Avainsana: ennaltaehkäisy
Tarvitseeko kansantautien ennaltaehkäisevää työtä jatkaa?
Blogikirjoituksen tehtävänä oli esitellä jokin YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteista. Terveyttä ja hyvinvointia kaikille, kolmannen kohdan tavoite kuuluu: vähentää kolmanneksella kansantauteja ja kansantautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla vuoteen 2030 mennessä. (4) Mitä minulle tulee mieleen kansantauteja ehkäisevästä työstä? Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn liittyy elintapaohjaus, oikeat elämäntavat, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä liikuntaa, suolan vähentäminen. Kansantaudit ovat tulleet tutuksi julkisesti käydystä keskustelusta, lähinnä siksi, että kansantautien hoidosta aiheutuu mittavat kansantaloudelliset kulut. Suomessa on tehty ja tehdään edelleen erinomaista työtä kansantautien ennaltaehkäisyn eteen. (4,5) Kansanterveyttä edistävinä toimina esitettiin tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja sokeripitoisten juomien verotuksen korottamista. Lisäksi mainittiin mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen sokerivero.Terveiden elämäntapojen esillä pitämisestä on ollut hyötyä suomalaisten terveydelle. Tilastot kertovat myönteisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen on mahdollisesta saavuttamisesta. Jatkamalla samalla tavoin Suomi tulee saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (9) Kuulostaa hienolta. Sairauksien ennaltaehkäisyä jatketaan ja voidaan huokaista, meillä menisi todella hienosti, jos tämä olisi koko totuus. Näissä ollaan tavoitteissa Suomessa kansantauteihin luetaan seuraavat: Syövät, diabetes, sydän-ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, astma-ja allergia, tuki-ja liikuntaelin sairaudet ja muistisairaudet. (8) Tarkistin asian tilastoista, WHO:n tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Suomessa onnistutaan vähentämään tarttumattomien tautien kuten, diabeteksen, sydän-ja verisuonisairauksien, syöpien, diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien aiheuttamia työikäisten kuolemia kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, jos jatketaan samoin. (5) Toisaalta muistisairauksien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteiden mukaan, suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet, jolla on onnistuttu vähentämään tulevaisuuden muistisairaiden määrää. (3,10) Tässäkin olemme tilastoissa muita edellä, kannattaako ennaltaehkäisevää työtä jatkaa? Voimme jälleen huokaista. Miksi julkisuudessa tuodaan esiin niitä sairauksia, joissa ollaan tavoitteissa? Löytyy yksi kansantauti, jota meillä ei ole tilastoissa huomioitu. Kansantautien ryhmään luetaan myös mielenterveysongelmat. (8) Kannattaako työtä jatkaa? YK:n kestävän kehityksen Terveyttä ja hyvinvointia kaikille-tavoitteen lause jatkuu: Sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia. (4) Tilastojen valossa ja kaiken suitsutuksen keskellä itseäni alkoi mietityttää, kannattaako julistaa tavoitteiden saavuttamisesta vielä mitään. Mielenterveysongelmien tilastoista ei saavutusten yhteydessä juuri puhuta? Aloin pohtia, miten ylistetyt tilastot lohduttavat masentunutta nuorta tai työuupumusta potevaa työikäistä. Kuinka muistisairauden kanssa eläköityvä vanhus hyödyntää elämäntapaohjauksen ohjeita? Julkisuudessakin on aina välillä väläytelty myös tavoitteisiin pääsyn toista puolta. Niin nuorten kun vähän vanhempien mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Työikäistä uhkaa työuupumus ja työikäisten määrä tulee jatkossa vähentymään, eikä työvoimaa ei ole riittävästi kohta millään alalla. Muistisairaiden vanhusten hoitoon ei tule riittämään mikään työikäisten määrä. Tavoitteena mielenterveysongelmien vähentäminen on tilastojen valossa ongelma, mutta etsimällä lisätietoa, löysin ohjelman, joka luo toivoa. On varmasti hyvä uutinen, että myös mielenhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota. Mielenhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Aivoterveyden edistämisen ohjelmassa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyn ja riskitekijöiden sijaan, mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja stressiltä suojaavien tekijöiden merkitykseen kaikissa ikäryhmissä lapsuudesta vanhuuteen. Myös yksinäisyys huomioitiin kaikkien ikäryhmien tavoitteissa, jokaisen kuulumista yhteiskuntaan pitäisi korostaa enemmän. (1) Ikääntyvien tavoitteena on vähentää ikäsyrjintää ja edistää ikääntyvien mahdollisuutta jatkaa yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä, jolla on itsenäinen päätösvalta. Suomessa toteutettu FINGER-tutkimus osoitti, että vanhusten tehostettu elintapaohjaus tukee ikääntyvien aivoterveyttä. Oikea ruokavalio, muistiharjoittelu, liikunta, sydän-ja verisuonitautien tehostettu riskien seuranta ja sosiaalinen kanssakäyminen parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Ikääntyvien aivoterveyttä edistetään jakamalla tutkimustietoa alan ammattilaisille ja asianomaisille itselleen.(1) Minua ilahdutti se, että vaikka ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät, ikääntyvien mielenhyvin edistämiseen tulisi siitä huolimatta kiinnittää huomiota. Ikääntyvät pitäisi nähdä yhteiskunnan jäseninä, eikä kansantalouden kulueränä.(2,6,7) Erityisesti lasten ja nuorten aivoterveyden tavoitteet tuntuvat valtavan tärkeiltä. Yksinäisyyteen ja syrjäytymisen riskiin tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa kasvuiässä. Lasten ja nuorten aivot muovautuvat kasvuiässä ja ovat erityisen herkkiä stressille. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee jo kasvuikäisenä valtavasti paineita ja stressin sietokykyn kehittyminen vaatii opettelua. Stressin sietokyvyn opettelu on mahdollista vain suhteessa aikuiseen, vuorovaikutustilanteissa tulisikin huomioida paremmin lasten ja nuorten kehittymätön stressinsietokyky. Turvallisten vuorovaikutustilanteiden ansiosta lapsi tai nuori oppii säätelemään tunnereaktioitaan paremmin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen on vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla. Kansantaudeilta suojaavien tekijöiden kuten riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan turvaaminen kasvuikäisille on tärkeää terveyden edistämistä. Digitaaliset menetelmät ovat kuormittavia kehittyville aivoille ja niiden käyttöä lasten ja nuorten opetusmenetelminä tulisi harkita. (1) Työympäristön kehittämisellä tuetaan työikäisten mielen hyvinvointia Työikäisillä työelämä on yksi stressitekijä, joka aiheuttaa työuupumusta. Monella alalla itse työ ei ole stressin aiheuttaja, vaan työympäristö. Tästä syystä työpaikoilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivoystävällisempien työympäristöjen kehittämiseen. (2) Hyvällä aivoergonomialla tarkoitetaan sitä, että työpaikalla huomioidaan paremmin työn henkiset kuormitustekijät, jolla tarkoitetaan työympäristön melua, hälyä, keskeytyksiä ja työtehtävien moninkertaistumista. Työikäisten kohdalla minulle tuli mieleen ajatus, että nuorten siirtymistä työelämään pyritään tälläkin hetkellä nopeuttamaan. Tästä syystä työpaikoilla pitäisi keskustella enemmän aivoergonomian kehittämisestä ja henkisen kuormituksen vaikutuksesta nuorten ja vähän vanhempien työntekijöiden hyvinvointiin, ja edistää yhdessä mielen hyvinvointia ja työelämässä jaksamista. (1, 2) Lopuksi vielä, julkisuudessa voitaisiin tuoda enemmän esille mielen hyvinvoinnin edistämisen työtä ja korostaa kansantaudeilta suojaavien tekijöiden merkitystä kaikenikäisille. Kirjoittaja on Terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, tämä blogi kuuluu Terveysviestinnän opintoihin. Lähteet 1.Aejmelaeus, Riitta et al. Kansallinen aivoterveysohjelma.Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.2022. Verkkojulkaisu.Viitattu 20.11.2023 < https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/22541/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta_saavutettava.pdf>Viitattu 20.11.2023 2.Aivoliitto ry.Työelämä.Verkkosivut. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/tyoelama/Viitattu 20.11.2023 Viitattu 20.11.2023 3. Jousilahti, Pekka & Kuulasmaa, Kari & Koskinen, Seppo & Tolonen, Hanna & Pietilä, Arto & Peltonen, Markku. Kansantautien kuolleisuus vähenee edelleen-WHO:n tavoite voidaan saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti.(32)2019.Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Saatavilla sähköisesti <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138500/TUTI2019_32_Kuolleisuus_final280819_tark1.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu.2.12.2023 4.Kestävän kehityksen globaali toiminta-ohjelma Agenda 30. Verkkojulkaisu.https://kestavakehitys.fi/agenda-2030Viitattu 20.11.2023 5.Maailman terveysjärjestö. World Health Organization. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013-2020.Verkkojulkaisu. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1 Viitattu 20.11.2023 6.Muistiliitto. Muistin toiminta.Iän vaikutus muistiin.2023.Verkkosivut.<https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/ian-vaikutus-muistiin>Viitattu 20.11.2023 7.Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 Verkkosivut. <www.kaypahoito.fi >Viitattu 20.11.2023 8. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos.Kansantaudit. 2023.Verkkosivut. <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit >Viitattu 20.11.2023 9.Valtioneuvoksen kanslian julkaisuja 2020:7.Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta AGENDA 2030:sta. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 2022. Verkkojulkaisu<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu 20.11.2023 10. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos. Muistisairauksien ehkäisy.2023. Verkkosivut <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy >Viitattu 2.12.2023 Kuvat: https://pixabay.com/fi/photos/verenpainemittari-terveys-syke-1749577/ https://pixabay.com/fi/photos/kädet-ystävyys-ystävät-lapset-2847508/
Arvostavaa kohtaamista päihteitä käyttävien kanssa matalalla kynnyksellä
Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat Suomessa yleistyneet 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2022 tehdyssä väestökyselyssä selvisi, että 29 prosenttia aikuisväestöstä oli kokeillut tai käyttänyt joskus elämänsä aikana jotakin huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta. Yleisintä huumeiden kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla aikuisilla. Huumeiden käytön tiedetään olevan yleisempää miesten keskuudessa. Suomalaisten asenteet huumausaineiden käyttöä ja sen rangaistavuutta kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti lähivuosina. Asennemuutoksesta kertoo esimerkiksi se, että nykyään yhä useampi kannattaa mediassakin paljon esillä olleiden huumeiden käyttöhuoneiden perustamista. Huumausaineiden käyttöhuoneella tarkoitetaan tilaa, jossa huumeita käyttävä henkilö voi käyttää laittomiksi määriteltyjä päihteitä terveydenhuollon henkilön valvonnassa. Toistaiseksi Suomeen ei ole perustettu huumeiden käyttöhuoneita. (1) Mitä käyttöhuoneet ovat ja mitkä ovat niiden hyödyt? Valvotut huumausaineiden käyttötilat ovat osa huumeiden haittoja vähentävää toimintaa. Ympäri Eurooppaa on otettu käyttöön näitä tiloja pääosin sellaisilla alueilla, joissa huumeiden käyttöä esiintyy yleisesti esimerkiksi kaduilla, julkisissa wc-tiloissa, puistoissa, parkkihalleissa tai muissa julkisissa tiloissa. Käyttötilojen avaamisen yksi keskeinen tavoite on huumekuolemien vähentäminen sekä huumausaineiden käyttöön liittyvien haittojen, kuten tartuntatautien ehkäisy. Näissä valvotuissa käyttöhuoneissa voidaan tarjota puhtaita pistovälineitä, antaa terveysneuvontaa ja pyrkiä ohjaamaan huumausaineiden käyttäjiä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Terveysneuvontaa antamalla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään tartuntatautien leviämistä, sekä mahdollisia kroonisia infektioita, joita huumeiden pistokäyttöön saattaa liittyä. Tämänkaltaisen ennaltaehkäisevän työn kautta on mahdollista saada huumausaineita käyttävä henkilö terveydenhuollon palveluiden piiriin jo varhaisessa vaiheessa ja näin ollen ehkäistä kalliimpien lisäpalveluiden tarve esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. (2) Huumausaineiden käyttöhuoneissa asioivat huumausaineiden käyttäjät pistävät huumeita harvemmin likaisilla välineillä. Puhtaat pistovälineet ovat yhteydessä HIV- ja hepatiitti C -tartuntojen vähenemiseen. (4) Pistovälineet myös hävitetään turvallisesti käyttöhuoneessa. Huumausaineiden käyttöhuoneissa asiointi vähentää huumausaineiden käyttöä julkisilla paikoilla ja edesauttaa hakeutumista päihdepalveluiden piiriin. (5) Terveydenhuollon ammattilaisten neuvontatyö huumausaineiden käyttötiloissa auttaa asiakkaita käyttämään turvallisempia ja hygieenisempiä injektiotekniikoita, mikä puolestaan vähentää infektioita aiheuttavien virheellisten injektioiden määrää. (3) Suomessa huumeiden käyttäjille kohdistetut matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet auttavat ehkäisemään esimerkiksi HIV- ja C-hepatiittitartuntojen leviämisen kasvun ja tartuntatilanne on näiden ansiosta pysynyt vakaana koko 2000-luvun. Neuvontapisteissä likaisia ruiskuja ja neuloja voi vaihtaa puhtaisiin. C-hepatiitin hoitopolkua on myös kansallisesti muutettu helpommin saavutettavaksi ja hoitoa tarjotaan nykyään niin perusterveydenhuollossa kuin päihdepalveluissakin, erityisesti vieroitus- ja korvaushoitoyksiköissä. (6) Yhdenvertaisuus huomioitava päätöksenteossa Hallitusohjelmassa 2023 on linjattu tavoitteeksi kehittää palveluiden saatavuutta huomioiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja yhdenvertainen perusoikeuksien toteutuminen. Pysyvää rahoitusta hallitus osoittaa nuorten huumekuolemien vähentämistä tukeviin toimiin sekä C-hepatiitin eliminointiin tähtäävään ohjelmaan. Hallitusohjelmassa tunnistetaan päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon merkitys kansanterveyden ja kansantalouden kannalta. (7) Agenda 2030 on YK:ssa laadittu kestävän kehityksen kansainvälinen toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitetta alatavoitteineen. Yksi näistä tavoitteista on eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Tähän on asetettu alatavoite, yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen ja eriarvoisen kohtelun vähentäminen. (8) Suomessa kestävän kehityksen toimikunta on laatinut Agenda2030 pohjalta oman yhteiskuntasitoumuksensa, jonka yksi yhteiskunnallisesti merkittävä tavoite on luoda kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti kohteleva, sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Se tukee jokaisen kansalaisen terveyttä ja toimintakykyä ja tarjoaa niin tarvittavan turvan kuin tarvittavat palvelutkin, sekä kaventaa eriarvoisuutta ja mahdollistaa paremman elämänlaadun. (9) Huumausaineiden käyttöhuoneiden suunnittelu ja käyttöönotto Suomessa lisäisi tasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja parantaisi huumausaineita käyttävien henkilöiden terveyspalveluiden piiriin hakeutumista. Huumausaineiden valvottujen käyttötilojen saaminen Suomeen vaatii nykyisten asenteiden ravistelua ja näkökulman muutosta. Eri alojen toimijoiden yhteinen tahtotila on välttämätön, jotta huumausaineiden käyttöhuoneet saataisiin hallituksen asialistalle. Kuitenkin asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan ovat mielipidemittauksissa muuttuneet ja valtaosa vastanneista suomalaisista hyväksyy huumausaineiden valvotut käyttötilat. Avointa julkista keskustelua tulisi laajentaa ja esittää tutkittua tietoa huumausaineiden käyttöhuoneiden kansanterveyttä parantavasta näkökulmasta. Negatiivinen leimaaminen ja syrjintä jättävät huumeiden riskikäyttäjät sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. (10) Huumausaineiden käyttöhuoneet antavat asiakkailleen suojaa ja tarjoavat näille henkilöille ympäristön, jossa he voivat käyttää huumeita puhtailla välineillä suhteellisen rauhallisissa olosuhteissa. Näiden henkilöiden arkiympäristö on monesti kaoottinen, joten huumausaineiden käyttötilat voivat olla turvallinen ympäristö, jossa heidät kohdataan kunnioittavasti, eikä heihin kohdistu esimerkiksi välitöntä väkivallan uhkaa. (3) Huumausaineita käyttäviin ihmisiin kohdistuvia virheellisiä, kielteisiä käsityksiä on yhteiskunnassamme aktiivisesti pyrittävä vähentämään. Ennakkoluulot ja syrjivä suhtautuminen saattavat pahimmillaan estää terveyspalveluihin hakeutumisen. (2) Muutos huumeiden käyttäjien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen on päättäjien käsissä. Lainsäädännön avulla olisi mahdollista poistaa tehoton rangaistavuus ja lisätä hyvinvointialueiden vastuuta huomioida päihdehuollon riittävä saatavuus. Käyttöhuoneilla saadaan vähennettyä haittoja merkittävästi ja parannetaan mahdollisuuksia päästä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tämä ei tietenkään yksistään riitä, vaan Suomessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja palvelurakenteita, jotka tukevat päihdekuntoutujien tietä takaisin osaksi yhteiskuntaa. Huumausaineiden käyttäjät ovat ihmisryhmä, jonka ääntä tulisi kuulla enemmän. Lakialoite huumeiden käyttöhuoneista tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn ja arvioida sen mahdollisuuksia uudelleen tutkittuun tietoon perustuen. Kirjoittajien esittely: Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Inka Kuikka – terveydenhoitaja, Sari Prittinen – terveydenhoitaja ja Pilvi Laurila – sairaanhoitaja. Blogi on toteutettu osana terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelman terveysviestinnän kurssia, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Lähteet Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022. Suomalaisten huumekokeilut yleistyivät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia. Tilastoraportti 15/2023. 14.4.2023. THL. Viitattu 5.11.2023. Kailanto, Sanna & Viskari, Inari (toim.) Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli. Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 6/2022. Helsinki 2022. Kappel, Nanna & Toth, Eva & Tegner, Jette & Lauridsen, Sigurd 2016. "A Qualitative Study of How Danish Drug Consumption Rooms Influence Health and Well-being Among People Who Use Drugs." Harm Reduction Journal 13, no. 1: 20. https://doi.org/10.1186/s12954-016-0109-y. Lalanne, Laurence, et al. 2023. "Drug Consumption Rooms Are Effective to Reduce At‐risk Practices Associated with HIV/HCV Infections Among People Who Inject Drugs: Results from the COSINUS Cohort Study." Addiction (Abingdon, England) https://doi.org/10.1111/add.16320. Folch, Cinta & Lorente, Nicolas & Majó, Xavier & Parés-Badell, Oleguer & Roca, Xavier & Brugal, Teresa & Roux, Perrine & Carrieri, Patrizia & Colom, Joan & Casabona, Jordi 2018. Drug consumption rooms in Catalonia: A comprehensive evaluation of social, health and harm reduction benefits. The International journal of drug policy 2018, Vol.62, p.24–29. Rönkä, Sanna (toim.) 2020. Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen – Huumeiden käyttö ja haitat ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävästi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140711/URN_ISBN_978-952-343-592-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. <https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/2/0>. Viitattu 13.11.2023. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.11.2023. Suomi, jonka haluamme 2050. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf/d2d827e7-033a-4d2b-9239-aed6605a12c4/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf?t=1461841225000. Unlu, Ali & Tammi, Tuukka & Hakkarainen, Pekka 2023. "Stakeholders’ Problematisation of Drug Consumption Rooms: A Case Study of the Policy Initiative in Helsinki." Journal of Drug Issues 53, no. 2 (2023): 262–279. https://doi.org/10.1177/00220426221093609. Kuvat: Pexels kuvapankki
Älä opeta häpeämään tunteita – opeta hallitsemaan niitä. Nuorten tunnekasvatuksella vahvempaa mielenterveyttä
Yhä useammin kuulee mediassa ja puheissa, kuinka nuorten mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat ja kaikille tarvitsijoille ei löydy sopivaa hoitoa. Terveydenhuollon perustason resurssit ovat riittämättömät ja erikoissairaanhoito täyttyy ahdistuneista ja aggressiivisista nuorista. Tämä pahoinvointi näkyy myös oppilaitoksissa ja vanhempien uupumisena. Terveys on voimavara, jonka avulla ihminen pystyy selviämään päivästä toiseen. Tämä pitää sisällään sosiaalisia ja fyysisiä voimavaroja sekä kykyjä. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa kehittyy ihmisen oma vastuu hallita ja parantaa omaa terveyttä. (14.) Selviytyminen tarkoittaa kykyjä, joilla ihminen hallitsee tunteitaan, stressiä sekä kärsimystä, joita elämä tarjoilee matkan varrella. (5.) Matkalla kestävän kehityksen Agenda 2030- tavoitteita on meidän taattavat kaikille mahdollisuus terveyteen, tämä kasvattaa meistä sosiaalisesti kestäviä. Tunnekasvattamalla nuoriamme mahdollistamme heidän osallisuutensa tunnetta yhteiskunnassa ja kavennamme tämän kautta eriarvoisuutta. Kaikilla tulee olla mahdollisuus omaan terveyteen. Tunnekasvattamalla edistämme erityisesti nuorten tulevaisuutta kohti sosiaalisesti kestävämpään Suomea ja luomme tulevalle sukupolvelle mahdollisuutta yhdenvertaiseen hyvinvointiin. (13.) Jokaisella tulisi olla saman arvoiset mahdollisuudet toteuttaa itseään (12). Tämä vaatii hyvää henkistä pääomaa ja itsetuntemusta. Agenda 2030-tavoitteet saavutetaan, kun koko yhteiskunnan eri toimijat ja yksittäiset kansalaiset mukaan lukien sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin (4). Nuoruus on aikaa, jolloin tunne-elämä on alttiina pyörremyrskyille. Tunteille on vaikeaa painaa jarrua ja riskikäyttäytyminen kasvaa. Muutos nuoressa hämmentää häntä itseään sekä tämän lähipiiriin kuuluvia läheisiä. (2.) Vanhempana voi tuntea voimattomuutta ja toivottomuutta, kuinka toimia vastuullisena aikuisena nuoren rinnalla. Tässä blogissa pohdimme, kuinka tukea nuoren tunnekasvatusta ja tuomme esiin keinoja, jotka auttavat sinua vanhempana tukemaan nuortasi tunnemyrskyjen keskellä. Aivokemiaa Nuoren kehossa ja erityisesti aivojen alueella tapahtuu nuoruudessa paljon biologisia sekä hormonaalisia muutoksia ja tunteita käsittelevät alueet ovatkin tuolloin vilkkaimmillaan. Tiesitkö, että aivojen etuotsalohko kehittyy 25-vuotiaaksi asti ja tämä alue aivoista säätelee impulsiivisuutta ja ajattelua tunnepitoisissa tilanteissa? Ei siis ihme, että nuoruusiässä esiintyy usein itsehillinnän ja keskittymisen vaikeutta. (6.) Nuori itse voi olla stressaantunut näistä tunne-elämän muutoksista ja tämä on aikuisen hyvä tietää, jotta pystyy tukemaan häntä tarpeen mukaan. Tervettä kehitystä tukemalla, ennaltaehkäisemme mielenterveysongelmien syntyä. Avainasemassa on taito vastustaa reaktiivisuutta. Nuorten aivojen kehitystä pitää tukea ja saada heidät käyttämään aivojaan monipuolisesti. Terve nuoruus vaatii sosiaalisia kontakteja ja taitoja, joilla pitää mieli joustavana. (2.) Elämään kuuluvat myös erilaiset kielteiset tunteet, kuten aggressio, pelko, häpeä, pettymys tai raivo. Murrosiässä nämä tunteet korostuvat ja nuorella aggression tunne voi ilmetä vihamielisyytenä ja hyökkäävyytenä. Nuoren aggression hallinnassa erilaisten tunteiden kuten pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteiden tunnistaminen ja niiden hallinta ovat keskeisessä asemassa. Tunteiden hallintaan voi kokeilla tunteista puhumista, liikuntaa, musiikin kuuntelua, elokuvien katselua, ulkoilua tai päiväkirjan kirjoittamista. (11.) Tärkeää olisi, että nuori oppisi tunnistamaan ja sanoittamaan erilaisia tunteita. Nuoren on hyvä tiedostaa, että tunteita ei kannata pelätä, vaan enemmänkin tunteiden aikaansaamaa toimintaa kannattaa opetella tietoisesti hallitsemaan. (10.) Mikä ihmeen tunneäly? Tunneäly on taito, jota voidaan harjoitella. Ylivilkkaat nuorten aivot tarvitsevat tässä tukea ja koulutusta. (1, 8.) Pystyisitkö sinä vanhempana toimia nuoren tunneälyn mentorina? Mentorina toimiminen vaatii ensin myös oman tontin haltuun ottoa tunnetyössä. Tunneäly pitää sisällään kyvyn havaita ja ilmaista tarkasti tunteitaan. (1.) Tunnetaidot taas ovat joukko tietoja, valmiuksia, kykyjä ja asenteita, joita tarvitaan tunneilmiöiden ymmärtämiseen, ilmaisemiseen ja säätelyyn. Tarvitsemme tunneosaamista vuorovaikutustilanteissa ja tätä taitoa voidaan vahvistaa tunnekasvatuksella. Nuorena hankitut tunnetaidot ovat erityisen tärkeitä. Tunnekasvatus toimii ennaltaehkäisevästi mielenterveyden haasteisiin. Hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä sosiaalisuuteen, oppimiseen sekä vähäisempään päihteiden käyttöön aikuisuudessa. Tunnekasvatuksella voimme saavuttaa todistetusti parempia terveystuloksia. (8.) Korkeampi tunneäly vahvistaa pro-sosiaalista käyttäytymistä, joka tukee myönteisiä ihmissuhteita sekä vahvistaa osallisuuden tunteita. Alhainen tunneäly on yhteydessä heikompiin vuorovaikutustaitoihin sekä altistaa haitallisiin käytösmalleihin kasvua, kuten itsetuhoisuuteen, päihteidenkäyttöön ja poikkeavaan käytökseen. (1.) Vahvistamalla nuorten tunnekasvatusta hillitsemme nuorten riskikäyttäytymistä. (8.) Tunnekasvattamalla nuoriamme sitoudumme samalla Agenda 2030 terveyttä ja hyvinvointia – tavoitteeseen. Tämä tulee taata kaikenikäisille. Tavoitteen alatavoitteisiin kuuluu myös päihteiden väärinkäytön ehkäiseminen ja hoito. (9.) Mitä vanhemmat voisivat miettiä ollessaan vuorovaikutustilanteessa nuoren kanssa: Olenko nuoren kohtaamisessa läsnä? Huomioinko nuoren tarpeet ja otan myös hänen mielipiteensä huomioon? Tervehdinkö nuorta hänet tavatessaan? Pidänkö nuoren puolia haastavissa tilanteissa? Autanko häntä, jos hän tarvitsee apua? Nämä ovat niitä pieniä arjen asioita, joilla voimme vahvistaa ihmisen tunneälyä ja itsetuntoa. Nuorelle on hyvä tuoda esille, että hän on tärkeä osa omaa yhteisöään. Vanhempana sinä voit olla se turvallinen ja luotettava aikuinen, joka pystyy vahvistamaan tätä viestiä nuorelle. Työkaluja tunnesäätelyyn Tunnesäätelyn työkalut auttavat hallitsemaan omaa käyttäytymistä. Tunnesäätelyyn on olemassa monenlaisia työkaluja, joita kokeilemalla voi löytää itselleen sopivia keinoja. Matalan kynnyksen tukea tunnesäätelyyn voi saada kuraattorilta tai koulupsykologilta. On olemassa myös paljon erilaista kirjallisuutta liittyen tunnekasvatukseen ja yksi niistä on Anne-Mari Jääskisen ja Sanna Pelliccionin teos Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Kirjassa lukijaa autetaan ymmärtämään omia ja toisten tunteita sekä autetaan lukijaa hallitsemaan omaa käyttäytymistään, kun jokin tunne ottaa vallan. (3.) Kirja sisältää konkreettisia harjoitteita tunnesäätelyyn ja tässä esimerkki tunnesäätely -harjoituksesta: “Muistele tilannetta, jossa tunteesi kuohuivat. Se voi olla tilanne, jossa koit pettymystä, turhautumista tai ärtymystä. Ota yhteys kehosi aistimuksiin ja siihen, miltä kehossasi tuntuu. Mitä tunnet? Missä tunnet?” (Jääskinen & Pellicioni 2017:128). Tässä ajatuksena yrittää tunnistaa omia tunteita ja mistä tunnereaktio mahdollisesti johtuu. ”Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään. Kerro tunteellesi: Saat tuntua minussa kyllä, säädän sinua vain vähän pienemmälle.” (Jääskinen & Pellicioni 2017:128). Tunteita on mahdollista oppia hallitsemaan esimerkiksi kuvitellut ”säätimen” avulla ja sen jälkeen pyrkiä aistimaan oman kehon tuntemuksia ja miten säätäminen vaikuttaa omaan oloon. On hyvä muistaa, että tunnetaitoja tulisi kehittää läpi elämän eikä kukaan ole koskaan siinä valmis. Surua, vihaa tai ahdistusta ei pidä kieltää. Nuori tarvitsee pienemmän lapsen tavoin lohdutusta ja tukea haastaviin tilanteisiin. Näin hän oppii empatiasta ja pystyy jatkossa sanoittamaan omia tunteitaan muille. Ja hei, nuoren elämä ei ole pelkkää alakuloa ja synkistelyä. Nuori usein kokee aikuisia enemmän optimismia ja iloa sekä he nauravat 70% enemmän kuin aikuiset, joten meillä aikuisilla on myös paljon heiltä opittavaa. (7.) Mitä kaikkia tunteita sinä tunnistat ja pystyt sanoittamaan? Kirjoittajien esittely: Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK- ohjelmasta opiskelijat; Minna Iivonen – sairaanhoitaja (AMK), Riikka Myller – terveydenhoitaja (AMK) ja Ann-Mari Ojalainen – terveydenhoitaja (AMK). Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntijat Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet: Brackett, Marc A & Mayer, John D & Warner, Rebecca M 2004. Emotional intelligence and its relation to everyday behavior. Personality and Induvidual Differences 36 (6). 1387-1402 Hermanson, Elina & Sajaniemi, Nina 2018. Nuoruuden kehitys - mitä tapahtuu pinnan alla? Aikakausikirja duodecim. < https://www.duodecimlehti.fi/duo14286> Viitattu 13.11.2023. Jääskinen, Anne - Mari & Pelliccioni, Sanna 2017. Mitä sä rageet? Tunteita sikanolosta sairaan siistiin. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. Helsinki. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 >Viitattu 6.12.2023. Mattila, Antti S. 2018. Selviytyminen. Duodecim terveyskirjasto. <https://www.terveyskirjasto.fi/ont00905> Viitattu 13.11.2023. Nuoren aivojen kehitys. 2023. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 18.7.2023. <https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/nuoren-aivojen-kehitys/> Viitattu 14.11.2023. Nuorten tunteet ja tunnetaidot. Suomen Mielenterveys ry. Päivitetty 23.6.2021. <https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-nuorisotyossa/nuorten-tunteet-ja-tunnetaidot/> Viitattu 20.11.2023. Pericas, & Clotas, C. & Espelt, A. & Lopez, MJ & Bosque-Prous, M. & Juarez, O. & Bartroli, M. 2022. Effectiviness of school-based emotional education program: a cluster-randomizes controlled trial. Public Health 210. 142-148. Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-3> Viitattu 6.12.2023. Tietopaketti murrosiästä. Mielenterveystalo.fi. <https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/tietopaketti-murrosiasta> Viitattu 11.10.2022. Tunteiden kuohuja. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Päivitetty 11.10.2023. <https://www.nuortennetti.fi/mieli-ja-keho/murrosika/tunteiden-kuohuja/> Viitattu 7.11.2023 Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta agenda 2030:sta. Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020. (7). Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 6.12.2023 Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet. kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050/tavoitteet> Viitattu 6.12.2023 WHO 2023. Health Promotion. The 1st International Conference on Health Promotion, Ottawa, 1986. <https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference> Viitattu 13.11.2023. Kuvat: Microsoft Kuvapankki
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet