Yritys on mitä se ei ole – ja sitä voi robottikin olla

Roboreel-hankkeessa valmennamme yrityksiä robotisaation mukanaan tuomiin muutoksiin ja teemme pienimuotoisia testejä. Etsimme darwinilaisittain mahdollisimman paljon erilaisia löydöksiä, joista teemme johtopäätöksiä. Haluamme nähdä, mihin uuteen robotit pystyvät. Hankkeen alkajaisiksi Unikulman Vesa Tuominen toimi yritysvalmennuspakettimme koekaniinina. Unikulmassa robotisaatio (tai automaatio) onkin monipuolista ja monella tasolla lähtien tuotannosta ja jatkuen markkinointiin. Se on edennyt jopa myyntityöhön, kun asiakkaan ominaisuuksia analysoidaan patjan avulla, ja sitä kautta saadaan optimaalinen patja itse kullekin mittojen mukaan tehtynä. Mielenkiintoisinta olivat kuitenkin Vesa Tuomisen tarinat. Mitä kaikkea Unikulma tekee, ja miten se on kehittynyt? Mitkä ovat sen verkostot, ja mitä muut luulevat sen olevan? Onko se pelkkiä patjoja, analyysejä unesta ja kehosta ja painosta? Unikulman näkyvä ja näkymätön verkosto on jotain, joka on syntynyt pitkällisen kehityksen - suunnitellun ja suunnittelemattoman - seurauksena. Se on kuin evoluutio, joka on synnyttänyt onnistumisia. Onko takana jo edellisvuosituhannella kehitetty nerokas strategia vai sarja onnekkaita tapahtumia? Itse uskon enemmän jälkimmäiseen: näin maailma menee, ja yrityksistä voi kehkeytyä jotain, mitä ne eivät alkujaan ole ja mitä ne eivät ole edes osanneet ajatella olevansa. Robotti muuttaa pelin Onko myös robotti jotain, mitä se ei ole? Robottimessuilla Tampereella eräs robottitoimittaja totesi, että aluksi yritys hankkii yhden robotin ja sitten toisen. Tarkoitus on tehostaa tuotantoa. Sitten hankitaan muutama robotti lisää ja muutetaan tuotantoa ja ehkä tuotetta. Voidaan jopa tarjota jotakin, mitä ei ennen ole pystytty: joustavuutta, laatua, toimitusaikaa (pitoa tai varmuutta tai nopeutta). Aikaa säästyy – mutta mihin? Lopputulemana on usein tilanne, jossa luultiin robotin tulleen taloon tekemään peruskustannustehokasta työtä hiukan nopeammin ja varmemmin, mutta sitten se muuttikin ajan kuluessa koko toimintalogiikan - hiukan tai paljolti yllättäen. Sitä joko osattiin käyttää hyödyksi - tai sitten ei. Nähtiin, mitä markkinat ja asiakas todella haluavat - tai sitten ei. Robotisaatio tuntuu toisinaan toimivan kuin kotitalousvähennyksillä hankittu siivooja. Siivooja siivoaa, kun itse emme jaksa, osaa tai muuten vain halua, minkä avulla käytämme yli jäänyttä aikaamme - ei mihinkään. Toinen mahdollisuus on kuitenkin se, että saamme todellista laatuaikaa, josta olimme aina unelmoineet. Siivooja hankittiin aluksi vain siivoamaan, mutta nyt se merkitseekin ehkä aivan jotain muuta. Tähän RoboReel tähtää: yllätyksiin ja suunnitelmien epäonnistumisiin (lue: suunnittelimme housut, tulikin uima-asu). Matka on tärkeämpi kuin maali. Kun aloitimme, emme tienneet, mikä oli päämäärä. Hämärä aavistus toki oli mielessämme, mutta osaammeko ajatella tarpeeksi out-of-the-box? Suosikkielokuvani nimeä modifioiden lainatakseni: licence to fail. Hankkeen periaatteeksi sopii myös perusajatus harrastuksestani suunnistuksesta: jos et tiedä missä olet, on sama minne menet. Periaate ei tosin toimi toisessa harrastuksessani purjehduksessa. Ei ole kiva karahtaa kiville. Kirjoittaja: Antero Putkiranta työskentelee tuotantotalouden yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Ymmärrämmekö mitä robotiikka meille merkitsee? Kirja oikeista kysymyksistä

Tiedämmekö mitä me tiedämme? Tiedämmekö mitä meidän pitäisi tietää? Miten saamme tietää, mitä tietoa tarvitsemme? Vai riittääkö vain oivallus, joka antaa mahdollisuuksia? Tähän me pyrimme. Teknologian nopea kehittyminen on johtanut yhä laajamittaisempaan robotiikan hyödyntämiseen tuotannossa, logistiikassa ja palveluissa. Kansallisessa ja globaalissa kilpailussa pärjätäkseen suomalaisten teollisuus- ja logistiikkayritysten on pysyttävä kehityksessä mukana. Myöskään hyvinvointipalvelumme eivät pysy pystyssä ellemme ryhdy hyödyntämään robotiikkaa ja tekoälyä osana sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujamme. Yksittäinen robotti jossain tuotannon osassa tai pitämässä seuraa vanhuksille vanhainkodissa ei yksin ratkaise tätä ongelmaa. Sen pohtiminen, miten me teemme yksittäisiä työtehtäviä ja voiko tehtävän automatisoida, on toki osa tätä ongelmaa, mutta se ei johda hyvään lopputulokseen. On turha pelätä, että jokin kone voi korvata ihmisen tekemän ja jättää meidät tyhjän päälle. Kaikkea tätä muutosta on ajateltava osana suurempaa kokonaisuutta. Usein muutos vaatii uutta näkökulmaa. Näin on esimerkiksi Amazonilla, jossa tilauksien kerääminen aikaisemmin oli aikaa vievää ja vaati keräilijöiltä runsaasti liikkumista. Nyt hyllyt liikkuvat keräilijöiden luokse oikea-aikaisesti tietokoneen tarkasti ohjaamana. Palvelurakenteet julkisella sektorilla tai yrityksen rooli osana toimitusketjua on mietittävä kokonaan uudelleen. Samalla ajatus työn sisällöstä ja toiminnoista muuttuu ja uudistuu. Mutta miten? Siihen tuskin kenelläkään on vastausta. Itse olen varma siitä, että tämä kaikki tarjoaa meille huikeita uusia mahdollisuuksia: parempia ja tehokkaampia palveluita, uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja meille työntekijöille mielenkiintoisia haasteita. Tavoite kirjan tekemiselle Kun Roboreel-hanke käynnistyi, pohdimme työkaverini kanssa, miten voisimme lähestyä sekä yrityksiä että julkisia organisaatiota ja kysyä nykyisiin ongelmiin ja tulevaisuuden haasteisiin liittyviä joskus kipeitäkin kysymyksiä. Miten voimme lyhyessä ajassa saavuttaa luottamuksen, niin että haastateltavat uskaltavat puhua avoimesti siitä, missä he ovat onnistuneet ja mitä mahdollisesti olisi kannattanut tehdä toisin. Toisaalta miten me uskallamme sanoa yritysjohtajalle, joka on mielestään luonut menestyvän yrityksen, että silloin tehtiin näin ja se onnistui, mutta oletko varma, että tämä myös toimii tulevaisuudessa. Siitä me yritimme kirjoittaa. Lähtökohtana oli koota sellainen kokonaisuus, jonka pohjalta on mahdollista luoda tilanne, jossa organisaation vastuuhenkilöt voivat tarkastella tilannettaan realistisesti ja avoimesti nykyisten ja tulevien mahdollisuuksia ja haasteiden kannalta. Tavoitteemme onkin saada mukana olevat henkilöt ajattelemaan tulevaisuuden muutoksia vaikka ajatuksella: ”Jos sinä et tee sitä, mikä on väistämätöntä, joku muu sen kuitenkin tekee. Mitäs sitten?” Vaikka Roboreel-konsultointikirjan tehtävänä on toimia hankkeessa koulutusmateriaalina ja oppaana yrityksille toteutettavien seminaarien ja koulutusten tukena, soveltuu se myös yleisteokseksi ja oppaaksi organisaatioiden kehittämiseen. Tavoite oppaan tekemiseksi oli, että se voi toimia toimintaympäristön tarkastelun ohjeistuksena nykytilaa analysoitaessa ja kehittämisen kohteita määriteltäessä. Samalla mallia voidaan hyödyntää mahdollisten muutostilanteiden havainnointiin ja pohjana erilaisten vaihtoehtojen hahmottamiseen, kun tulevista kehittämisen toimenpiteistä päätetään. Tämän vuoksi haluamme jakaa tämän konsultointioppaan vapaasti toiminnan kehittämistä suunnittelevien organisaatioiden käyttöön. Teos on ladattavissa Metropolia kirjaston sivuilta vapaasti osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-105-9. Emme myöskään haluaa rajoittaa teoksen hyödyntämistä, sillä kehittäminen ei ole mitään ilman uusia näkökulmia, ajatuksia ja innovaatioita – eikä vastavirtaan rämpimistä. Kirjoittaja: Jarmo Toivanen työskentelee ICT:n ja tuotantotalouden lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Can I Give You A Candy? – Kun Cobotti tuli taloon

