Tiedon janoa

Musiikkia äänitteinä ja videoina, nuotteja sekä kirjoja ja muita tekstejä. Videotallenteita oopperaesityksistä ja tanssin eri lajeista. Tätä kaikkea tarjoaa laaja musiikkialan ja esittävien taiteiden tietokanta Music & Performing Arts (MPA), josta myös Metropolian kirajston asiakkaat saavat nauttia verkossa.   MPA:sta löydät esitysten perustiedot (tekijätiedot, lajityyppi, aika ja paikka, kesto ym.), samoin tiedot kyseessä olevasta levytyksestä tai videoinnista ja levyn sisältämistä kappaleista. Taltioinnit voi kuunnella tai katsoa tietokannan kautta kokonaisuutena alusta loppuun tai kohtauksittain/kappaleittain.   Suoran linkin palveluun löydät Metropolian kirjaston e-aineistolistasta http://libguides.metropolia.fi/az.php sekä esimerkiksi musiikkiaineistojen oppaasta http://libguides.metropolia.fi/musiikki.     Mikä kiinnosti käyttäjiämme vuonna 2014?     Käyttötilaston kärjessä komeilee videointi italialaisen Giacomo Puccinin (1858-1924) oopperasta La Bohème. Taltiointi on vuodelta 2009 Lontoon Royal Opera Housesta. Kapellimestarina on Andris Nelsons, pääosissa ovat Gabriele Viviani, Teodor Ilincăi, Hibla Gerzmava sekä Kostas Smoriginas, lavastus on Julia Trevelyan Omanin.     Toisena tilastossa on kanadalaisen pianistin Glenn Gouldin (1932-1982) Bach-tulkinnat, jotka on äänitetty vuosina 1954 ja 1955. Gould oli erityisen tunnettu ja arvostettu barokkisäveltäjä Johann Sebastian Bachin (1685-1750) tulkitsijana. Tässä levytyksessä orkesterina on Toronto Symphony Orchestra, jota johtaa Sir Ernest  MacMillan.     Kolmannelta sijalta löytyy tanskalaisen Gangan (oikealta nimeltään Christian Rønn, s. 1969) äänite Don’t wake me up vuodelta 2007. Musiikki on elektronista ambientiä, ”downtempo chill out music” kuten Gangan nettisivulla määritellään. Kappaleista suurin osa on Christian Rønnin kirjoittamia, ja muutamat Helle Chirholmin (mukana levyllä laulajana) ja Steen Kyedin (mukana levyllä kitaristina).       Neljänneksi eniten käytetty oli vuonna 2012 julkaistu yhdysvaltalaisen jazzmuusikon ja -trumpetistin Miles Davisin (1926-1991) kokoomalevy Young Miles ja siltä erityisesti kappale Milestones. Young Miles kattaa Davisin levytysuran viisi ensimmäistä vuotta ja se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2001. Levyllä ovat mukana esimerkiksi Charlie Parker ja Sarah Vaughan.     Viidentenä tilastossa on videointi Giacomo Puccinin (1858-1924) oopperasta Madama Butterfly. Esitys on taltioitu Milanon La Scala –oopperassa vuonna 1986 ja sen johtaa Lorin Maazel (1930-2014). Päärooleissa laulavat Yasuko Hayashi, Hak-Nam Kim, Peter Dvorsky ja Anna Caterina Antonacci. Lavastajana on Ichiro Takada.   Seuraavina käyttötilastossa on viisi äänitettä: - Händel: Arias - Debussy’s Harp - Grieg: Peer Gynt - 60 Pop Hits - Purcell: Dido and Aeneas     Lisähyötyä: käyttäjätili ja etäkäyttö   MPA:ssa voit luoda itsellesi käyttäjätilin, jolla saat  palvelun käytöstä vielä enemmän irti. Pystyt keräämään tilille soittolistoja kokonaisista äänitteistä tai videoinneista sekä kappaleista tai kohtauksista. Äänitteistä ja videoinneista voi myös leikata itse lyhyitä klippejä ja tallentaa ne. Omia tallennuksia ja listoja voi jakaa tietyille ihmisille tai koko omalle organisaatiolle tai kaikille tietokannan käyttäjille.   Music & Performing Arts –tietokanta onkin ehtymätön aarreaitta opetuksen tarpeisiin, metropolialaisten esityksiin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Metropolian opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää sitä myös kotona Metropolian käyttäjätunnuksilla.   - Leena

Kirjastolaiset verkostoissa -saagamme on ehtinyt nyt viimeiseen osaansa. Tällä kertaa avautuvat yhteistyökuviot käyttäjäkeskeisestä kehittämisestä ja e-aineistomaailmasta. Kertauksena vielä yhteiset kysymykset:   Kerro lyhyesti verkostostasi. Mitä teette? Kuinka kauan olet osallistunut toimintaan? Mikä on mielestäsi parasta verkostossa toimimisessa? Entä vaikeinta? Mikä on erikoisin tehtävä, mikä on tullut vastaasi verkostossa?   Päivi Ylitalo-Kallio, Oppiva kirjasto -verkosto   1. Oppiva Kirjasto -verkosto on kirjastolaisten verkosto, jonka kantava ajatus on kehittää kirjastoja käyttäjien eli asiakkaitten kanssa. Verkoston tavoite on tukea kirjastopalvelujen kehittämistä jakamalla kokemuksia ja ideoita käyttäjäkeskeisistä ja -lähtöisistä menetelmistä. Tavoitteena on myös osallistua ja vaikuttaa erilaisissa muissa verkostoissa. Verkosto on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään käyttäjäkeskeisiä ja -lähtöisiä menetelmiä kirjaston kehittämisessä. Olen ollut OK:n toiminnassa mukana alusta alkaen eli vuodesta 2011.    2. Yhteistyö muissa organisaatiossa toimivien kollegojen kanssa on ehdottomasti parasta antia. OK-verkoston toimintaan on kuulunut järjestää nk. Oppiva Kirjasto -päiviä ympäri maata, viimeisin oli tammikuussa Mikkelissä. Päivät järjestetään aina yhteistyössä paikallisten kirjastojen kanssa. On ollut erittäin antoisaa tehdä yhteistyötä eri puolilla maata ja eri kirjastosektoreilla työskentelevien kirjastolaisten kanssa. Niin myös oma ammatillinen verkosto laajenee!    3. Vaikeinta on varmaankin juuri nyt, kun on meneillään digitarinakirjaprojekti, ja pitäisi keksiä, miten kirja olisi järkevintä julkaista. Se siis julkaistaan verkossa. Vinkkejä otetaan vastaan!    4. Jaa… Onko se nyt sitten niin kovin erikoista, mutta olen saanut olla pitämässä OK-verkoston ständiä muutamissa tilaisuuksissa. Olen aina varustautunut hirmuisella määrällä tavaraa: käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja palvelumuotoilun kirjoja sekä perustyöpajailuvälineitä eli legoja, petshop-hahmoja sekä kaikenlaisia menetelmä- ja kuvakortteja. Legot ja petshopit tuovat heti vähän kevyempää fiilistä tekemiseen. :)   Lisää Oppiva Kirjasto -verkostosta: https://wiki.metropolia.fi/display/oppivakirjasto/Oppiva+kirjasto   Kaija Kivikoski / FinELib, hankinnan pääyhteyshenkilö   1. FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, joka hankkii keskitetysti elektronisia aineistoja jäsenorganisaatioilleen. FinELib hoitaa jäsentensä puolesta lisenssineuvottelut. Olen ollut toiminnassa mukana jo verkoston perustamisesta saakka.   Metropoliassa olen e-aineistotiimin vetäjänä päävastuussa Metropolialle hankittavista sähköisistä aineistoista. E-aineistotiimissä sitten teemme ehdotuksia uusista aineistoista lisenssineuvotteluja varten ja äänestämme neuvotteluihin kelpuutettavista aineistoista oman organisaation puolesta. Teen lisenssineuvottelujen jälkeen Metropolian tarpeiden ja budjetin puitteissa ns. vakavia ilmoittautumisia uusiin ja uusittaviin aineistoihin. Tietopalvelupäällikkömme tekee sitovat ilmoittautumiset.   FinElib myös järjestää koulutusta mm. lisensoinnista sekä seminaareja, tapaamisia jne. Vuosittain järjestetään keväällä FinElib-aineistopäivä. FinElib-toiminnasta vastaa Kansalliskirjasto. Sen vastuulla on myös elektronisten aineistojen Nelli-portaalin toiminta.  Nämä toiminnot kytkeytyvät yhteen varsin olennaisesti.   2. Yhteistyö erilaisten organisaatioiden kanssa, yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen. Apu erilaisiin pulmiin löytyy toisen tai oman organisaation kollegalta nopeasti. Metropolia saa myös e-aineistoja käyttöönsä huomattavasti halvemmalla kuin ns. suoraostoina. Aineistohankinnassa noudatetaan aina FinELib-konsortion lisensiointiperiaatteita.   3. En puhuisi vaikeuksista vaan haasteita. Haastavaa on se, että sähköiset aineistot eivät aina toimi niin kuin pitäisi. Yhteistyöverkostolla on sähköposti yhteydenpitoa varten ja usein ongelmat tai haasteet ratkeavat eri organisaatioissa työskentelevien kesken viestitellen. Usein ns. ”helpdesk”-apua saa ihan tutuilta kollegoilta eri puolella Suomea. Etäkäyttöongelmatkin huomataan monesti siitä, kun joku laittaa viestin ongelmatilanteesta. Tilanteet myös korjautuvat melko nopeasti yhteistyöllä.   4. Olemme e-aineistotiimissä yhteistyöhenkilöitä FinELibin ja oman organisaation välillä. Tehtävät liittyvät siis omassa organisaatiossa tehtävään työhön ja ne ovat varsin rutiininomaisia.   Mitä jää viivan alle?   Nyt alkaa olla paketissa kolme blogijuttua  ja niissä kuusi näkökulmaa kirjastoverkostoihin - kuinka näiden sisällön tiivistäisi? Ainakin niistä välittyy vahvasti nämä asiat yhteistyöstä: monipuolisuus: verkostot liittyvät lähes kaikkeen kirjastotyöhön viestinnästä tiedonhaun ohjaamiseen. tarpeellisuus: yhdessä saadaan enemmän aikaa niin aineistojen hankinnassa kuin niiden kuvaamisessa asiakkaille. vahva kehittämisote: kaikki verkostot vievät omaa aluettaan eteenpäin, eivät vain varmista nykyisten palvelujen toimivuutta. osallistujan työn rikastuminen: kontaktit kollegoihin erilaisissa organisaatioissa avaavat näkökulmia omaan työhön. Vertaistuki on kullanarvoista erikoistuneissa tehtävissä.    Kiitos vielä kaikille verkostokokemuksiaan jakaneille! - Raisa  

  Viime jutussa aloitettu teema, työmme verkottuminen oman talon sisällä ja sen ulkopuolelle, jatkuu. Kaksi asiantuntijaamme vastaa myös tänään neljään kysymykseen:   Kerro lyhyesti verkostostasi. Mitä teette? Mikä on mielestäsi parasta verkostossa toimimisessa? Entä vaikeinta? Mikä on erikoisin tehtävä, mikä on tullut vastaasi verkostossa?     Päivi Kumar / Metropolian viestintäverkosto   1. Viestintäverkosto on Metropolian viestintäyksikön perustama. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet viestinnästä ja haluavat jakaa aiheeseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Verkostolla on vuosittain kolme tai neljä puolen päivän tilaisuutta ja joskus myös koulutuksia. Olen ollut mukana vuodesta 2011.   2. Kaikkein parasta on se, että saa uusinta tietoa Metropolian viestinnästä ja myös strategiasta. Kuulen missä mennään ja saan käyttökelpoisia ideoita kirjaston viestinnän kehittämiseen. Viestinnästä kiinnostuneiden ihmisten parissa on myös mukavaa: heillä on kyky dialogiin ja yhdessä ideoimiseen.   3. Vaikeinta on joskus sovittaa omat kiireet niin, että löytää aikaa osallistumiseen.   4. Kerran minua pyydettiin kertomaan verkoston tilaisuudessa kirjaston some-viestinnästä. Tarkoitus oli kannustaa ihmisiä sosiaaliseen mediaan. Päätin kertoa omasta matkastani someen ja sen vaikutuksista identiteettiini työssä ja vapaa-ajalla. Näin henkilökohtaisesta aiheesta kertominen pelotti, mutta olin lopulta tyytyväinen siihen, etten rajannut aihetta kirjaston erilaisten somepalveluiden esittelyyn. Minusta sosiaaliseen mediaan meneminen on aina henkilökohtainen prosessi, jota on vaikea ulkoapäin ohjailla. Oman prosessin avaaminen voi saada jonkun miettimään omaa suhtautumistaan asiaan ja ehkä sitä kautta innostaa menemään mukaan.   Anna Kanerva Lamppu / Kansallinen musiikin luettelointi- ja sisällönkuvailuryhmä Luumu   1. Luumu-ryhmä on perustettu toimimaan kansallisena musiikin luetteloinnin ja sisällönkuvailun kehittämisen ja ongelmanratkaisun ryhmänä. Se keskittyy nyttemmin erityisesti musiikin asiasanastoihin, ontologioihin ja YKL-luokitukseen sekä henkilöiden, yhteisöjen ja teosten ohjeellisiin nimimuotoihin.   Ryhmässä käsitellään musiikinluetteloinnissa esiin nousseita hankalia nimenmuotoja ja päätökset kirjataan ohjeluetteloon. Lisäksi käsitellään Musaan ehdotettuja asiasanoja ja luokituksen muutostarpeita.   Ryhmä osallistuu tällä hetkellä myös RDA-kuvailusääntöjen käyttöönoton valmisteluun. Musiikkiteosten kuvailun osalta käymme läpi kansallisia linjauksia ja edessä on vielä suomalaisten esimerkkien laatiminen.   2. Parasta on se, että ryhmässä pääsee keskustelemaan kuvailusta yli organisaatiorajojen. Ryhmässä on jäseniä Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, AMK-kirjastosta, yleisistä kirjastoista, BTJ:stä ja Yleisradion levystöstä. Ryhmässä on paljon työstään syvästi innostuneita ja kiinnostuneita ihmisiä ja se inspiroi itseänikin.   3. Vaikeudet liittyvät vahvuuksiin. Näkökulmat vaihtelevat ryhmässä ja välillä on vaikeaa löytää konsensusta, kun järjestelmät ja kuvailun tarpeet eri organisaatioissa ovat erilaisia.   4. Koko ajan tulee vastaan kaikkea mielenkiintoista ja yleissivistys kasvaa. On hauskaa perehtyä musiikin uusiin virtauksiin ja esim. yrittää määritellä harvinaisia soittimia.   Kiitos taas vastaajille! Edellinen osa sai aikaan sen, että vielä muutama verkostolainen innostui kertomaan - eli jatkamme teemaa vielä seuraavalla kerralla.   -Raisa