Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

Keskusteluja kätilötyöstä, -koulutuksesta ja -tieteestä

Vuosi: 2022

PAIKOILLANNE, VALMIIT, HEP!
30.9.2022
Sari Haapio

On sanottu, että liikunta on lääke moneen vaivaan, mutta toisaalta monet vaivoista saattavat estää liikunnan harrastamista. Raskaana olevien ja synnyttäneiden liikunnasta ja sen ohjaamisesta on julkaistu uunituore suositus (Hotus-hoitosuositus 2022), jossa erinomaisesti tuodaan esiin liikkumisen myönteiset vaikutukset naisen hyvinvointiin. Mutta mitä tehdä, jos liikkuminen raskausaikana tai synnytyksen jälkeen tuntuu epämukavalta, jopa sattuu, ja liikunnan määrä jää esimerkiksi sen vuoksi suosituksia vähäisemmäksi.   Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika on sekä erityistä että normaalia Naisen keskivartalossa tapahtuu monenlaista sikiön kehitykseen ja synnyttämiseen liittyvää fysiologista sopeutumista: Sikiön kasvaessa vatsan koko kasvaa erkaannuttaen suoria vatsalihaksia toisistaan. Raskauden aikana erittyvä relaksiini -hormoni löystyttää selän ja lantion alueen nivelsiteitä, jotta sikiön kulku naisen luisen lantion läpi olisi synnytyksessä mahdollista. Imetykseen valmistautuessa rintojen koko kasvaa ja paino nousee, jolloin myös lantion alueen paine kasvaa ja painopiste muuttuu eteenpäin. Kaikki nämä voivat vaikuttaa raskaana olevan ja synnyttäneen keskivartalon lihasten toimintaan, lisätä lanneselän kuormitusta ja aiheuttaa kipuja. Onkin arvioitu, että yli 60%:a raskaana olevista kärsisi toistuvista lantionalueen kivuista ja lähes 20%:a jatkuvista kivuista (Bergström, Persson & Mogren, 2014). Liikkuminen on turvallista ja hyödyllistä sekä äidille että syntyvällä lapselle Monipuolinen liikunta raskauden aikana on kuitenkin todettu hyödylliseksi ja turvalliseksi raskaana olevalle, kun kyse on terveestä naisesta ja normaalista raskaudesta (Birsner &Gyamfi-Bannerman 2020, DiMascio, Magro-Malosso, Saccone, Marhefka & Berghella 2016). Se on turvallista myös sikiölle, kun liikunta on suositusten mukaista (Michalek, Comte &Desseauve 2016). Hoitosuositus (Hotus 2022) liikunnan määrästä on varsin kohtuullinen; 150 minuuttia liikkumista viikossa kohtalaisella teholla riittää. Vaikka kyse ei olekaan mistään supersuorituksesta, voi liikkumiseen ryhtyminen raskaana olevasta ja synnyttäneestä tuntua siltä, ja harva yltää suosituksen mukaiseen määrään. Keskivartalon tukeminen liikkumisen helpottajana Edellä mainittuja muutoksia ei voi estää tapahtumasta, mutta niistä mahdollisesti johtuvia kipuja tai muuta fyysistä epämukavuutta voi yrittää vähentää liikkeelle lähtemisen helpottamiseksi. Naiset ovat historian saatossa ympäri maailman käyttäneet esimerkiksi erilaisia liinoja vatsansa sitomiseen synnytyksen jälkeen, yrittäen nopeuttaa synnytyksestä palautumista ja helpottaakseen liikkumista. Sama keino on mahdollinen myös nykyajan naisille, mutta ajan hengen mukaisesti hieman teknologisemmalla tavalla: käyttämällä keskivartalon tukemiseen kehitettyjä tukivöitä raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Myönteistä käyttäjäkokemustietoa vöiden hyödyistä on saatu, mutta tieteellisesti keskivartalon tukivöiden vaikutuksia ei ole tutkittu.  Tieteellisen tiedon puuttuminen ei estä tukivöiden käyttämistä, mutta luotettavan tiedon tuottaminen on tarpeen. Erilaisten tukikeinojen, joilla raskaana olevia ja synnyttäneitä voidaan tukea tämän haasteellisen elämäntilanteen aikana, on tarpeen. Anna panoksesi ja osallistu Corest -tutkimukseen Metropolia ammattikorkeakoulussa, Myllypuron kampuksella, on tänä syksynä alkanut terveystieteellinen interventiotutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää keskivartalon tukemiseen kehitettyjen tukivöiden (Lola&Lykke®Core Relief Raskausajan tukivyö ja Core Restore Synnytyksen jälkeinen tukivyö) vaikutuksia raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen fyysiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.  