Tiedon janoa

Kirjastolaiset verkostoissa -saagamme on ehtinyt nyt viimeiseen osaansa. Tällä kertaa avautuvat yhteistyökuviot käyttäjäkeskeisestä kehittämisestä ja e-aineistomaailmasta. Kertauksena vielä yhteiset kysymykset:   Kerro lyhyesti verkostostasi. Mitä teette? Kuinka kauan olet osallistunut toimintaan? Mikä on mielestäsi parasta verkostossa toimimisessa? Entä vaikeinta? Mikä on erikoisin tehtävä, mikä on tullut vastaasi verkostossa?   Päivi Ylitalo-Kallio, Oppiva kirjasto -verkosto   1. Oppiva Kirjasto -verkosto on kirjastolaisten verkosto, jonka kantava ajatus on kehittää kirjastoja käyttäjien eli asiakkaitten kanssa. Verkoston tavoite on tukea kirjastopalvelujen kehittämistä jakamalla kokemuksia ja ideoita käyttäjäkeskeisistä ja -lähtöisistä menetelmistä. Tavoitteena on myös osallistua ja vaikuttaa erilaisissa muissa verkostoissa. Verkosto on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään käyttäjäkeskeisiä ja -lähtöisiä menetelmiä kirjaston kehittämisessä. Olen ollut OK:n toiminnassa mukana alusta alkaen eli vuodesta 2011.    2. Yhteistyö muissa organisaatiossa toimivien kollegojen kanssa on ehdottomasti parasta antia. OK-verkoston toimintaan on kuulunut järjestää nk. Oppiva Kirjasto -päiviä ympäri maata, viimeisin oli tammikuussa Mikkelissä. Päivät järjestetään aina yhteistyössä paikallisten kirjastojen kanssa. On ollut erittäin antoisaa tehdä yhteistyötä eri puolilla maata ja eri kirjastosektoreilla työskentelevien kirjastolaisten kanssa. Niin myös oma ammatillinen verkosto laajenee!    3. Vaikeinta on varmaankin juuri nyt, kun on meneillään digitarinakirjaprojekti, ja pitäisi keksiä, miten kirja olisi järkevintä julkaista. Se siis julkaistaan verkossa. Vinkkejä otetaan vastaan!    4. Jaa… Onko se nyt sitten niin kovin erikoista, mutta olen saanut olla pitämässä OK-verkoston ständiä muutamissa tilaisuuksissa. Olen aina varustautunut hirmuisella määrällä tavaraa: käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja palvelumuotoilun kirjoja sekä perustyöpajailuvälineitä eli legoja, petshop-hahmoja sekä kaikenlaisia menetelmä- ja kuvakortteja. Legot ja petshopit tuovat heti vähän kevyempää fiilistä tekemiseen. :)   Lisää Oppiva Kirjasto -verkostosta: https://wiki.metropolia.fi/display/oppivakirjasto/Oppiva+kirjasto   Kaija Kivikoski / FinELib, hankinnan pääyhteyshenkilö   1. FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, joka hankkii keskitetysti elektronisia aineistoja jäsenorganisaatioilleen. FinELib hoitaa jäsentensä puolesta lisenssineuvottelut. Olen ollut toiminnassa mukana jo verkoston perustamisesta saakka.   Metropoliassa olen e-aineistotiimin vetäjänä päävastuussa Metropolialle hankittavista sähköisistä aineistoista. E-aineistotiimissä sitten teemme ehdotuksia uusista aineistoista lisenssineuvotteluja varten ja äänestämme neuvotteluihin kelpuutettavista aineistoista oman organisaation puolesta. Teen lisenssineuvottelujen jälkeen Metropolian tarpeiden ja budjetin puitteissa ns. vakavia ilmoittautumisia uusiin ja uusittaviin aineistoihin. Tietopalvelupäällikkömme tekee sitovat ilmoittautumiset.   FinElib myös järjestää koulutusta mm. lisensoinnista sekä seminaareja, tapaamisia jne. Vuosittain järjestetään keväällä FinElib-aineistopäivä. FinElib-toiminnasta vastaa Kansalliskirjasto. Sen vastuulla on myös elektronisten aineistojen Nelli-portaalin toiminta.  Nämä toiminnot kytkeytyvät yhteen varsin olennaisesti.   2. Yhteistyö erilaisten organisaatioiden kanssa, yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen. Apu erilaisiin pulmiin löytyy toisen tai oman organisaation kollegalta nopeasti. Metropolia saa myös e-aineistoja käyttöönsä huomattavasti halvemmalla kuin ns. suoraostoina. Aineistohankinnassa noudatetaan aina FinELib-konsortion lisensiointiperiaatteita.   3. En puhuisi vaikeuksista vaan haasteita. Haastavaa on se, että sähköiset aineistot eivät aina toimi niin kuin pitäisi. Yhteistyöverkostolla on sähköposti yhteydenpitoa varten ja usein ongelmat tai haasteet ratkeavat eri organisaatioissa työskentelevien kesken viestitellen. Usein ns. ”helpdesk”-apua saa ihan tutuilta kollegoilta eri puolella Suomea. Etäkäyttöongelmatkin huomataan monesti siitä, kun joku laittaa viestin ongelmatilanteesta. Tilanteet myös korjautuvat melko nopeasti yhteistyöllä.   4. Olemme e-aineistotiimissä yhteistyöhenkilöitä FinELibin ja oman organisaation välillä. Tehtävät liittyvät siis omassa organisaatiossa tehtävään työhön ja ne ovat varsin rutiininomaisia.   Mitä jää viivan alle?   Nyt alkaa olla paketissa kolme blogijuttua  ja niissä kuusi näkökulmaa kirjastoverkostoihin - kuinka näiden sisällön tiivistäisi? Ainakin niistä välittyy vahvasti nämä asiat yhteistyöstä: monipuolisuus: verkostot liittyvät lähes kaikkeen kirjastotyöhön viestinnästä tiedonhaun ohjaamiseen. tarpeellisuus: yhdessä saadaan enemmän aikaa niin aineistojen hankinnassa kuin niiden kuvaamisessa asiakkaille. vahva kehittämisote: kaikki verkostot vievät omaa aluettaan eteenpäin, eivät vain varmista nykyisten palvelujen toimivuutta. osallistujan työn rikastuminen: kontaktit kollegoihin erilaisissa organisaatioissa avaavat näkökulmia omaan työhön. Vertaistuki on kullanarvoista erikoistuneissa tehtävissä.    Kiitos vielä kaikille verkostokokemuksiaan jakaneille! - Raisa  

  Viime jutussa aloitettu teema, työmme verkottuminen oman talon sisällä ja sen ulkopuolelle, jatkuu. Kaksi asiantuntijaamme vastaa myös tänään neljään kysymykseen:   Kerro lyhyesti verkostostasi. Mitä teette? Mikä on mielestäsi parasta verkostossa toimimisessa? Entä vaikeinta? Mikä on erikoisin tehtävä, mikä on tullut vastaasi verkostossa?     Päivi Kumar / Metropolian viestintäverkosto   1. Viestintäverkosto on Metropolian viestintäyksikön perustama. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet viestinnästä ja haluavat jakaa aiheeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Verkostolla on vuosittain kolme tai neljä puolen päivän tilaisuutta ja joskus myös koulutuksia. Olen ollut mukana vuodesta 2011.   2. Kaikkein parasta on se, että saa uusinta tietoa Metropolian viestinnästä ja myös strategiasta. Kuulen missä mennään ja saan käyttökelpoisia ideoita kirjaston viestinnän kehittämiseen. Viestinnästä kiinnostuneiden ihmisten parissa on myös mukavaa: heillä on kyky dialogiin ja yhdessä ideoimiseen.   3. Vaikeinta on joskus sovittaa omat kiireet niin, että löytää aikaa osallistumiseen.   