Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä Tilaa RSS-syöte

Ikääntyneen muistisairaan asiakaslähtöinen hoitopolku
19.12.2024
Minna Rantanen

Millainen on muistisairaan asiakaslähtöinen hoitopolku? Vanhustyön (YAMK) opinnäytetyössä tutkittiin, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin, asiakaslähtöisyyttä edistäviä ja estäviä tekijöitä muistisairaan hoitopolulla. Tulosten mukaan hoitopolku on sirpaleinen eivätkä muistisairaat tai heidän läheisensä tiedä, mihin olla yhteydessä ja millaista tukea he voivat saada. Selkeän ja asiakaslähtöisen hoitopolun kehittäminen luo muistisairaalle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen sosiaali- ja terveyspalveluiden sokkeloisessa labyrintissa. Muistisairaiden määrä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti hurjaa vauhtia. Vuoteen 2030 mennessä maailmassa tulee olemaan yli 75 miljoonaa muistisairaudesta kärsivää henkilöä ja arvioitu vuotuinen hoitokustannus muistisairauksissa on 2,8 biljoona dollaria (Dombrowski ym. 2024). Suomessa muistisairaus diagnoosin saaneita henkilöitä on noin 200 000. Vuosittain muistisairauteen sairastuu noin 14 500 henkilöä. Kustannukset yhtä muistisairasta kohtaan sosiaali- ja terveysalalla on noin 30 000 euroa (Rub Pedersen Public Affairs Oy 2021). Selkeän hoitopolun tekeminen muistisairaan henkilön ja hänen läheisten kanssa nouseekin tärkeään rooliin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja hoidollisten tarpeiden vähentämiseksi. Asiakaslähtöisen hoitopolun merkitys muistisairaalle Muistisairaan hoidossa yksilöllinen hoito- ja palvelupolku on ensisijaisen tärkeä, joka ei kuitenkaan toteudu kaikkialla Suomessa. Suomalaisten hakeutuminen muistitutkimuksiin on haastavaa, jolloin mahdollinen diagnoosin saaminen viivästyy ja samalla hoitoon pääsy hidastuu, jolloin taloudelliset ja inhimilliset kustannukset lisääntyvät merkittävästi. Ennaltaehkäisemisen rooli korostuu ihmisten perusterveydenhoidossa aivoterveydestä huolehtimisella. Ohjausta, neuvontaa ja tukea tarvitaan vaikkei muistisairaus diagnoosia tulisikaan. Finger-toimintamalli on luotu ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoimintojen tukemiseksi, jossa arvioidaan myös ihmisen riskiä sairastua muistisairauteen. (Rub Pedersen Public Affairs Oy 2021.)   Muistisairaus on Suomessa luokiteltu kansansairaudeksi. Sairaus vaikuttaa ihmisen ja hänen perheensä elämään, jolloin on tärkeää olla tietoinen mistä ja miten apua, tukea sekä neuvontaa saa. Hoitopolku on suunniteltu ohjaamaan muistisairasta ja hänen perhettään kulkemaan reittiä, jonka aikana varmistetaan oikea-aikainen hoito ja kuntoutus. Hoitopolku kuitenkin mielletään vielä tapahtuvan terveydenhuollon alaisuudessa, mutta sen pitäisi kattaa koko polku sairauden diagnoosista palvelutalopaikkaan. Sisällöllisesti hoitopolku tulisi olla selkeä ja oikeisiin palveluihin oikeaan aikaan viitoittava polku. Ikääntyneet muistisairaat ovat pyörryksissä palveluiden viidakossa ja tarvitsevat siihen tukea, ohjausta, neuvontaa ja vierellä kulkemista. (Virjonen 2012.) Muistisairaan asiakaslähtöisen hoitopolun edistävät ja estävät tekijät Muistisairaan hoitopolku on tarkoitettu selkeäksi prosessiksi sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Kuitenkin on monia tekijöitä, jotka edistävät ja estävät asiakaslähtöisyyttä hoitopolulla kulkemisessa. Esitän muutamat keskeisimmät tekijät, jotka nousivat esille opinnäytetyön