  View this post on Instagram   Beckhoffin perhepäivässä robotitkin tarjoavat sinulle karkkia🍬✨ #redcarpetfilmfestival #hyvinkäänsveitsi #beckhoffautomation #beckhoff #redcarpetelokuvafestivaali #hyvinkää #hyvinkäänsveitsi #yumirobot #yumirobotti #perhepäivä #lastenpäivä A post shared by Red Carpet -elokuvafestivaali (@redcarpetfilmfestival) on Sep 2, 2018 at 2:58am PDT Mikäli video ei näy voit katsoa sen Instagramissa Osaako se puhua? Käveleekö se? Mikä se on? Onpa hassun näköinen? Ei kai se ole vaarallinen? Siinä muutamia kysymyksiä, joita kuului ihmettelevien opiskelijoiden ja muiden uteliaiden suusta syyskuussa 2017, kun Metropolia Ammattikorkeakoulun Koneautomaation uusin tulokas YuMi-kaveri saapui taloon. Luonteeltaan YuMi eli Arska, kuten oppilaat sitä alkoivat kutsua, on cobotti. Cobotti eli Collaborative Robot tarkoittaa yhteistyörobottia. Yhteistyörobottien keskeinen idea on, että robotti tekee sille sopivat toistuvat työt sekä voimaa ja nostamista vaativat raskaat työvaiheet. Cobotit ovat teollisuusrobotiikan kuumin trendi maailmalla tällä hetkellä. Ne eivät kuitenkaan korvaa ihmistä. Yhteistyörobotti tekee työtä yhdessä ihmisen kanssa. YuMi tulee sanoista You and Me. ”Robottien uutta aikakautta” mainostaa ABB, jonka luomus YuMi on. Se on vuosien kehitystyön tulos, joka tekee ihmisten ja robottien välisestä yhteistyöstä totta. Robotilla on muun muassa joustavasti asentoa muuttavat kädet, kameraan perustuva osien paikannustoiminto ja huipputekninen ohjausjärjestelmä. YuMi-robotti toteuttaa tulevaisuuden visiota. Ensimmäinen YuMille laadittu sovellus oli ns. Can I Give You A Candy? Sovelluksessa oikea käsi houkuttelee messuvieraita ja vasen käsi jakaa suklaakonvehteja konenäön avustuksella messuvieraan kouraan. Siitä alkoivatkin Arskan eli YuMin ja opiskelijoiden yhteiset seikkailut. Arska oli syksyllä Metropolian vetonaulana Teknologia 2017- ja Studia-messuilla. Vuonna 2018 Arska pääsi jo mukaan opetustehtäviin ja Red Carpet -filmifestivaaleille. Festareilla Arska jaksoi jakaa karkkeja messuvieraille ja myös itselleen Riku Niemiselle. Robotiikka ja robotit kehittyvät maailmalla tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Robotiikan kuumimpia trendejä ovat cobottien lisäksi esimerkiksi kantavat ja tukevat robotit eli eksoskeletonit, sosiaaliset robotit ja itsestään liikkuvat autonomiset robotit. Kaikkea tätä ihmeellistä ja kummaa on tarkoitus tutkia Roboreel-hankkeessa. Vuonna 2019 Arskakin pääsee mukaan. Hankkeessa tehdään testejä roboteilla, pieniä pilottiprojekteja, joissa uutta robotiikkaa testataan ja pilotoidaan erilaisissa keisseissä. Tavoitteena on nähdä, mihin robotit pystyvät ja mihin eivät. Oletko valmis, Arska tulee ja pilotoi! Lähteet https://new.abb.com/products/robotics/fi/teollisuusrobotit/irb-14000 https://sivistysvantaa.fi/roboreel/index.html https://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=6070&cHash=3cf6ef0b9f3d97eb6ff9c2f3cb67f64c Kirjoittaja: Antti Liljaniemi työskentelee kone- ja autotekniikan lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. antti.liljaniemi@metropolia.fi +358 400 240 756 Metropolia University of Applied Sciences Finland