Mikäli kiinnostuit tutkimuksesta ja olisit halukas osallistumaan, tutkimuksesta löytyy lisätietoa Metropolian Hymy-kylän sivuilta, linkistä: https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla/perhepalvelut, tai voit ottaa yhteyttä soittamalla tutkimuksesta vastaavalle henkilölle (Sari Haapio, gsm +358407145127). Puhelin on käytössä arkipäivisin klo 10–16 välillä.   Liitteet Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K,Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu pvm.kk.vuosi). Bergström, C., Persson, M. & Mogren, I. Pregnancy-related low back pain and pelvic girdle pain approximately 14 months after pregnancy – pain status, self-rated health and family situation. BMC Pregnancy Childbirth 14, 48 (2014). https://doi.org/10.1186/1471-2393-14-48 Birsner ML, Gyamfi-Bannerman C. Physical Activity and Exercise During Pregnancy and Postpartum Period. 2020. Acog Committee Opinion number 804. 2020. OBSTETRICS & GYNECOLOGY, VOL. 135, NO. 4. DiMascio D, Magro-Malosso ER, Saccio G, Marhefga GD & Berghella V. 2016. Exercise during pregnancy in normal-weight women and risk of preterm birth: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. American journal of obstetrics and gynecology, vol 215/5, p. 561. Michalek IM,  CComte, Desseauve D. 2020. Impact of maternal physical activity during an uncomplicated pregnancy on fetal and neonatal well-being parameters: a systematic review of the literature, European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology, 2020, Vol 252, p 265-272, ISSN 0301-2115, https://doi.org/10.1016/j.ejogrb.2020.06.061.   Kirjoittaja: Sari Haapio on Metropolia ammattikorkeakoulun lehtori ja terveystieteiden tutkija.  

Lue lisää

Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa
30.8.2022
Sanna-Mari Manninen, Janni Koski

  Opettajavaihto kansainvälisessa kumppanuudessa Metropolia Ammattikorkeakoulun opetushenkilökuntaa osallistuu vuosittain opettajavaihtoon. Vaihtoja rahoitetaan korkeakoulujemme konsortiolle myönnetystä Erasmus+ globaalin liikkuvuuden tuesta, jota hallinnoi Opetushallitus. Yksi näin rahoitetuista opettajavaihdoista on Malawin ja Suomen välinen; sen päätarkoituksena on kehittää hoitotyön koulutusta kumppanimaassa. Malawi on pinta-alaltaan Suomea pienempi valtio Afrikan sisämaassa ja se sijaitsee Mosambikin, Tansanian ja Sambian välissä, eteläisessä Afrikassa. Asukkaita Malawissa on 19,1 miljoonaa ja sen pääkaupunki on Lilongwe. [1,2] Opettajavaihdot kehittävät hoitotyön koulutusta vaihdon kohdemaassa, erityisesti Afrikassa, mutta vaihtojen on todettu olevan merkityksellisiä myös lisäämään kansainvälisyyttä hoitoalan tutkinnoissa, arvostusta lähtömaan terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä ammatillista kasvua opettajana. Vaihdossa olleet opettajat ovat toivoneet vaihtoaikojen olevan riittävän pitkiä, jotta vaihdosta saisi riittävästi irti. Lisäksi on toivottu riittävästi aikaa ennen ja jälkeen vaihdon. Näin mahdollistuisi orientoituminen vaihtoon lähtöön, vaihdon jälkeen kokemansa sisäistäminen sekä kokemuksensa hyödyntäminen oman opetuksen kehittämisessä ja kokemusten jakamisessa, esimerkiksi julkaisujen muodossa. [3]   Kätilöopettajat Malawissa Kirjoittajat olivat viikon opettajavaihdossa Malawin pääkaupungissa Lilongwessa viime keväänä. Meille oli sovittu opetusta kahdessa kätilöitä kouluttavassa oppilaitoksessa vaihtomme aikana - Kamuzu College of Nursing ja Daeyang