tuloksissa. Asiakaslähtöisyyttä edistävistä tekijöistä tärkeimmäksi nousi varhainen tutkimuksiin hakeutuminen, oikea-aikainen ja oikea diagnoosi. Yhdeksi edistäväksi tekijäksi nousi myös muistisairauksiin erikoistuneen ammattilaisen palveluiden saaminen. Muistisairauksiin liittyy vieläkin negatiivinen stigma, joka vaikuttaa estävänä tekijänä asiakaslähtöisellä hoitopolulla. Tätä stigmaa on tärkeää saada lievennettyä ja se tapahtuu ymmärtämällä muistisairauteen liittyviä muutoksia ihmisessä. Kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa ei tutkimusten mukaan aina ollut oikeudenmukaista eikä tasapuolista, koska ei ymmärretty mitä muistisairauteen voi liittyä. Ajankohtaisen tiedon tuominen ammattilaisille auttaa heitä käsittelemään ja ymmärtämään muistisairautta ja muistisairasta paremmin. Muistisairaan oman äänen kuuleminen luo luottamuksellisen suhteen palveluiden aikana, jota tarvitaan. Muistisairaus ei heikennä asiakkaan itsemääräämisoikeutta eikä oikeuta olla olematta mukana tekemässä häneen kohdistuvia päätöksiä ja suunnitelmia.  Hoitopolku tulee siis suunnitella yhteistyössä muistisairaan kanssa. (Saragosa ym. 2024; Dombrowski ym. 2024; Volpe ym 2020.)  Moniammatillisuutta korostettiin hoitopolun kehittämisen yhteydessä, koska muistisairaan hoidossa tarvitaan monia eri sosiaali- ja terveysalan erikoisosaajien tukea ja ohjausta. Hoitopolkuun on hyvä sisällyttää hoitosuunnitelma, joka luodaan yhdessä muistisairaan ja hänen läheisen sekä eri ammattilaisten kanssa. Hoitosuunnitelman tekeminen tulee olla selkeä ja toteutettavissa oleva sekä sitä pitää pystyä muokkaamaan ja päivittämään. Tällöin olisi hyvä, että sosiaali- ja terveysalan toimijoilla olisi yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa muistisairaan hoitosuunnitelma olisi kirjattu. Näin tiedon siirto tapahtuisi ilman välikäsiä eikä papereiden hukkumisesta olisi pelkoa. Tulevaisuudessa hoitosuunnitelma voisi olla sähköisenä, jolloin sen seuraaminen olisi helppoa älylaitteiden avulla. Tällä hetkellä paperinen ja ammattilaisilla tiedossa oleva hoitosuunnitelma riittää ohjaamaan, neuvomaan ja tukemaan muistisairasta elämässään eteenpäin. (Burt ym. 2014.) Paljon tekemistä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi Muistisairaan hoitopolun kehittäminen asiakaslähtöiseksi niin, että se palvelee kaikkia polun aikana hoitoon kuuluvia tahoja, on tulevaisuuden suuri ja tärkeä kehittämisprojekti. Yhtenäiset asiakaslähtöiset käytännöt muistisairaan hoitopolulla olisivat ensiarvoisen tärkeitä luoda tulevan suuren sukupolven avuksi. Hoitopolkua luodessa tulee muistaa ihmisen yksilölliset tarpeet. Hoitopolku tehdään asiakkaan itsensä, hänen läheisen ja ammattilaisen kanssa yhteistyössä niin, että polku, jota asiakas alkaa kulkemaan, on hänen näköisensä ja palvelut ovat luotu asiakkaan sen hetkisiä tarpeita silmällä pitäen. Palveluiden muuttaminen ja päivittäminen asiakkaan tarpeiden mukaisiksi on tärkeää, koska silloin palvelut ovat muotoiltu asiakaslähtöisiksi ja sen hetken tilanteeseen sopiviksi. (Dombrowski ym. 2024.) Hoitopolun selkeys ja yhdenvertaisuus maanlaajuisesti palvelisi kaikkia muistisairaiden kanssa töitä tekeviä sekä ennen kaikkea muistisairaita ja heidän läheisiään. Muistisairauksien määrä ei valitettavasti tule laskemaan tulevina vuosina, joten nyt on hyvää aikaa valmistautua kehittämällä muistisairaan prosessia toimivaksi ja selkeäksi sekä ottamaan huomioon muistisairaan oma ääni palveluiden suunnittelussa.  On tärkeä ottaa huomioon muistisairas henkilönä, jolla on sairaus, johon hän tarvitsee omannäköistä ohjausta, neuvontaa ja tukea. Asiakaslähtöisellä toimintatavalla saamme varmasti tulevaisuudessa kustannuksia laskettua kokonaisvaltaisesti ja muistisairaan henkilön elämänlaatua parannettua hyvien elinvuosien lisäämisellä ja raskaitten palveluiden siirtämistä kauaksi tulevaisuuteen. (Dombrowski ym. 2024.) Kirjoitus perustuu vanhustyön (YAMK) opinnäytetyöhön: Muistisairaan asiakaslähtöinen hoitopolku. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus asiakaslähtöisyyttä edistävistä ja estävistä tekijöistä muistisairaan hoitopolulla (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024.) Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730599 Kirjoittaja: Minna Rantanen, geronomi (YAMK), vanhustyön (YAMK) tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet: Burt, J., Rick, J., Blakeman, T., Protheroe, J., Roland, M., & Bower, P.  2014. Care plans and care planning in long term conditions: a conceptual model.  Prim Health Care Res Dev., 15(4): 342–354., doi:10.1017/S1463423613000327. Viitattu 14.11.2024. Dombrowskia Wen, Mims Adrienne, Kremerf Ian, Cano Desandesg Pedro, Rodrigo-Herreroh Silvia, Eppsi Fayron, Snowj Teepa, Gutierrezl Myrna, Nastam Anil, Bunce Epperlyn Mikele, Manalotoo Katrina & Chin Hansenp Jennie 2024. Dementia Ideal Care: Ecosystem Map of Best Practices and Care Pathways Enhanced by Technology and Community. Journal of Alzheimer’s Disease, 100, 87–117, DOI: 10.3233/JAD-231491. Viitattu 14.11.2024. Rud Pedersen Public Affairs Oy 2021. Muistisairauksien yhteiskunnalliset vaikutukset. Muistiliitto ry:n ja Biegen Finland Oy:n toimeksi antama raportti. https://muistiliitto.fi/wp-content/uploads/2024/09/Muistisairauksien_yhteiskunnalliset_vaikutukset_saavutettava-1.pdfunnalliset vaikutukset. Viitattu 14.11.2024. Saragosa, Marianne, Evan MacEachern, Mary Chiu, Sean Weylie, Krista Schneider, Elaine R Maloney, Jordanne Holland, Kerry Kuluski, Ani Orchanian-Cheff & Michelle LA Nelson  2024. Mapping the evidence on dementia care pathways – A scoping review. BMC Geriatrics, 24:690, https://doi.org/10.1186/s12877-024-05250-4. Viitattu 14.11.2024. Virjonen, Kaija 2012. Muistisairaan palvelupolku. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 142. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/820783/isbn9789522163042.pdf?sequence=2&isAllowed=yu.indd. Viitattu 14.11.2024. Volpe, Umberto, Amin, Hania,  Ayinde, Olatunde O., Burns, Alistair,  Chan, Wai Chi, Renaud David,  Dejanovic, Slavica Djukic , Djokic, Gorica,  Eraslan, Defne,  Fischer, Giulia A. L., Gracia‐García, Patricia, Hamdani, Syed Usman, Changsu Han,  Hussain, Jafri, Kallivayalil, Roy A., Kriekaart, Roderick Leonard. Ee Heok, Kua, Lam, Linda C.W., Lecic‐Tosevski, Dusica, Iracema,  Leroi, Antonio, Lobo,  Adriana Mihai, Fareed Aslam Minhas, Heena Mistry, Afolakemi T. Ogundele,  Marcel G.M. Olde Rikkert, Javier Olivera, Claudia Palumbo,  Angela Parker,  Bojana Pejuskovic, Florian Riese, Philippe Robert,  Maya Semrau, Gabriela Stoppe, Sanu Sudhakar, Andreea Raluca Tirintica, Sehrish Tofique,  Chris Tsoi, Lucas Wolski, Irem Yalug,  Huali Wang, Xin Yu & Norman Sartorius 2019. Pathways to care for people with dementia: An international multicentre study. International Journal of Geriatric Psychiatry 2019; 1–11, DOI:10.1002/gps.5223. Viitattu 14.11.2024.

Lue lisää

Laatua ja vaikuttavuutta ympärivuorokautisen palveluasumisen ympäristössä
16.12.2024
Pauliina Kolin

Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarve lisääntyy. Hoidon laadulla ja vaikuttavuudella on suuri merkitys niin yksilö- kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Ovatko hoitotyön johtajat omaksuneet tämän ajatuksen? Entä tiedolla johtamisen? Onko RAI-järjestelmä otettu jo luontevaksi osaksi kehittämistyössä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia vanhustyön (YAMK) opinnäytetyössä. Laadunhallinta. Vaikuttavuus. Tiedolla johtaminen. Tässä muutamia esimerkkejä termeistä, jotka liittyvät vahvasti tämän päivän johtamiseen. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon on rantautunut oppeja niin yritysmaailmasta kuin hallintotieteistäkin. Johtamisoppien viidakossa on kuitenkin tärkeä tunnistaa ne periaatteet, jotka olisivat tärkeitä omaksua vanhustyön kontekstissa. Laadunhallinta ja tiedolla johtaminen Laatutietoa tarvitaan toiminnan ja hoitoketjujen kehittämiseen sekä omavalvonnan toteutumisen tueksi. Tulevaisuudessa laatu- ja vaikuttavuustiedon strateginen merkitys kasvaa entisestään. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin julkaisussaan ehdottanut yhdeksi toimenpiteeksi kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon laatutieto-ohjelmaa kehittämisen painopistealueeksi. (Ikonen & asiantuntijaryhmä 2019: 121–123.) Yksinkertaisimmillaan tiedolla johtaminen tarkoittaa keinoja auttaa ihmisiä ymmärtämään, mikä tieto on merkityksellistä organisaation tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sen voidaan myös ajatella olevan tapa jäsentää ja hahmottaa ympäröivää maailmaa. Jotta tuotettu tieto ei jää käyttämättä, tarvitaan myös laadukasta ihmisten johtamista. Onnistuneen tietojohtamisen tarkoitus on myös lisätä organisaatioiden kilpailukykyä. Niinpä tiedolla johtaminen on nykyisin yksi osa organisaatioiden keskeisimpiä strategisia tavoitteita. (Listenmaa 2023: 51–66.) Johtajat kokevat omaksuneensa tiedolla johtamisen ja laadunhallinnan tärkeiksi johtamisensa periaatteiksi. Näiden ajatusten soveltamisessa käytäntöön on vielä vaihtelevuutta. Erilaiset taustatekijät, kuten työkokemus tai koulutustaso voivat vaikuttaa omiin näkemyksiin ja asenteisiin. Tärkeintä olisi kuitenkin itsensä johtaminen siitä näkökulmasta, että oma johtamisen ideologia näkyisi myös käytännön toiminnassa. Tietotekniset ratkaisut ja työkalut johtamisen tukena RAI-arviointijärjestelmän merkitystä ja tärkeyttä ei voi enää sivuuttaa – onhan kyseessä lakisääteinen velvoite. Pakollinen käyttö ei saisi kuitenkaan olla luomassa vääränlaisia asenteita. Valtakunnallisen järjestelmän tarkoitus on helpottaa, luoda yhdenvertaisuutta sekä ennen kaikkea toimia myös vanhustyön johtajien tukena työn kehittämisessä ja johtamisessa. RAI-vertailutieto voi toimia myös pohjana muita järjestelmiä tai työkaluja kehitettäessä. Esimerkiksi Attendo Oy on luonut oman työkalun laadunhallintaa varten, Laatu- ja vaikuttavuusmittariston. Tulosten perusteella yrityksen johtajat käyttävät näitä järjestelmiä työnsä tukena, pääsääntöisesti kuukausitasolla. Aktiivisimmat käyttäjät myös hyödyntävät sähköisiä järjestelmiä monipuolisesti ja ottavat työntekijänsä mukaan kehittämiseen. Lopuksi Suomessa väestörakenne muuttuu ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan jo noin 780 000 (Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027). Tämä tarkoittaa palvelujen tarpeen lisääntymistä. Kotona asumisen ja sinne tarjottavien palveluiden trendistä huolimatta myös ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Poliittisissa linjauksissa asti pyritään huomioimaan palvelun laatu ja vaikuttavuus. Lisäksi sekä maallikot että ammattilaiset ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että vuoden 2019 hoivakriisi ei saa enää toistua. Tämä on jatkossa hyvä muistaa iäkkäiden palveluita johdettaessa ja kehitettäessä – asukas on lopulta kaiken keskiössä, ja ansaitsee laadultaan parhaan mahdollisen hoidon ja hoivan. Tämän kirjoituksen pohjana toimii opinnäytetyö ”Laatua ja vaikuttavuutta ympärivuorokautisen palveluasumisen ympäristössä – RAI-tiedon hyödyntäminen johtamisessa” (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2024). Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Attendo Oy. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kysely, joka oli kohdennettu kaikille yrityksen ympärivuorokautisen palveluasumisen johtajille. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Työ on luettavissa Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231948 Kirjoittaja: Pauliina Kolin, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sairaanhoitaja (AMK), vanhustyö (YAMK) -tutkinnosta valmistuva opiskelija Lähteet:         Ikonen, Tuija & asiantuntijaryhmä 2019. Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa. Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:70. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161976/STM_2019_70.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 11.11.2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165460/STM_2024_4_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 13.11.2024. Listenmaa, Jani 2023. Laita tieto töihin. Tiedolla johtamisen käsikirja. E-kirja. Helsinki: Alma Talent Oy.

Lue lisää

Diabeteskoulutusta kotihoitoon
3.12.2024
Minna Sormunen

Kotihoidon hoitajat tarvitsevat diabeteksesta koulutusta. Koulutuksella turvataan osaavat hoitajat. Ammattitaitoiset hoitajat ovat laadukkaan diabeteshoitotyön perusta. Hoitajien täydennyskoulutukset vaikuttavat asiakkaiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Osaavat hoitajat mahdollistavat kotona asuminen elämänkaaren loppupäässä. Vanhustyön (YAMK) opinnäytetyössä kuvataan diabetesosaamisen täydennyskoulutuksen tarpeita ja koulutuksen toteutusta sekä suunnittelussa huomioitavia asioita. Kotihoidon hoitajille suunnattu diabetesosaamisen koulutus rakentuu monialaiseen osaamiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Koulutuksella luodaan mahdollisuus tukea ja toteuttaa hyvää hoitoa. Ajantasaiset tiedot ja taidot tukevat oikeita valintoja ja päätöksiä diabeetikon jokapäiväisessä elämässä. Valinnoilla ja päätöksillä on keskeinen merkitys diabeetikoiden elämänlaatuun. (Tyypin 2 diabetes 2020.) Hoitajien ammattitaidolla on vaikutusta diabeetikon hoidon jaksamisessa ja akuuttien komplikaatioiden sekä lisäsairauksien syntymisen estämisessä (Tyypin 2 diabetes 2020). Hyvällä hoitoon sitoutumisella ja ohjauksella on ennaltaehkäisevää vaikutusta mm. jalkavaurioiden syntymiseen (Kiviaho-Tiippana 2012: 85). Suurimmat keskimääräiset lisäsairauksien kustannukset syntyvät jalkasairauksien hoidoista. Terveellisillä elintavoilla ja omahoidolla on merkitystä lisäsairauksien ilmaantuvuudessa. Huolimatta hyvästä hoidosta ja hoidon saatavuuden resursoinnista lisäsairaudet eivät ole aina täysin vältettävissä. (Kurkela & Raitanen & Tuovinen & Ilanne-Parikka & Forma 2022.) Lisäsairaudet ja komplikaatiot kuormittavat terveydenhuollon kustannuksia. Kustannusvaikuttavat ratkaisut mahdollistavat säästöjen toteutumisen (Kurkela ym. 2022). Lisäsairauksien ja komplikaatioiden vähentämiseen ja estämiseen kannattaa käyttää resursseja. Mitä koulutusta tarvitaan? Opinnäytetyössä nousi esiin koulutustarpeiden monipuolisuus. Kaikki opinnäytetyöhön osallistuneet kokivat tarvitsevan täydennyskoulutusta. Hoitajien koulutustarpeet vaihtelevat yksilöllisesti, tarpeet ovat varsin erilaiset. Tulosten mukaan eniten täydennyskoulutustarpeita havaittiin mm. teemoista: lääkehoito hoito-ohjeiden tulkinta insuliinin annostelussa äkilliset ongelmatilanteet ravitsemus jalkojenhoito komplikaatiot päihdeasiakkaat Lääkehoidon toteuttaminen kotihoidon ympäristössä koettiin toisinaan haasteelliseksi. Tuloksista ilmeni etenkin insuliinin annosteluun kohdennettua koulutustarvetta. Hoitajien tulee osata toteuttaa turvallista lääkehoitoa. Ongelmatilanteet syntyvät etenkin verensokeriarvojen ollessa poikkeavat. Tällöin haasteeksi muodostuu päätöksenteko suunnitelman mukaisen lääkehoidon toteuttamiseen. Kotihoidon käynnit ovat ennalta suunniteltuja ja intensiivisempään seurantaan ei ole ajan ja resurssien kannalta mahdollisuutta toteuttaa äkillisissä tilanteissa.  Lääkehoidon suunnitelma ei aina tue todellisia mahdollisuuksia toteuttaa hoitoa käytännössä, näin ollen kotihoidon työympäristö tulisi ottaa huomioon lääkehoitosuunnitelman laadinnassa. Ravitsemuksen monipuolinen hallitseminen ja laaja ymmärrys ravitsemuksen merkityksestä auttaa hoitajia tekemään hyviä valintoja asiakkaiden puolesta. Terveellinen ja säännöllinen ravitsemus on hyvinvoinnin kannalta yksi keskeisimmistä asioista. Terveellisen ja monipuolisen ruokavalion koulutukset tukevat hoitajia ohjaamaan ja toteuttamaan terveellisen sekä oikeanlaisen ravitsemuksen toteuttamista kotihoidon diabeetikkoasiakkaille. Jalkojenhoidon päivittäisessä perusosaamisessa tarvitaan koulutusta. Jaloissa tapahtuvien muutosten ja ongelmatilanteiden havaitsemisessa koettiin olevan tiedonpuutetta. Päihdeongelmaiset asiakkaat haastavat kotihoidon hoitajia. Alkoholiriippuvaisten asiakkaiden diabeteshoidon osaamisessa on merkittävää osaamisvajetta. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus Tuloksista nähdään, hoitajien välillä on merkittäviäkin yksilöllisiä eroavaisuuksia diabetesosaamisen koulutustarpeissa. Yksilöllisyyden huomioiminen vaikuttanee oppimistehokkuuteen. Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen koulutusten suunnittelussa on perusteltua. Kotihoidon hoitajan ja diabeteshoitajan yhteistyö suunnitteluvaiheessa katsottiin edistävän laadukasta koulutusta. Koulutuksen näkökulmana tulisi olla diabeteksen hoito kotihoidossa. Kouluttajan osaaminen ja tietämys kotihoidon työskentely-ympäristöstä ja moninaisesta asiakasprofiilista on toivottavaa. Lisäksi kouluttajan kykyä tunnistaa kotihoidon asiakkaiden erityistarpeet ongelmatilanteissa sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista kotiolosuhteissa pidettiin tärkeänä kouluttajan ominaisuutena. Koulutuksen toteuttaminen lähiopetuksena valikoitui parhaimmaksi koulutusvaihtoehdoksi. Lähiopetuksen etuna nähdään osallistava tapa oppia ja mahdollisuus toteuttaa käytännön harjoittelua. Esimerkiksi erilaisten verensokerimittarien testaaminen. Opinnäytetyöhön osallistuneet arvostavat kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutteista koulutusta. Tulokset antavat vaikutelman hoitajien halusta ryhmäopetukseen. Lopuksi Koulutuksen vaikutukset ovat merkityksellisiä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Kotihoidon hoitajille suunnattu koulutus vaatii onnistuakseen useiden asioiden huomioonottamista. Opinnäytetyö tarjoaa kehittämisehdotuksia ja koulutusteemoja kotihoidossa toteutettaviin diabetesosaamisen koulutuksiin. Koulutusten tarjoaminen alueille, joissa tarve on suuri ja kokonaisvaikutukset tehokkaimmat voitaisiin nähdä positiivisia vaikutuksia kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa sekä hoitajien motivaatiossa, oppimistehokkuudessa, työhyvinvoinnissa ja koulutuskustannuskertymässä. Kirjoitus perustuu vanhustyön (YAMK) opinnäytetyöhön Diabetesosaaminen kotihoidossa – hoitajien näkemyksiä koulutustarpeista ja toteutuksesta (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2024). Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin kyselyllä ja työpajassa. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön erittelyä ja ryhmittelyä sekä laadullisen sisällön analyysiä. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120131647 Kirjoittaja: Minna Sormunen, kätilö ja valmistuva vanhustyön (ylempi AMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet       Kiviaho-Tiippana, Arja 2012. Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy Itä-Suomessa: jalkojen kunto, omahoitokäytänteet, ohjaus ja seuranta diabeetikoiden arvioimana. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos, terveystieteiden tiedekunta. <Word Template (uef.fi)>. Viitattu 13.8.2024. Kurkela, Olli & Raitanen, Jani & Tuovinen, Mikko & Ilanne-Parikka, Pirjo & Forma, Leena 2022. Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaan terveydenhuollon kustannukset. Lääkärilehti 77(45-46). 1925. < Lisäsairaudet voivat moninkertaistaa tyypin 2 diabetespotilaan terveydenhuollon kustannukset - Lääkärilehti (metropolia.fi)> Viitattu 3.10.2024. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim, Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Diabetesliiton asettama työryhmä. <https://www.kaypahoito.fi/hoi50056>. Viitattu 15.11.2021.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset