Geroblogi

Eläkeikäisten alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomalaisten alkoholin käytössä on nähtävissä selkeitä trendejä sekä määrän, laadun että käyttötapojen osalta. Määrällisesti alkoholin käyttö maassamme yli kolminkertaistui 1960-luvun ja huippuvuoden 2007 välillä, mutta tämän jälkeen alkoholin käyttö on vähentynyt lähes viidenneksen. Eräs huolestuttava trendi on ollut yli 65-vuotiaiden (ja erityisesti yli 65-vuotiaiden naisten) säännöllisen alkoholinkäytön huomattava lisääntyminen: alkoholin mukanaan tuomat haitat ovat lisääntyneet samaa tahtia kasvaneen käytön kanssa. Huoli päihdeongelmaisten ikäihmisten määrän kasvusta on välittynyt myös palvelujärjestelmän eri sektoreilta, esimerkiksi kotihoidon, terveydenhuollon ja sosiaalityön kautta). (Haarni & Hautamäki, 2008; Helldán & Helakorpi, 2014.) Mielenkiintoista on, että aivan viime vuosina eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää taittuneen (THL, 5.9.2018). Nähtäväksi jää, millaisena eläkeläisten alkoholin käytön tavat lähivuosina jatkuvat. Eläkeikäisten alkoholin käyttöä on tutkittu toistaiseksi vähän. Tietoa saadaan mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimasta kansallisesta terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus Finsotesta. Lisäksi suomalaista alkoholinkäyttöä on 1960-luvulta saakka tutkittu niin ikään THL:n koordinoimalla Juomatapatutkimuksella (Härkönen, Savonen, Virtala & Mäkelä, 2017). Uusimmassa Juomatapatutkimuksessa (ks. Mäkelä et al., 2018) ensi kertaa mukana vastaamassa olivat myös 70–79-vuotiaat. Eläkeikäisten monenlaiset juomatavat Tutkimusten perusteella tiedetään, että eläkeikäiset eivät ole juomatavoiltaan yhtenäinen ikäryhmä: 65–69-vuotiaiden juomatavat muistuttavat heitä nuorempien tapoja, kun taas yli 80–vuotiaiden alkoholinkäyttö on maltillisempaa ja pidättyväisempää. Eläkeikäiset naiset käyttävät alkoholia sosiaalisesti (esim. ravintolassa), kun taas eläkeikäiset miehet käyttävät alkoholia usein yksin ja humaltuvat useammin kuin naiset. (ks. esim. Mäkelä et al., 2018) Alkoholin kohtuukäytön ja ongelmakäytön välistä rajaa ei ole helppo asettaa missään ikäluokassa; ei myöskään ikääntyneillä. Lisäksi ikääntyessä alkoholinkäytön riskiraja madaltuu. Alkoholin kohtuukäytöllä on tutkittu olevan myös terveydelle edullisia seurauksia erityisesti ikääntyneillä (Knott et al., 2015), mutta kohtuukäytön määrittämisen hankaluus tekee myös hyötykäytön arvioimisesta vaikeaa. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston mukaan noin joka kymmenes yli 65-vuotias juo liikaa alkoholia (Suomen ASH, 2017). Yli 65-vuotiaille on määritelty omat kohtuukäytön rajat: enintään 7 annosta viikossa ja maksimissaan 2 annosta kerralla. Päihdetyötä Suomessa tekevän Sininauhaliiton asiantuntijan (Erikson, 2017) mukaan ongelmallisesti alkoholia käyttävistä ikääntyneistä suurin osa (noin 2/3) on käyttänyt paljon alkoholia ison osan elämästään ja pienempi osa (noin 1/3) on aloittanut runsaamman alkoholinkäytön vasta eläköitymisen jälkeen. Ikäerityistä päihdetyötä tarvitaan Vasta viime vuosina on havaittu, että ikääntyneiden päihdetyössä tarvitaan nk. ikäerityisiä toimintamuotoja (Vilkko, Sulander, Laitalainen & Finne-Soveri. 2010), jotka huomioivat ikääntyneen elämäntilanteen erityistarpeineen kokonaisvaltaisesti ja moralisoimatta. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma näkee alkoholin käytön haittojen vähentämisen keskeisenä terveyseroihin vaikuttamisen keinona (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008). Käytännössä ikääntyneille päihteidenkäyttäjille tarjolla olevat palvelut vaihtelevat kunnittain. Yksi matalan kynnyksen toimintamuoto ikääntyneille päihteidenkäyttäjille on melko uusi mutta jatkuvasti laajeneva, Sininauhaliiton kehittämä Pilketoiminta (ks. Sininauhaliitto). Pilkeporukan tavoitteena on torjua ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien syrjäytymistä tarjoamalla asiakkaalle merkityksellinen yhteisö, vertaistukea, voimaannuttavia kokemuksia ja tarpeenmukaista palveluohjausta, ilman vaatimusta elämäntavan muuttamisesta (Pajunen & Laapio, 2015). Metropolian vanhustyön YAMK-koulutusohjelman opiskelija Jaana Väisäsen tutkimuksellinen kehittämistyö käsitteli Pilketoiminnan kehittämistä palveluohjauksen näkökulmasta. Opinnäytetyön perusteella Pilketoiminnan kehittämiseen tarvitaan lisää viestintää, laajaa verkostotyötä sekä resursseja, sillä Pilketoiminta on vielä osittain tuntematon toimintamuoto vanhustyön kentällä. Väisänen tarkasteli YAMK-opinnäytetyössään laadullisin menetelmin Pilketoimintaan liittyvien tahojen monisektorisia verkostotyöpajoja, joissa tuotettiin tietoa ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien palveluohjauksen haasteista ja kehittämisnäkökulmista. Tulosten perusteella Pilketoiminnassa tarvitaan runsaasti aikaa, pitkäjänteisyyttä sekä toistuvaa asiakkaan motivointia. Lisäksi tunnistettiin tarve laajalle, monisektoriselle vanhustyön verkostolle, jonka osana myös Pilketoimintaa voitaisiin tehdä tunnetuksi. Väisäsen työn perusteella Suomessa tarvitaan ikäerityisen päihdetyön toimintamuotojen jatkokehittämistä: Pilketoiminnan menestymisen ja laajenemisen näkökulmasta erityisesti monialainen, etsivä verkostotyö ja tiedottaminen ovat keskeisiä työkaluja. Voimmekin kysyä, kuinka moni mahdollisesti päihteitä käyttävien ikäihmisten parissa työskentelevistä osaa bongata potentiaalisen pilkeläisen ja ohjata häntä Pilketoimintaan? Kirjoittajat: Jaana Väisänen (geronomi YAMK) ja Eveliina Holmgren (lehtori, Metropolia AMK) Lähteet: Erikson, H. (15.2.2017) Ikääntyneiden päihteidenkäyttö - Kohtaaminen ja puheeksiotto. Powerpoint-esitys. Luettu 10.11.2019 sivuilta: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2656-Ikaantyneen_paihteidenkaytto-kohtaaminen_ja_puheeksiotto_Heidi_Eriksson.pdf Finsote-tutkimus: http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html Haarni, I. & Hautamäki, L. (2008). Ikääntyvät juomatavat: Elämänkokemus ja muuttuva suhde alkoholiin. Gaudeamus: Helsinki. Härkönen, J., Savonen, J., Virtala, E.,  &Mäkelä, P.(2017) Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016: Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki, THL. Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134585/URN_ISBN_978-952-302-873-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y Knott, C. S., Coombs, N., Stamatakis, E. ym. (2015). All cause mortality and the case for age specific alcohol consumption guidelines: Pooled analyses of up to 10 population based cohorts. BMJ; 350-384. Mäkelä, P., Härkönen, J., Lintonen, T., Tigerstedt, C., & Warpenius, K. (Eds.). (2018). Näin Suomi juo – Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/136800 Pajunen, T. & Laapio, M-L. (2015). Ihminen kelpaa sellaisena kuin on. Pilkeohjaajan käsikirja. Helsingin Diakonissalaitos. Sininauhaliitto n.d. Ikääntyneiden päihdetyö. Saatavilla: https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/ikaantyneiden-paihdetyo/  Sosiaali- ja terveysministeriö. (2008). Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008 – 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73658/Julk200816.pdf?sequence=1&isAllowed=y Suomen ASH (6.11.2017). Ikääntyneiden alkoholinkäyttö lisääntyy – taustalla yksinäisyyttä ja tarpeettomuuden tunnetta. Luettu 10.11.2019 sivuilta https://suomenash.fi/uutiset/2017/ikaantyneiden-alkoholinkaytto-lisaantyy-taustalla-yksinaisyytta-ja-tarpeettomuuden-tunnetta/ THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 5.9.2018). Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt, mutta edelleen yli puoli miljoonaa juo yli riskirajojen. Luettu 10.11.2019 sivuilta https://thl.fi/fi/-/suomalaisten-alkoholinkulutus-on-vahentynyt-mutta-edelleen-yli-puoli-miljoonaa-juo-yli-riskirajojen Vilkko, A., Sulander, T., Laitalainen, E., & Finne-Soveri, H. (2010). Miten iäkkäät suomalaiset juovat? Kirjassa Mäkelä, Pia, Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer (toim.) Suomi juo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino, Helsinki. s.152 Väisänen, J. (2019). Matalan kynnyksen Pilke ikääntyneille päihteidenkäyttäjille. Pilketoiminnan palveluohjauksen kehittämisnäkökulmia. Opinnäytetyö YAMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu.