainsäädännön sallivuus ja ylimpien päättäjien tuki auttavat edistämään alan kehitystä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on tehnyt aktiivisesti normeja purkavaa työtä. Hyvin toimivat liikennepalvelut ja sujuva toimintaympäristö niin matkustaja- kuin rahtiliikenteessä on tavoite, jonka toteutumista digitaaliset palvelut tukevat. Kansallisista asetuksista on pitkä matka globaalisti harmonisoituihin reunaehtoihin.  Euroopan Komission Matthew Baldwinin (Debuty Director General, DG MOVE) mukaan pahin mahdollinen ratkaisu alan kehittymiselle olisi se, että byrokraattien annettaisiin päättää alan puolesta. Ennen kuin älyliikennettä koskevia asetuksia lukitaan pysyviksi normeiksi, on tärkeää käydä keskustelua kaikkien osapuolten kesken. Kyse ei ole pelkästään liiketoiminta-, teknologia- ja ympäristökysymyksistä. Myös eettiset näkökulmat tulee nostaa esiin. Lopulta kyse on myös inhimillisistä tekijöistä - mitkä ovat tavallisen ihmisen valmiudet omaksua uusia teknologioita ja hyväksyä muutoksia? Käyttäytymiseemme merkittävästi vaikuttava muutos vaatii lisää tutkimustietoa.  Helpommin sanottu kuin tehty? Suomessa liikenteen automatisoitumisen esteet raivataan tieltä, mikäli se on tahdosta, poliitikoista tai virkamiehistä kiinni. Eurooppalaisen lainsäädännön ja asetusten harmonisointi on pitkäkestoisempi työ. Sitä aloitellaan jo erilaisilla selvityksillä ja kokeiluilla. Esimerkiksi Itämeren ympärysvaltioihin kohdistuvassa Sohjoa Baltic -hankkeessa, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu koordinoi. Muoniossa tammikuussa Liikenneviraston Arctic Challenge -hankkeen puitteissa järjestetty Aurora Summit 2018 keräsi alasta kiinnostuneita eri puolilta maailmaa. Olin paikalla kuuntelemassa, kun tapahtuman puhujat kehottivat siirtymään sanoista tekoihin - viemään konkreettisesti autonomisen liikkumisen alaa eteenpäin. Tapahtumalla markkinoitiin älytietä kokeilulaboratoriona potentiaalisille kansainvälisille kehittäjäkumppaneille. Valtatiellä 21 automaattiajoneuvo Jutoa (kuvassa) on testattu syksystä 2017 alkaen. Porokello-app on kehitetty ehkäisemään porokolareita. Sitä on ladattu älypuhelimille käyttöön aktiivisesti ja sillä on ollut suotuisia vaikutuksia. Älyliikenteen suurta mullistusta ei ehkä tapahdukaan kertarysäyksellä. Pienemmässä mittakaavassa kehitys etenee, projekti kerrallaan, peruuttamattomasti. Lähteet Aurora Summit 2018 - asiantuntijapuheenvuorot Anne Berner, Minister of Transport and Communications of Finland Reija Viinanen, Collaboration Director of Aurora, Finnish Transport Agency Matthew Baldwin, Deputy Director General, DG MOVE, European Commission Dirk-Jan de Bruijn, Rijkswaterstaat, Director of Traffic Innovation Centre of Helmond Claude Van Rooten, President of the World Road Association Alina Koskela, Project Manager of Aurora, Finnish Transport Agency Matti Kutila, Senior Scientist and Senior Project Manager of VTT Safety for Real by V-Traffic Matti Seimola, Senior Key Account Manager, V-Traffic Snowtonomous driving Harri Santamala, CEO, Sensible4 Antti Vehviläinen,  Executive Director Finnish Communications Regulatory Authority Trafin tutkimuksia 1/2018 - Automaattiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin Timo Liljamo, Heikki Liimatainen, Markus Pöllänen, Hanne Tiikkaja, Roni Utriainen, Riku Viri Linkkejä Trafin julkaisuja 17/2017 International reporting mechanisms of transport markets Tayyab Iqbal, Kaija Haapasalo Arto O Salonen: Passenger's subjective traffic safety, in-vehicle security and emergency management in the driverless shuttle bus in Finland Metropolian älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankkeet Sohjoa-6AIKA Robusta MaaS – Älykkäämmän liikkumisen tutkimus MySmartLife Helsinki Robobusline Arctic Challenge Fabulous Perille Asti Sohjoa Baltic