Sotemuotoilijat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluja ja rakenteita muotoilemassa

Avainsana: digitalisaatio

Futuristisia tulevaisuuskuvia terveydenhuollosta – osa 2/2
1.11.2023
Mari Lehtori Virtanen

Tulevaisuutta kuvaavat futuristiset pohdinnat ovat kuuluneet terveydenhuollon arkeen aina. Näyttääkin siltä, että tieteisfiktiiviset tulevaisuudennäkymät ovat osin jopa vaikuttaneet terveysteknologisten innovaatioiden valikoimaan. Näitä aikanaan futuristisia ja nykyään käytössä olevia ratkaisuja nostin esiin tämän tekstisarjan ensimmäisessä osassa, Tieteisfiktiivisiä pohdintoja terveydenhuollosta – osa ½. Tässä sarjan toisessa osassa keskityn futuristisiin tulevaisuuskuviin, joita olen ideoinut tekoälykielimalli ChatGPT:n1 avustuksella. Tekstin ohessa olevat kuvituskuvat olen generoinut Adoben Firefly (1 ja 2) ja NightCafe (3 ja 4) tekoälysovelluksilla. Generoinnissa käytetyt promptit eli kehotteet olen kirjannut kuvateksteihin.  Täällä ajattomassa ulottuvuudessa ei tutkimuspöytiä peitetä karkein paperein eikä kohteeseen kosketa kylmin välinein tai muutenkaan. Me mittailemme loitompaa, käytämme hienovaraisia skannauksia ja yliääniteknologiaa, jota on tässä turha selittää. Tämä on todellinen etävastaanotto.  Minna Rytisalo (2023) teoksessa Jenny Hill.2 (Kuva 1.) Nanorobottien tekemät lääketieteelliset toimenpiteet  Kuvittele mikroskooppisia robotteja, jotka navigoivat kehon läpi korjaten vaurioituneita soluja, elimiä ja kudoksia. Kehon eri rakenteisiin mahtuvat nanorobotit havaitsevat ja hoitavat sairauksia ennen kuin ne edes aiheuttavat potilaalle havaittavia oireita. Vaikka ajatus tuntuu tulevaisuudesta haetulta, verenkiertoon sujahtavia nanorobotteja kehitetään jo nyt. Niistä odotetaan apuja esimerkiksi lääkeaineiden kuljettamiseen veri-aivoesteen läpi Parkinson- ja Alzheimer-potilailla.3   Vuonna 2200 terveydenhuolto on saavuttanut ennenäkemättömän tason edistyksellisyyttä ja yksilöllisyyttä, jossa potilaan kokemus ja hyvinvointi ovat keskiössä. Nanorobotiikka on arkipäivää, ja se toimii. Chat GPT (2023.)4 (Kuva 2.) Elinten tarveperustainen tulostaminen  Tulevaisuudessa elinten tulostamien potilaan omista soluista on mahdollista. Biologisesti sopivien elinten tulostaminen poistaa yhteensopivuustutkimuksiin kuluvaa aikaa ja vähentää elinsiirtoihin liittyviä hylkimisreaktioita. Kudosten tulostaminen vähentää elinsiirtojonoissa odottavien potilaiden määrää ja lyhentää odotukseen kuluvaa aikaa. Vaikka tällä hetkellä kokonaisten elinten tulostaminen on futuristinen kuvitelma, 3D-tulostusta käytetään jo kudosscaffoldien eli kolmiulotteisten kudostukirakenteiden luomiseen5.   Ihmiskehojen 3D-tulostaminen mahdollistaa elinten ja kudosten räätälöidyn valmistamisen, mikä merkitsee toivoa ja elämänlaadun paranemista potilaille, jotka ennen saattaisivat olla toivottomassa tilanteessa.  Chat GPT (2023.)6  Planeetat saavuttava terveydenhuolto   Tulevaisuudessa ihmiskunta laajentaa asutusta muihin ulottuvuuksiin, kuihin ja planeettoihin, joissa tarvitaan edistyneitä terveydenhuollon ratkaisuja, mukaan lukien itsehoitavat sairaalat ja lääketieteelliset laitteet. Vaikka kyseiset teknologiset ratkaisut odottavat vielä toteutumistaan, taivaankappaleiden kuten kuu ja Mars saavuttaminen on jo mahdollista.7 Ihmisen laajentaessa elinpiiriään myös terveydenhuollon tarpeet väistämättä laajenevat (kuva 3). Ihmisen ja koneen ominaisuuksia yhdistelevät kyborgit  Yhdistämällä ihmisiä edistyneisiin robotiikka- tai tekoälykomponentteihin saadaan aikaan ihmisen ja koneen yhdistelmiä eli kyborgeja, joilla on ihmiseen nähden parannettuja kykyjä, kuten lisääntynyttä voimaa, älykkyyttä tai pidempi elinikä. Edistyneiden geenimuokkausteknologioiden avulla kyborgien kognitiivisia kykyjä voidaan edelleen parantaa esimerkiksi havaitsemisen, ajattelun, muistamisen ja prosessointinopeuden osalta. Fysiikkaa ja kognitiota vahvistamalla luodaan superihmisiä, joiden toimintakyky on huomattavasti parempi kuin tavallisten ihmisten. Filosofi ja tietokirjailija Maija-Riitta Ollila (2023)8 on juuri julkaissut kokonaisen kirjan tulevaisuuden ihmisen parannelluista ominaisuuksista.   Aivokäyttöliittymät ja robottien tekemät neurokirurgiset toimenpiteet  Aivokäyttöliittymät yhdistävät ihmisten aivotoimintoja ulkoisiin laitteisiin ja mahdollistavat aivoihin asennetun implantin välityksellä esimerkiksi näppäimistön ohjaamisen ajatusten voimalla9. Aivokäyttöliittymäimplantin asentamiseen liittyvän neurokirurgisen toimenpiteen tekee autonominen leikkausrobotti, joka itse asiassa on jo testikäytössä10. (Kuva 4.)  Aivotietokoneliitännät eivät ainoastaan helpota nopeaa diagnoosia, vaan ne myös tukevat potilaiden psyykkistä hyvinvointia tarjoamalla virtuaalisia ympäristöjä rentoutumista ja palautumista varten. Chat GPT (2023.)11 Teknologinen kiihdytys haastaa terveydenhuollon toimijoiden osaamista  Kuten edellisen osan tieteisfiktiivisistä pohdinnoista ja tämän tekstin futuristisista tulevaisuuskuvista voimme päätellä, teknologian nopea kehitys on haastanut ja tulee edelleen haastamaan myös terveydenhuollon henkilöstön osaamista.  Tällä hetkellä terveydenhuollon henkilöstön tulee nykyteknologioiden lisäksi hallita esimerkiksi erittäin nopeasti kehittyvän tekoälyn perusteita.12 Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotolle13 on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen on ajan tasalla ja että kunkin aikakauden teknologisia innovaatioita osataan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.  Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi onkin esitetty ja hyödynnettykin monenlaisia tapoja, kuten   viimeisimpien teknologiatrendien aktiivista seuraamista  skenaariotyöskentelyä ja tulevaisuusajattelua (ks. esim. Sitra, Tulevaisuustaajuus) digiosaavien mentorien hyödyntämistä erilaisissa työelämäyhteyksissä koulutuksen kohdentamista uudenlaisiin työrooleihin14,15  ja uudenlaisten digitaalisten perehdytys-, opetus- ja oppimismenetelmien hyödyntämistä.16,17,18,19 Lisäksi huomionarvoista on, että teknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa ei edelleenkään ole vain digitaalisten työkalujen käyttämistä. Uusien teknologioiden onnistunut käyttöönotto edellyttää laajaa kulttuurin muutosta, jossa teknologia nähdään yhtenä mahdollisuutena parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta20,21.  Huomioitavaa  Tässä tekstissä esitetyt terveydenhuollon futuristiset visiot ovat kuvitteellisia, eivätkä tällä hetkellä perustu tutkittuun tietoon, paitsi lähdemerkinnöin merkityin osin. Esitetyt kuvaukset ovat fiktiivisiä eivätkä siis kuvaa terveydenhuollon nykytilannetta. Innoitusta tekstin sisältöön olen saanut tekoälykielimalli Chat GPT:ltä, joka on toiminut oivallisena tukiälynä tulevaisuutta hahmotellessani.   Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden terveydenhuolto tuo mukanaan sekä suuria mahdollisuuksia että haasteita. Entistä edistyneemmät teknologiset innovaatiot voivat parantaa terveydenhuollon saatavuutta ja hoitojen tehokkuutta, lisätä potilasturvallisuutta ja vähentää jopa virheiden määrää. Kehityksen kelkassa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että nopeutuvat teknologiset kehitysaskeleet ovat ihmislähtöisiä, turvallisia ja eettisesti hyväksyttäviä.  Kaikesta innostavuudestaan huolimatta edellisten utopioiden toteutumismahdollisuuksista ei tässä hetkessä voi varmasti tietää. Se jää nähtäväksi.    Kirjoittaja  Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalvelujen innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja kehittämistyötä.         Lähteet   1 ChatGPT (openai.com). (2023.) 2 Rytisalo, M. (2023). Jenny Hill. WSOY. Helsinki. 3 Futurism. (2023.) A Swarm Of Nanobots In Your Bloodstream: The Future Of Medicine. Tomorrow Bio 30.6.2023. 4 ChatGPT (openai.com). (2023.) Viitattu 2.10.2023. 5 Chung, JJ., Im, H., Kim, SH. et al. (2020.) Toward Biomimetic Scaffolds for Tissue Engineering: 3D Printing Techniques in Regenerative Medicine. Frontiers in Bioengineering and Biotechnology, 8:586406. 6 ChatGPT (openai.com). (2023.) Viitattu 2.10.2023. 7 Spacex. Human Spaceflight. 8 Ollila, M-R. (2023.) Tulevaisuuden paranneltu ihminen. Otava. 10 Kailio, A. (2023.) Elon Musk saa aloittaa aivosirujensa ihmiskoehenkilöiden etsimisen. TiVi, Tulevaisuuden tekniikat. 20.9.2023. 10 Wattles, J. (2022.) Elon Musk's Neuralink shows brain implant prototype and robotic surgeon during recruiting event. CNN Business, 1.12.2022. 11 ChatGPT (openai.com). (2023.) Viitattu 2.10.2023. 12 Spatharou, A., Hieronimus, S. & Jenkins, J. (2020.) Transforming healthcare with AI: The impact on the workforce and organizations. McKinsey & Company, 10.3.2020. 13 Alén, M. (2021.) Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet: tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 14 Virtanen, M. (2022.) Digikliininen asiantuntija sotemuotoilijana. Sotemuotoilijat-blogi, 20.12.2022. 15 Thomas, TW., Seifert, PC., Joyner, J.C. et. al. (2016.) Registered Nurses Leading Innovative Changes. OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing, 21(3), Manuscript 3. 16 Healthcare Business Today. Editorial Team. (2020. ) The Use Of Technology In Healthcare Education And Training. 23.10.2020. 17 Hongisto, K. (2020.) Ubiikin 360° oppimisympäristön tekninen ja pedagoginen käytettävyys bioanalytiikan opinnoissa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 18 Reinikkala, T. (2022.) Digitaalisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen kliinisen mikrobiologian päivystyslaboratorioon. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 19 Pehkonen, S. (2023.) Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 20 Spatharou, A., Hieronimus, S. & Jenkins, J. (2020.) Transforming healthcare with AI: The impact on the workforce and organizations. McKinsey & Company, 10.3.2020. 21 Alén M. (2021.) Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet: tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

Lue lisää

Hyvinvointialueiden digitalisaatio – pakko vai mahdollisuus?
1.3.2023
Mari Virtanen

Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden ympärillä käydään vilkasta keskustelua. Toteutetun rakenneuudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lakisääteisten tehtävien järjestämisvastuuta on siirretty noin 300 kunnalta 21 hyvinvointialueelle. (soteuudistus.fi.) Yksi paljon puhuttava osa uudistusta ovat digitaaliset palveluratkaisut, niiden alueellinen kehittäminen ja toteuttaminen.   Samaan aikaan suuren soteuudistuksen kanssa terveydenhuollon toimintakenttää haastavat väestön ikääntyminen, henkilöstön väheneminen ja kustannusten nousu. Palvelujen takaamisen, tasa-arvoisen ja oikea-aikaisen saatavuuden turvaamisen osalta yksi keskeinen tekijä on se, että alueilla löydetään oikeat tekijät ja tarkoitukseen soveltuvat palveluratkaisut. Jos esimerkiksi perusterveydenhuoltoon ei löydy riittävästi henkilöstöä, palvelujen saatavuus vaikeutuu ja ihmiset päätyvät hoitopoluillaan vääriin paikkoihin, esimerkiksi kuormittamaan erikoissairaanhoitoa perustason terveysongelmien vuoksi. Perusteltua on kohdentaa kehittämisen painopistettä juuri perusterveydenhuollon palvelujen suuntaan, osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa.  Hyvinvointialueiden haasteita  Tällä hetkellä terveydenhuollon keskeisimpiä haasteita ovat   sotealan henkilöstön riittävyys ja saatavuus (STM 2023)   väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen lisääntyminen  syntyvyyden lasku ja huoltosuhteen muutokset  terveyserojen ja tiettyjen sairauksien lisääntyminen  sosiaalisen tuen tarpeen lisääntyminen  palvelujen tasa-arvoinen saatavuus ja   palvelujen laadun ja turvallisuuden korkean tason säilyttäminen.  Koska haasteita on paljon, keskityn tässä julkaisussa digitalisaation tarjoamiin ratkaisumahdollisuuksiin.   Hyvinvointialueiden digitalisaatio  Hyvinvointialueiden digitaalista palvelutarjontaa kehitetään ja laajennetaan kaikilla alueilla, vaikka alueiden välillä onkin paljon eroja. Hyvinvointialueet tarvitsevat digitalisaatiota monilla eri osa-alueilla, jotta ne voivat tarjota parempia ja tehokkaampia palveluja kansalaisille ja samalla kehittää omaa toimintaansa. Monilla alueilla digitalisaatio nähdään palvelujen laadun ja tasa-arvoisen saatavuuden edellytyksenä (Satasote 2022; Kosonen 2022).   Satasoten Kirsi Varhilan mukaan hyvinvointialueiden digitalisaatiohaasteiden parissa pärjätään ketterien kokeilujen ja avoimen uudistumismielen avulla (Satasote 2022). Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tietojärjestelmien, verkkosivustojen, mobiilisovellusten, pilvipalvelujen, tekoälyn ja analytiikan vahvempaa hyödyntämistä. Teknologisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan avointa toimintakulttuuria, innovatiivisia ajattelu- ja toimintatapoja ja kehittämisresurssia.  Tärkeitä sotealan digitaalisia kehittämisalueita tällä hetkellä ovat esimerkiksi:  sähköiset terveyspalvelut: etävastaanotot ja etädiagnostiikka   sähköiset reseptit ja reseptien uusiminen  potilastietojen kansalliset arkistot ja tietojärjestelmien yhteensopivuus  tietoturva ja tietosuoja  tekoäly ja palvelurobotiikka  IoT eli esineiden internetiin yhdistämisen ratkaisut esimerkiksi sensoreiden avulla   palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöinen kehittäminen ja   digitaalisen transformaation ja muutoksen johtaminen.  Sähköisiin asiointiin ja digitaalisiin palveluihin liittyy edelleen haasteita ja esteitä sekä henkilöstön että asiakkaiden osalta. Näiden ratkaisemiseksi on julkaistu valtakunnallisia strategioita ja tiekarttoja (STM 2023; Suomen kestävän kasvun ohjelma). Uunituoreessa STM:n (2023) henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden tiekartassa on nostettu esiin   digitaaliset ratkaisut ja niiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvä osaaminen  sotehenkilöstön koulutusten sisältöjen kehittäminen ja riittävät koulutusmäärät  työn organisoimisen uudistaminen  teknologisten ratkaisujen nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen ja   työssä jaksamisen parantaminen.   Tiekartan visiona on “hyvinvoiva ja osaava ammattilainen oikeassa paikassa oikealla osaamisella”.   Hyvinvointialueiden digiosaavat asiantuntijat  Teknologisen kehityksen pyörteissä on tunnistettu, että kliinisen asiantuntijaosaamisen lisäksi käytännön kehittämistyössä tarvitaan myös digitaalisen transformaation ymmärtäjiä, visionäärisiä osaajia, jotka auttavat muuttamaan ja jalkauttamaan organisaatioiden strategisia digitalisaatiopyrkimyksiä. Tärkeää on, että hyvinvointialueilla yhdistyvät teknologinen tietämys ja sosiaali- ja terveysalan kliiniset erityispiirteet. Tässä työssä tarvittava osaaminen koostuu useista eri taidoista ja tietämyksen alueista, kuten mm.:  teknologiaosaaminen ja digikyvykkyys  eettinen osaaminen   tietoturvan ja tietosuojan osaaminen  asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaaminen   tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen   vastuullinen ennakointiosaaminen  muutosjohtamisen ja toimintakulttuurin uudistamisosaaminen ja  vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen.  Kliinistä asiantuntijuutta ja digitalisaatio-osaamista yhdistämällä muodostuu digikliinistä osaamista, josta voit lukea lisää Digikliininen asiantuntija sotemuotoilijana- julkaisusta (2022) ja esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Kliininen asiantuntija, digitaalisten palvelujen asiantuntija (ylempi AMK)- sivuilta.   YAMK-opiskelijat työelämän digitaalisten ratkaisujen kehittäjinä   Työelämän toimintojen kehittämisen näkökulmasta uusien ratkaisujen innovointi ja ketterien kokeilujen tekeminen on tärkeää. Yhtenä voimavarana ja resurssina hyödynnetään ja voitaisiin enenevissä määrissä hyödyntää myös kliinistä asiantuntijuutta omaavia korkeakouluopiskelijoita. Metropolia Ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinnossa he ovat jo vuosia tätä kehittämistyötä tehneet ja saaneet merkittävän määrän alueellisia vaikutuksia kohdeorganisaatioidensa digitaalisiin toimintoihin.   Kliininen asiantuntijuus, digitaalisten palvelujen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnosta (opintopolku.fi) valmistuu vuosittain kymmeniä työelämää uudistavia opinnäytetöitä, joista muutamiin voit tutustua tässä.   Nousiainen, V. 2019. Digihoitopolun asiakaskokemuskyselyn suunnitteluperiaatteet: Mitraaliläppäpotilaan digihoitopolku. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Hongisto, K. 2020. Ubiikin 360° oppimisympäristön tekninen ja pedagoginen käytettävyys bioanalytiikan opinnoissa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Varteva, S. 2020. Lapsen valmistaminen MRI tutkimuksiin pelillisen 360°- ohjaussovelluksen avulla. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Alen M. 2021. Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet: tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.     Ekholm J. 2021. Lasta odottavalle perheelle suunnatut digitaaliset palvelut: Systemoitu kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Park T. 2022. Terveyskylän Naistalon mobiilikäytettävyystestaus ja käyttäjäkokemuksen arviointi. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Reinikkala, T. 2022. Digitaalisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen kliinisen mikrobiologian päivystyslaboratorioon. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Lisää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä löydät Theseuksesta (Theseus.fi).   Pakko vai mahdollisuus?  Yksi näkökulma digitalisaation laajempaan hyödyntämiseen on pakko, jonka edessä monista syistä näytämme olevan. Terveydenhuollon kantokyvyn, palvelujen saavutettavuuden ja henkilökunnan riittävyyden osalta teknologioiden hyödyntäminen on väistämätöntä esimerkiksi tehokkuuden, tuottavuuden ja tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmista. Hyvinvointialueiden ratkaistavissa ovat esimerkiksi tulevaisuuden vaikuttavat, saatavat ja tasa-arvioiset lähipalvelut. Vaikka digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on siirtynyt soteuudistuksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle, paljon kehittämistä tehdään edelleen julkisilla varoilla. Mahdollista on, että alueellisesti kehitetyt innovaatiot ja vaikuttavimmat ratkaisut päätyvät aikanaan kaikkien kansalaisten käyttöön.  Digitaalisten palveluratkaisujen avulla voidaan tuottaa lisäarvoa asiakkaille, parantaa asiakaskokemusta, tyytyväisyyttä ja laatua. Vaihtoehtoisesti voidaan puhua myös potilaista ja potilaskokemuksesta. Suuri mahdollisuus liittyy ennaltaehkäisevien eli preventiivisen terveydenhuollon digitaalisten toimintojen kehittämiseen.  Lähteet  Punkari, P. 2023. Suomen suurimmalla hyvinvointialueella kovat säästöt edessä – kolmen vuoden ajan kuluja pitäisi leikata 20 miljoonan euron edestä joka vuosi. Yle Uutiset.  Kosonen, S. 2022. Hyvinvointialueet tarvitsevat digityökaluja. Lääkärilehti.   Satasote. 2022 Sote ja digitalisaatio – Uhka ja mahdollisuus. Satakunnan hyvinvointialue.   Soteuudistus.fi  Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma  STM 2023. Tiekartta 2022–2027: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Helsinki.  Suomen kestävän kasvun ohjelma 

Lue lisää