SDG, UHC & SRHR eli seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut kaikille!

Eurooppalainen seksuaalilääketieteen järjestö, European Society for Sexual Medicine (ESSM), järjestää vuosittain useita koulutuksia ja konferensseja, joista suurin on vuotuinen helmikuulle ajoittuva kolmipäiväinen ESSM konferenssi. Viime vuonna konferenssi pidettiin 16.-18.2.2023 Rotterdamissa, Alankomaissa, keräten lähes 700 osallistujaa ympäri maailman. Konferensseissa posterinäyttelyt on usein laitettu erilleen konferenssien varsinaisista esityssaleista, ja näin oli tässäkin konferenssissa. Tästä syystä monella voi jäädä kokonaan tutustumatta postereihin, mikä on harmi, sillä niiden kautta voi tulla tietoiseksi varsin mielenkiintoisistakin tutkimuksista. Haluankin nostaa tässä esiin muutamien tutkimusten tuloksia konferenssin postereista.  European Society for Sexual Medicine (ESSM) on eurooppalainen seksuaalilääketieteen järjestö, joka on osa kansainvälistä seksuaalilääketieteen järjestöä, ISSM eli International Society for Sexual Medicine. ESSM:n alajärjestöjä ovat yli 30 Euroopan maiden seksuaalilääketieteen järjestöä ja näistä yksi on Pohjoismaiden seksuaalilääketieteen järjestö NSSM eli Nordic Society for Sexual Medicine, jonka osana myös Suomi on. NSSM:n jäsenyyttä voivat anoa terveydenhuoltoalan ammattilaiset (kuten kätilöt), jotka ovat kiinnostuneita seksuaalilääketieteestä. NSSM:n jäsenet ovat myös kattojärjestö ESSM:n jäseniä ja voivat halutessaan liittyä myös ISSM:n jäseniksi (riippuen minkä jäsenmaksuluokan valitsee). Seksuaalisesti toteutumaton avioliitto (unconsummated marriage) Kiinalainen tutkimus toi esiin taustatekijöitä sekä seksuaaliterapian tuloksia pariskunnilla (n=127), joilla oli seksuaalisesti toteutumaton avioliitto (keskimääräinen kesto 32,7 kuukautta). Miehet kävivät läpi andrologin ja naiset gynekologin arvioinnin sekä saivat yhdessä pariseksuaaliterapiaa. Useimmiten syy seksuaalisesti toteutumattomaan avioliittoon löytyi naisesta: vaginismi, kivulias yhdyntä tai näiden kahden yhdistelmä. Vajaassa kolmasosassa pareista syy löytyi miehestä: yleisimmin erektiohäiriö ja harvinaisempina syinä herkkä siemensyöksy, matala seksuaalinen halukkuus tai erektiohäiriön ja herkän siemensyöksyn yhdistelmä. Jos syitä löytyi molemmista, oli löydöksenä useimmiten vaginismi naisella ja erektiohäiriö miehellä. Naisten psyko-seksologisesta anamneesista nousi vanhempien pitämä tiukka kuri, ystäviltä kuullut epämiellyttävät seksikokemukset, kivulias ensimmäinen yhdyntäyritys ja turvattomuuden tunne. Seksuaaliterapeutin antaman pariterapian jälkeen onnistumisprosentti oli 68. Täten tehokkaana hoitona seksuaalisesti toteutumattomaan avioliittoon pidettiin andrologin ja gynekologin tekemiä arviointeja, psyko-seksologisen anamneesin ottamista ja seksuaaliterapian antamista. [1] Lääkärien lisääntymisterveys Naislääkärien hedelmällisyyttä ja synnytystilastoja oli verrattu muiden terveydenhuoltoalan työntekijöiden vastaaviin tilastoihin amerikkalaisessa tutkimuksessa. Lisäksi mieslääkärien sperma-analyysejä ja terveystietoja oli verrattu muuhun väestöön. Tutkimuksessa oli mukana 445 terveydenhuoltoalan naistyöntekijää, 92 naislääkäriä, 438 ei-terveydenhuoltoalalla työskentelevää miestä ja 169 mieslääkäriä. Lääkärien hedelmättömyyttä lisäävät epäsäännölliset työajat, työn aiheuttamat riskitekijät kuten säteily ja kemikaalit sekä ikääntyminen (hedelmällisyys alkaa laskea 25–30 ikävuoden tienoilla ja naiset valmistuvat lääkäriksi keskimäärin 31-vuotiaina). Verrattaessa naiskirurgien ja muun väestön riskiä hedelmättömyydelle, ovat luvut 32 % vs. 11 %. Raskauskomplikaatioiden riskissä luvut ovat 35 % vs. 15 %. Naiskirurgien hedelmättömyyteen vaikuttavat kirurginen savu, anestesiakaasut, säteily ja pistotapaturmat. Tulosten mukaan lääkäreillä oli matalampi BMI, he tupakoivat harvemmin ja heillä oli ylipäätään vähemmän rinnakkaissairauksia. Muuhun väestöön verrattuna mieslääkäreillä oli parempi siemennesteenlaatu. Mies- ja naislääkärit käyttivät lisäksi todennäköisemmin lapsettomuushoitoja ja olivat muuta väestöä iäkkäämpiä vauvan syntymähetkellä. Jatkossa olisikin tärkeä tunnistaa ryhmät, jotka ovat suurimmassa riskissä hedelmättömyydelle sekä myös hedelmättömyyteen vaikuttavat riskitekijät. [2] Seksuaalisuus kohdunpoiston jälkeen Tunisiassa 88 premenopausaalista (keski-ikä 49 vuotta) naista, joilla ei ollut seksuaaliongelmia, osallistui tutkimukseen, jossa heille tehtiin hyvänlaatuisista syistä abdominaalinen kohdunpoisto. Munasarjoja ei poistettu, sillä aiemmin on raportoitu alentunutta seksuaalista halukkuutta yhdistettynä kohdunpoiston yhteydessä tehtyyn molemminpuoliseen munasarjojen poistoon. Tutkittaville tehtiin The Female Sexual Function Index -kysely kolme kuukautta leikkauksen jälkeen. Alentunut seksuaalinen halukkuus löytyi 50 %:llä, kiihottumishäiriö 44 %:llä, orgasmihäiriö 26 %:lla ja kostumishäiriö 18 %:lla potilaista. Yhdynnän aikaista kipua oli 18 %:lla ja yhdynnän jälkeen 12 %:lla. Yhteenvetona todettiin, että hyvänlaatuisista syistä tehty kohdunpoisto, ilman munasarjojen poistoa, vaikuttaa alentavasti seksuaaliseen toimintakykyyn, erityisesti alentamalla seksuaalista halukkuutta ja kiihottumista. Ennen kohdunpoistoleikkausta on tärkeä kartoittaa potilaiden elämänlaatua ja seksuaalista toimintakykyä, sekä muita mahdollisia huolia tai kysymyksiä leikkaukseen liittyen, sillä nämä voivat ennustaa leikkauksen jälkeisiä sivuvaikutuksia. [3] Psykososiaalinen stressi ja ei-suunniteltu raskaus On arvioitu, että lähes puolet kaikista raskauksista maailmanlaajuisesti on ei-suunniteltuja. Alankomaissa selvitettiin äidin kokeman psykososiaalisen stressin yhteyttä ei-suunnitellun raskauden loppuun asti viemiseen. Tutkimus oli syntymäkohorttitutkimus, joka sisälsi 7790 naista. Raskauden ei-suunnitelmallisuutta määritettiin kolmella tekijällä: vääräaikaisuus (raskaaksi tuleminen tapahtui toivottua aiemmin), ei-toivottu (ei olisi halunnut enää tulla raskaaksi) tai ilottomuus (ei ole onnellinen raskaudesta). Psykososiaalista stressiä arvioitiin masennuksen, ahdistuksen ja stressin oireiluina kolmessa kohtaa synnytyksen jälkeen: kolme kuukautta, viisi-kuusi vuotta ja 11–12 vuotta. Tilastollinen merkitsevyys psykososiaalisen stressin ja raskauden ei-suunnitelmallisuuteen liittyvillä tekijöillä löydettiin kolmen kuukauden ja viiden-kuuden vuoden kohdalla synnytyksestä, muttei enää myöhemmin. Kolmen kuukauden kohdalla tilastollinen merkitsevyys psykososiaaliseen stressiin löytyi niillä, joilla oli ollut ilottomuutta raskauden suhteen tai raskaus oli ollut vääräaikainen. Viisi-kuusi vuotta synnytyksen jälkeen tilastollinen merkitsevyys psykososiaaliselle stressille löytyi raskauden vääräaikaisuudesta. Tutkimuksen mukaan raskauden vääräaikaisuus oli vahvin ennustava tekijä synnytyksen jälkeiselle psykososiaaliselle stressille. Jatkossa tulisi tutkia miten tukea ei-suunnitellun raskauden loppuun vieviä naisia ja siten ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä psykososiaalista stressiä. [4] Tulevat konferenssit kalenteriin Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä, joten on tärkeä, että aiheesta tehdään aktiivisesti tutkimusta ja pidetään konferensseja, joissa tuloksia esitellään. Suosittelen lämpimästi osallistumista alan konferensseihin. Esimerkiksi NACS (Nordic Association for Clinical Sexology) konferenssi on Pohjoismainen seksologian yhdistyksen konferenssi, joka järjestetään seuraavan kerran Malmössä, Ruotsissa 2.-5.10.2025. Seuraava ESSM konferenssi järjestetään puolestaan 20.-22.2.2025 Wienissä, Itävallassa. Osallistuessasi konferensseihin, muista käyttää muutama hetki tutustuaksesi postereihin. Postereihin on yleensä kirjattuna vastaavan tutkijan sähköpostiosoite ja suosittelenkin olemaan yhteydessä tutkijaan, jos löydät tutkimuksen, josta haluaisit tietää enemmän. Tutkijat vastaavat yleensä mielellään yhteydenottopyyntöihin ja lähettävät linkin julkaisuihinsa. Usein myös maksumuurin takana oleviin julkaisuihin pääsee käsiksi, kun on yhteydessä suoraan tutkijaan. KIRJOITTAJA: Sanna-Mari Manninen toimii kätilötyön lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa sekä on Nordic Society for Sexual Medicine (NSSM) hallituksen jäsen LÄHTEET: [1] Xi Y, Xia T, Colonnello E, Wang C, Lai Y, Zhang Y. Unconsummated marriage among Chinese couples: a retrospective study. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023. [2] Parikh N, Alom M, Ahmed M, Robinson M, McGriff S, Olive E, Helo S. Physicians: Can we have both a career and family? Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023. [3] Kaabia O, Bouchahda R, Ncibi R, Ikridih K, Ben Abdesslem R, Khairi H. Sexuality after total abdominal hysterectomy for benign gynecological conditions. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023. [4] Beumer W, Koot M, Vrijkotte T, Roseboom T, van Ditzhuijzen J. When pink clouds are absent: Long-term maternal psychosocial stress after carrying an unintended pregnancy to term. Findings from the Dutch ABCD study. Posteriesitys ESSM konferenssissa 16.-18.2.2023.

Hyvä hygienia on perusoikeus, sillä se on olennainen osa jokaisen yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Hygieniassa on usein kyse myös tasa-arvosta, sillä maailmanlaajuisesti ihmiset elävät hyvin eriarvoisissa hygieenisissä olosuhteissa johtuen taloudellisten ja koulutuksellisten resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Erityisesti kehittyvien maiden haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten raskaana olevat, synnyttäneet ja vastasyntyneet, kärsivät monin eri tavoin puhtauden puutteesta elämässään. Hygienia on paljon muutakin kuin käsien pesua Riittävän hyvä hygienia on osa kestävää kehitystä, koulutusta, oppimista, konkreettisia toimintatapoja ja yksilön päivittäisiä valintoja eri tilanteissa. Terveydenhuollon ympäristöissä hygienia on niin hyvää kuin sen heikoin lenkki, minkä vuoksi siitä ovat vastuussa kaikki toimijat, ammattiasemasta tai koulutuksesta riippumatta: siistijät, hoitajat ja lääkärit. Tärkeitä toimijoita ovat myös potilaat ja heidän luonaan sairaalassa vierailevat omaiset, joita ammattilaisten tulisikin aktiivisemmin ohjeistaa hygieniakäytännöistä. Metropolian lehtorin, Anu Hintikan1 , kyselytutkimuksen mukaan potilaat ovat kyllä tyytyväisiä hoitohenkilökunnan käsihygieniaan, mutta kaipaavat aktiivisempaa ohjausta oman käsihygieniansa toteuttamiseen sairaalassa ollessaan. [caption id="attachment_2362" align="alignleft" width="293"] Keskolan sänkyjä. Jokaisen sängyn päädyssä oli käsidesipullo, joita ei näkynyt muiden osastojen sänkyjen päädyissä.[/caption] Afrikassa ei käsien pesukaan aina auta, sillä käsihygieniatuotteet, esimerkiksi saippualiuokset itsessään, saattavat olla likaisia2.  Toisaalta liiallinen puhtaus voi olla jopa haitallista, ja ylimitoitetut suojaustoimenpiteet ovat tarpeettomia. Voimavarojen tuhlaileva käyttö hyvässäkään asiassa ole kestävän kehityksen mukainen kulutustapa.   Hyvällä hygienialla on hintansa Kehittyvien maiden huonojen hygieniakäytäntöjen tilannetta perustellaan useimmiten rahan puutteella. Ja kiistämättä tottahan se on, että hyvillä hygieniakäytännöillä on hintansa; puhdas vesi ja saippua, puhtaat pyyhkeet, desinfiointiaineet, uusien aseptisten toimintatapojen haltuun ottaminen ja tilanteen seuranta maksavat. Mutta ei huonokaan hygienia halvaksi tule. Hinta hygienian pettämisestä johtuvista vakavista infektioista antibioottihoitoineen on usein monin verroin puhdasta saippuaa kalliimpi - varsinkin, kun siitä maksavat terveydellään erityisesti vastasyntyneet, pikkulapset ja heidän äitinsä. Hyvän hygienian puolesta ja sen mukaisesti toimiminen on parhaimmillaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Terveydenhuollon hyvän hygieniatason varmistaminen on siis keskeinen osa naisten ja vastasyntyneiden hoidon kehittämistä. Yhteyttä toiminnan muutoksen ja toivotun lopputuloksen välillä voi olla kuitenkin vaikea osoittaa, ja toiminnan rahoittajalta tarvitaankin malttia, rohkeutta ja sitoutumista panostaa asioihin, joista seuraava hyvä tulee usein viiveellä.   Mimin -hanke hyvän hygienian puolesta EU-rahoitteinen Mimin-hanke käynnistyi vuoden 2023 alussa. Mimin on lyhenne Beninissä yleisesti käytössä olevasta Fon-kielen ilmaisusta ”dotohwe mimin”, joka tarkoittaa puhdasta sairaalaa tai sairaalahygieniaa. Hankkeen virallinen koko nimi on: Good Hygiene - Improving Skills and Practices Prevent Maternal and Neonatal Infections in Benin. Hankkeessa pyritään vahvistamaan beniniläisten terveydenhuollon ammattilaisten sekä terveysalan opiskelijoiden hygieniataitoja koulutuksen avulla. Osaamisen vahvistamisella tavoitellaan hygieniaan liittyvien sairaalakäytäntöjen parantamista ja siten äitien, sekä vastasyntyneiden sairastuvuuden ja infektiotauteihin kuolleisuuden, vähentämistä. Mimin-hankkeessa on toimijoina kolme yliopistoa Beninistä, Helsingin yliopisto, Göteborgin yliopisto sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehdään lehtoreiden tutkimus- ja koulutusvierailuja puolin ja toisin, sekä toteutetaan virtuaalivaihtoa beniniläisten ja metropolialaisten terveysalan opiskelijoiden kesken. [caption id="attachment_2376" align="alignright" width="331"] Sairaalan välinehuoltoa. Käsidesipullot eivät olleet kertakäyttöisiä vaan ne steriloitiin keittämällä ja sen jälkeen täytettiin uudelleen.[/caption] Hankkeelle on tarve, sillä Beninissä, kuten Afrikassa yleisemminkin, äitiyskuolleisuus on korkea luokkaa (905 kuollutta synnyttäjää/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden), ja kuolemat olisivat usein estettävissä paremmalla raskauden aikaisella hoidolla ja aikaisemmalla hoitoon hakeutumisella ongelmien ilmaannuttua synnytyksen jälkeen3. Vertailun vuoksi Suomessa raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana kuolleita synnyttäjiä oli 2,9/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden vuosien 2012-2021 aikana4. Äitiyskuolemat ovat koskettavia ja monella tapaa traagisia, sillä kuolevat naiset ovat yleensä elämänsä parhaissa vuosissa. Kuolleiden naisten vauvat kärsivät myös, sillä he joutuvat aloittamaan elämänsä ilman äitiään. Kestävän kehityksen, Globaali toimintaohjelma - Agenda 2030 ja sen alatavoite numero 3.15, haastaa meidät kaikki toimimaan äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi alle 70 kuolleeseen äitiin/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Tule mukaan seuraamaan hankkeen tapahtumia sosiaaliseen mediaan (Instagram): @hygieneforhealthbenin tai Metropolian lehtoreiden toiminnasta Afrikka yhteistyössä laajemminkin @lehtoritgoesAfrica   Lähteet: Hintikka A. 2020. Henkilökunnan käsihygienia ja potilaille annettu käsihygienaohjaus potilaiden arvioimana. Kyselytutkimus HUSissa. Pro gradu-tutkielma, Hoitotiede, Terveystieteiden opettajankoulutus, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Lompo P, Heroes A-S, Agbobli E, Kazienga A, Peeters M, Tinto H, Lagrou K, Sangaré L, Affolabi D, Jacobs J. 2023. Growth of Gram-Negative Bacteria in Antiseptics, Disinfectants and Hand Hygiene Products in Two Tertiary Care Hospitals in West Africa—A Cross-Sectional Survey. Pathogens 12, 917. https://doi.org/10.3390/pathogens12070917 Aboubakar M, Akodjenou J, Echoudina C, Ahounou E, Biaou COA, Zoumenou E. 2021. Maternal Mortality at the Teaching Hospital of Mother and Child Lagoon (CHUMEL) in Benin: A Preventable Drama? Open Journal of Obstetrics and Gynecology, 11, 315-325. https://doi.org/10.4236/ojog.2021.113032 THL – Tilastoraportti 60/2023. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Saatavissa https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Luettu 4.12.2023.   Kirjoittajat Sari Haapio ja Sanna-Mari Manninen ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Miten seksuaalineuvonta ja luonto liittyvät toisiinsa? Voisiko seksuaalineuvontapalvelua toteuttaa toiminnallisesti luonnossa? Näitä asioita lähdin selvittämään kehittämistyössäni Metropolia AMK:n seksuaalineuvojakoulutuksessa. Avaan blogitekstissä pääkohdat käsitteistä, lähtökohdista sekä uudesta toimintamallista. Luonnon monimuotoinen vaikutus terveyteen Luonto on ympärillämme oleva ainutlaatuinen kokonaisuus. Luontoa ja sen vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta siitäkään huolimatta luontoa ei ole osattu vaikuttavalla tavalla hyödyntää terveyden edistämistyössä tai sairauksien parantumisen tukena. Luonto on osa meitä, koska saamme ruokamme ja juomamavetemme luonnosta. Luonnon myönteisestä vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin, mielialaan, aistien kokemiseen sekä omaan havainnointiin ja stressistä palautumiseen on vahvaa tutkimusnäyttöä eri puolilta maailmaa. Lisäksi luontoympäristössä oleskelu nopeuttaa ryhmäytymistä ja näin helpottaa avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. [3; 4; 6.] Luontoa ei ole osattu vaikuttavalla tavalla hyödyntää terveyden edistämistyössä tai sairauden parantamisen tukena. Myös päättelyn ja ongelman ratkaisun sekä tunteiden havainnoinnin on todettu kehittyvän luonnossa liikkumisen seurauksena. Jo vajaan tunnin kävely luonnossa kehittää tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, kohentaa mielialaa sekä auttaa palautumaan henkisestä uupumuksesta. [1; 6.] [caption id="attachment_2337" align="alignright" width="444"] Kuva: Noora Asplund[/caption] Kävely luonnossa parantaa keskittymistä, kohentaa mielialaa sekä auttaa palautumaan henkisestä uupumuksesta. Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti ihmisten olotilaan, tunteisiin, aisteihin sekä kokemuksiin. Kehon immuunipuolustus toimii paremmin metsäretkien jälkeen ja luonnossa liikkuminen sekä aistillisuuden huomioiminen vaikuttavat ihmisen kokonaisterveyteen, kuten jaksamiseen, sykkeen ja verenpaineen tasaantumiseen sekä veren kortisolipitoisuuden vähenemiseen. Seksuaalineuvonta Seksuaalineuvonta on tavoitteellista ja ammatillista ihmisen seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyvien asioiden ja ongelmien käsittelyä. Seksuaalineuvonta sisältää yleensä 2–5 tapaamiskertaa ja sitä toteuttaa seksuaalineuvojakoulutuksen saanut ammattihenkilö. [5.] Seksuaalineuvojan tehtävänä on ohjata ihmiset tiedon juurille sekä jakaa sitä itse. Seksuaalineuvontatyöskentelyssä on keskeistä asiakkaan omien tavoitteiden asettelu yhdessä seksuaalineuvojan kanssa. Neuvontaan voi tulla yksin, kumppanin tai kumppaneiden kanssa. Asiakkaan esille nostamat toiminnan tavoitteet ohjaavat työskentelyä, jossa voidaan käydä läpi seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä kysymyksiä sekä seksuaaliseen haluun tai haluttomuuteen liittyviä haasteita. Seksuaalineuvonta voi keskittyä myös nautinnon käsitteen laajentamiseen tai seksuaalisuuteen liittyvän kehollisen vamman vaikutusten läpikäymiseen [2]. Seksuaalineuvojan tehtävänä on ohjata ihmiset tiedon juurille sekä jakaa sitä itse. Ihmisissä vaikuttavat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset ulottuvuudet. Kehon ja mielen symbioosiin liittyvä seksuaalinen hyvinvointi on valitettavan unohdettu osa kokonaisuutta. Seksuaalisuus saatetaan kokea häpeällisenä kokonaisuutena, johon kajoaminen ei ole hyödyllistä tai ajankohtaista. Seksuaalineuvonnan tärkeä tehtävä on tuoda näkyväksi inhimillistä häpeää, jotta voisimme puhua seksuaalisuudesta vapaammin. Seksuaalisuudesta vapaasti puhuminen yhdessä seksuaalineuvojan kanssa voi vapauttaa seksuaalisen häpeän kokemusta sekä antaa väylän seksuaalisen terveyden kohentumiseen. Seksuaalineuvontaa luonnossa Ajatus yhdistää luontotyöskentely ja seksuaalineuvonta syntyi seksuaalineuvontakoulutuksessa, sillä olin samaan aikaan valmistumassa luontovalmentajaksi. [caption id="attachment_2340" align="alignright" width="224"] Kuva: Noora Asplund. Harjoitusasiakas tekemässä ohjattua kehotyöskentelyharjoitusta luonnossa.[/caption] Luontovalmentajan koulutuksessa käytiin läpi kunnioittavaa luontosuhdetta sekä keskityttiin luonnon ympäristön vaikuttavuuteen terveyden edistämisessä. Koulutuksessa ohjattiin myös luonnossa toteutettavia menetelmiä, kuten mielen ja kehon hyvinvointia tukevia harjoitteita. Luontotyöskentelyä ja seksuaalineuvontaa yhdistävän toiminnan pilotointi aloitettiin vuoden 2023 alussa. Asiakastyöskentely kahden harjoitusasiakkaan kanssa noudatti seksuaalineuvonnan tavoitteellista kaavaa, jossa ensimmäisessä tapaamisessa luotiin harjoitusasiakkaan kanssa keskustellen hänen haasteisiinsa vastaavat tavoitteet. Seuraavat kerrat toteutettiin luonnossa keskustellen ja kehoharjoitteita apuna käyttäen. Keholliset harjoitteet toteutettiin yksilöllisesti harjoitusasiakkaan haasteisiin vastaten. Käytettyjä harjoitteita olivat esimerkiksi hengitysharjoitteet alustan päällä kalliolla istuen tai maaten, kehomatka makuupussissa maaten, kehokiitollisuusharjoitus tai kehon aktivointi hyppien tai käsiä heiluttaen. Tuloksena ”Tunne seksuaalisuutesi luonnossa” -toimintaympäristö ja -palvelu Toimintaympäristön toimivuutta kokeiltiin kahden harjoitusasiakkaan kanssa. Harjoitusasiakkaat kertoivat tunteneensa luonnossa voimakkaita kokemuksia, mutta myös käyntien välillä oli käynnistynyt muutosprosessi. Tästä syystä he arvioivat toimivaksi käytänteeksi sen, että harjoitusasiakkaille ohjeistettiin tehtäviä myös kotiin, ohjattujen käyntien välille. Harjoitusasiakkaat toivoivat seksuaalineuvontakäsitteen avaamista tarkemmin. Palautteista selvisi myös, että omien tunteiden tavoittaminen oli välillä hyvin vaikeaa ja siihen toivottiin lisää aikaa ja ohjeita. Selkeästä ohjaustyylistä ja mielekkäistä luontoharjoitteista pidettiin ja ne koettiin vaikuttavina. Luonnon kytkeminen seksuaalineuvontaan koettiin onnistuneeksi. Harjoitusasiakkaat saavuttivat omat tavoitteensa viiden ohjatun seksuaalineuvontatyöskentelyn aikana. [caption id="attachment_2339" align="alignright" width="250"] Kuva: Noora Asplund[/caption] Voimmehan saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla: seksuaalineuvontaa sekä luonnon upeat terveyttä edistävät vaikutukset! ”Tunne seksuaalisuutesi luonnossa” -palvelu on tarkoitettu henkilöille tai pariskunnille, jotka kokevat haasteita seksuaalisuuteensa liittyvissä teemoissa ja kokevat luonnon olevan itselle ominainen ympäristö avautua näistä asioista. Seksuaalineuvojan tehtävänä luonnossakin on tukea asiakasta löytämään turvallinen tila, auttaa asiakasta reflektoimaan kokemuksiaan sekä arvioimaan omien tavoitteidensa saavuttamista. Luonto soveltuu kehittämistyöni tulosten sekä kokemusteni mukaan hyvin seksuaalineuvonnan toimintaympäristöksi. Lähteet: Berman, Mark G & Kross, Ethan & Krpan, Katherine M & Askren, Mary K & Burson, Aleah & Deldin, Patricia J & Kaplan, Stephen & Sherdell, Lindsey & Gotlib, Ian H & Jonides, John. 2012. Interacting with nature improves cognition and affect for individuals with depression. Journal of affective disorders, 140 (3), 300–305. Löydettävissä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22464936/. Viitattu: 13.9.2023. Seksuaalikasvatuksen tueksi. 2015. Katriina Bildjuschkin (toim.). THL. Löydettävissä: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TY%C3%962016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5 Viitattu: 13.9.2023. Salonen, Kirsi & Törnroos, Kaisa. 2019. Luontointerventiot hyvinvoinnin tukena Green Care -toiminnassa. KUNTOUTUS, 42 (1), 5-17. Löydettävissä: https://kuntoutussaatio.fi/palvelumme/viestinta-ja-tiedolla-vaikuttaminen/kuntoutus-lehti/arkisto/kuntoutus-1-2019/. Viitattu: 13.9.2023. Salonen, Kirsi. 2020. Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Tampereen yliopiston väitöskirjat 253. Löydettävissä: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121602/978-952-03-1563-4.pdf?sequence=2&isAllowed=y Viitattu: 13.9.2023. Santalahti, Tarja & Lehtonen, Mika. 2016. Seksuaaliterapia. Juva: PS-Kustannus. Sudimac, Sonja & Sale, Vera & Kuhl, Simone. 2020. How nature nurture: Amygdala activity decreases as the result of a one-hour walk in nature. Molecular Psychiatry. 27, 4446-4452. Löydettävissä: https://www.nature.com/articles/s41380-022-01720-6. Viitattu: 13.9.2023. Kirjoittaja Noora Asplund on ihmisistä ja luonnosta inspiroituva sekä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista innostuva terveydenhoitajatyön lehtori Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hänen osaamiseensa lukeutuu mm. terveyden edistämistyö, uraohjaus, luontovalmennus sekä seksuaalineuvonta. Noora toimii lehtorin työn ohella yrittäjänä.