Kolme vanhustyön opiskelijaa, yksi varhaiskasvatuksen musiikkipedagogiopiskelija Metropoliasta, vapaus suunnitella ja toteuttaa luova työpaja ARMAS-festivaaleille. Aihe oli kutkuttavan kiehtova, kulttuurinen vanhustyö yhdistettynä Erik Bruunin taiteeseen. Mitä on kulttuurinen vanhustyö? Tilaisuus oppia uutta kiinnosti meitä jokaista.
Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa (2017) syvennytään kulttuuriseen vanhustyöhön asiakasosallisuuden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa puhutaan siitä, miten kulttuuriin ja taiteeseen on oikeus jokaisella ikääntyneellä. Kulttuurisen toiminnan voidaan katsoa olevan yksi ihmisen perustarpeista. Matkaa on vielä siihen, että kulttuuri olisi osa ikääntyneiden arkipäivää. (Huhtinen-Hilden & Puustelli-Pitkänen & Strandman & Ala-Nikkola 2017:20.) Siksi herättelyyn tarvitaan juuri ARMAS-festivaalien kaltaisia tapahtumia.
Mikä on ARMAS?
Festivaalit juhlivat vuonna 2021 viisivuotista taivaltaan ja erilaisia tapahtumia oli 160 ympäri Suomea. ARMAS on valtakunnallinen ikääntymistä juhlistava taide- ja kulttuurifestivaali. ARMAS on eri toimijoita yhdistävä organisaatio, johon kuuluu taiteilijoita, erilaisia toimijoita taide- ja kunta-alalta sekä vanhustyön järjestöjä, sekä taidelaitoksia. ARMAS-verkostossa on noin 100 henkilöä ja toimintaa koordinoi Kiinteistö Oy Kaapelitalo. (ARMAS.)
Yksi tapahtumista oli lokakuussa 2021 järjestetty näyttely kaapelitehtaalla graafikko Erik Bruunin kunniaksi. Erik Bruun on urallaan ollut erittäin tuottelias, ja hän on voittanut lukuisia palkintoja uransa aikana. Hän on muun muassa piirtänyt Luonnonsuojeluliiton ikonisen norppalogon sekä suunnitellut lukuisia postimerkkejä ja julisteita. (Erik Bruun 90.) Lähes jokainen voi vaikuttua tästä 95-vuotiaasta taiteilijasta, joka työskentelee edelleen ja on myös suunnitellut ARMAS-festivaalien logon. Bruunin voidaankin katsoa olevan täydellinen lippulaiva kulttuurisen vanhustyön juhlaan.
Musiikkia, runoutta, äänimaailma – kulttuurisen vanhustyön moninaisuus viehättää
Erilaiset taiteelliset toiminnat, kuten maalaus, luovuus ja taide osana vanhustyön kehittämistä. Arvojen ja asenteiden myönteisyys osaksi luovaa vanhustyötä. Sitä kaikkea on kulttuurinen vanhustyö käytännössä. (Huhtinen-Hilden & Puustelli-Pitkänen & Strandman & Ala-Nikkola 2017: 21.)
Monialaisessa ryhmässä, jossa on geronomiopiskelijoita ja musiikkipedagogiopiskelijoita, voidaan ilmapiirin todeta olevan rento ja luova. Siksi se loikin hedelmällisen maaperän kulttuurisen vanhustyön osallistavan toiminnan suunnittelulle. Työpajojemme osallistujat olivat tarkoituksella tai sattumalta paikalle tulleita eläkeläisiä. Heitä olisi voinut olla enemmänkin.
Luontomateriaalit äänien tuottamisessa
Koska luonto on Bruunin taiteessa vahvasti läsnä, halusimme tuoda luontomateriaalit käsin kosketeltaviksi myös työpajoihin. Luontohan tuottaa ympärillemme jatkuvaa äänimaisemaa ja halusimme luoda työpajan, jossa osallistujat tuottavat ääniä luonnonmateriaaleja hyödyntäen. Millainen ääni syntyy, kun maitopurkin sisällä kolahtelee tammenterhot? Miltä kuulostaa veden solina siivilän läpi ämpäriin? Entä miten saadaan aikaan tuulen ja myrskyn äänet?
Lisää ääniä oli luomassa mm. sadekeppi, quiro, okariina sekä muutama ksylofonin osa. Työryhmän musiikkipedagogiopiskelija kertoi vapaasti tarinaa, toiset olivat myös mukana tuottamassa ääniä ja luomassa tunnelmaa. Osallistujien tehtävänä oli tuottaa tarinaan sopivaa ääntä – omalla innostuksella onnistuimme luomaan vapautuneen ja luovan ilmapiirin. Pajaan osallistuneet heittäytyivät tarinan pyörteisiin ja loivat luovan kokeilemisen kautta upean äänimaiseman tarinan tueksi.
”Tällaista lisää” ja ”Tunsin olevani merellä”
Työpajoissa oli pöydän täydeltä Bruunin upeaa taidetta postikortteina. Jokainen osallistuja valitsi kuvan, jonka koki puhuttelevan itseään. Moni valitsi eläimen tai linnun, joka kuvasti omaa persoonaa. Kuvia valittiin myös sen mukaan mitä eläintä erityisesti ihaili. Huuhkajan terävä ja intensiivinen katse, ilveksestä kumpuava voimallisuus taikka joutsenen kauneus. Minkä eläimen sinä valitsisit? Kortit lähtivät osallistujien matkaan, muistona yhteisestä elämyksestä.
Työpajoja pidettiin kaksi ja molempien jälkeen tunnelma oli innostunut. Osallistujien antaman palautteen perusteella tämän tyyppistä toimintaa kaivataan lisää. Osallistujat kertoivat myös, kuinka mukavalta tuntui tavata ihmisiä pitkään jatkuneiden rajoitusten jälkeen. Toisaalta oli halua päästä tekemään ja kokemaan yhdessä. Ensimmäisen työpajan jälkeen osallistujat kysyivät, voisiko joku tulla järjestämään vastaavaa toimintaa heidän omaan kerhoonsa. Tarvetta oli myös keskustelulle.
Työpajojen jälkeen osallistujat jäivät keskustelemaan kanssamme ja antamaan palautetta. Palautteen lisäksi osallistujilta tuli myös jatkokehittelyideoita pajan toteutukseen, jossa tuotetut äänet olisi nauhoitettu. Osallistujat kertoivat, että olisivat halunneet kuulla nauhalta omaa äänituotostaan. Lisäksi väläyteltiin ideoita myös huoneen pimentämisestä. Pimeässä äänten aistimukset olisivatkin saattaneet voimistua.
ARMAS-festivaalin missioita ovat:
- SENIOR POWER – ikääntyneiden ääni esiin
- SEINÄT NURIN – oman näköinen vanhuus, ei rajoja olemiseen tai tekemiseen
- ILOA ARKEEN – iloinen ja energinen festivaali
Työpajoissa toteutui jokainen näistä. Ikääntyneet pääsivät kertomaan omia näkemyksiään niin elämästä, kuin työpajoistakin. Työpajoihin osallistuneet osoittivat rohkealla heittäytymisellään, että ei ole iästä kiinni mitä voi tehdä ja mitä ei. Saadun palautteen perusteella mission viimeinenkin osa-alue toteutui, työpajat tuottivat iloa ja energiaa osallistujille.
Ihmisillä on oikeus kulttuurin kokemiseen ja luovaan toimintaan iästä riippumatta. Näin todetaan jo YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa. Kulttuurisella vanhustyöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin laajemminkin, kuten Fancourt & Finn (2019) kirjallisuuskatsauksessaan What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? osoittavat. (Cutler & Karttunen & Räsänen 2021: 5.)
Monialaisuus loi pajatyöskentelyyn raikkaan ja innovatiivisen ilmapiirin, jossa jokaisen työskentelyyn osallistuneen oli mahdollisuus saada uusia oivalluksia. Ammatillisesta näkökulmasta tällainen työskentelymenetelmä loi mahdollisuuden oppia uutta ja verkostoitua eri ammattiryhmien välillä. Etenkin opiskelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö tukee myös taidealalla opiskelevien ammatillista kehittymistä ja luo tulevaisuuden uramahdollisuuksia erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019: 35.)
Yksi geronomien vahvuuksista on taito nähdä ikääntyvien tarpeita erilaisissa toimintaympäristöissä. Jokaisessa työpajaryhmässä olisi voinut olla yksi geronomiopiskelija mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulevien geronomien osaamisesta olisi päässyt täten hyötymään jokainen pajoihin osallistuja. Uskomme, että vähemmän ikääntyneille toimintaa ohjanneet opiskelijat olisivat saaneet tukea geronomiopiskelijan läsnäolosta ryhmässä.
Kirjoittajat
Camilla Sjöblom, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Susanna Ruuhonen, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Katja Stenholm, geronomiopiskeljia, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat valmistuvat geronomeiksi toukokussa 2022.
Lähteet
ARMAS. ARMAS on valtakunnallinen festivaali, joka juhlistaa ikääntymistä.
Kommentit
Ei kommentteja