University College of Nursing & Midwifery. Aiheiksi saimme astma ja raskaus sekä raskausmyrkytys eli pre-eklampsia. Lisäksi saimme ex-tempore yllätykseksemme myös kolmannen aiheen paikan päällä Malawissa. Olimme juuri kaivamassa etukäteen valmistelemiamme luentodioja koneeltamme paikallisen opettajan esitellessä meitä kätilöopiskelijaluokalle, kun hän yllättäen kertoikin luokalle aiheeksemme synnytyksen jälkeisen massiiviverenvuodon. Hetken katsoimme toisiamme, mutta kuten vanha sanonta sanoo, niin ”kyllä hätä keinot keksii”. Meillä ei tietenkään ollut luentodioja englanniksi, joten näytimme suomenkieliset luentodiamme aiheesta, mutta puhuimme tietysti englanniksi. Kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen (kuvat 1 ja 2). Vaihto-opiskelijat Vaihtomme yhtenä tarkoituksena oli myös tutustua Metropolian opiskelijoiden Malawiin suuntautuvan opiskelijavaihdon järjestelyihin. Hoitotyön opiskelijoita oli vaihtomme aikana Malawissa Metropoliasta kaksi ja lisäksi yksi Karelia ammattikorkeakoulusta. Kävimme tutustumassa opiskelijoiden majoitukseen (kuvat 3 ja 4) ja ruokailuun (kuvat 5 ja 6). Samassa asuntolassa asuivat myös paikalliset kätilöopiskelijat. Kyselimme heiltä Malawin käytännöistä ja kuulimme, että kätilökouluun pääsevät vain lukion parhaiten menestyneet, noin 5% hakijoista. Erillisiä pääsykokeita ei kuulemma enää nykyisin järjestetä. Sairaalavierailut Tutustuimme paikallisiin sairaaloihin Kamuzu Central Hospitaliin, Bwaila Hospitaliin ja Daeyang Luke Hospitaliin, joissa meille kätilötyön opettajina esiteltiin erityisesti raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden osastoja (kuvat 7 ja 8). Sairaalaharjoittelussa oleville opiskelijoille tarjottiin kertakäyttökäsineet, suojaessut ja kasvomaskit koulun puolesta. Olimme mukana, kun kaksi paikallista kätilöopiskelijaa kävi hakemassa näitä suojavarusteita koululta ja laskimme, että opiskelija sai käyttöönsä yhden essun, 1,5 kasvomaskia ja 5 paria hanskoja per päivä. Ei siis mitenkään liiaksi asti ottaen huomioon, että potilasmäärät sairaaloissa olivat paljon suuremmat kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi Bwaila Hospitalissa oli sairaalan omien tilastojen mukaan noin 22000 synnytystä vuodessa, kun taas Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, Helsingin Naistenklinikalla, oli vuonna 2021 noin 9200 synnytystä [4]. Meitä kierrätettiin sairaaloissa eri osastoilla; joillekin osastoille pääsimme vain kurkistamaan osaston käytävälle. Miehillä ja naisilla oli eri leikkausosastot. Dialyysihuoneessa, joka esiteltiin, oli arvioilta noin 20 dialyysilaitetta ja jokaiseen potilas kytkettynä. Näimme monia lasten osastoja, myös lasten teho-osaston. Koska sadekausi oli juuri päättynyt, yksi suuri syy lasten sairaalaan joutumiselle oli keuhkokuume. Myös malaria ja anemia olivat yleisiä syitä tulla sairaalaan. Auto-onnettomuuden uhriksi jääneitä lapsia näki myös paljon. Autoteiden varsilla ei ollut jalkakäytäviä eikä suojateitä. Ihmiset kävelivät suoraan autotien reunalla ja autot ajoivat pahimmassa tapauksessa ohi yli 100km/h vauhdilla. Ihmiset arvioivat ehtivätkö juosta autotien yli, osa ehti ja osa ei. Auton töytäisemäksi joutuneita lapsipotilaita oli paljon. Potilaat oli sairaalassa lajiteltu eri huoneisiin sen mukaan, olivatko he sairaita tai vakavasti sairaita ja oliko keuhkokuume vai malaria vai mikä vaiva. Jokaisessa potilashuoneessa oli kahdeksan sänkyä ja vähintään se kahdeksan potilasta, mutta myös omaisia. Omaisten tehtävänä oli muun muassa ruokkia hoidettavana olevat sukulaisensa, sillä sairaala ei tarjonnut ruokaa potilaille. Omaiset kävivät myös ostamassa potilaille määrättyjä lääkkeitä, koska varsinkin julkisten sairaaloiden lääkevarastot olivat rajalliset. Lääkkeen saaminen sairaalassa edellytti siis usein sitä, että potilaan omaiset tai sukulaiset olivat sen apteekista ostaneet. Seikkailua vapaapäivänä Vapaapäivänämme päätimme lähteä käymään eläinten suojelualueella. Maksoimme sisäänpääsyn (n. 2€) ja lähdimme kävelemään kapeita kinttupolkuja, joilla meni sikin sokin puiden juuria. Mieliimme tuli siinä kävellessämme, ettemme olleet hoksanneet kysyä, oliko siellä kenties käärmeitä, myrkyllisiä hämähäkkejä tai jotain muuta, jotka voisivat yllättäen purra meitä tai hypätä puusta niskaamme. Jokainen rasahdus, joka pusikosta kuului, pelotti. Hyvin nopeasti eteemme tulikin lauma apinoita, joita aluksi pelkäsimme, huomasimme kuitenkin pian, että ne näyttivät pelkäävän meitä enemmän kuin me niitä. Polku jatkui ja jatkui ja mietimme, kuinkahan kauan täällä pusikoissa menee ja kun vielä vastaan tuli varoituskyltti alueella liikkuvista krokotiileistä, meillä alkoi ”housujen puntit tutisemaan” entistä enemmän. Päätimme, että otamme seuraavan polun takaisinpäin ja pääsimmekin varmaankin noin tunnin pusikoissa pelkäämisen jälkeen takaisin lähtöpisteeseemme (kuvat 9 ja 10). Yhteistyö jatkuu Olimme oikein tyytyväisiä opettajavaihtoomme Malawissa. Yhteistyö Daeyang kätilökoulun kanssa jatkuu tänä syksynä suomalaisten ja malawilaisten kätilöopiskelijoiden yhteisillä simulaatio-opetuksilla. Odotammekin innolla, miten nämä virtuaalisimulaatiot teknisesti onnistuvat ja millaista palautetta saamme niihin liittyen Metropolian ja Daeyang koulun kätilöopiskelijoilta.           LÄHTEET: [1] Globalis. Malawi. Saatavilla: www.globalis.fi/Maat/malawi [Luettu 12.6.2022]. [2] The Common Wealth. Malawi. Saatavilla: www.thecommonwealth.org/our-member-countries/Malawi [Luettu 12.6.2022]. [3] Law K, Muir N, Thompson K. An evaluation of a European teacher exchange programme. Nurse Educ Today. 2011;31(1):76-81. [4] Suomen virallinen tilasto (SVT): Perinataalitilasto - synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet [verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavilla: http://www.stat.fi/til/sysyvasy/index.html [Luettu: 8.8.2022].   KIRJOITTAJAT: Sanna-Mari Manninen ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa VALOKUVAT: Janni Koski ja Sanna-Mari Manninen      

Lue lisää

Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ja huomioiminen
17.6.2022
Nea Vaskelainen ja Sanna-Mari Manninen

Kokemus omasta sukupuolestamme ja siihen liittyvästä identiteetistämme ovat merkittäviä tekijöitä kasvussamme ja ihmissuhteissamme. Tämä kokemus voi olla merkittävä itsetunnon lähde, mutta siihen voi liittyä myös monia terveysongelmia. Sukupuoli on käsitteenä kaksiluokkainen, jonka mukaan on vain kaksi sukupuolta: poika/mies ja tyttö/nainen. Huomiotta jää tällöin yksilön oma kokemus ja intersukupuolisuus, sillä osa kokee kummankin sukupuoli-identiteetin itselleen vieraaksi. Ristiriitaa voi tulla myös, jos kehollinen ja psyykkinen sukupuolikokemus eivät vastaa toisiaan. Tämän tunnistaminen sekä hyväksyminen voi olla haastava prosessi niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen. Myös kulttuuriset odotukset sukupuolen mukaisesta käyttäytymisestä ja rooleista voivat olla kapeita ja aiheuttavat siten ongelmia itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Sukupuolen ohella myös seksuaalisella suuntautumisella on merkittävä vaikutus yksilön kasvuun, ihmissuhteisiin ja itsetuntoon. Hyvän terveyden kannalta olisi suotavaa, että koemme seksuaalisen suuntautumisemme myönteisenä osana minäkuvaamme ja ihmissuhteitamme. Normatiiviset odotukset heteroseksuaalisesta suuntautumisesta luovat tälle haasteita. Heteronormatiivista poikkeavan on usein vaikea saada lähiympäristönsä ja yhteiskunnan tukea suuntautumisensa mukaisen myönteisen minäkuvan ja ihmissuhteiden rakentamiselle. [1] Opiskelun avulla valmiuksia ammatilliseen kohtaamiseen Monet kohtaavat töissä päivittäin työkaverinsa sekä asiakkaansa. Osa kohtaamisista voi olla hyvinkin luontevia ja helppoja, mutta osa kohtaamisista voi aiheuttaa hämmennystä ja toisen osapuolen loukkaamista, usein tahattomasti. On tärkeä, että osaisimme työelämässä kohdata toistemme sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillisesti. Tämän asian äärellä ollaan Metropolia Ammattikorkeakoulun valinnaisella, verkko-opintoina toteutettavalla opintojaksolla Saanko olla? - Sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen. Opintojaksolle ovat tervetulleita Campusonline.fi kautta myös muut kuin Metropolian opiskelijat. Opintojakso soveltuu kaikkien alojen opiskelijoille, sillä opintojaksolla käydään läpi muun muassa keskeisten seksuaalisuutta ilmaisevien käsitteiden sisältöjä ja merkitystä, yhteiskunnassa ja työelämässä vallitsevia ja syrjiviä normeja sekä luontevaa toimintaa moninaisuutta edustavien työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Kevään 2022 opintojaksolla oli mukana useiden eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoita mm. toimintaterapiasta, kätilötyöstä, sosiaalialalta, muotoilusta, ensihoidosta, tieto- ja viestintätekniikasta sekä radiografiasta. Alla keväällä muotoilun tutkinto-ohjelmasta opintojakson suorittaneen ajatuksia. Graafiset suunnittelijat ovat monien eri tahojen taustoilla toteuttamassa asiakkaiden visuaalista puolta.Ennen visuaalisten palveluiden tuottamista on kuitenkin erittäin tärkeää tutustua asiakkaisiin. Jokainen asiakas on yksilöllinen ja toisista erottuva. Moninaisen asiakaskunnan vuoksi graafisen suunnittelijan on hyvä olla avoin ja valmis oppimaan uutta. Uuden oppiminen ja asiakkaiden taustojen tunnistamisen ei pitäisi tulla graafikolle yllätyksenä, sillä jokainen projekti usein aloitetaan näistä. On tärkeä pohtia ja selvittää asioita sukupuolineutraalista ammatillisesta vuorovaikutuksesta, jotta on tulevaisuudessa valmis asiakaskohtaamisiin. Jokaisen ammattikunnan sukupuolineutraaliuden taustalla pitäisi olla samat tukirakenteet, joiden pohjalta voidaan edistää asenteita sukupuolineutraalimmiksi ja/tai ehkäistä itse ammattikuntaa koskevia ongelmia. Yksi tärkeä esimerkki on yhdenvertaisuus.fi:n julkaisema ‘Syrjinnästä vapaa koulu’, jossa tuodaan esille kuinka syrjintävapaa kouluyhteisö on mahdollista saavuttaa aikuisen esimerkin avulla. Jos aikuisen esimerkki oppilaille on suvaitseva ja aktiivisesti syrjintää ja kiusaamista kitkevä, antaa se enemmän motivaatiota ja rohkeutta toimia itse samoin. [2] Vaikka kyseinen julkaisu on osoitettu kouluille, on se sovellettavissa myös esimerkiksi mainostoimistoon, jossa monet graafikot työskentelevät. Mainostoimistoissakin on ylemmät tahot, jotka voivat asettaa selkeän linjan kaikkea syrjintää ja kiusaamista vastaan. Sukupuolellinen jaottelu yhä tiukassa graafisessa suunnittelussa? Graafisessa suunnittelussa sukupuolellinen jaottelu on varsin yleistä. Värit, fontit ja muut muotokielelliset tekijät mielletään joko maskuliinisiksi tai feminiinisiksi. Feminiinisiä geneerisesti ovat väreinä vaaleanpunaisen sävyt, fontteina kaunokirjaimet ja muotokielellisesti pehmeät sekä kukkakuviot. Maskuliinisiksi väreiksi mielletään siniset ja fonteissa, sekä muotokielellisissä tekijöissä, maskuliiniset ovat rouheita ja karskeja. [3] Yksi ongelma sukupuolittuneisuudessa ovat hygieniatuotteet, kuten tamponit ja kuukautissiteet (Kuva 1). Näiden tuotteiden paketointi on usein suunniteltu näyttämään erittäin feminiinisiltä ja siltä, että vain naiset käyttävät näitä tuotteita. Kuvassa 1 on huomattavissa feminiininen muotoilu. Löytyy kukkia ja pinkkiä, jotka viittaavat suoraan stereotyyppiseen feminiinisyyteen. Esimerkin paketit eivät ota huomioon transihmisiä tai muunsukupuolisia, jotka eivät välttämättä koe pakettien muotokielen vastaavan heidän omaa sukupuolikokemusta. Hygieniatuotteet ovat kuitenkin vain yksi esimerkki, mutta ne kuuluvat suuresti jokaisen menstruoivan elämään, minkä vuoksi kohderyhmänä pitäisikin olla jokainen menstruoiva, eikä vain cis-naiset. Cis-termi tarkoittaa, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset [4].  Yksi graafikoiden suurimmista haasteista on sukupuolineutraaliuden huomiointi suunnittelussa. Tavoitteena voi olla tuottaa mahdollisimman sukupuolineutraalia muotoilua, mutta sukupuolineutraali graafinen suunnittelu on jokaiselle erilaista. Kaikki eivät välttämättä miellä vaaleanpunaista feminiiniseksi, vaikka kulttuurisidonnaisesti se usein nähdään feminiinisenä.  Madeleine Morleyn artikkelissa [5] nostettiin esille esimerkkejä sukupuolittomasta suunnittelusta. Esimerkkinä lasten oppimiseen tarkoitetut Toca Boca-pelit. Kyseisissä peleissä hahmoille ei ole tarkoituksella määritelty sukupuolia, jolloin lapsilla on mahdollisuus oppia ilman sukupuolirooleja. [5] Gabriel Maher on Alankomaissa asuva suunnittelija, joka kuvailee työnsä keskittyvän kriittiseen ja analyyttiseen lähestymiseen suunnittelussa ja taiteessa [6]. Morley nosti toisena esimerkkinä artikkelissaan [5] Maherin tavoitteen suunnitella maailmaa, jossa ihminen voi omaksua oman uniikin sukupuolensa, ilman tarkoin sukupuolitettuja tuotteita, markkinointia ja ympäröiviä tiloja, ilman kulttuurillisia tekijöitä. Maherin mukaan suunnitellessa on erittäin tärkeää huomioida kuinka muotoilu vaikuttaa näkemyksiimme kehoistamme ja ylipäätään kokonaisesta olemuksestamme. Hän purkaa omissa töissään yleisiä näkemyksiä normeista ja sekoittaa sukupuolien rajan, sillä onko sukupuolilla juurikaan oikeaa tarvetta esiintyä muotoilussa? [6] Kyseinen tavoite on ihailtava ja sellainen, johon toivon jokaisen graafisen suunnittelijan pyrkivän, minä ainakin aion. Kesäkuussa vietetään Pride-kuukautta, joka Helsingissä huipentuu Pride-viikkoon 27.6.-3.7.2022. Vuoden 2022 teemana on Kohtaamisia. Hyvää Pride-kuukautta!   LÄHTEET [1] Sassi, P. & Nissinen, J. 2020. Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen. Teoksessa: Brusila, P., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. (toim.) Seksuaalilääketiede (s. 121-132). Kustannus Oy Duodecim. [2] Yhdenvertaisuus.fi. s.a. Syrjinnästä vapaa koulu. Yhdenvertaisuus.fi. Saatavilla: https://yhdenvertaisuus.fi/syrjinnasta-vapaa-koulu [viitattu 14.6.2022]. [3] Velarde, O. 2017. What is Gender-Neutral Design? Here’s How and When to Use It. Visme. Saatavilla: https://visme.co/blog/feminine-design-masculine-design/ [viitattu 14.6.2022]. [4] Sukupuolen moninaisuuden sanasto. s.a. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Saatavilla: https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuolen-moninaisuus/sukupuolen-moninaisuuden-sanasto/ [viitattu 17.6.2022] [5] Morley, M. 2016. Can Design be Genderless? Eye on Design. Saatavilla: https://eyeondesign.aiga.org/can-design-be-genderless/ [viitattu 14.6.2022]. [6] Maher, G. s.a. About. Gabriel. A. Maher. Saatavilla: https://www.gabrielmaher.xyz/about [viitattu 14.6.2022].   Kirjoittajat: Nea Vaskelainen valmistui 5/2022 graafiseksi suunnittelijaksi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori ja vastuuopettaja opintojaksolla Saanko olla? - Sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Lue lisää