4. Kerran minua pyydettiin kertomaan verkoston tilaisuudessa kirjaston some-viestinnästä. Tarkoitus oli kannustaa ihmisiä sosiaaliseen mediaan. Päätin kertoa omasta matkastani someen ja sen vaikutuksista identiteettiini työssä ja vapaa-ajalla. Näin henkilökohtaisesta aiheesta kertominen pelotti, mutta olin lopulta tyytyväinen siihen, etten rajannut aihetta kirjaston erilaisten somepalveluiden esittelyyn. Minusta sosiaaliseen mediaan meneminen on aina henkilökohtainen prosessi, jota on vaikea ulkoapäin ohjailla. Oman prosessin avaaminen voi saada jonkun miettimään omaa suhtautumistaan asiaan ja ehkä sitä kautta innostaa menemään mukaan.   Anna Kanerva Lamppu / Kansallinen musiikin luettelointi- ja sisällönkuvailuryhmä Luumu   1. Luumu-ryhmä on perustettu toimimaan kansallisena musiikin luetteloinnin ja sisällönkuvailun kehittämisen ja ongelmanratkaisun ryhmänä. Se keskittyy nyttemmin erityisesti musiikin asiasanastoihin, ontologioihin ja YKL-luokitukseen sekä henkilöiden, yhteisöjen ja teosten ohjeellisiin nimimuotoihin.   Ryhmässä käsitellään musiikinluetteloinnissa esiin nousseita hankalia nimenmuotoja ja päätökset kirjataan ohjeluetteloon. Lisäksi käsitellään Musaan ehdotettuja asiasanoja ja luokituksen muutostarpeita.   Ryhmä osallistuu tällä hetkellä myös RDA-kuvailusääntöjen käyttöönoton valmisteluun. Musiikkiteosten kuvailun osalta käymme läpi kansallisia linjauksia ja edessä on vielä suomalaisten esimerkkien laatiminen.   2. Parasta on se, että ryhmässä pääsee keskustelemaan kuvailusta yli organisaatiorajojen. Ryhmässä on jäseniä Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, AMK-kirjastosta, yleisistä kirjastoista, BTJ:stä ja Yleisradion levystöstä. Ryhmässä on paljon työstään syvästi innostuneita ja kiinnostuneita ihmisiä ja se inspiroi itseänikin.   3. Vaikeudet liittyvät vahvuuksiin. Näkökulmat vaihtelevat ryhmässä ja välillä on vaikeaa löytää konsensusta, kun järjestelmät ja kuvailun tarpeet eri organisaatioissa ovat erilaisia.   4. Koko ajan tulee vastaan kaikkea mielenkiintoista ja yleissivistys kasvaa. On hauskaa perehtyä musiikin uusiin virtauksiin ja esim. yrittää määritellä harvinaisia soittimia.   Kiitos taas vastaajille! Edellinen osa sai aikaan sen, että vielä muutama verkostolainen innostui kertomaan - eli jatkamme teemaa vielä seuraavalla kerralla.   -Raisa      

    Eräs tämän blogin tärkeä tavoite on tuoda esille sitä työtämme, joka ei suoraan näy asiakkaillemme. Sellaista on esim. osallistuminen ammatillisiin verkostoihin: moni työntekijämme kuuluu erilaisiin ryhmiin kirjaston ja Metropolian ulkopuolella. Tämä on itse asiassa varsin yleistä kirjastoalalla Suomessa - töitä tehdään ja kehitetään yhdessä laajasti yli organisaatiorajojen. Seuraavassa kaksi heistä kertoo kokemuksistaan neljän kysymyksen kautta.  Kysymykset Kerro lyhyesti verkostostasi. Mitä teette? Mikä on mielestäsi parasta verkostossa toimimisessa? Entä vaikeinta? Mikä on erikoisin tehtävä, mikä on tullut vastaasi verkostossa?   Kaisu Sallasmaa / Suomen tieteellinen kirjastoseura (STKS), Informaatiolukutaito-ryhmä   1. Kuulun Suomen tieteellisen kirjastoseuran Informaatiolukutaito-ryhmään. Pääsin mukaan vuonna 2011 AMK-kirjastojen edustajaksi. Vuodesta 2012 olen toiminut IL-ryhmän puheenjohtajana. Järjestämme joka vuosi IL-seminaarin, joka on perinteisesti pidetty marraskuussa. Lisäksi olemme kokousten yhteydessä tehneet vierailuja kirjastoihin, keskustelemme paljon IL:stä, kirjaston opetuksista yms. Suurin osa ajastamme menee seminaarin järjestämiseen.   2. Parasta ovat ryhmän jäsenet ja keskustelut heidän kanssaan. Olen saanut tutustua opetus- ja ohjaustyöstä innostuneihin kollegoihin muissa kirjastoissa. Tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä Eduskunnan kirjastosta sekä yliopistojen kirjastoista (Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku, Oulu, Vaasa, Itä-Suomi). Parasta on myös se, että meidän ei tarvitse keskustella arkisista työkuvioista. Kun tapaamme, puhumme paljon kirjaston opetuksista sekä omien kirjastojemme ja organisaatioidemme kuulumisista.  Tämä on kiinnostavaa ja innostavaa!   On ollut myöskin kiva oppia järjestämään seminaaria, tietämään mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, että seminaari saadaan pystyyn.   3. Vaikeinta on yleensä yhteisen kokousajan löytäminen. Pidämme vuoden mittaan 2-3 kokousta, joissa tapaamme oikeasti. Nämä kokoukset kestävät koko päivän. Lisäksi meillä on lyhyitä AC-kokouksia. Toisinaan myös puhujien saaminen seminaareihin on haastavaa. Välillä tulee raha vastaan, hyvillä ja kiinnostavilla puhujilla on joskus ollut liian korkeita palkkiopyyntöjä, joita stks ei pysty maksamaan. Tämä on tylsää ja sitten alkaa jonkun muun puhujan kova metsästäminen.   4. Välillä pidämme kokouksia Eduskunnan kirjaston tiloissa ja kerran kävimme myöhäisellä lounaalla Eduskuntatalon ravintolassa. Se on ihana tila, valkoiset liinat pöydillä. Muita ihmisiä oli aika vähän, mutta joitakin kansanedustajia taisi olla myös syömässä. Lounaan jälkeen teimme kierroksen koko talossa Sirkka-Liisa Korkeilan opastamana ja mm. otimme kuvia toisistamme tyhjässä täysistuntosalissa. Seminaareissa on yleensä aina kaikenlaista pientä säätämistä, mistä osallistujat eivät välttämättä tiedä mitään. Usein nämä ovat liittyneet myöhässä oleviin juniin. Pääpuhujan juna oli kerran useamman tunnin myöhässä ja kesken seminaarin ryhdyimme sumplimaan esiintymisjärjestystä uusiksi. Puhuja lähetteli junasta tilanneilmoituksia ja ehti onneksi paikalle ja saimme kuulla hänen puheenvuoronsa. Itse asiassa useammankin kerran ohjelmaa on pitänyt laittaa uusiksi junien takia.     Hellevi Hakala / AMKIT-konsortio   1.  Olen osallistunut toimintaan niin kauan kuin olen ollut nykyisessä työssäni Metropoliassa, koska olen Metropolian virallinen edustaja konsortiossa. Verkosto on ammattikorkeakoulujen kirjastojen yhteistyöverkosto, joka alkujaan syntyi Voyager-kirjastojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton ympärille. Vuosien kuluessa yhteistyömuotoja on tullut paljon lisää. Konsortio koordinoi AMK-kirjastojen yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita. Vaikutamme alan toimintaan ja kehitykseen työryhmien kautta ja työskentelemme kirjastoalan ajankohtaisten asioiden parissa. Tällä hetkellä olen konsortiossa pelkkä rivijäsen, olen ollut aikaisemmin vuoden konsortion johtoryhmän sihteerinä.   2. Vertaistuki muilta kirjaston esimiestehtävissä toimivilta ja isojen asioiden (kuten kirjastojärjestelmä) yhdessä tekeminen.   3. Toisinaan hidas päätöksenteko   4. En osaa sanoa.     Vastauksia eri verkostoissa toimivilta kollegoiltani tuli niin runsaasti, että yhden blogijutun sijasta niistä syntyikin yllättäen kaksi. Jatkamme seuraavalla kerralla siis samasta teemasta.   - Raisa