Hyvää joulua! Kirjaston joulutauko

20.12.2017

Kirjastomme hiljentyy joulutauolle 22.12.2017-7.1.2018, ei omatoimiaikaa. Verkkopalvelumme MetCat ja LibGuides ovat kuitenkin käytössäsi myös joulutauon aikana. Avaamme ovet jälleen ma 8.1.2018, tervetuloa taas silloin! Kiitokset kuluneesta vuodesta, hyvää joulua ja onnea alkavalle vuodelle!

Kirjaston vuosi 2017

18.12.2017

Kevätlukukausi Vuosi alkoi käytännön ongelmien ratkomisella, jotka Voyager-tietojärjestelmän päivitys sai aikaan. Aloitimme myös työrooli-projektin, jossa valmistaudumme organisoitumaan tulevalle neljälle kampukselle. Muutoksia on tulossa paljon aina kirjastotiloista työkavereihin saakka. Suomen AMK-kirjastot kysyivät keväällä asiakkailta palautetta. Saimme eniten vastauksia, peräti 2512 kpl! 3AMK-kirjastojen yhteistyö jatkui entistä tiiviimmin. Neljä ryhmää aloitti toimintansa: yhteiset käytännöt, verkkokirjasto (yhteislisenssit), tiedonhaun opetus sekä avoin TKI ja opetus. Järjestimme keväällä useita tapahtumia.  Maaliskuussa olimme mukana Korkeakoulupalveluiden tapahtumassa Leppävaaran kampuksella. Toukokuussa taas kävimme Myllypuron ostarilla esittelemässä Metropoliaa ja tulevaa Myllypuron kampusta alueen asukkaille.   Kesäkuhinaa Pallotuoleja, kauniita lamppuja ja tilaa. Vietimme kesäkuussa aurinkoisen päivän Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella Harald Herlin -oppimiskeskuksessa. Alvar Aallon suunnittelema rakennus avattiin peruskorjattuna v. 2016. Vanhaa on kunnioitettu, mutta tiloihin on saatu mahtumaan uusia toimintoja. Rakennus voitti 2017 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Kulttuurialan kirjastoa valmisteltiin vauhdilla Arabian uudelle kampukselle. Arabiassa, Ruoholahdessa ja Tikkurilassa pakattiin kirjoja. Muutoksia tehtiin myös kirjastojärjestelmissä. Kesäkuun alussa oli perinteinen Metropolian International Staff Week, joka on tarkoitettu ei-opettavalle henkilökunnalle. Saimme kirjastoon vieraaksi neljä iloista kirjastonhoitajaa. Keskustelujen teemoina olivat digitaalisuuden haasteet, e-kirjojen hankinta ja markkinointi sekä tietysti kirjastojen arki Itävallassa, Saksassa, Tanskassa ja Suomessa. Kirjastoissa siis kuhisi myös kesällä, vaikka ovet suljettiinkin juhannusviikolla.     Syyslukukausi Kirjastot avasivat ovensa asiakkaille elokuun puolessa välissä. Myyrmäen kirjasto toimii toistaiseksi väliaikaisissa tiloissa rakennustyömaan vieressä. Kulttuurialan kirjasto Arabian kampuksella avattiin syyskuun alussa. Päivitimme laina-ajat ja  lainojen nimitykset. Nykyisin meitä saa neljän viikon ja viikon lainoja. Lisäksi jotain aineistoja voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Toivottavasti tämä helpottaa asiakkaiden omatoimista kirjaston käyttöä entisestään. Palvelumme verkossa uudistuivat. Kirjaston www-sivut uudistettiin ja samalla Tiedon janoa-blogi toimii myös entistä enemmän ajankohtaisten uutisten tiedotuskanavana. Aloitimme myös valmistautumisen EU:n uuteen tietosuoja-asetukseen. Teimme riskikartoituksen kirjaston verkkopalvelusta Voyagerista. Kirjastolaiset myös kouluttautuivat pitkin vuotta. Yhteisen pilvipalvelut-koulutuksen lisäksi monet seurasivat digipedagogiikka-webinaareja. Turvallisuuspassin kaksi osiota suoritimme yhdessä: Haastavat vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutilanteet sekä paloturvallisuuskoulutus. Keväällä aloitettu 3AMK-kirjastojen peliteema jatkui. Tutustuimme Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa pelin tekemisen prosessiin. Kokeilimme peliä, joka esittelee kirjaston tilat ja palvelut. Työntekijämme liikkuivat maailmalla ahkerammin kuin koskaan. Keväällä kaksi työntekijäämme vieraili Pietarin kirjastoissa. Syksyllä meiltä osallistuttiin kahteen konferenssiin. Informaatiolukutaidon konferenssi ECIL järjestettiin tänä vuonna Ranskassa Saint-Malossa. U!REKA-liittouman konferenssi oli Edinburghissa. Samalla matkalla myös Northumbria Universityn kirjasto Newcastlessa tuli tutuksi. Osallistuimme myös BMF:n matkalle Karoliinisen instituutin kirjastoon Tukholmassa.   Kaisu, Liisa ja Sinikka

Uutta johtajuutta etsimässä – KINE2017

30.11.2017

Johtamisessa ja työelämässä ylipäätään on menossa suuria muutoksia. Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä Turun linnassa kuulin tästä kiinnostavia puheenvuoroja. Neuvottelupäivien otsikkona oli ”Onko tulevaisuuden johtaja robotti? Osaamisen johtaminen ja digitaalisuus kirjastossa.” Merkityksellisyys ja kuuntelu Maija-Riitta Ollila puhui ilmiöstä nimeltä kutsumus 2.0. Siinä sisäinen palkitseminen ja merkityksellisyyden kokeminen on tärkeämpää kuin aineellinen palkitseminen. Alamme kysyä: ”Vastaanko minä maailman tarpeisiin jollain olennaisella tavalla?” tai: ”Mitä tehtävää kohtaan tunnen intohimoa?” Työn tekemisessä ei ole enää kyse moraalisesta velvoittavuudesta vaan sisäisestä motivaatiosta. Erkki Sutinen puhui tarinajohtamisesta. Hänen mukaansa johtajan tärkein tehtävä on ihmisten kuuntelu. Johtaminen ei saisi olla kaavakkeiden täyttämistä. Järjestelmät voisi rakentaa sellaisiksi, että ne saavat ihmisten tarinat esiin. Strategiajohtamisen sijaan tulisi siirtyä luottamusjohtamiseen. Luottamus sekä omaan että toisten osaamiseen ja hyvään tahtoon synnyttää aloitteellisuutta ja hetkeen tarttumista. Strateginen johtaminen puolestaan on menneen raunioilla johtamista. Johtaja ja johtaminen ikään kuin piiloutuvat menneisyyteen. Organisaatio on silloin kuin Turusta Tukholmaan ja takaisin seilaava risteilyalus - ilman uteliaisuutta ja avoimuutta elämän yllätyksille. Romantisointi romukoppaan Alf Rehn puhui muutoksesta, digitalisaatiosta ja johtajuuden kriisistä. Tunnemme olevamme valtavassa muutoksessa, joka on nopeampi kuin koskaan ennen. Aiemmille sukupolville teknologinen muutos oli kuitenkin suurempi kuin meille, esimerkkinä vaikkapa puhelin.  Muutosta ei pitäisikään romantisoida. Digitalisaatio esimerkiksi on vain sekametelisoppa-käsite, joka on luotu tämän päivän jumalkuvaksi. On vaikea nähdä tärkeitä asioita, kun on muutoksen myrskyn keskellä. Silloin kaivataan suurta johtajaa, joka tietää mitä tehdä. Ongelma on se, että johtajat ovat myös samassa tilanteessa.  Samaan aikaan kun haetaan suurta johtajaa, myös epäillään johtajan kykyjä. Kun nykypäivän johtajat myös itse epäilevät kykyjään, on käsissä johtajuuden kriisi. Käytännössä johtajuus on kuitenkin paradoksaalista: se, minkä ei pitäisi toimia, voikin toimia. ”Aidosti paska” johtaja voi olla parempi kuin hän, joka jatkuvasti muuttaa käytöstään uusimpien virtausten mukana. Parempi olisi yrittää löytää oma persoonallisuutensa ja linjansa kuin poukkoilla kaiken uuden perässä. Perspektiiviä historiasta Viimeisenä ohjelmassani oli Turun linnan kauhukierros. Kuulimme Turun linnan yli 700 vuoden historiasta, vangeista, hirttämisistä sekä entisajan elämästä ja uskomuksista. Keskiajalla rangaistus rikoksesta ei yleensä ollut vangitseminen, vaan se saattoi olla raipaniskuja tai kivittämistä hengiltä. Anatomian tuntemus perustui enemmän uskomuksiin ja mielikuvitukseen kuin tosiasioihin. Uskottiin esimerkiksi, että kohtu voi liikkua naisen kehossa edestakaisin. Jos nainen ei tullut raskaaksi, saattoi kohtu olla liikkunut kurkkuun asti. Jos kohtu tällöin takertui kurkkuun, oli seurauksena tukehtuminen. Kun vertasin tuon ajan ihmisten olosuhteita ja ajattelua nykypäivään, aloin saada perspektiiviä näiden kahden päivän aikana kuulemiini asioihin. Kotimatkalla junassa mieleeni palasi Marja-Riitta Ollilan viimeiseksi esittämä kysymys: ”Montako jäljellä olevaa päivää aion viettää murehtimalla?”  Toivottavasti en yhtäkään! Pyrin pysähtymään tähän hetkeen ja olemaan murehtimatta mennyttä tai tulevaa. Jos pystyn olemaan läsnä tässä hetkessä, pystyn olemaan avoimena hiljaisille signaaleille. Voin luottaa, että oma innostukseni vie minua oikeaan suuntaan. Sen sijaan että pyrkisin jatkuvasti muuttumaan työelämän vaatimusten mukaiseksi, olen alkanut miettiä mitä annettavaa juuri minulla olisi työyhteisölleni. Näihin seminaarin herättämiin ajatuksiin olen saanut innostusta myös seuraavista viime aikoina lukemistani kirjoista: Löydä sisäinen motivaatiosi: tee elämästä mielekäs / Saarenpää, Jari (2017) Moninaisuuden johtaminen : ytimessä johtajan itsetuntemus  / Ajanko, Sari (2016) - Päivi Karhumetsä