Viikoittainen monen iäkkään hartaasti odottama päivätoiminta on mahdollistanut pääsyn kodin ulkopuolelle kerran viikossa. Tämä on ylläpitänyt iäkkään toimintakykyä mahdollistaen kotona asumisen ja toimintakykyisyyden. Millä tavoin etänä tuotettava päivätoiminta ylläpitää iäkkään toimintakykyä tai mahdollisuutta sosiaaliseen kontaktiin toisten kanssa?
Kuntouttavalla päivätoiminnalla on ollut suuri merkitys ikäihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Nämä luovat pohjan kotona asumiselle. Etenkin ravitsemuksella on tärkeä merkitys ikääntyneiden terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. (Kelo & Launiemi & Takaluoma & Tiittanen 2015: 27, 34.)
Etäteknologiaa on jo tuotu hyvinvointialueilla ikääntyneiden palveluihin. Kotihoidossa etähoivan eli kuvapuhelinpalvelun avulla osa fyysisistä käynneistä voidaan toteuttaa etäpalveluna, mikäli se on asiakkaan kohdalla mahdollista. Palvelu ei kuitenkaan sovellu kaikille asiakkaille. Teknologia voi myös eristää yhteiskunnasta, koska ikääntymisen tuomat ongelmat kuten kuulon, näön ja hienomotoriikan heikentyminen haastaa teknologian käyttämistä (Äijö & Tikkanen 2019: 171).
Kauniita lupauksia ennaltaehkäisevistä palveluista ja kuntoutuksesta
Kansallisessa ikäohjelmassa vuoteen 2030 on mainittu, miten sote-uudistuksessa kehitetään koko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 24.)
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella luvataan tukea ikääntyneiden kotona asumista kotihoidon, tukipalveluiden ja lyhytaikaisten asumispalveluiden avulla. Tarkoituksena on, että ikääntynyt selviytyy arjessaan mahdollisimman itsenäisesti ja saa hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä. Pirkanmaan hyvinvointialue lupaa, että saatavilla on ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluita. (Pirkanmaan hyvinvointialue.)
Yksi näistä kuntouttavista ikäihmisten palveluista on ollut kuntouttava päivätoiminta. Kuntouttavalla päivätoiminnalla on tuettu ja edistetty ikääntyneiden osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä, terveyttä, hyvinvointia, itsenäistä suoriutumista ja kotona asumista. Päivätoiminnassa on ollut ulkoilua, erilaisia liikuntatuokioita ja kulttuuritoimintoja sekä yhdessä oloa. Tarvittaessa on huolehdittu asiakkaiden lääkehoidosta ja henkilökohtaisesta hygieniasta. (Pirkanmaan hyvinvointialue.)
Kenelle palvelua vielä myönnetään?
Hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen tukipalvelut ovat kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille ja omaishoidontuen asiakkaille. Esimerkiksi Pirkanmaalla palveluiden myöntämisen edellytyksenä on ammattilaisen tekemä palvelutarpeen arviointi ja RAI-arviointijärjestelmästä saatavat tulokset. Jokaiseen tukipalveluun on asetettu RAI-viitearvot, joihin palveluiden myöntäminen perustuu. (Pirkanmaan hyvinvointialue.)
Palveluiden myöntämisen perusteet ovat hyvinvointialueiden lyhyen olemassaolon aikana tiukentuneet huomattavasti. Myöntämisperusteiden täyttymisen lisäksi kuntouttavaan päivätoimintaan päästäkseen asiakkaan on oltava motivoitunut ryhmätoimintaan- ja kuntoutukseen, sekä on kyettävä toimimaan ryhmässä.
Ennaltaehkäisy ja lupaus kuntoutuksesta unohtuu
Tarkentuneiden kriteereiden myötä tulee vaikutelma siitä, että lupaukset ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta ovat unohtuneet. Palveluita myönnetään vasta sitten, kun toimintakyky on riittävän huono, eli myöntämisen perusteet täyttyvät. Tiukentuneiden myöntämisen perusteiden lisäksi Pirkanmaalla on suunniteltu kuntouttavan päivätoiminnan muuttamista etäpäivätoiminnaksi.
Asia on herättänyt keskustelua iäkkäiden ja ammattilaisten keskuudessa. Mahdollisesta muutoksesta on ollut luettavissa mielipidekirjoituksia. Superin luottamushenkilö Jung Lee (2024) on mielipidekirjoituksessaan kyseenalaistanut, miten etäpäivätoiminnassa toteutetaan yhdessäolo, ihmisenä kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. Jung on kyseenalaistanut myös etäpäivätoiminnan inhimillisyyden, asiakaslähtöisyyden ja säästötavoitteiden toteutumisen. Lisäksi Jung on maininnut, että päivätoiminta on mahdollistanut omaishoitajien vapaapäivät. Junginkin mukaan päivätoiminta tukee kotona pärjäämistä ennen raskaiden ja kalliiden palveluiden aloittamista.
Voiko teknologia korvata pääsyn pois kotoa?
Ikäohjelmassa 2030 on mainittu, että sen tavoitteena on lisätä Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ikäteknologian kehittämisen ja hyödyntämisen mallimaana. Ikäohjelmassa todetaan kuitenkin, että digitaalista syrjäytymistä olisi ehkäistävä ja huolehdittava myös heikommassa asemassa olevien hyvinvointipalvelut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 28–43.) Etäpäivätoimintaan siirtyminen ei ainakaan vähentäisi digitaalista syrjäytymistä. Edelleenkin on paljon ikäihmisiä, joilla ei ole digilaitteita tai asuvat alueilla, joissa yhteydet eivät toimi. Todettakoon, että sähköisillä palveluilla voidaan vain täydentää tai osittain korvata palveluita joidenkin ikäihmisten kohdalla, mutta ne eivät voi täysin korvata niitä.
On todettu, että elämänlaatua lisää se, että kotoa pääsee pois toisten ihmisten seuraan. Kaikilla tulee olla mahdollisuus olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Jos ikääntyneillä ei ole mahdollisuutta poistua kotoaan, oma koti saattaa toimia syrjäytymistä edistävänä tekijänä. (Hakonen & Suomi 2008: 148.) Mikäli kuntouttava päivätoiminta muutetaan etätoiminnaksi, moni ikääntynyt ei pääse kotoaan pois edes kerran viikossa. Unohtuu myös kauniit lupaukset ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta.
Kirjoittajat
Saija Koponen, geronomi (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Jenni Toivonen, terveydenhoitaja (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Lähteet
Hakonen, Sinikka & Suomi, Asta 2008. Kuluerästä voimavaraksi: sosiokulttuurinen puheenvuoro ikääntymiskysymyksiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jung, Lee 2024. Päivätoiminta on monelle viikon kohokohta. Aamulehti 29.10.2024. B9.
Kelo, Sini & Launiemi, Helena & Takaluoma, Matleena & Tiittanen, Hannele 2015. Ikääntynyt ihminen ja hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 27–34.
Pirkanmaan hyvinvointialue. Kotona asumista tukevat palvelut. Päivitetty 10.10.2024.<https://www.pirha.fi/palvelut/ikaantyneiden-palvelut/kotona-asumista-tukevat-palvelut>. Viitattu 12.11.2024.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 31.Helsinki<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2030_31_j.pdf?sequence=4>. Viitattu 12.11.2024.
Äijö, Marja & Tikkanen Päivi 2018. Teknologia iäkkään ihmisen arjessa. Teoksessa Kulmala, Jenni (toim.). Hyvä vanhuus – menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 170–171.
Kommentit
Ei kommentteja