Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä

Avainsana: ikääntyminen

Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
1.4.2019
Riikka Hautio

Suomen väestö ikääntyy ja väestörakenne muuttuu. Väestön ikääntyessä apua tarvitsevien ja toimintakykyvajeita omaavien määrä kasvaa. Lisääntyvään hoivan ja huolenpidon tarpeeseen voidaan varautua asiakaslähtöisiä palveluita sekä omaishoitoa kehittämällä. Tutkimusten mukaan omaishoitoperheiden saamat tukipalvelut ovat yhteydessä hoitajan jaksamiseen ja jaksamisongelmat koskevat erityisesti ikääntyneitä omaishoitajia. Tämä kirjoitus perustuu vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli selvittää omaishoitajien toiveita ja odotuksia etäpalvelusta sekä kehittää yhteiskehittelyn menetelmin omaishoitajien tarpeisiin vastaava asiakaslähtöinen etäpalvelu. Tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistui työntekijöitä Helsingin kaupungin Läntisestä omaishoidon toimintakeskuksesta ja Riistavuoren monipuolisesta palvelukeskuksesta sekä omaishoitajia yhdestä omaishoitoryhmästä. Omaishoito vähentää kodin ulkopuolisessa hoivassa vietettyä aikaa ja siten vähentää painetta lisätä julkisia sosiaali− ja terveyspalveluita. Omaishoidon vahvistamisen lisäksi tulevaisuudessa panostetaan teknologian lisäämiseen kaikilla toimialoilla. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvat kaikenikäisten omaishoidon tukeminen ja kotona asumisen tukeminen sekä julkisten palveluiden käyttäjälähtöiset ja digitaaliset toimintatavat. Hoivapalveluissa asiakkaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat yleensä vähäisiä. Toiminta on suunniteltu organisaatioiden toiminnan tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta. Omaishoitajien keskeinen odotus palvelujärjestelmässä on tulla huomioiduksi, saada apua ja tietoa sekä vaikuttaa niiden sisältöön. Aiempien tutkimusten mukaan ikääntyneet eivät käytä palveluita, jos ne eivät vastaa heidän tarpeisiinsa tai jos he ovat tyytymättömiä palveluun. Etäpalvelu on uudenlaista palvelua Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistavoitteena on uudistaa sähköisiä, kotiin asiakkaan toimintaympäristöön vietäviä asiakaslähtöisiä palveluita. Teknologian hyödyntämisen lähtökohtana tulee olla ikääntyneen omatoimisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisääminen ja tukeminen sekä palveluiden parantaminen. Etäpalvelulla tarkoitetaan teknologian mahdollistavaa kotiin saatavaa vuorovaikutteista palvelua, jossa asiakas ja palveluntuottaja ovat kuva- ja puheyhteydessä toisiinsa tabletin välityksellä. Yhteiskehittelyn tuloksena toteutettiin etäpalvelukokeilu, jossa omaishoitajille tarjottiin kolmen kuukauden ajan etälaitteen välityksellä sosiaaliohjaajien ja fysioterapeuttien ohjaamia liikuntatuokioita ja erilaisia keskusteluryhmiä kolmen kuukauden ajan. Etäryhmät kokoontuivat keskimäärin 2−3 kertaa viikossa. Omaishoitajat kokivat etälaitteenkäytön helpoksi ja yksinkertaiseksi, ja heillä oli hyvät mahdollisuudet osallistua etäryhmiin. He olivat sitoutuneet palvelun käyttämiseen ja osallistuminen jäi väliin vain välttämättömien menojen vuoksi. Liikuntaa ja vertaistukea etäryhmistä Omaishoitajat kokivat, että heidän tarpeitaan oli kuultu ja ne näkyivät palvelussa. Kokeilun aikana etälaite otettiin esiin keittiön pöydälle ryhmien ajaksi. Omaishoitajat kokivat etäpalvelun soveltuvan erityisen hyvin liikuntaryhmien toteuttamiseen ja ohjaajan ohjeet näkyivät siinä hyvin. He kokivat liikunnan lisääntyneen arjessa ja liikuntahetket toivat virkistystä ja jaksamista arkeen. Erilaiset teemat ja keskusteluryhmät olivat myös tärkeitä ja näkökulmia avartavia. Vertaistuen merkitys tunnistettiin henkisen tuen voimavarana ja siinä korostui oma jaksaminen. Asioiden ja tunteiden jakaminen samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa oli tärkeää. Erilaisista perhetilanteista riippumatta mieltä painavat asiat koettiin yhteisinä. Vertaistuen mahdollisti luottamuksellinen ilmapiiri, joka omaishoitajien mukaan syntyi muiden omaishoitajien ja heidän perhetilanteidensa tuntemisesta Etäryhmissä ryhmänohjaajan tehtävä oli olla ammattitaitoinen, asiantunteva ja turvallinen ihminen, joka samalla huolehti ryhmän kulusta. Ohjaajan tuttuudella ei ollut merkitystä. Aiempien tutkimusten mukaan luottamus palveluihin syntyy kohtaamisista työntekijöiden kanssa sekä kokemuksista palveluiden käyttämisessä. Tulevaisuuden etäpalvelu Tulosten mukaan omaishoitajien arjessa jaksamista voidaan tukea asiakaslähtöisen, tarpeisiin vastaavan etäpalvelun avulla. Mahdollisuutta ottaa yhteys palvelukeskuksen hoitajaan tai muihin omaishoitajiin pidettiin tärkeänä erityisesti virka-ajan ulkopuolella. Tulevaisuuden etäpalvelun omaishoitajat kohdentaisivat perheille, joissa kotoa pois lähteminen on vaikeutunut, tarvitaan enemmän liikuntaa tai sosiaalista kanssakäymistä. Etälaitteen käyttö jaksottaisena tarjoaisi virkistymismahdollisuuden erilaisten teemojen mukaisesti useammille käyttäjille. Etälaitteen toiminta, virheettömät kuva- ja ääniyhteys nähtiin ensiarvoisen tärkeinä. Kirjoittaja: Riikka Hautio, opiskelija, vanhustyön ylempi AMK -tutkinto-ohjelma Lähteet: Hautio, Riikka 2019. Voimavaroja omaishoitoperheiden arkeen: Asiakaslähtoistä etäpalvelua kehittämallä. Opinnäytetyö YAMK. Metropolia ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteessa: <http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143032> I&O Kärkihanke (n.d). Kärkihankkeet ja säädösvalmistelu. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O). Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavana osoitteessa <http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito>. Luettu 26.1.2019 Kehusmaa, Sari 2014. Hoidon menoja hillitsemässä -Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 131. Tampere Laatusuositus 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6. Saatavana osoitteessa <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80132>. Luettu 6.2.2019 Mikkola, Tuula 2009. Sinusta kiinni -Tutkimus puolisohoivan arjen toimijuuksista. Diakoniaammattikorkeakoulun julkaisuja A tutkimuksia 21. Diakonia ammattikorkeakoulu. Juvenes Print Oy: Tampere. Ring, Marjo, Laulainen, Sanna & Rissanen, Sari 2016. Omaishoito psykologisena sopimuksena. Gerontologia-lehti 30(4) 198−210. Valtiovarainministeriö (n.d.) Saatavilla osoitteessa <http://vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut/> Luettu 14.1.2018. Zechner, Minna 2010. Informaalihoiva sosiaalipoliittisessa kontekstissa. Acta Universitatis Tamperensis 1543. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print:Tampere.

Lue lisää

Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
31.1.2019
Elisa Pitkänen

Väestön ikärakenteen muutos, asiakasmäärien kasvu sekä julkisten resurssien määrä luovat muutospaineita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Resurssien käyttöön, palveluiden tuottavuuteen sekä kokonaisvaltaiseen asiakkuuden ymmärtämiseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, kenen näkökulmasta palveluita tuotetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksiin voidaan jatkossa varautua asiakaslähtöisyyden kehittämisellä. Asiakaslähtöisillä toimintamalleilla on mahdollista vastata palveluiden vaikuttavuuteen, kustannustehokkuuteen sekä asiakas- että työntekijätyytyväisyyteen. (Virtanen ym. 2011: 7-8.) Vanhustyön ylempään AMK -tutkintoon kuuluvan tutkimuksellisen kehittämistyöni tavoitteena oli vahvistaa Sipoon kunnan asiakas- ja palveluohjaus Treffipisteen työntekijöiden ymmärrystä asiakaslähtöisyydestä. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa työntekijöiden ymmärrystä siitä, kuinka asiakaslähtöisyys tulisi ottaa huomioon, kun kehitetään uutta palvelumuotoa. Työpajatyöskentelyn avulla pyrimme luomaan yhteistä näkemystä asiakaslähtöisyydestä sekä löytämään keskeisimpiä kehittämiskohteita, joiden avulla Treffipisteen toimintaa voidaan lähteä kehittämään asiakaslähtöisempään suuntaan. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen edellyttää asiakkaan kuuntelemista Asiakaslähtöisyydessä on kyse siitä, että asiakas ei ole ainoastaan palveluiden käyttäjä, vaan hän on alusta asti mukana suunnittelemassa ja kehittämässä palveluita itselleen. Lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Lisäksi asiakkaan mielipiteet sekä toiveet otetaan huomioon. Merkitykselliseen rooliin nousevat asiakkaan voimavarat, itsemääräämisoikeus sekä valinnanvapaus. Asiakaslähtöisyys edellyttää tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Voidaan käyttää termiä ”kumppanuusrooli”, joka edistää asiakkaan voimaantumista ja elämän hallintaa. (Keronen 2013.) Palveluohjaus on ollut osa suomalaista palvelujärjestelmää jo useita vuosikymmeniä. Vaikka palveluohjausta on kehitetty vuosien saatossa, käsitteet, muodot ja rakenteet ovat pysyneet kuitenkin lähes muuttumattomina jo 1900-luvun alusta lähtien. (Hänninen 2007: 11.) Viime vuosina on lähdetty kehittämään palveluohjauksen mallia, joka korostaa asiakaslähtöisyyttä. Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus on yksi uusimmista palveluohjauksen malleista. Sen tavoitteena on yhden luukun periaate, jonka tarkoituksena on se, että asiakas saa kaiken tarvitsemansa ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Asiakkaan ei siis itse tarvitse tietää, mistä ja miten palvelua haetaan. Yksi yhteydenotto riittää, ja asiakkaan tilannetta lähdetään selvittämään. (STM 2017: 6, 17.) Asiakaslähtöisyyden toteutuminen edellyttääkin asiakkaan kuuntelemista, ei vain kuulemista. Asiakkaan tilanne tulisi selvittää kokonaisvaltaisesti heti ensimmäisessä kohtaamisessa, mikä vaatii työntekijältä taitoa kuunnella asiakasta. Lisäksi asiakkaan tuottamaa tietoa tulee myös osata käsitellä, ja tätä varten työntekijällä tulisikin olla riittävästi osaamista. Keskitetyssä asiakas- ja palveluohjauksessa korostuu asiakaslähtöisyys Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus on keskeinen osa ikääntyneiden palvelujärjestelmää. Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus toimii apua tarvitsevan ikäihmisen neuvontapisteenä ja tarvittaessa palveluiden järjestäjänä, koordinoijana sekä palvelupolun seuraajana. Keskitetyssä asiakas- ja palveluohjauksessa työskentelee moniammatillinen tiimi, joka mahdollistaa sen, että asiakkaan tilannetta lähtee selvittämään asiaan erikoistunut työntekijä. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna asiakas saa jatkossa palveluita yhdestä paikasta ja palvelut ovat helpommin saatavilla. (STM 2016: 10-11.) Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus mahdollistaa kokonaisvaltaisen asiakkuuden ymmärtämisen, joten voidaankin todeta, että keskitetyssä asiakas- ja palveluohjauksessa korostuu asiakaslähtöisyys. Palveluita suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja palvelut ovat lähtöisin asiakkaan tarpeista. Tällä on merkitystä varsinkin asiakastyytyväisyyteen, mutta myös palveluiden vaikuttavuuteen. Keskitetyllä asiakas- ja palveluohjauksella on lisäksi merkitystä työntekijöiden tyytyväisyyteen, sillä uuden toimintamallin myötä päällekkäisen työn tekeminen vähentyy. Resurssien oikea kohdentaminen ja tarpeisiin vastaavat palvelut vaikuttavat kustannustehokkuuteen. Asiakaslähtöisyys keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen perustaksi Asiakaslähtöisyys tulisikin ottaa keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen perustaksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakas otetaan alusta asti mukaan häntä koskeviin päätöksentekoihin. Asiakas ymmärtää oman tilanteensa ja yhdessä työntekijän kanssa asiakas suunnittelee omiin tarpeisiinsa sopivat palvelut. Tämä vaatii työntekijältä asiakkaan kuuntelemista sekä molemminpuolista ymmärrystä. Lisäksi työntekijällä tulee olla osaamista nähdä asiakas kokonaisvaltaisesti. Jotta asiakas ja työntekijät pystyvät toimimaan moitteettomasti, organisaation palveluiden kriteerien on oltava läpinäkyviä. Palveluiden on oltava helposti saatavilla, ja niistä on tiedotettava. Asiakaslähtöisyyden kehittäminen asiakas- ja palveluohjauksessa vaatii toiminnan jatkuvaa arviointia, jota voidaan tehdä esimerkiksi asiakaspalautteen avulla. Kun asiakaslähtöisyys otetaan keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen perustaksi, asiakas tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Asiakas tuntee itsensä tärkeäksi ja huomioiduksi. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin, jolloin tarve ja palvelut kohtaavat. Asiakaslähtöisyyden toteutumisen myötä luottamus palveluntuottajaa kohtaan kasvaa ja asiakas voi tuntea olonsa turvalliseksi. Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön "Treffipisteen (Treffi.) asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen osana ikääntyneiden palveluita Sipoossa − asiakaslähtöisyyttä vahvistamassa". Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja: Elisa Pitkänen, opiskelija, vanhustyön ylempi AMK -tutkinto-ohjelma Lähteet: Hänninen, Kaija 2007. Palveluohjaus: asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Stakesin raportteja 20/2007. Helsinki. Keronen, Merja 2013. Asiakaslähtöisyys – olennainen tekijä sosiaalihuollossa. Tesso – sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti. Saatavana osoitteessa: <https://tesso.fi/artikkeli/asiakaslahtoisyys-olennainen-tekija-sosiaalihuollossa>. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Kärkihanke: kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa 2016–2018. Hakujulistus 6.5.2016. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016: 32. Helsinki. Saatavana osoitteessa: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74908/Rap_2016_32.pdf>. Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017: 6. Helsinki. Saatavana osoitteessa: <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf>. Virtanen, Petri & Suoheimo, Mari & Lamminmäki, Sara & Ahonen, Päivi & Suokas Markku 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Helsinki. Saatavana osoitteessa: <https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/matkaopas.pdf>.

Lue lisää

Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
11.6.2018
Geroblogin bloggaajat

”Mitä enemmän elämämme kaventuu esimerkiksi iän tai sairauden myötä, sitä enemmän olisi tarpeen laajentaa kokemusmaailmaamme taiteen ja leikin avulla. Kokemukset itsestä luovana olentona voivat rikastaa elämää ja mielikuvitus laajentaa sen ulottuvuuksia arjen rajoitteiden ohi.” Näin kirjoittaa tuoreessa blogipostauksessaan Metropolia AMK:n lehtori, FT Laura Huhtinen-Hildén. Metropolian toteuttamassa Kohti luovaa arkea - kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä -tutkimushankkeessa selvitettiin, mikä vaikuttaa vanhustyön työntekijöiden mahdollisuuksiin hyödyntää työssään luovuutta, taidetoimintaa ja kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa. Tutkimuksessa haastateltiin 14:ää erilaisissa vanhustyön tehtävissä toimivaa työntekijää. Haastateltujen vanhustyön ammattilaisten kokemukset kertovat, että luovuus voi olla monella tavalla läsnä iäkkään ihmisen ja yhteisön elämässä. Tärkeää vanhustyön kehittämisessä on jokaisen työntekijän oman luovuuden löytäminen ja ammattikuvan kehittäminen niin, että herkkyys, luovuus ja vuorovaikutus kuuluvat ammattitaidon ytimeen. Lauran kirjoitus on julkaistu Tikissä-blogissa 5.6.2018. Tikissä-blogi käsittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Metropoliassa.

Lue lisää

Kuuluuko kaikille?
15.5.2018
Eveliina Perttu ja Kaisa Sjöholm

Mitä jos joutuisit jokapäiväisessä elämässäsi koko ajan pinnistelemään, jotta tiedät mistä esimerkiksi palvelupisteen virkailija, lääkäri tai omainen puhuu. Jaksaisitko aina kysyä uudelleen, pyytää puhumaan kasvokkain, selkeämmin tai kuuluvammalla äänellä? Toivoisitko, että sinulle huudetaan? Turhautuisitko tai pelkäisitkö, että sinua pidetään tyhmänä? Ryhtyisitkö välttämään sosiaalisia tilanteita? Kuuloliitto on nimennyt vuoden 2018 esteettömyyden teemavuodeksi. Tavoitteena on tuoda julki sitä, missä asioissa ja tilanteissa kuulovammaiset tulisi ottaa paremmin huomioon. Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät tilanteet ovat jokaiselle kuulovammaiselle tuttu asia, mutta onko näin myös muiden kohdalla? Esteettömyys ei ole ainoastaan fyysisten esteiden raivaamista, vaan myös sen varmistamista, että kaikilla on mahdollisuus osallistua, vammasta tai sairaudesta huolimatta. Jos esteettömyysasioiden ei koe koskettavan itseään, on hyvä muistaa, että kukaan ei ikääntyessään säästy kuulon alenemalta tai muilta aistien tai liikuntakyvyn rajoitteilta. Eikä aina edes tarvitse odottaa vanhenemista. Joka kolmannella 80-vuotiaalla on normaalia keskustelua haittaava kuulovika Sisäkorvan, kuulohermojen ja aivojen vääjäämätön rappeutuminen johtuu luonnollisen vanhenemisen lisäksi perintötekijöistä sekä melu- ja muiden vaurioiden aiheuttamista rappeutumista. Joka kolmannella 80-vuotiaalla on normaalia keskustelua haittaava kuulovika. Kuulon aleneminen tapahtuu yleensä pikkuhiljaa. Vähitellen se alkaa nakertaa normaalia elämää, koska huonosti kuuleva ryhtyy välttelemään sosiaalisia tilanteita. Mitä suurempi kuulon alenema, sitä suurempi on taipumus vältellä muita ihmisiä. On tärkeää, että henkilö saa apua kuulon korjaamiseen ajoissa. Jos kuuloaivokuori ei saa virikkeitä, saattavat muutkin aivojen osat rappeutua normaalia nopeammin. Hoitamaton kuulovamma saattaa aiheuttaa eristyneisyyden lisäksi masennusta ja jopa dementiaa. Kasvokkain, rauhallisesti ja selkeästi artikuloitu puhe on helpompi kuulla Meistä jokainen voi osaltaan helpottaa huonosti kuulevan elämää, kiinnittämällä huomiota omaan tapaansa kommunikoida. Hiljaisessa ympäristössä, kasvokkain, rauhallisesti ja selkeästi artikuloitu puhe on helpompi kuulla. Koska kuulon alenema ei näy ulospäin, kannattaa pyrkiä aina kommunikoimaan mahdollisimman kuuloystävällisesti. Ammattilaisen on tärkeää osata tunnistaa kuulon alenemasta viestivät merkit ja tuntea keinot asian helpottamiseksi. Ei ole syytä jättää ketään paitsi toiminnasta tai elämyksestä kuulon alentuman vuoksi. Muutamalla yksinkertaisella keinolla voi parantaa huonosti kuulevan henkilön kokemusta, elämystä ja jopa elämänlaatua merkittävästi. Alle olemme koonneet kokemustemme ja oppimamme pohjalta vinkkejä huonosti kuulevan kanssa toimimiseen: Puhu selkeästi artikuloiden ja rauhallisesti Älä huuda. Huutaminen voi sattua korviin ja kuulostat vihaiselta. Avusta tarvittaessa kuulolaitteen käytössä taitojesi mukaan -älä avusta, jos et osaa. Huolehdi, että induktiosilmukka tilassa toimii ja kuulokojetta käyttävät ovat säätäneet laitteensa vastaanottamaan oikeaa taajuutta. Huolehdi myös, että puhuja osaa käyttää mikrofonia induktiosilmukkaan sopivalla tavalla. Kuulemisen helpottamiseksi on jo pitkään ollut markkinoilla erilaisia kuulolaitteita. Näiden käyttämisessä on kuitenkin omat niksinsä, jotka sekä käyttäjän, että hänen kanssaan tekemisissä olevien henkilöiden on hyvä tietää. Kuulokoje tulee pitää puhtaana ja patterit täytyy muistaa vaihtaa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on yllättävän haastavaa. Nykyteknologian avulla löydetään jatkuvasti uusia keinoja helpottaa huonosti kuulevien elämää. Induktiosilmukan käyttö on jo melko arkipäiväistä. Se näkyy ja ennen kaikkea kuuluu kuulolaitteiden käyttäjien elämässä. Suomalainen yritys Qlu Oy on kehitellyt kuuluvuuskartan, joka näyttää, missä kuuluu. Harvoin tulee ajateltua, että katsomossa saattaa olla esimerkiksi penkkirivejä, joilta kuuluvuus onkin heikkoa silmukasta huolimatta. Kirjoittajat: Eveliina Perttu ja Kaisa Sjöholm ovat Vanhustyön tutkinto-ohjelman opiskelijoita

Lue lisää

Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä
24.4.2018
Tuula Mikkola

Geroblogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun vanhustyön tutkintojen (geronomi AMK ja vanhustyö YAMK) yhteisen pohdinnan ja innoituksen synnyttämä blogi, jossa haluamme keskustella ja käydä vuoropuhelua ikääntymiseen, vanhustyöhön ja sen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, tavoitteista, haasteista ja tulevaisuudesta. Tähän vuoropuheluun haluamme kutsua mahdollisimman monialaisesti kaikki ikääntymisestä ja vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneet opiskelijat, opettajat, tutkijat, ammattilaiset ja työelämän asiantuntijat sekä tietysti myös ikäihmiset, ikääntymisen ja vanhustyön kokemusasiantuntijat. Blogin sloganiksi valitsimme ”Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä”, jossa mielestämme kiteytyy myös vanhustyön tutkintojen ideologinen sanoma ja osaaminen, jota haluamme koulutuksen keinoin tuottaa. Hyvä ikääntyminen Vanhustyön tutkinnoissa syntyvä osaaminen perustuu monitieteiseen gerontologiseen tietoon, tutkimukseen ja ymmärrykseen ikääntymisestä ja sen merkityksestä sekä yksilölle että yhteiskunnassa. Ikääntymistä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta ja siihen liittyy monenlaisia muutoksia yksilön elämäntilanteessa. Ikääntyminen ja ikäihmisten lisääntyminen yhteiskunnassa haastaa kaikki kehittämään yhdessä ikäystävällistä yhteiskuntaa sekä tulevaisuuden yhteiskuntaa ja ikäihmisten tarpeita vastaavia palveluja. Ikääntyminen on yksilöllinen ja monimuotoinen prosessi. Meistä jokainen ikääntyy ja kokee ikääntymisen omalla tavallaan, riippuen kunkin elämänkulusta, elämätavasta, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta. Ikääntyminen merkitsee myös toimintakyvyn muutoksia sekä siihen mahdollisesti liittyvää avun, tuen ja palvelujen tarvetta. Ikääntymistä ei pidä kuitenkaan tarkastella erillisenä osana yksilön elämää ja elämänkulkua, vaan osana sen kokonaisuutta, luonnollisena elämänvaiheena, jossa kiteytyy yhteen koko ihmisen elämä, hänen kokemuksensa ja toimijuutensa. Hyvän ikääntymisen mahdollistuminen ja mahdollistaminen Hyvä ikääntyminen perustuu ihmisen omaan kokemukseen, ja sitä tulee arvioida sen pohjalta, miten ikääntyvä ihminen itse kokee oman elämänsä. Mitä hän kokee tarvitsevansa oman näköisen ja tuntuisen elämän mahdollistumiseen? Mitä ikääntyvä ihminen haluaa vielä tehdä ja mihin kykenee, sekä miten se mahdollistetaan esim. muiden ihmisten tarjoaman avun, tuen ja erilaisten palvelujen keinoin? Hyvän ikääntyminen ei mahdollistu ilman ikäihmisten osallistumista heidän oman elämänsä ja palveluidensa kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Näistä kysymyksistä ja muustakin hyvän ikääntymisen mahdollistumiseen ja mahdollistamiseen liittyvistä näkökulmista, kehittämistoiminnan tuloksista ja erilaisista palveluinnovaatioista, haluamme yhdessä eri toimijoiden kanssa keskustella ja julkaista Geroblogissa. Jos koet aiheen omaksesi ja kiinnostavaksi, tervetuloa kirjoittamaan kanssamme. Kirjoittaja: Tuula Mikkola, VTT, Yliopettaja Lähteet: Enroth, Linda & Halonen, Pauliina 2018. Pitkäikäisyys − tavoite vai taakka. Alusta. Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen tiedekunnan verkkolehti 27.3.2018. Saatavana osoitteessa: http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/03/27/pitkaeikaeisyys---tavoite-vai-taakka.html. Luettu 17.42018. Saarenheimo, Marja 2017. Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Teoksessa Pietilä, Minna & Saarenheimo, Marja 2017. Ilmeikäs arki. Tutkimus ikääntyneistä ihmisistä järjestöjen kehittämistoiminnassa. Eloisa Ikä. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. 8-26.

Lue lisää
Uudemmat postaukset