Tieteisfiktiivisiä pohdintoja terveydenhuollosta – osa 1/2
Tulevaisuutta kuvaavat tieteisfiktiot ovat kuuluneet arkeemme kautta aikojen. On vähintäänkin herkullista pohtia tulevaisuutta ja kuvitella sen rajatonta potentiaalia. Terveydenhuollon tilannetta taaksepäin tarkastellessa vaikuttaa siltä, että moni aiemmin mahdottomalta tuntunut idea on tänä päivänä käytössä, kuten robottiavusteiset toimenpiteet, potilaan kotiin vietävät etäpalvelut tai esimerkiksi kipupotilaille kohdennetut virtuaaliset todellisuudet. Huomionarvoista tieteisfiktiivisissä pohdinnoissa on se, että ne heijastelevat tieteellistä ja teknologista ymmärrystä ja ovat näin ollen oman aikansa spekulatiivisia tulkintoja. Tämän kaksiosaisen tekstikokonaisuuden ensimmäisessä osassa tarkastelen terveydenhuollon nykytilannetta tieteisfiktioihin ja tieteelliseen tutkimukseen perustuen. Seuraavassa osassa visioin tulevaa futuristisessa hengessä. Toteutuneita tieteisfiktioita Tieteiskirjallisuus on varsinaisesti alkanut kehittyä 1800-luvulla, ja tulevaisuuden terveydenhuolto on ollut yksi sen monista aiheista. Näissä fiktioissa on kuviteltu esimerkiksi seuraavien asioiden toteutuvan kaukaisessa tulevaisuudessa: eliniän merkittävä piteneminen suhteessa sen ajan odotteeseen, joka oli noin 40–50 vuotta lääketieteellisten laitteiden ja koneiden kehittyminen diagnostiikan ja hoidon tueksi, esimerkkinä sädehoito, joka on kehitetty 1900-luvun alkupuolella uudenlaiset lääkkeet, joista esimerkiksi ensimmäiset antibiootit on otettu käyttöön 1940-luvulla. Näiden kuvitelmien toteutumisen jälkeen terveydenhuollossa on nähty kiihtyvää teknologista kehitystä, jonka ansioista potilaiden hoito ja hoiva ovat nykypäivänä huipputasoa. Tähän omalta osaltaan ovat vaikuttaneet ainakin seuraavat teknologiset innovaatiot. Virtuaaliset konsultaatiot ja etäohjattavat yhteysrobotit Historia on kuvannut tilanteita lääketieteestä, joissa potilaan sairauksia diagnostisoidaan ja hoidetaan etäratkaisujen avulla. Nykyään etälääketiede1, virtuaaliset terveyskonsultaatiot2 ja etäohjattavat (telepresence) yhteysrobotit3,4 ovat laajasti terveydenhuollon toimijoiden käytössä. Hoidon ja hoivan monipuoliset mahdollisuudet vievät lääketieteelliset palvelut potilaiden kotiin ja mahdollistavat toimimisen esimerkiksi pitkien välimatkojen päästä tai haastavien terveystilanteiden, kuten pandemioiden aikana. Etäohjattavien yhteysrobottien (kuva 1) avulla ikäihmisiin voidaan olla yhteydessä tuttujen henkilöiden toimesta ympäröivistä olosuhteista huolimatta5. Kuva 1. Etäohjattava yhteysrobotti, Webot2. Sensorit, puettavat teknologiat ja erilaiset älykkäät seurantalaitteet Laitteet, jotka seuraavat ihmisen toimintaa ja elintoimintoja, ovat laajasti arkipäivää. Kuluttajakäyttöön tarkoitettuja sensoreita, mittareita ja älykkäitä kelloja on markkinoilla sadoittain. Niiden avulla monet ovat tottuneet seuraamaan esimerkiksi päivän aikaista aktiivisuutta, askeleita, unta tai palautumiseen liitettyjä arvoja. Myös työ-, hoiva- ja arkikäytössä puettavilla teknologioilla on suuri rooli ja erilaisten sensoreiden avulla voidaankin seurata esimerkiksi kaatumista, lämpökuormitusta, ilmanlaadun muutoksia, lämpötilaa tai liikettä.6 Lisäksi erilaisilla lääkinnällisillä laitteilla voidaan reaaliajassa etäseuranta esimerkiksi sydäntauti-7 tai Parkinson potilaiden tilaa8. Robottiavusteiset toimenpiteet Ajatus leikkaussaleissa toimenpiteitä suorittavista roboteista on edelleen osin tieteisfiktiivistä, joskin robottiavusteiset toimenpiteet ovat yleisiä monilla kirurgian eri osa-alueilla, kuten urologiassa, gynekologiassa ja yleiskirurgiassa9. Ensimmäiset robottiavusteiset toimenpiteet on tehty 1980-luvulla10, mistä lähtien välineistön teknologinen kehitys on ollut nopeaa. Tällä hetkellä teknologia mahdollistaa esimerkiksi ihmiskäsien liikelaajuuden ylittämisen, josta on hyötyä erityisesti ahtaissa paikoissa tapahtuvissa toimenpiteissä. Robottiavusteisen kirurgian etuina ovat esimerkiksi pienemmät leikkaushaavat, potilaiden nopeampi toipuminen, lyhyempi sairaalassaoloaika, vähäisemmät haittavaikutukset11 ja vähäisempi uusintaleikkausten tarve12. Bioniset raajaproteesit Kuvaukset menetettyjen raajojen korvaamisesta edistyneillä mekaanisilla tai robottimaisilla varaosilla on toistunut tieteiskirjallisuudessa kautta aikojen. Bioniset proteesit ovat elektroniikkaa ja tietotekniikkaa sisältäviä keinotekoisia raajoja, joita nykyään voidaan perinteisten valmistustapojen lisäksi myös 3D-tulostaa13. Bionisia proteeseja (kuva 2) voidaan ohjata esimerkiksi lihasten supistusvoimaa ja erilaisia sensoreita hyödyntämällä, tavallisista mekaanisesti liikkuvista proteeseista poiketen. Kuva 2. Bioninen käsiproteesi. Laajennetut todellisuudet ja metaversumit Tuoreinta osuutta toteutuneista tieteisfiktioista näyttelevät laajennetut ja yhdistetyt todellisuudet ja metaversumit, joissa todellisuus ja virtuaalinen maailma yhdistyvät. Teknisesti tähän kokonaisuuteen kuuluvat lisätty todellisuus (augmented reality, AR), virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR). Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden avulla on helpotettu syöpäpotilaiden kipuja14 ja hoidettu ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä potilaita15. Jo käytössä olevien yhdistettyjen todellisuuksien lisäksi kiinnostusta herättävät 3D-virtuaalimaailmat ja metaversumit, joilla tarkoitetaan “maailmoja maailmassa”. Näissä digitaalisissa ympäristöissä terveydenhuollon henkilöstö ja potilaat voivat toimia avattarien eli virtuaalisten hahmojen tai hologrammien eli lasersäteen avulla luotujen 3D-kuvien välityksellä (kuva 3). Tällä hetkellä metaversumeja hyödynnetään esimerkiksi, ikääntyvien16, mielenterveyspotilaiden17 ja autistien hoidossa18. Kuva 3. Erilaisia toimijoita metaversumissa: ihminen, 2 virtuaalista hahmoa ja hologrammi. Näiden esimerkkien avulla voidaan ajatella tieteisfiktioiden toimineen inspiraationa monille terveydenhuollon innovaatioille. Esimerkkeihin liitetyn tutkimustiedon perusteella nähdään, että moni alun perin utopistiseltakin vaikuttanut idea on kehittynyt todellisuudessa toimivaksi ratkaisuiksi. Vain aika näyttää, mihin terveydenhuoltomme voikaan teknisesti kehittyä. Erityisesti sitä pohdin seuraavassa tekstissä, "Futuristisia tulevaisuuskuvia terveydenhuollosta- osa 2/2". Vuonna 2050 terveydenhuolto ei ole enää pelkästään sairauksien hoitoa, vaan se on muuttunut ennakoivaksi ja yksilölliseksi kokemukseksi. Älykkäät implantit seuraavat jatkuvasti terveytemme tilaa ja ennakoivat mahdolliset ongelmat ennen kuin ne edes ilmaantuvat. Genomitiedon avulla luodaan räätälöityjä hoitosuunnitelmia, jotka perustuvat jokaisen yksilön ainutlaatuiseen perimään. Tulevaisuuden terveydenhuolto on saavutettavissa kaikille, ja sen tavoitteena on pitkä ja terve elämä jokaiselle planeetan asukkaalle. 19 Kirjoittaja Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalvelujen innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja kehittämistyötä. Lähteet 1 Jang-Jaccard, J., Nepal, S., Celler, B. & Yan, B. (2016). WebRTC-based video conferencing service for telehealth. Computing, 98:169–193. 2 Ghatak, S., Chakraborty, S., Goswami, RD. & Paul, H. (2022). Metaverse and its Impact in Healthcare. Proceedings of the 4th Virtual International Conference Path to a Knowledge Society- Managing Risks and Innovation. PaKSoM. 3 Naseer, F., Khan, MN. & Altalbe, A. (2023). Telepresence Robot with DRL Assisted Delay Compensation in IoT-Enabled Sustainable Healthcare Environment. Sustainability, 15:4. 4 Altalbe, A., Khan, M.N., Tahir, M. & Shahzad, A. (2023). Orientation Control Design of a Telepresence Robot: An Experimental Verification in Healthcare System. Applied Sciences, 13, 6827. 5 Koceski, S. & Koceska, N. (2016). Evaluation of an Assistive Telepresence Robot for Elderly Healthcare. Journal of Medical Systems, 40, 121. 6 Lyly, J. (2018). Nyt tulevat älyvaatteet. Motiivilehti 20.11.2018 7 Kwun, J.-S., Lee, J. H., Park, B. E., et al. (2023). Diagnostic Value of a Wearable Continuous Electrocardiogram Monitoring Device (AT-Patch) for New-Onset Atrial Fibrillation in High-Risk Patients: Prospective Cohort Study. J Med Internet Res, 25: e45760. 8 Tam, W., Alajlani, M. & Abd-alrazaq, A. (2023.) An Exploration of Wearable Device Features Used in UK Hospital Parkinson Disease Care: Scoping Review. J Med Internet Res, 25:e42950. 9 Park, S. J., Lee, E. J., Kim, S. I., et al. (2020). Clinical Desire for an Artificial Intelligence–Based Surgical Assistant System: Electronic Survey–Based Study. JMIR Med Inform, 8(5): e17647. 10 Pugin, F., Bucher, P. & Morel, P. (2011.) History of robotic surgery: From AESOP® and ZEUS® to da Vinci®. Journal of Visceral Surgery, 148(5): e3-e8. 11 Terveyskylä. fi. Tietoa robottiavusteisesta leikkauksesta. 1.12.2021. 12 Niiranen, P. (2022.) KYS aloitti robottiavusteiset tekonivelleikkaukset – robotti herättää kirurgien keskuudessa myös ristiriitoja. Yle 15.9.2022. 13 Koprnický, J., Najman, P. & Šafka, J. (2017.) 3D printed bionic prosthetic hands. IEEE International Workshop of Electronics, Control, Measurement, Signals and their Application to Mechatronics (ECMSM), Donostia, Spain. 14 Violanti, D., Mete, M., Morris, A. & Groninger, H. (2023.) Virtual Reality for Pain Management in Inpatients with Cancer: A Randomized Controlled Trial. Journal of Pain and Symptom Management, 65(5): e672. 15 Carl, E., Stein, AT., Levihn-Coon, A. et al. (2019.) Virtual reality exposure therapy for anxiety and related disorders: A meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of Anxiety Disorders, 61: 27-36. 16 Shu, S. & Woo, B. (2023.) Pioneering the Metaverse: The Role of the Metaverse in an Aging Population. JMIR Aging, 6:e40582. 17 Ezawa, I., Hollon, S. & Robinson, N. (2023.) Examining Predictors of Depression and Anxiety Symptom Change in Cognitive Behavioral Immersion: Observational Study. JMIR Mental Health, 10:e42377. 18 Lee, JH., Lee, TS., Kee SW. et al. (2022.) Development and Application of a Metaverse-Based Social Skills Training Program for Children With Autism Spectrum Disorder to Improve Social Interaction: Protocol for a Randomized Controlled Trial. JMIR Research Protocols, 11(6):e35960 19 Open AI. (2023.) ChatGPT-3.5, suuri kielimalli. Viitattu 2.10.2023. https://chat.openai.com/
Pelaamalla magneettikuvantamisen taitajaksi
Lääketieteellisten kuvantamistutkimusten rooli sairauksien diagnostiikassa on merkittävä, ja erilaisten diagnostisten kuvausten kysyntä kasvaa koko ajan1. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 5.7 miljoona röntgentutkimusta ja toimenpidettä, joiden lisäksi 1.2 miljoonaa magneetti- ja ultraäänitutkimusta tai toimenpidettä. Erityisesti magneettitutkimusten määrä on kasvanut vuoteen 2018 verrattuna2, johtuen esimerkiksi laitteistojen suorituskyvyn ja kuvanlaadun teknisestä paranemisesta, laajenevista käyttömahdollisuuksista erilaisten sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa sekä palvelutarpeiden ja -vaatimusten lisääntymisestä. Alan nopeatahtinen kehitys edellyttää myös ammattilaisten osaamisen jatkuvaa kehittämistä vaikuttavilla ja kustannustehokkailla menetelmillä. Tarvittavan osaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on perinteisen perehdyttämisen ja kouluttamisen avuksi kehitetty myös esimerkiksi pelillisiä ratkaisuja3,4. Magneettikuvantamisen osaamisvaatimukset Magneettikuvantaminen perustuu kudosten magneettisiin ominaisuuksiin. Tutkimus soveltuu erinomaisesti pehmytkudosten, nivelten, keskushermoston ja vatsan alueen kuvantamiseen, silloin kun kohde pysyy paikoillaan. Lisäksi se soveltuu hyvin toistuviin kuvantamistarpeisiin, kertyvän sädeannoksenvälttämiseksi. Tutkimus edellyttää potilaalta hyvää yhteistyökykyä, ahtaan kuvausputken, melun ja tutkimuksen keston (~30-60 min) vuoksi. Levottoman tai kivuliaan potilaan kuvaamiseen magneettitutkimus ei sovellu lainkaan ilman riittävää kivunlievitystä tai nukutusta.5 Euroopan röntgenhoitajayhdistyksiä ja alan ammattilaisia kouluttavia oppilaitoksia yhdistävä organisaatio European Federation of Radiographer Societies (EFSR) on määrittänyt magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien ydinosaamiseksi seuraavat aihealueet:6,7 fysiikka ja kuvanlaatu anatomia, fysiologia ja patologia potilaan psykososiaalinen hoitaminen riskienhallinta tekninen laadunvarmistus etiikka moniammatillinen työskentely henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen toiminnan auditoiminen ja tieteellinen tutkimus. Käytännön työssä erityisen tärkeää on, että röntgenhoitaja hallitsee magneettikuvauksen fysikaaliset ja laitetekniset perusteet sekä osaa toimia turvallisesti.8 Röntgenhoitajien koulutukseen liittyvän perusosaamisen lisäksi kuvauksien suorittaminen voidaan opetella myös työelämälähtöisesti, jolloin täydennyskoulutusten järjestäminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen korostuvat.9,10 Perehdyttämisen haasteet ja uudenlaiset mahdollisuudet Aiemman tutkimuksen mukaan11 röntgenhoitajakoulutuksessa on usein vain vähän aikaa erikoismenetelmien syvälliseen opetteluun, jolloin tiedollisen ja taidollisen osaamisen vahvistaminen jää työpaikkojen koulutus- ja perehdytyskäytänteiden harteille. Suurimmat perehdytyksen haasteet liittynevät tällä hetkellä rajallisesti käytössä oleviin resursseihin, osaavan henkilöstön riittävään saatavuuteen12 ja perehtymiseen käytettävissä olevaan aikaan. Henkilöstön riittämätön määrä tai muuten kuormittunut tilanne heijastelee väistämättä myös perehdytyskäytänteisiin ja perehdytyksen laatuun.13 Perinteisten, henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvien perehdytysmenetelmien rinnalle on viime vuosien aikana kehitetty uudenlaisia ratkaisuja, kuten virtuaalisia oppimisympäristöjä14,15 ja pelejä16,17, joissa työhön perehtyvät ammattilaiset voivat turvallisesti harjoitella kuvantamisen turvallisia käytänteitä, tutkimuksen teknistä suorittamista ja kanssakäymistä potilaan kanssa18. Pelillisyys osana työhön perehtymistä Pelillistämistä ja hyötypelejä käytetään terveysalan koulutuksessa koko ajan enemmän. Terveydenhuollossa hyötypeleillä (serious gaming) tarkoitetaan koulutukseen, terapiaan tai terveyden edistämiseen tarkoitettuja ratkaisuja, jotka hyödyntävät pelillisiä elementtejä, kuten palkitsemista ja haasteita. Pelillisten elementtien avulla voidaan opettaa ja oppia tietoja, taitoja ja ammatillisia asenteita sekä parantaa oppijoiden kokemaa tyytyväisyyttä.19 Pelillistämisen tarkoituksena on tarjota aktiivisia oppimiskokemuksia erilaisia ongelmanratkaisumahdollisuuksia riskitön harjoitteluympäristö joustavuutta ajankäyttöön ja riippumattomuutta sijaintiin.20 Pehkosen (2023)21 tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetussa pelillisessä perehdytysympäristössä (kuva 1) keskiössä olivat röntgenhoitajien magneettikuvantamisosaamisen ytimet, kuten röntgenhoitajien magneettikuvantamisen ydinosaamiset, kuten kuvan laatu, kuvantamislaitteen eri toiminnot, potilasturvallisuus, tekninen turvallisuus ja turvallisen lääkehoidon toteuttaminen. Seppo.io-alustalle kehitetyn perehdytyspelin koettiin olevan houkutteleva, kutsuva ja asiantuntijamainen. Sisältöjä räätälöimällä voidaan mahdollistaa yksilöllinen perehdytyskokemus osaamisen eri tasoilla oleville röntgenhoitajille. Pelillistämisen lisäksi tärkeää on, että työhön perehtyminen ja uuden oppiminen eivät nojaudu pelkästään pelillisten sovellusten itsenäiseen käyttöön, vaan ne monipuolistavat ja täydentävät perinteisiä perehtymisen menetelmiä, samalla tukien erilaisia oppijoita. Täysin kitkatonta toimintojen pelillistäminen tai pelillistettyjen ympäristöjen käyttöönotto ei kuitenkaan ole, koska niiden tulee todistaa toimivuutensa ja tehokkuutensa perehtymiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa soveltua kohderyhmälle ja olla helposti räätälöitävissä eri käyttäjäryhmille olla teknisesti helppokäyttöisiä ja täyttää käytettävyydelle ja tietoturvalle asetetut vaatimukset. Lisäksi toimivien ja hyväksyttävien ratkaisujen kehittäminen vaatii aikaa, rahaa ja osaamista. Innovatiivinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön utelias ja positiivinen asenne ovat myös pelillisten ratkaisujen onnistuneen käyttöönoton ytimessä. Kirjoittajat Sanna Tarvainen (os. Pehkonen) on digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK) ja Unilabsin palvelukoordinaattori. Hänen opinnäytetyönsä ”Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla” on valmistunut toukokuussa 2023 Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköstä. Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalvelujen innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja kehittämistyötä. Lähteet 1 Smith-Bindman, R., Kwan, ML., Marlow, EC. Et. Al. Trends in use of medical imaging in US health care systems and in Ontario, Canada, 2000-2016. JAMA 322:843-56. 2 Ruonala, V. 2022. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2021: Terveydenhuollon valvontaraportti. STUK-B: 295. 3 Cheng, Q., Ti, JP., Yu, WU., Oh, HP. & Sitoh, YY. 2022. Serious Games in Radiology Education: Building MR Safety Awareness. TAPS 7(2): 37-41. 4 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 5 Syväranta, S., Vuorinen, A-M. ja Tokola, A. 2021. Radiologisen kuvantamisen perusteet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 137(9):969-76. 6 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 7 EFSR. 2018. European Qualifications Framework (EQF) Level 6 Benchmarking Document. 2nd Ed. 8 Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022. Opetussuunnitelmat. Potilas tietokonetomografiatutkimuksissa ja magneettikuvauksissa. 9 Westbrook, C. 2017. Is there a relationship between how mri is learned and knowledge? Radiography, 23 Suppl 1. 10 Moberg, K. 2013. Magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien koulutuksen kehittämine heidän näkökulmastaan. Pro gradu- tutkielma. Terveystieteiden laitos. Oulun yliopisto. 11 Westbrook, C. 2017. Is there a relationship between how mri is learned and knowledge? Radiography, 23 Suppl 1. 12 Haajanen, E. 2023. Husin kuvantamisyksikkö ruuhkassa – 90 röntgenhoitajan paikkaa täyttämättä - Kaupunki | HS.fi Helsingin Sanomat 6.7.2023. 13 Nasturica, A. 2023. Röntgenhoitaja laadukkaana perehdyttäjänä radiologialla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 14 Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M. & Kääriäinen, M. 2020. Patients', radiographers' and radiography students' experiences of 360° virtual counselling environment for the coronary computed tomography angiography: A qualitative study. Radiography (Lond)., 27(2):381-388. 15 Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Vähänikkilä, H., Nieminen, M., Schroderus-Salo, T. & Kääriäinen, M. 2023. Effects of a 360° virtual counselling environment on patient anxiety and CCTA process time: A randomised controlled trial. Radiography, 29, Suppl. 1: 513-523. 16 Cheng, Q., Ti, JP., Yu, WU., Oh, HP. & Sitoh, YY. 2022. Serious Games in Radiology Education: Building MR Safety Awareness. TAPS 7(2): 37-41. 17 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 18 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 19 Gentry, S., Gauthier, A., L'Estrade Ehrstrom, B. et. al. 2019. Serious Gaming and Gamification Education in Health Professions: Systematic Review. JMIR ;21(3):e12994. 20 Gentry, S., Gauthier, A., L'Estrade Ehrstrom, B. et. al. 2019. Serious Gaming and Gamification Education in Health Professions: Systematic Review. JMIR ;21(3):e12994. 21 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 22 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Sotemuotoilijat-blogi tulevaisuutta luotaamassa
Sotemuotoilijat-blogi yhdistää sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön ja tutkimuksellisen kehittämisen lukuvuosittain vaihtuvissa teemoissa. Teemoja tutkivat ja sisältöä blogiin tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja alan opiskelijat, jotka tuovat esiin omia näkemyksiään ja kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen. Ajankohtaisia vuositeemoja käsitellään blogissa monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, ja eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin. Lukuvuoden 2023-24 teemat Tulevaisuutta luotaamassa: uudet innovaatiot, tekoäly ja robotiikka Uudet innovaatiot avaavat uusia ovia myös sotealan toimintojen kehittämiselle ja kehittymiselle. Tekoälyn ja robotiikan teknologiset läpimurrot muuttavat toimialaa nopeasti. Perinteisten toimintatapojen rinnalle muodostuu uudenlaisia, vielä osin tuntemattomia älykkäitä ratkaisuja, joiden esiin tuomisessa Sotemuotoilijat-blogi on mielellään mukana. Sosiaali- ja terveysalan palveluja ja -rakenteita muotoilemassa Toimivat palveluratkaisut ja -rakenteet ovat avainasemassa terveyden ja väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Ihmiskeskeiset, tehokkaat ja arvoa tuottavat palveluratkaisut vastaavat yhä paremmin yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimuksellisen kehittämisen menetelmien ja ketterien kokeilujen avulla voidaan innovoida ja testata uusia ratkaisuja. Näiden töiden tuloksia julkaisemme mielellämme. Vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimassa Toimivan sotealan merkitys yhteiskunnalle on suuri, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti ihmisten elämään. Sotealan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimalla voidaan esimerkiksi tunnistaa aiempaa tehokkaampia tapoja hyödyntää terveydenhuollon rajallisia resursseja, parantaa palvelujen saatavuutta tai tehostaa niiden tuloksellisuutta. Vaikutuksia arviomalla voidaan tarjota entistä laadukkaampia ja yhdenvertaisempia palveluja. Erilaisten hyvinvointi-indikaattorien, taloudellisen kestävyyden ja tiedolla johtamisen aiheet ovat tervetulleita. Oheisten teemojen lisäksi julkaistaan myös muita sotealan digitalisaatioon liittyviä aiheita. Muutoksia toimituskunnassa Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa, syksyllä 2022. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta ja teknisestä käytettävyydestä. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa. Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta (08/2023- ) Mari Virtanen, yliopettaja, terveyspalvelujen digitalisaatio Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä Salla Kivelä, yliopettaja, tutkimus ja kehittäminen Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), pedagogi ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen. Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa. Salla Kivelä on tutkimuksesta, kehittämisestä ja yhteistyöstä innostuva yliopettaja (TtT), joka tarttuu uteliaasti ja innokkaasti opetustyön lisäksi kehittämisen mahdollisuuksiin. Salla on perehtynyt monipuolisesti tutkimusmenetelmien maailmaan ja nauttii erityisesti opinnäytetöiden ohjaamisesta. Lisäksi palvelumuotoilun monet mahdollisuudet inspiroivat uusien ja entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalle. Blogin toimituskunta ottaa mieluusti vastaan teemoihin liittyviä julkaisuja, joten jos haluat mukaan lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa!