Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä

Avainsana: RAI-arviointi

Yhteisöllinen asuminen 1/2: Turvaa ja vaikuttavuutta ikääntyneen toimintakykyyn RAI-arvioinnin avulla
http://Aasialaistaustaiset%20kaksi%20ikäihmistä%20hymyilee%20toisilleen.
10.12.2025
Heli Talja-Salo

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille esteettömän ja sosiaalisen ympäristön, joka voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä turvallisuutta. Se tukee toimintakykyä ja osallisuutta, mutta muistisairauden edetessä asumismuoto voi muuttua haasteelliseksi. Miten varmistetaan, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttavaa ja miten turvataan myös muistisairaan tarpeet? Tämä on kaksiosaisen Yhteisöllinen asuminen -kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Heli Talja-Salon ja Tea Berg-Heikkilän (2025) YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vastaako yhteisöllinen asuminen asiakkaan tarpeisiin. Tarkoitus oli kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella perehtyä siihen, miten yhteisöllinen asuminen vaikuttaa ikääntyneen toimintakykyyn RAI-mittarilla ja väheneekö yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemukset asumismuodossa. Asumispalvelun vaikuttavuuden tarkastelu on tärkeää, koska yhteisöllistä asumista ollaan lisäämässä kaikilla hyvinvointialueilla. Vuoden 2023 alusta sosiaalihuoltolaki (§21 b) velvoitti hyvinvointialueet järjestämään yhteisöllistä asumista ikääntyneille, joiden toimintakyky on heikentynyt korkean iän, sairauden tai muun syyn vuoksi (Sosiaalihuoltolaki 790/2022). Ratkaisu vastaa kasvavaan tarpeeseen, sillä väestön ikääntyessä yksinäisyys, turvattomuus ja avuntarve lisääntyvät. Yhteisöllinen asuminen sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palvelun asumisen väliin ja voi siirtää raskaampien palvelujen tarvetta (Edgren ym. 2024). Vaikuttavuus asiakkaalle Yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneen toimintakykyä monella tasolla: Esteettömyys lisää turvallisuutta ja rohkaisee liikkumaan ilman kaatumisen pelkoa. Sosiaalinen ympäristö vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoten ikääntyneille sosiaalisia verkostoja, mahdollisuuden päivittäiseen vuorovaikutukseen ja vertaistukeen, mikä lisää hyvinvointia ja elämänlaatua. Itsenäisyys ja valinnanvapaus säilyy, kun voi valita vetäytyykö omaan kotiin vai osallistuuko yhteiseen järjestettyyn toimintaan. Palveluiden läheisyys mahdollistaa itsenäisen toimijuuden ja yhteisö tuo turvaa. Arjen apu on lähellä. Yhteisössä on helpompi saada apua pienissä arjen asioissa, kuten kaupassa käynnissä tai teknisissä ongelmissa. Lisäksi lähellä olevat ihmiset voivat huomata nopeasti, jos jonkun vointi heikkenee. Taloudellisuus ja kestävyys toteutuvat. Yhteiset tilat ja lähellä olevat palvelut voivat myös tuoda etuja ja edistää kestävää kehitystä. Siivous- ja pesulapalvelu sekä yhteiset kauppaostokset kuljetuksineen, lehtitilaukset voivat tuoda taloudellisia säästöjä asukkaalle palveluista. Yhteisöllisen asumisen vaikuttavuus voi tarkoittaa positiivista muutosta asiakkaan toimintakyvyssä, terveydessä ja elämänlaadussa (Pitkänen ym. 2020:11). RAI-mittarilla voi seurata asiakkaan arkea, asumisviihtyvyyttä sekä palvelutarpeiden muutoksia. RAI-arvioinnin rooli RAI-arviointi (Resident Assessment Instrument) tekee palvelusta vaikuttavaa ja on aidosti asiakaslähtöistä. Se mahdollistaa yksilölliset palvelut, toimintakyvyn seurannan ja yksinäisyyden tunnistamisen sekä vahvistaa osallisuutta, kun arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa (Kakko ym. 2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yhteisöllisen asumisen asiakkaat ovat RAI-arvioinnin mukaan toimintakyvyltään lähellä kotihoidon asiakkaita ja kokevat elämänlaatunsa paremmaksi kuin ympärivuorokautisessa asumisessa. Yksinäisyyttä koettiin yhteisöllisessä asumisessa vähemmän kuin muissa asumismuodoissa. (Edgren ym. 2025: 3, 35, 40–46). RAI-arviointi mahdollistaa asiakkaalle: yksilölliset palvelut, kun suunnitelma tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan toimintakyvyn säännöllisen seurannan ja reagoinnin muutoksiin yksinäisyyden tunnistaminen mahdollistaa psyykkisen ja sosiaalisen tuen osallisuuden toteutumisen, kun RAI-arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, mikä vahvistaa toimijuutta ja luottamusta palveluihin (Kakko ym. 2024). RAI arviointi mittaa objektiivisesti yhteisöllisen asumisen vaikuttavuutta niin yksilön kuin asumisyksikön kohdalla sekä mahdollistaa tuen ja palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja toteutuksen seurannan sekä palveluyksiköiden tiedolla johtamisen. Muistisairaus yhteisöllisessä asumisessa Viimeisen vuoden aikana on käyty mediassa keskustelua muistisairaiden yhteisöllisestä asumisesta. Huolta on aiheuttanut liian huonokuntoisten ja muistisairaiden asukkaiden sijoittaminen yhteisölliseen asumiseen.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan vuonna 2023 puolet asukkaista on saanut dementia diagnoosin ja 70 %:lla on merkittävästi heikentynyt kognitio (Edgren ym. 2025: 3, 35, 40, 45). Yhteisöllisen asumisen tarjottu toiminta ja yhteisöllisyys voi tarjota tukea muistisairauden alkuvaiheessa, mutta sairauden edetessä tuki ja turva ei ole riittävä. Muistisairas ei välttämättä osaa hälyttää itselleen apua tai hakeutua yksikössä järjestettävään tarjottuun toimintaan. Ratkaisuna on RAI-osaamisen vahvistaminen ja menetelmät, Jotka tukevat muistisairaan osallisuutta, kuten selkokielinen viestintä rauhalliset arviointitilanteet ja omaisten osallistuminen (Amia Akatemia). Yhteisöllinen asuminen vastaa palvelurakenteen keventämisen tarpeisiin, mutta se ei saa olla säästökohde. Asukkaiden toimintakyvyn säännöllinen RAI-arviointi korostuu muistisairauksien kohdalla. Tärkeää on henkilöstön RAI-osaamisen jatkuva kehittäminen. Tulevaisuuden näkymät Yhteisöllinen asuminen on vielä kehittyvä asumisen muoto, ja tarvitsee ohjausta, siitä kenelle se on tarkoitettu ja mitä sen tulisi sisältää. Erilaisia ikääntyneille suunnattuja asumisen palveluja tarvitaan väestön ikääntyessä. Yhteisöllinen asuminen ei ole vain asumisen muoto vaan hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaja. Sen kehittäminen edellyttää selkeitä kriteerejä, säännöllistä toimintakyvyn arviointia ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostamista. RAI-tieto ohjaa tarvittaessa tuetumpiin palveluihin, mikä varmistaa, että palvelurakenne ei muutu säästökohteeksi, vaan aidosti tukee ikääntyneiden tarpeita. Osallistu keskusteluun, jotta varmistetaan, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttava asumisenmuoto ikääntyneille eikä vaan rakenteellinen ratkaisu! Miten sinä näet yhteisöllisen asumisen vaikuttavuuden asiakkaalle? Miten yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneen hyvinvointia ja turvaa myös muistisairaan tarpeet? Onko RAI-osaaminen riittävällä tasolla? Nyt on aika varmistaa, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttavaa eikä vain rakenteellinen ratkaisu! Teksti perustuu Tea Berg-Heikkilän ja Heli Talja-Salon YAMK-opinnäytetyöhön Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen vaikuttavuus RAI-arvioinnilla (Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu). Opinnäytetyö valmistui 26.11.2025 ja on luettavissa Theseuksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630139 Kirjoittaja Heli Talja-Salo, Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen (ylempi AMK), suuhygienistiyrittäjä, Amia-muistityön kehittäjä, yhteisöpedagogi, työyhteisökehittäjä (AMK). Lähteet Amia Akatemia: Muistisairaan ihmisen luotettava RAI-arviointi – osaatko vai oletatko? https://www.amia.fi/muistisairaan-ihmisen-luotettava-rai-arviointi Viitattu 24.11.2025 Edgren, Johanna & Aaltonen, Mari & Josefsson, Kim & Leppäaho, Suvi & Saske, Saana 2025. Työpaperi: 2025/054: Yhteisöllisen asumisen alkutaival kansallisten tiedonkeruiden valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/152512/URN_ISBN_978-952-408-618-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 24.11.2025. Edgren, Johanna & Häsä, Jokke & Asikainen, Janne & Aaltonen, Mari 2023. Iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2023. Iäkkään väestön palvelutarpeet vaihtelevat alueittain -yhteisöllinen asuminen on uusin tulokas palveluntarjonnassa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. THL Tilastoraportti 54/2024. Päivitetty 25.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149996/KORJATTU_Tilastoraportti_RAI_2023_10062025.pdf?sequence=5 Viitattu 25.11.2025. Kakko, Katri & Kauppinen, Sari & Havulinna, Satu 2024. Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa. Kehusmaa, Sari & Honkanen, Sari & Saukkonen, Petra (toim.). Toimintakäytännöt iäkkäiden palveluissa. Vanhuspalvelujen tila- seurannan tuloksia 2023. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 5/2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150082/URN_ISBN_978-952-408-324-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 30.6.2025. Pitkänen, Laura & Haavisto, Ira & Vähäviita, Pauliina &, Torkki, Paulus & Leskelä, Riikka-Leena & Komssi, Vesa 2018. Vaikuttavuus Sotessa. Suoritteista tuloksiin. Nordic Healthcare Group. https://nhg.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vaikuttavuus-sotessa-suoritteista-tuloksiin.pdf Viitattu 24.11.2025. Sosiaalihuoltolaki 790/2022. Annettu Helsingissä 26.8.22 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220790 Viitattu 24.11.2025.

Lue lisää

Osaaminen, motivaatio ja koulutus RAI-arviointitiedon hyödyntämisessä
18.4.2024
Liisa Kela

RAI-arviointeja on tehty Suomessa jo yli 20 vuoden ajan. Edelleen käy kuitenkin ilmi, että RAI-arviointitietoa ei joko hyödynnetä tai sitä ei osata hyödyntää niissäkään organisaatioissa, joissa se on ollut pitkään käytössä. RAI-arviointitiedon luotettavuus syntyy osaamisesta ja näyttää siltä, ettei organisaatioissa vieläkään satsata riittävästi koulutukseen.  RAI-arviointiosaamisen puute ja se, ettei yksikössä käsitellä RAI-tietoa, vähentää motivaatiota tehdä laadukkaita RAI-arviointeja. RAI-arviointivälineistö (Resident Assessment Instrument) on standardoitu havainnoinnin ja tiedonkeruun väline, jota käyttämällä iäkkäiden toimintakykyä ja palvelutarpeita voidaan arvioida kattavasti ja yhdenmukaisesti (THL 2023a). Suomessa RAI-arviointivälineistön käyttö tuli lakisääteiseksi  Vanhuspalvelulain mukaisesti keväällä 2023 iäkkäiden säännöllisissä sosiaalipalveluissa. RAI-arviointitietoa käytetään paitsi iäkkään henkilön yksilöllisen hoidon suunnittelussa, myös laajemmin hyvinvointialueilla tiedolla johtamisen työkaluna. RAI-vertailutiedon avulla voidaan arvioida palveluja ja kehittää toimintaa. Hoitotyössä ammattilaiset voivat käyttää RAI-arviointitietoa oman toimintansa tueksi ja kehittämiseksi. (Laatikainen 2021: 4.) RAI-arviointitiedon käyttäminen edellyttää luotettavasti ja yhdenmukaisesti toteutettuja RAI-arviointeja. Osaamisen merkitys RAI-arviointitiedon luotettavuus edellyttää iäkkään henkilön fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiosaamista. Arviointiosaamiseen liittyy myös kyky havainnoida ja kuulla iäkästä henkilöä ja hänen läheistään. RAI-arviointiosaaminen on jatkuva prosessi aloittelijasta asiantuntijaksi. Jatkuvan oppimisen ajatus ylläpitää motivaatiota ja itseohjautuvuutta.  Oppimisen kannalta on tärkeää, että aloittelija saa tutustua rauhassa RAI-arviointivälineistöön ja opetella pikkuhiljaa toisen ammattilaisen rinnalla. Lähijohtajan vastuulla on järjestää mahdollisuus kouluttautumiseen ja hän tukee työntekijää ammatillisessa kasvussa. Myös lähijohtajat tarvitsevat lisää koulutusta ja osaamista, jotta he voisivat tukea ammattilaisia RAI-tiedon hyödyntämisessä. (Heikkilä &Hammar & Sohlman & Andreasen & Finne-Soveri 2015: 46–47; Kuha & Niemelä & Vähäkangas & Kanste 2023: 302–304). Motivaation merkitys Sisäinen motivaatio työssä syntyy psykologisten perustarpeiden tyydyttymisestä. Itseohjautuvuutta tukemalla lähijohtaja voi kannustaa ammattilaista suunnittelemaan työtään yhdessä oman asiakkaansa kanssa, jolloin tekemistä ei määrittele ulkoinen pakko. Riittävän osaamisen varmistamisella tuetaan ammattilaisen pystyvyyttä – hän osaa toteuttaa RAI-arvioinnin ja hyödyntää yhteistyössä moniammatillisesti saatua tietoa asiakkaan hoidon suunnittelussa.  Motivaatiota lisää myös se, kun ammattilainen saa kokemuksen hyväntekemisestä asiakkaalle. RAI-arviointi voi myös motivoida ammattilaista suunnittelemaan työtään paremmin asiakkaan parhaaksi. (Martela & Jarenko 2016: 17–18; Stolle & Wolter & Roth & Rothgang 2014: 613). Lähijohtajan vastuulla on huolehtia siitä, että arvioinnin tekemiseen on tarpeeksi aikaa ja riittävät, asianmukaiset laitteet arvioinnin tekemistä varten. Koulutuksen merkitys RAI-arviointivälineistön käyttöä varten on oltava riittävästi koulutusta ja lähijohtajan vastuulla on mahdollistaa koulutukseen osallistuminen. Pelkkä lähijohtajan tarjoama tuki ei kuitenkaan riitä, vaan ammattilaisella on oltava halu oppia ja kehittyä työssään. Tukena voi käyttää esimerkiksi kaikille avoimia RAI-verkkokoulun kursseja (THL 2023b). Vertaistuki on tärkeä oppimisen edistäjä ja motivaation synnyttäjä. Kauan RAI-arviointivälineistöä käyttäneiltä toivotaan vertaistukea arvioinnin hyödyistä ja tiedon soveltamisesta. Organisaatiot voisivat tehdä enemmän yhteistyötä jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Lähteet Kuha, Suvi & Niemelä, Katriina & Vähäkangas, Pia & Kanste, Outi 2023. Johtajien näkemyksiä RAI-tiedon hyödyntämisestä ikääntyneiden kotihoidossa vuosina 2013–2022. Gerontologia 4 (295–313). <https://journal.fi/gerontologia/article/view/127911> Viitattu 17.12.2023. Laatikainen, Tiina 2021. Esipuhe. Teoksessa Heikkilä, Rauha & Mäkelä, Matti & Havulinna, Satu & Hietaharju, Pauliina & Lind, Maarit & Noro, Anja (toim.). Valoisa tulevaisuus – RAI-vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 9/2021. Martela, Frank & Jarenko, Karoliina 2016. Draivi Voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Helsinki: Talentum Stolle, Claudia & Wolter, Annika & Roth, Günter & Rothgang, Heinz 2015. Improving health status and reduction of institutionalization in long-term-care – Effects of the Resident Assessment Instrument -Home Care by degree of implementation. International Journal of Nursing Practice. <Improving health status and reduction of institutionalization in long‐term care—Effects of the Resident Assessment Instrument‐Home Care by degree of implementation - Stolle - 2015 - International Journal of Nursing Practice - Wiley Online Library> Viitattu 17.12.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023a. Tietoa RAI-järjestelmästä.  Tietoa RAI-järjestelmästä Viitattu 17.12.2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023b. THL:n RAI-verkkokoulu THL:n RAI-verkkokoulu Viitattu 17.12.2023. Kirjoittaja: Liisa Kela, sairaanhoitaja (YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lue lisää

Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
17.1.2023
Essi Holopainen

Vuoden 2030 ennusteen mukaan yli 65-vuotiaita on jo 1,5 miljoonaa Suomen väestöstä. Tarve ympärivuorokautiselle hoivalle kasvaa, ja noin joka viides yli 85-vuotias ikääntynyt tulee tarvitsemaan tehostettua palveluasumista. Jotta laadukasta hoitoa ja palveluita pystytään tarjoamaan, tarvitaan keinoja arvioida ikääntyneiden voimavaroja ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Vuonna 2020 Helsingin kaupungin alueella toimi 23 palveluntuottajaa. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä oli 62 ja vuoden loppuun mennessä noin 48 %:lle ympärivuorokautisen hoivan 75-vuotta täyttäneistä asiakkaista, oli tehty RAI-arviointi. (THL 2021: Matikainen 2021: 72.) Vuoden 2020 aikana vanhuspalvelulakiin tehtyjen muutosten vuoksi kaikkien kuntien tulee ottaa käyttöön RAI-arviointivälineistö iäkkään henkilön toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa viimeistään 1.4.2023 (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012). RAI-arviointivälineistö (Resident Assessment Instrument) on havainnoinnin ja tiedonkeruun väline, jolla pyritään selvittämään ikääntyneiden palveluiden ja hoidon tarvetta. RAI-välineistö antaa tietoa ikääntyneen muuttuneesta toimintakyvystä ja voimavaroista ikääntyneen hoitoon osallistuville henkilöille. (THL 2021). Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Ympärivuorokautisen hoivan piiriin kuuluu henkilöitä, joilla on jatkuva tarve ympärivuorokautiseen huolenpitoon. (Kuntaliitto 2020). Ympärivuorokautinen hoiva on sosiaalihuoltolain alaista asumispalvelua, jota toteuttaessa on huomioitava, että sen piirissä oleva henkilö saa tarpeenmukaiset kuntoutus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301 § 21). Työntekijöiden kokemus RAI:sta RAI-arvioinnin tarkoitus on vahvistaa asiakkaan palvelujen ja hoidon suunnittelua sekä järjestämistä oikea-aikaisesti. Opinnäytetyössäni selvitin lomakekysellyllä kahden ympärivuorokautisen hoivan yksikön, Itäkeskuksen palvelutalon ja Myllypuron seniorikeskuksen, henkilöstön osaamista RAI-arviointivälineen käytössä, ja heidän kokemustaan sen hyödyntämisestä työssään. Kyselyyn vastanneita oli viidestä eri ammattiryhmästä.  Työssäni kysyttiin ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöltä, millainen on heidän oma kokemuksensa RAI-osaamisestaan, miten he hyödyntävät RAI:ta työssään ja millaista tietoa he siitä kokevat tarvitsevansa. Kuviosta 1 ilmenevät RAI:sta saadut tiedot henkilökunnan kokemana. Ammattiryhmittäin yli puolet kokee RAI-arviointijärjestelmästä olevan apua työssään. Kyselyyn vastanneista suurin osa (42 %) ei osannut sanoa miten hyödyntää RAI-arviointia päivittäisessä työssään. Heistä kuitenkin 30 % koki, että RAI voisi auttaa heitä työssään melko hyvin. Vastanneista 15 % koki, että RAI:n hyödyt ovat melko vähäiset ja 8 % erittäin vähäiset päivittäisessä työssään. Vastauksissa korostui, että RAI:sta saadaan tietoa asiakkaiden palvelutarpeesta ja hoitoisuudesta. Yleisesti vastaajat kokivat, että RAI-arviointi antaa kokonaisvaltaisesti tietoa asukkaan voimavaroista ja toimintakyvyn ulottuvuuksista. Kuviossa 2 esitellään, kuinka moni henkilökunnasta kokee, että RAI:sta on apua työhön. "Käytän sitä hoitosuunnitelman pohjana. Sieltä poimin asukkaan vahvuuksia, sekä missä hän tarvitsee apua. Tällöin myös hyvä ajankohta haastatella omaisia." "Tulostan uudet mittarit ja vertaan edellisiin puolen vuoden takaisiin tuloksiin (ellei voinnin merkittävän muutoksen takia arviointia ole tehty uudelleen lyhyemmällä välillä) Jos asukkaalla toimintakyky on heikentynyt siltä osin, että kyseisellä henkilöllä on mahdollista kuntouttaa yhtä hyväksi kuin aikaisemmin." Vastausten perusteella 27 % koki tärkeäksi RAI-arvioinnin tekemisen yhdessä toisen henkilön kanssa. Tätä mieltä olivat myös ne, jotka eivät olleet RAI-arviointeja tehneet koskaan. Yksiköissä RAI:n käyttöaika oli suoraan verrannollinen hoitotyön työkokemuksen kanssa. "Toisen työkaverin näkemystä, liikkumisosioissa mm. fysioterapeutin arviota, sh:n lääkitys ja diagnoosein tarkistelussa." Koulutusta toivotaan Kyselyyn vastanneista 65 % osallistuu RAI:n tekoon omassa yksikössä. Ammattiryhmästä riippumatta 52 % vastanneista toivoi lisää koulutusta. He kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta RAI:n käyttöön, raporttien hyödyntämiseen ja RAI-mittareiden kertaamiseen. Vastauksista esiin tuleva koulutustarve on ilmeinen, varsinkin kun RAI-arviointi koskettaa huomattavaa osaa koko henkilöstöstä. "Koen tarvitsevani lisää koulutusta RAI mittariraporttien hyödyntämisestä ja tulkitsemisesta." "Miten järjestelmää käytetään?" "Kaipaisin ehkä lisää tieto RAI-mittari tietojen tulkitsemisesta." Vastausten mukaan Itäkeskuksen palvelutalon ja Myllypuron henkilöstö koki oman RAI-osaamisen lähtökohtaiseksi melko hyväksi. Vastaajajoukko oli suhteellisen pieni, eikä sen perusteella ole merkityksellistä tehdä eri ammattiryhmien osaamistason välistä vertailua. Pidempi hoitotyön työkokemus nousi vastausten perusteella merkittävimmäksi osaamista nostavaksi tekijäksi, jota sinänsä voi pitää odotettavana tuloksena. Huomion arvoista on, että noin puolet vastaajista kokee osaavansa tehdä RAI-arvioinnin oikein. Merkityksellistä oli, että suurin osa henkilöstöstä koki, että RAI-arvioinnista olisi apua heidän työssään ja siitä saadut raportit ja mittarit ovat hyödyllisiä. Kaikissa ammattiryhmissä toivottiin lisää RAI-koulutusta tulosten hyödyntämiseen. Myös aikaresursseja toivottiin lisää RAI:n tekemiseen. Henkilöstöltä löytyi halua ja intoa kehittää omaa RAI-osaamista tulevaisuudessa. Tahtotilana on hyvien toimintatapojen löytäminen henkilökunnan RAI-osaamisen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Kirjoitus perustuu vanhustyön ylemmän AMK:n opinnäytetyöhön RAI henkilöstön työvälineenä arviointivälineen hyödyntäminen seniorikeskuksissa. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022, vanhustyön ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kirjoittaja Essi Holopainen, fysioterapeutti (AMK) ja valmistuva vanhustyön (ylempi AMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Kuntaliitto 2020. Asumispalvelut ja laitoshoito. Päivitetty 2.12.2020. Viitattu 18.11.2022. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012). Annettu Helsingissä 9.7.2020. Viitattu 18.11.2022. Laki sosiaalihuollosta 130/2014. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetty 30.12.2014. Viitattu 18.11.2022. Matikainen, Kristiina 2021. Ulkoistetun palvelun strateginen johtaminen RAI-tunnuslukuja hyödyntäen. Teoksessa Heikkilä, Rauha & Mäkelä, Matti & Havulinna, Satu & Hietaharju, Pauliina & Lind, Maarit & Noro, Anja (toim.) Valoisa tulevaisuus. RAI-vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Tietoa RAI-järjestelmästä. Päivitetty 30.09.2021. Viitattu 18.11.2022.

Lue lisää