Avainsana: kirjastopalvelut

Kesäkuhinaa kirjastossa

8.9.2017

Kevätlukukauden lopussa opiskelijat suuntaavat kesälomalle. Lomailevatko siis Metropolian kirjaston työntekijät koko kesän? Ehei! Asiakkaiden määrä toki vähenee ja keskikesän kirjastomme ovat kiinni. Lomien lisäksi kesä on kirjastossa suunnittelun ja kehittämisen aikaa. Viime kesä oli monella tavalla erityinen. Rakennamme uutta Uutta kulttuurialan kirjastoamme Helsingin Arabiaan valmistellaan kovaa vauhtia. Kesäkuussa pakattiin yhteisvoimin Arabiaan siirtyvien Ruoholahden ja Tikkurilan kirjastojen aineistot. Tärkeä osa muuttoa on tapahtunut tietojärjestelmien tasolla. Nyt olemme saaneet yhdistetyksi tiedot asiakkaistamme ja tarjoamistamme aineistoista samaan järjestelmään. Uusi kirjasto avataan maanantaina 11.9. - tervetuloa! Myös muilla kampuksilla tapahtuu. Metropolia siirtyy vuoteen 2019 mennessä neljälle kampukselle  ja tulevan vuoden aikana muuttaakin 4 kirjastoamme uuteen osoitteeseen. Tähän olemme valmistautuneet kesällä mm. poistamalla vähän käytettyä ja vanhentunutta aineistoa. Muutos merkitsee myös kirjastojen sisustuksen suunnittelua ja muokkaamista, jotta saamme kaiken esille järkevästi asiakkaillemme.  Useammassa toimipisteessämme on myös pakattu vanhoja opinnäytetöitä lähetettäväksi Metropolian arkistoon. Asiointi selkeämmäksi Asiakkaamme antavat joskus palautetta siitä, ettei kirjastosta ole helppo löytää etsimäänsä. Aloitimmekin jo viime syksynä projektin , jolla haluamme selkeyttää yleisesti kirjastomme käyttöä. Keväällä ja kesällä pohdimme esimerkiksi laina-aikoja ja miten asiakkaamme löytävät etsimänsä tiloistamme kätevimmin. Nyt projektin ensi hedelmät ovat kypsyneet: asiakkaamme voivat lainata myös yhden viikon lainoja entisen neljän viikon lisäksi. Näin yritämme parantaa erityisesti kurssikirjojen saatavuutta. Kokeilemme myös erilaisia tapoja laittaa aineistoja esille. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. kirjojen järjestämistä ja siirtämistä uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi sekä kirjastojemme tiloissa että tietojärjestelmissä. Tämä suunnittelutyö ja käytännön toteutus jatkuu vielä tulevana lukuvuonna. Kesä merkitsee kirjastossa ylipäänsä monenlaista konkreettista järjestelyä: työpöytien siivousta,  huonekalujen siirtoa paikasta toiseen. Se on aina myös valmistautumista tulevaan lukuvuoteen. Ohjeita ja oppaita päivitetään asiakkaitamme varten. Uusien tuulien haistelua Kesällä on onneksi aikaa ja tilaisuuksia myös tutustua uuteen ja hankkia vaikutteita. Kesäkuussa järjestimme alumnipäivän yhdessä Laurean ja Haaga-Helian kirjastojen kanssa. Kävimme myös tutustumassa Espoon Otaniemessä Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskukseen. Kummastakin saimme runsaasti uusia kontakteja ja ideoita toiminnan kehittämiseen. Leppävaarassa  osallistuttiin Professional Summer School -viikkoon elokuun puolivälissä. Teemana oli Digital Wellbeing Sprint: Metropolian kirjasto osallistui pitämällä pop up - kirjastoa, Laurean kirjaston kokosi aiheesta verkko-oppaan . Syksy tuokin kaikenlaista uutta Metropolian kirjastoon. Etsimäsi kirjojen saatavuus ja paikka kannattaa aina tarkistaa MetCat-palvelustamme. Toimipisteidemme ajantasaiset aukioloajat löydät Aukioloajat ja yhteystiedot -oppaasta. - Raisa

Viikko Pietarissa

5.5.2017

Olin mukana Metropolian opintomatkalla Pietarissa. Perinne näiden matkojen järjestämiseen juontaa juurensa jo yli 10 vuoden takaa. Tällä kertaa mukana oli myös Laurean opiskelijoita ja pari opettajaa. Minulla ja työkaverillani Susannalla oli omia kirjastovierailuja, joten emme liikkuneet koko ajan ryhmän mukana.     Kirjat käyttöön vain tilauksesta ”Venäläisten kapakoiden historia” oli yksi monista harvinaisista kirjoista, joita Saint-Petersburg State University of Economics -kirjaston  asiakkaat eivät niin vain pääse selaamaan. Asiakkaat etsivät kirjat kirjaston verkkopalvelusta ja käyvät lainaamassa tilaamansa kirjat lainaustoimistosta. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita palvellaan erityisen hyvin. Valmis kirjapaketti odottaa lainaustoimistossa lukukauden alussa. Sotkun hinnat! Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University   -kampuksen kahvilassa munkki ja tee maksoivat 20 ruplaa (noin 35 senttiä). ”Täällähän on Sotkun hinnat!”, opiskelijat riemuitsivat. Laajalta kampukselta löytyy kaikkea mitä opiskelija tarvitsee: luentosalit, labrat, ruokala, wifi, kahvilat, kirkko ja puisto. Kirjastoon emme valitettavasti päässeet, koska päärakennus oli suljettu ulkopuolisilta 3.4. sattuneen metro-onnettomuuden takia. Perinteet kunniassa Venäläiset arvostavat klassikoitaan, edelleen. Se näkyy myös siinä, että osa Pietarin yleisistä kirjastoista on nimetty kirjailijoiden mukaan. Vierailimme Nikolai Gogolin kirjastossa. Jo ovella oli vastassa pahvinen Gogol ja kyrillinen G-kirjain toistui kaikissa kylteissä. Kirjaston pihalla makasi iso kivinen nenä! Venäjän kansalliskirjastosta  löytyy lukutilaa: 200-paikkaisessa lukusalissa oli perjantaiaamuna vain muutama asiakas. Täällä oli sama toimintatapa kuin yliopistokirjastossa: kirjoja saa nähtäväksi vain tilaamalla. Asiakkaat eivät pääse kirjahyllyjen luo. Lopuksi kirjavinkki! Arkadia-ohjelmistoyrityksen luennolla kuulimme mielenkiintoisesta e-kirjasta: ”Why Russians Don’t Smile” . -Kaisu  

Varauksen tekeminen MetCatissa uudistui

23.2.2017

Moni on ehkä huomannut, että varausten tekeminen on helmikuun alusta lähtien toiminut MetCatissa vähän eri tavalla kuin aiemmin. MetCatiin on ilmestynyt valintapainikkeet: “Varaa lainassa oleva teos” ja “Varaa hyllyssä oleva kappale”. Miksi? Voyager-kirjastojärjestelmämme vuodenvaihteen päivityksen jälkeen vanha tapa tehdä varauksia ei enää toiminut kuten ennen. Aiemmin hyllyssä olevan kirjan varaaminen ei estänyt kirjan lainausta. Päivityksen jälkeen esti: jos asiakas A varasi paikalla olevaan kirjaan MetCatissa, esti se kirjan jokaisen paikalla olevan kappaleen lainauksen. Kirjaa ei voinut lainata, vaikka kirjoja olisi ollut hyllyssä kymmeniä. Melko kiusallista. Varaussysteemi tukeutui järjestelmän ominaisuuteen, jota järjestelmätoimittaja piti bugina. Bugi oli ollut järjestelmässä vuosia, joten emme osanneet aavistaa, että se “korjataan” tässä version vaihdossa. Vaan niin kuitenkin kävi. Ratkaisu löytyi rinnakkaisista systeemeistä Pari viikkoa kului pohtien ja uutta ratkaisua etsien. Ja onneksi sellainen löytyi! Nyt käytössä on (järjestelmänäkökulmasta) kaksi varaussysteemiä rinnakkain: toinen lainassa, toinen hyllyssä oleville. Lainassa olevien varaaminen Lainassa olevien varaus kohdistuu koko teokseen niin, että varaajat saavat lainasta palautuvia kappaleita siinä järjestyksessä kuin ovat varauksia tehneet.   Hyllyssä olevien varaaminen Hyllyssä oleviin kappaleisiin tehdään varaus kappalekohtaisesti. Kunkin paikalla hyllyssä olevan niteen kohdalla näkyy “Varaa hyllyssä oleva kappale”. Kun kappale on varattu, ei tekstiä näy. Varauksen voi siis tehdä vain yksi asiakas/nide. Varaustyyppien välillä on “ristiintarkastus”, joka toimii käytännössä niin, että jos niteitä on paikalla yksikin kappale, onnistuu vain hyllyssä olevien varaaminen. Jos puolestaan kaikki ovat lainassa, onnistuu vain lainassa olevien varaus. Muutaman alkuyskähdyksen jälkeen tämä vaikuttaa toimivan hyvin. Hyvin käyntiin Vaikka muutos tehtiin kesken lukuvuoden, muutos ei tunnu tuottaneen ongelmia. Ainakaan asiaan liittyviä kysymyksiä ei ole meille kirjastoon asti juuri tullut. Muutos on ollut positiivinen myös kirjaston henkilökunnan näkökulmasta. Eli vaikka muutaman viikon ajan tilanne oli kaikkea muuta kuin hyvä, tehdyt muutokset ovat olleet lopulta kallistuneet positiivisen puolelle. Erityiskiitokset Kansalliskirjastolle, joka auttoi joustavasti uuden systeemin käyttöönotossa! :) Päivi Ylitalo-Kallio P.S. Tarvittaessa varaamisessa auttavat tarkemmat ohjeet

Tervetuloa! 5 parasta vinkkiä opintojen alkuun

21.1.2017

1. Säästä rahaa Ole liikkeellä ajoissa, niin saat tarvitsemasi kirjat kirjastosta. Ilmaiseksi. Hae kirjat MetCat-palvelusta, poimi hyllystä ja lainaa automaateilla. 2. Digitalisoidu Kirjastosta löytyy tuhansia e-kirjoja, e-lehtiä ja tietokantoja. LibGuides-palvelu sisältää oppaita, joista saat tietoa oman alasi aineistoista, vinkkejä tiedonhakuun ja infoa kirjaston tarjoamista palveluista. 3. Unohda kiire Lue kirjaston e-kirjoja ja muuta e-aineistoa vaikka kotona tai kuppilassa! LibGuides-oppaiden linkkien kautta pääset e-aineistoihin myös Metropolian verkon ulkopuolelta. 4.Kysy chatissa tai sähköpostilla Chat on avoinna arkisin kaikissa kirjaston verkkopalveluissa. Sähköpostiin (kirjasto (at) metropolia.fi) vastaamme viimeistään seuraavana arkipäivänä. 5. Kirjasto on sinun Jos olet Metropolian opiskelija tai henkilökuntaa, pääset kaikkiin Metropolian kirjastoihin arkisin myös palveluaikojen ulkopuolella. Katso omatoimiajat Aukioloajat ja yhteystiedot -sivulta. Tervetuloa, uudet ja vanhat opiskelijat!

Mutka matkaan: virhe kirjaston lainausautomaattien toiminnassa

13.1.2017

Kirjastojärjestelmämme päivitettiin vuodenvaihteessa. Sen jäljiltä järjestelmässä on virhetoiminto, joka valitettavasti vaikuttaa lainaamiseen. Vaikka kirjaa on vapaana hyllyssä, automaatilla ei pysty lainaamaan aineistoja, joihin kohdistuu jonkun toisen aikaisemmin MetCatissa tekemä varaus. Mikäli haluat lainata tällaisen kirjan, ota yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun. Jos asiakaspalvelu on suljettu, automaattien vierellä on ohjeet, miten toimit saadaksesi kirjan lainaan itsellesi. Varaushyllyssä olevan, sinulle jo varatun aineiston pystyt lainaamaan normaalisti automaatilla. Muutos ei koske Arabian ja Ruoholahden yhteistyökirjastoja. Tilannetta selvitellään. Pahoittelemme päivityksestä aiheutuvia hankaluuksia!

331 laatikkoa : Bulen kirjasto muuttaa, osa 2

23.11.2016

"Toiveissa on, että elokuussa kirjat pääsisivät uusiin hyllyihinsä." Toukokuussa kerroin Bulevardin kirjaston valmistautumisesta muuttoon. Kirjastohan suljettiin Bulevardi 29:ssä (Snadia-rakennus) toukokuussa vuokrasopimuksen päättyessä. Syyslukukauden alussa kirjasto oli tarkoitus avata uusissa tiloissa Bulevardin kampuksen päärakennuksessa. Ensin piti Snadia kuitenkin tyhjentää.           Uuden kirjaston pystyttäminen Elokuussa jatkuivat muuttopuuhat kirjaston uusissa tiloissa päärakennuksen kellarikerroksessa. Tiloihin, jotka aiemmin palvelivat mm. henkilöstöravintolana, pystytettiin nyt uudet valkoiset kirjahyllyt tehokkaine hyllyvaloineen. Kun Bulevardin kirjasto muutaman vuoden kuluttua kampusmuuttojen myötä suljetaan lopullisesti, siirtyvät nämä hyllyt Myllypuron kampuksen kirjastoon. Elokuun viimeisellä viikolla tulevassa kirjastossa oli jo ruuhkaa: helpdeskin harjoittelijat asensivat tietokoneita, sähkömies teki viimeisiä sähkötöitä ja lainausautomaatti uusine pöytineen sekä hälytinportti asennettiin paikalleen. Kiirettä oli, sillä kirjaston kokoelman takaisinmuutto oli tilattu samalle viikolle eikä tiloihin olisi mahtunut sekä asennusporukka että muuttomiehet. Eivätkä varsinkaan kirjalaatikot!   Olimme optimistisesti kuvitelleet, että laatikot pinottaisiin nätisti järjestykseen kirjahyllyjen väliin, josta sitten helposti purkaisimme kirjat hyllyihin. Muuttopäivänä totuus valkeni aika nopeasti: 331 laatikkoa eivät todellakaan mahtuneet kirjastotilaan vaan suurin osa jouduttiin kärräämään kahvilan lehtilukuhuoneeseen. Tiukille otti, että sopivat edes sinne! Muista toimipisteistä paikalle tulleiden kollegoiden avulla saimme kirjat laatikoista hyllyihin kolmessa päivässä ja uusi kirjasto avattiin 1. syyskuuta, kuten olimme keväällä luvanneetkin. Varsinaisia avajaisia viettänemme vuodenvaihteen jälkeen, kunhan kahvilan ja kirjaston yhteinen lehtilukutila valmistuu lopulliseen kuosiinsa.   Lämmin kiitos kaikille muuttoprojektissa auttaneille! - Annamari

Mitä kirjastonjohtaja pohtii? KINE2016

11.11.2016

Pomo viestii - kuuleeko kukaan? Kuinka räjäyttää jähmeät tiimirakenteet? Mitkä kirjaston säännöt voidaan heittää roskikseen? Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä nousi esiin, kun kirjastonjohtajat saivat KINE2016 -seminaarin päätteeksi vapaasti kertoa mistä asioista haluavat keskustella yhdessä. Open Space -työpaja aloitettiin luomalla agenda. Kaikilla oli mahdollisuus kirjoittaa ajankohtainen ja merkityksellinen asia tai kysymys Post it -lapulle. Tämän jälkeen jokainen ehdottaja kertoi nimensä ja kysymyksensä kaikille sekä vei lapun agenda-seinälle. Nopeasti koossa oli 50 ryhmäkeskustelua. Ensimmäiset sessiot alkoivat klo 11.45. Noin tunnin välein alkoi aina uusia keskusteluja. Kysymyksen ehdottaja toimi ryhmän vetäjänä ja osallistujat valitsivat vapaasti mihin keskusteluun haluavat osallistua. Ryhmäkeskusteluiden periaatteet olivat näkyvillä. Osallistujat noudattivat kahden jalan lakia. Jokainen sai siis valita vapaasti ryhmän ja siirtyä milloin halusi toiseen ryhmään tai pysyä loppuun asti samassa ryhmässä.  Itseohjautuvasti kukin siis osallistui keskusteluun, jossa koki olevansa hyödyksi tai oppivansa jotain uutta. Eniten keskusteluja käytiin työhön liittyvistä muutoksista: turhat työt, uusien taitojen oppiminen, toimenkuvien muutokset, resurssien väheneminen, luovuus ja kokeileminen sekä muutosstressi.  Toinen suosittu teema oli työntekijöiden innostaminen: Miten innostan ja innostun itse? Johtamisen eri näkökulmat olivat myöskin esillä: itsensä johtaminen, eri-ikäisten johtaminen sekä etäjohtaminen. Lisäksi keskusteltiin ilosta, kävelykokouksista, etiikasta, palkitsemisesta, asiakaspalveluvuorojen jakoperusteista ja päättäjistä. Open Space -iltapäivän lopuksi oli yhteenveto, jossa tilaisuuden vetäjät Anu ja Jussi Promindasta kysyivät mielipiteitä ja tunnelmia. Monet kiittelivät sitä, että kerrankin oli aikaa keskustella kollegoiden kanssa. Tilaisuuden jälkeen kootussa palautteessa tuli esiin myös kriittisiä kommentteja. Osan mielestä sessioita oli liian monta. Osa taas koki, että sessiot kestivät liian kauan. Joku koki hankalaksi uudenlaisen tavan toimia: keskusteluihin piti vaan mennä mukaan, ei tehty muistiota eikä kukaan johtanut tilannetta.   Kirjastonjohtaja kuten moni muukin johtaja joutuu usein pohtimaan asioita yksin. Open Space -työpaja mahdollisti keskustelut, joihin ei arjen työkiireissä ole tilaa tai paikkaa: Pidin erityisesti perjantai-iltapäivän ohjelmasta, koska siinä pääsi paitsi miettimään oppimaansa, myös pohtimaan työhön liittyviä haasteita syvemmin yhdessä muiden samojen ongelmien kanssa kamppailevien kanssa. Tällaisissa tapahtumissa saatu vertaistuki on korvaamatonta pienen kirjaston yksinäiselle esimiehelle.   Kaisu     Kuvat: Prominda    

Tottelin tekoälyä

28.10.2016

Kuulokkeet korville ja välittömästi uppouduin niistä tulvineeseen äänimaisemaan. Tekoälyksi esittäytyvä ääni ohjasi kulkuani ja jutteli kaikesta maan ja taivaan välillä. Osallistuin yhdessä kirjastolaisten ja parin viestinnän ihmisen kanssa RemoteHelsinki-esitykseen. Minun oli helppoa toimia tekoälyn äänen mukaan. Kuljin ”autopilotilla”: tein mitä tekoäly käski tehdä. Esitys sai minut pohtimaan kirjaston yhä kasvavaa automatisointia.   Tekoäly kutsui liikennevaloja kaupungin automaattiseksi diktaattoriksi.  Kirjaston diktaattori on taas sähkölukko. Omatoimiaikana se päästää sisään vain ne asiakkaat, joilla on toimiva kulkutunniste. Muut jäävät ulkopuolelle, elleivät livahda sisään edellisen asiakkaan kannoilla. Ei siis kovin tehokas diktaattori - kuten eivät ole liikennevalotkaan. Myönnän: olen joskus kävellyt päin punaista.  Hälytinportti ja kamera ovat tehokkaampia diktaattoreita. Ne tallentavat tiedon, jos joku vie jotain lainaamatta ulos kirjastosta.         Kauppakeskuksessa katsoin kollegoiden esitystä. Outoa miten he yhdessä tekivät jotain, mitä harva meistä tekisi normaalisti. Kohta oli minun vuoroni tanssia ja kollegat saivat vuorostaan olla yleisönä. Tottelimme tekoälyä. Se oli hauskaa!   Mitä muuta kirjastossa on automatisoitu? Postiohjelma lähettää muistutusviestit asiakkaille. Työ, jonka aikaisemmin teimme itse aamuisin, on yön aikana hoidettu. Ilmoitukset noudettavista varauksista lähtevät myös automaattisesti. Lainaus ja palautus on automatisoitu. Puhumattakaan MetCat-verkkopalvelun uusista ominaisuuksista!   Seuraavaksi tekoäly määräsi: "Nyt on aika pitää tauko." Istuin muiden kanssa kirkon penkkiin ja tekoäly antoi ohjeen: ”Rukoile, meditoi tai istu vaan paikallasi.”   Metropoliassa suunnitellaan virtuaalikierroksia. Ne tulevat olemaan osa virtuaalikampusta. Entä tekoälyn ohjaama kierros kampuksella tai kirjastossa? Tulevaisuudessa opiskelija, uusi työntekijä tai alueen asukas astuu Metropolian kirjastoon. Hän ottaa ovelta kuulokkeet ja lähtee tekoälyn johdattamana kierrokselle. Millainen ääni on Metropolian kirjastolla? Vaihtuuko ääni ihmisen mukaan? Osaako se käydä aitoa dialogia? Ehkä se antaa asiakkaalle neuvon: ”Pysähdy. Etsi mukava tuoli. Kirjastossa voit keskittyä hetkeen ja koota voimia!”   Kaisu   Kuvat: copyright Remote Helsinki, kuvaaja Adriana Dobrin  

Järjestelmien jättiläiset

30.9.2016

Kirjastojen työntekijöitä on joskus sanottu tiedon jättiläisiksi. Metropolian kirjastossa työskentelee myös muutama melkein jättiläinen, nimittäin oman järjestelmätiimimme jäsenet. Nämä viisi ”jätiläistä” - Matti Elomaa, Kaija Kivikoski, Ari Penkkimäki, Saija Pyhtilä ja Päivi Ylitalo-Kallio - huolehtivat muiden töidensä ohella kirjastotoiminnan taustalla olevista verkkopalveluista ja tietojärjestelmistä. Kirjastojärjestelmä Voyager sisältää tiedot asiakkaista ja aineistoista. Noteshandler- ja Henkka-järjestelmillä hoidetaan asiakasviestejä ja laskutusta. Asiakkaidemme käyttämiä verkkopalveluita ovat  MetCat, Libguides-oppaat sekä kirjaston asiakaspalvelu-chat. Tietojärjestelmät liittyvät moneen kirjaston toimintoon ja niissä tapahtuvat muutokset vaativat jätiläisten toimia. Kirjaston taustajärjestelmä Voyager toimii pääasiassa ilman jätiläisten ylläpitoa, mutta silloin tällöin lukuvuoden aikana on käytävä tekemässä muokkauksia ohjelman asetuksiin. Kesäksi, kun kirjastot ovat pitkään kiinni, lainattaville aineistoille asetetaan pitkät laina-ajat. Syksyllä jätiläiset muokkaavat ja siirtävät opiskelijajärjestelmästä uusien opiskelijoiden tiedot Voyager-kirjastojärjestelmään. Näin varmistetaan se, että uusien kirjastokorttien jakaminen olisi syksyn kiireissä sujuvaa asiakaspalvelutiskillä. Järjestelmäpäivitykset vaativat myös jätiläisten osallistumista: ennen päivityksiä on tehtävä valmisteluita ja päivityksen jälkeen on varmistettava, että palvelut toimivat jälleen. Muutoksista ja toimintahäiriöistä on myös viestittävä asiakkaillemme mm. sosiaalisessa mediassa ja Metropolian viestintäkanavien kautta. Hidasta ja nopeaa Jätiläisen työ saattaa olla hidasta ja pitkäjänteistä mutta välillä on tehtävä nopeitakin ratkaisuja.  Jos huomataan, että järjestelmissä on jotain vikaa, on "korjausjoukkojen" lähdettävä heti etsimään vian syytä. Jätiläisten työhön liittyy myös vahvasti kehittämistyö eli kirjastotoiminnan uudistuksiin ja muutoksiin reagoiminen ja teknisten toteutusten miettiminen.  Ensi vuonna MetCatiin tuodaan aineistotietoja toisesta kirjastotietokannasta (Taideyliopistojen Arsca-tietokanta), tähänkin muutos- ja suunnittelutyöhön jätiläiset osallistuvat. Kehitystyötä tehdään myös yhdessä muiden Suomen korkeakoulukirjastojen kanssa. Tällä hetkellä yritetään integroida Kansalliskirjaston tuottama verkkomaksamisohjelma toimimaan MetCatissa, jotta asiakkaidemme olisi mahdollista maksaa myöhästymismaksut verkossa.  Tavoitteena on kehittää kirjaston verkkopalveluja entisestään. Siivousta, analysointia ja auttamista Kirjaston järjestelmätiimiläiset ovat tietokannan järjestelijöitä eli etsivät, siivoavat ja korjaavat tietokannasta tietoja. He analysoivat aineistojen käyttöä ja auttavat myös muita kirjaston työntekijöitä tässä. Jos aineistoja pitää poistaa isoja määriä, jätiläiset hoitavat asian Voyageriin kehitetyillä apuohjelmilla. Myös asiakastietoja on välillä muokattava esim. asiakasrekisteristä poistetaan asiakkaat, jotka eivät ole lainanneet viiteen vuoteen. Jätiläinen toimii kirjastossa vahvasti auttajan roolissa: jos järjestelmät eivät toimi, ei myöskään moni asia kirjaston palveluissa toimi. Jätiläinen auttaa myös ihan konkreettisesti muita kirjaston työntekijöitä, kun lainausautomaatti ei toimi tai kuitti- tai tarratulostin on heittäytynyt hankalaksi. Aina työpäivä ei suju kuin Strömsössä. Välillä saattaa tuntua siltä, että mikään ei etene tai ongelmat ovat "jättimäisiä". Onneksi tällöin tiimiläiset voivat "lyödä viisaat päät yhteen" ja ratkoa ongelmia yhdessä. Voi sitä onnistumisen tunnetta, kun asiaa on pitkään mietitty, testattu, yritetty ja sitten viimein asia saadaan päätökseen ja se toimii! Jätiläisen työssä parasta onkin muilta ja muiden kanssa yhdessä oppiminen.   Saija Pyhtilä ja Ari Penkkimäki