Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

Eurooppalainen seksuaalilääketieteen järjestö, European Society for Sexual Medicine (ESSM), järjestää vuosittain useita koulutuksia ja konferensseja, joista suurin on vuotuinen helmikuulle ajoittuva kolmipäiväinen ESSM konferenssi. Viime vuonna konferenssi pidettiin 16.-18.2.2023 Rotterdamissa, Alankomaissa, keräten lähes 700 osallistujaa ympäri maailman. Konferensseissa posterinäyttelyt on usein laitettu erilleen konferenssien varsinaisista esityssaleista, ja näin oli tässäkin konferenssissa. Tästä syystä monella voi jäädä kokonaan tutustumatta postereihin, mikä on harmi, sillä niiden kautta voi tulla tietoiseksi varsin mielenkiintoisistakin tutkimuksista. Haluankin nostaa tässä esiin muutamien tutkimusten tuloksia konferenssin postereista.  European Society for Sexual Medicine (ESSM) on eurooppalainen seksuaalilääketieteen järjestö, joka on osa kansainvälistä seksuaalilääketieteen järjestöä, ISSM eli International Society for Sexual Medicine. ESSM:n alajärjestöjä ovat yli 30 Euroopan maiden seksuaalilääketieteen järjestöä ja näistä yksi on Pohjoismaiden seksuaalilääketieteen järjestö NSSM eli Nordic Society for Sexual Medicine, jonka osana myös Suomi on. NSSM:n jäsenyyttä voivat anoa terveydenhuoltoalan ammattilaiset (kuten kätilöt), jotka ovat kiinnostuneita seksuaalilääketieteestä. NSSM:n jäsenet ovat myös kattojärjestö ESSM:n jäseniä ja voivat halutessaan liittyä myös ISSM:n jäseniksi (riippuen minkä jäsenmaksuluokan valitsee). Seksuaalisesti toteutumaton avioliitto (unconsummated marriage) Kiinalainen tutkimus toi esiin taustatekijöitä sekä seksuaaliterapian tuloksia pariskunnilla (n=127), joilla oli seksuaalisesti toteutumaton avioliitto (keskimääräinen kesto 32,7 kuukautta). Miehet kävivät läpi andrologin ja naiset gynekologin arvioinnin sekä saivat yhdessä pariseksuaaliterapiaa. Useimmiten syy seksuaalisesti toteutumattomaan avioliittoon löytyi naisesta: vaginismi, kivulias yhdyntä tai näiden kahden yhdistelmä. Vajaassa kolmasosassa pareista syy löytyi miehestä: yleisimmin erektiohäiriö ja harvinaisempina syinä herkkä siemensyöksy, matala seksuaalinen halukkuus tai erektiohäiriön ja herkän siemensyöksyn yhdistelmä. Jos syitä löytyi molemmista, oli löydöksenä useimmiten vaginismi naisella ja erektiohäiriö miehellä. Naisten psyko-seksologisesta anamneesista nousi vanhempien pitämä tiukka kuri, ystäviltä kuullut epämiellyttävät seksikokemukset, kivulias ensimmäinen yhdyntäyritys ja turvattomuuden tunne. Seksuaaliterapeutin antaman pariterapian jälkeen onnistumisprosentti oli 68. Täten tehokkaana hoitona seksuaalisesti toteutumattomaan avioliittoon pidettiin andrologin ja gynekologin tekemiä arviointeja, psyko-seksologisen anamneesin ottamista ja seksuaaliterapian antamista. [1] Lääkärien lisääntymisterveys Naislääkärien hedelmällisyyttä ja synnytystilastoja oli verrattu muiden terveydenhuoltoalan työntekijöiden vastaaviin tilastoihin amerikkalaisessa tutkimuksessa. Lisäksi mieslääkärien sperma-analyysejä ja terveystietoja oli verrattu muuhun väestöön. Tutkimuksessa oli mukana 445 terveydenhuoltoalan naistyöntekijää, 92 naislääkäriä, 438 ei-terveydenhuoltoalalla työskentelevää miestä ja 169 mieslääkäriä. Lääkärien hedelmättömyyttä lisäävät epäsäännölliset työajat, työn aiheuttamat riskitekijät kuten säteily ja kemikaalit sekä ikääntyminen (hedelmällisyys alkaa laskea 25–30 ikävuoden tienoilla ja naiset valmistuvat lääkäriksi keskimäärin 31-vuotiaina). Verrattaessa naiskirurgien ja muun väestön riskiä hedelmättömyydelle, ovat luvut 32 % vs. 11 %. Raskauskomplikaatioiden riskissä luvut ovat 35 % vs. 15 %. Naiskirurgien hedelmättömyyteen vaikuttavat kirurginen savu, anestesiakaasut, säteily ja pistotapaturmat. Tulosten mukaan lääkäreillä oli matalampi BMI, he tupakoivat harvemmin ja heillä oli ylipäätään vähemmän rinnakkaissairauksia. Muuhun väestöön verrattuna mieslääkäreillä oli parempi siemennesteenlaatu. Mies- ja naislääkärit käyttivät lisäksi todennäköisemmin lapsettomuushoitoja ja olivat muuta väestöä iäkkäämpiä vauvan syntymähetkellä. Jatkossa olisikin tärkeä tunnistaa ryhmät, jotka ovat suurimmassa riskissä hedelmättömyydelle sekä myös hedelmättömyyteen vaikuttavat riskitekijät. [2] Seksuaalisuus kohdunpoiston jälkeen Tunisiassa 88 premenopausaalista (keski-ikä 49 vuotta) naista, joilla ei ollut seksuaaliongelmia, osallistui tutkimukseen, jossa heille tehtiin hyvänlaatuisista syistä abdominaalinen kohdunpoisto. Munasarjoja ei poistettu, sillä aiemmin on raportoitu alentunutta seksuaalista halukkuutta yhdistettynä kohdunpoiston yhteydessä tehtyyn molemminpuoliseen munasarjojen poistoon. Tutkittaville tehtiin The Female Sexual Function Index -kysely kolme kuukautta leikkauksen jälkeen. Alentunut seksuaalinen halukkuus löytyi 50 %:llä, kiihottumishäiriö 44 %:llä, orgasmihäiriö 26 %:lla ja kostumishäiriö 18 %:lla potilaista. Yhdynnän aikaista kipua oli 18 %:lla ja yhdynnän jälkeen 12 %:lla. Yhteenvetona todettiin, että hyvänlaatuisista syistä tehty kohdunpoisto, ilman munasarjojen poistoa, vaikuttaa alentavasti seksuaaliseen toimintakykyyn, erityisesti alentamalla seksuaalista halukkuutta ja kiihottumista. Ennen kohdunpoistoleikkausta on tärkeä kartoittaa potilaiden elämänlaatua ja seksuaalista toimintakykyä, sekä muita mahdollisia huolia tai kysymyksiä leikkaukseen liittyen, sillä nämä voivat ennustaa leikkauksen jälkeisiä sivuvaikutuksia. [3] Psykososiaalinen stressi ja ei-suunniteltu raskaus On arvioitu, että lähes puolet kaikista raskauksista maailmanlaajuisesti on ei-suunniteltuja. Alankomaissa selvitettiin äidin kokeman psykososiaalisen stressin yhteyttä ei-suunnitellun raskauden loppuun asti viemiseen. Tutkimus oli syntymäkohorttitutkimus, joka sisälsi 7790 naista. Raskauden ei-suunnitelmallisuutta määritettiin kolmella tekijällä: vääräaikaisuus (raskaaksi tuleminen tapahtui toivottua aiemmin), ei-toivottu (ei olisi halunnut enää tulla raskaaksi) tai ilottomuus (ei ole onnellinen raskaudesta). Psykososiaalista stressiä arvioitiin masennuksen, ahdistuksen ja stressin oireiluina kolmessa kohtaa synnytyksen jälkeen: kolme kuukautta, viisi-kuusi vuotta ja 11–12 vuotta. Tilastollinen merkitsevyys psykososiaalisen stressin ja raskauden ei-suunnitelmallisuuteen liittyvillä tekijöillä löydettiin kolmen kuukauden ja viiden-kuuden vuoden kohdalla synnytyksestä, muttei enää myöhemmin. Kolmen kuukauden kohdalla tilastollinen merkitsevyys psykososiaaliseen stressiin löytyi niillä, joilla oli ollut ilottomuutta raskauden suhteen tai raskaus oli ollut vääräaikainen. Viisi-kuusi vuotta synnytyksen jälkeen tilastollinen merkitsevyys psykososiaaliselle stressille löytyi raskauden vääräaikaisuudesta. Tutkimuksen mukaan raskauden vääräaikaisuus oli vahvin ennustava tekijä synnytyksen jälkeiselle psykososiaaliselle stressille. Jatkossa tulisi tutkia miten tukea ei-suunnitellun raskauden loppuun vieviä naisia ja siten ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä psykososiaalista stressiä. [4] Tulevat konferenssit kalenteriin Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä, joten on tärkeä, että aiheesta tehdään aktiivisesti tutkimusta ja pidetään konferensseja, joissa tuloksia esitellään. Suosittelen lämpimästi osallistumista alan konferensseihin. Esimerkiksi NACS (Nordic Association for Clinical Sexology) konferenssi on Pohjoismainen seksologian yhdistyksen konferenssi, joka järjestetään seuraavan kerran Malmössä, Ruotsissa 2.-5.10.2025. Seuraava ESSM konferenssi järjestetään puolestaan 20.-22.2.2025 Wienissä, Itävallassa. Osallistuessasi konferensseihin, muista käyttää muutama hetki tutustuaksesi postereihin. Postereihin on yleensä kirjattuna vastaavan tutkijan sähköpostiosoite ja suosittelenkin olemaan yhteydessä tutkijaan, jos löydät tutkimuksen, josta haluaisit tietää enemmän. Tutkijat vastaavat yleensä mielellään yhteydenottopyyntöihin ja lähettävät linkin julkaisuihinsa. Usein myös maksumuurin takana oleviin julkaisuihin pääsee käsiksi, kun on yhteydessä suoraan tutkijaan. KIRJOITTAJA: Sanna-Mari Manninen toimii kätilötyön lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa sekä on Nordic Society for Sexual Medicine (NSSM) hallituksen jäsen LÄHTEET: [1] Xi Y, Xia T, Colonnello E, Wang C, Lai Y, Zhang Y. Unconsummated marriage among Chinese couples: a retrospective study. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023. [2] Parikh N, Alom M, Ahmed M, Robinson M, McGriff S, Olive E, Helo S. Physicians: Can we have both a career and family? Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023. [3] Kaabia O, Bouchahda R, Ncibi R, Ikridih K, Ben Abdesslem R, Khairi H. Sexuality after total abdominal hysterectomy for benign gynecological conditions. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023. [4] Beumer W, Koot M, Vrijkotte T, Roseboom T, van Ditzhuijzen J. When pink clouds are absent: Long-term maternal psychosocial stress after carrying an unintended pregnancy to term. Findings from the Dutch ABCD study. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023.