Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista

Hyvä suun terveys on ikääntyneelle tärkeää. Suun terveys on yhteydessä hyvään ravitsemukseen, terveydentilaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Puhuttaessa ikääntymisestä ei voi olla korostamatta terveen ja kivuttoman suun merkitystä ikääntyneen hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Suu kertoo ihmisen sosioekonomisesta asemasta ja elämänkaaren varrelle sattuneista suun terveyteen liittyvistä valinnoista. Erot ikäihmisten suun terveyden välillä ovat suuria. Hyvin toimentulevat, naiset ja koulutetut hoidattavat hampaitaan paremmin ja tämä näkyy myös ihmisten ikääntyessä (Kalliomäki). Tulehdukset suussa voivat pahentaa monia yleissairauksia, kuten reumaa, diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengitystieinfektioita (Hammaslääkäriliitto – Iän vaikutus suuhun 2020). Vanhuspalvelulaki kannustaa ikääntyneitä asumaan kotona mahdollisimman pitkään, mutta toimintakyvyn heiketessä tulisi varmistaa, ettei terveyden heikentyminen johdu suun sairauksista. Ennaltaehkäisevä hoito on vaikuttavinta Säännöllinen ennaltaehkäisevä hoito ja iensairauksien ylläpitohoito voi ennaltaehkäistä vakavia sairauksia. Tutkimusten mukaan suussa muhiva kiinnityskudossairaus, parodontiitti kaksinkertaistaa aivoinfarktin riskin alle 50-vuotialla. Suun sairauksilla on siis merkittävä yhteys yleisterveyteen (HUS 2024). Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudosten sairaus ja monesti alidiagnosoitu kansantauti. Vaikean parodontiitin esiintyvyyden on todettu lisääntyvän iän myötä. Ien tulehdusten tunnistaminen ja on keskeinen osa taudin ehkäisyä. Taudin toteamisen lisäksi tärkeää on huolellinen omahoito ja säännöllinen suun ylläpitohoito. (Parodontiitti – Käypä hoito 2025.) Kansanterveydellisesti olisi tärkeää tavoittaa ne, joilla on riski sairastua parodontiittiin tai suuria ongelmia suussa. Sairauksien ennaltaehkäisy on aina edullisempaa ja säästää inhimilliseltä kärsimykseltä. Viime vuosina on ikäihmisten suun terveyden hoitopolkuja pyritty rakentamaan ja hoitoon pääsyä helpottamaan hyvinvointialueilla. Julkiset suunterveyspalvelut eivät pysty kuitenkaan yksin vastaamaan vaadittavaan palveluiden kysyntään. Ota vastuuta suusi hoidosta ja hoidon jatkuvuudesta Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat hoidontarpeen arviointia ja ennaltaehkäisevää suunhoitoa. Yksityiset suuhygienistipalvelut ovat lisääntynyt viime vuosina koko maassa. Suuhygienisti on suun terveyden asiantuntija, joka tuntee suun sairauksien ennaltaehkäisyn menetelmät ja osaa ohjata kohti parempia suunhoidon toimintatapoja. Ennaltaehkäisevän ja ylläpitohoidon vaikuttavuutta voi lisätä muun muassa yksityisten suuhygienistipalveluiden kelakorvattavuuden uudistus, jossa luovutaan hammaslääkärin tekemästä suuhygienistilähetteestä.   Näillä näkymin yksityissektoria kuormittavasta lähetekäytännöstä päästään eroon toukokuussa 2025. Uudistus kannustaa riskipotilaita säännölliseen ylläpitohoitoon ja lisää hoidon saavutettavuutta. Tällä uudistuksella voi olla myös positiivisia vaikutuksia matala-asteisten tulehdussairauksien ja autoimmuunisairauksien hoitoon. Ikääntyneen suun hoidon haasteet Ikäihmisen suun hoitoon vaikuttavat opitut tavat, käden motoriikka, näkökyky, muisti ja jäljellä oleva toimintakyky. Mitä huonompi toimintakyky on, sitä todennäköisemmin hampaiden hoitaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä muodostaa noidankehän, koska huono suun terveys lisää tutkitusti ikäihmisten sairastavuutta. Suun terveysongelmat voivat vaikuttaa ulkonäköön ja puheeseen, sosiaaliseen kanssa käymiseen ja tehdä ruokailusta, nielemisestä vaikeaa (Hammaslääkäriliitto – Iän vaikutus suuhun 2020). Ikääntyneen suunhoidon haasteita ovat suun ohenevat limakalvot, syljen erityksen heikentyminen, hampaiden menetyksen lisäksi, paljon paikattu hampaisto, jossa on paljon erilaisia puhdistuksen haasteita. Moni kotona asuva omaishoidettava on yhä huonokuntoisempi, ja suun sairaudet voivat edetä nopeasti, heikentäen yleisterveyttä ja elämänlaatua. Muistisairaiden ja toimintakyvyltään rajoittuneiden suun hoito on läheisten tai kotihoidon varassa. Suun hoidon tarpeen arviointi ja yksilöllinen hoitosuunnitelma tulisikin tehdä näille haavoittuvaisimmassa asemassa oleville vuosittain ennaltaehkäisevän hoidon varmistamiseksi. Tilanteet suussa voivat muuttua nopeasti lääkitysten muuttuessa ja kunnon heikentyessä. Kotiin vietävät suunterveydenpalvelut Suun hoitopalveluita voi tilata suuhygienistiltä kotiin ja palvelutaloon. Monessa palvelutalossa ja kodissa käy parturi-kampaaja, fysioterapeutti ja jalkahoitaja, miksipä ei suuhygienisti? Yhä useammalla ikääntyneellä on omat hampaat ja erilaisia proteettisia ratkaisuja suussaan, joiden ylläpitohoito on tärkeää. Suuhygienisti voi arvioida suun hoidontarpeen, puhdistaa hammaskivet, fluorata ja auttaa valitsemaan sopivat suun terveyden ylläpitovälineet sekä ohjata tarvittaessa hammaslääkärille. Tärkeää on huolehtia hyvästä suuhygieniasta ikääntyessä sekä ylläpitää suun hyvinvointia säännöllisillä hoidontarpeen arvioilla. Näin ongelmia voidaan ehkäistä ja hoitaa ajoissa. Suun terveys ympärivuorokautisessa hoivassa Ympärivuorokautisessa hoivassa ikääntyneen avuntarve arjessa lisääntyy. Usein myös muistisairaus on edennyt pitkälle. Hoidon tarvetta arvioitaessa kartoitetaan samalla asukkaan voimavarat hampaiden ja suun hoitoon. On tärkeää myös selvittää, milloin asukkaan suu on edellisen kerran hoidettu. Yksilölliset tavoitteet, keinot kirjataan hyvinvointi- ja kuntoutussuunnitelmaan, samoin suun hoidon haasteet. Huono suun kunto on yksi syy vajaa ravitsemukselle. Asukkaan ravitsemustilaa (MNA-testi) ja painoa tulee seurata säännöllisesti. Nämä ovat hyviä mittareita, joiden avulla voidaan reagoida nopeasti mahdollisiin alkaviin ongelmiin. Vastuu onnistuneesta suunhoidosta siirtyy hoivakodin hoitohenkilökunnalle. Kotoa tuodut hampaiden ja suun hoidon välineet ovat usein puutteellisia. Kuivasta suusta kärsii joka kolmas ikääntynyt. Vähentynyt syljeneritys ei kuulu normaaliin vanhenemiseen vaan se voi olla lääkityksen yleinen haittavaikutus. Jopa 80 % yleisemmin käytetyistä lääkkeistä vähentää syljeneritystä. Vanhuksilla yleinen monilääkehoito vielä kumuloi lääkityksen haittavaikutuksia. (Siukosaari & Nihtilä 2015.) Kaksi kertaa vuodessa tehtävällä lääkehoidon tarkastuksella voidaan oireita lievittää.   Apteekista saa useita kuivan suun hoitoon tarkoitettuja tuotteita, mutta myös ruokaöljy muutamana tippana suuonteloon on hyvä vaihtoehto.  Säännöllinen ateriarytmi ja riittävä nesteiden nauttiminen lievittävät myös kuivan suun oireita. Suun terveyspalveluiden näkymiä Yksi merkittävä muutos, joka on tapahtunut terveydenhuollon palvelurintamalla, on siirrettävä suunhoitoyksikkö. Se mahdollistaa hampaiden tarkastuksen ja puhdistuksen lisäksi hampaiden poiston ja paikkauksen. Kun hampaat voidaan hoitaa kotona, säästytään ikäihmiselle raskailta matkoilta.   Palvelukotiympäristössä voidaan kerralla tarkastaa ja hoitaa kaikkien asukkaiden suu ja hampaat.  Hyvinvointialueilla on erilaisia käytäntöjä ja resursseja ikääntyvien suun terveyden tarkastuksiin ja hoitoon. Kannattaa selvittää, millaisia palveluita on tarjolla. Suun terveystarkastusten yhteydessä myös hoitohenkilökunta saa ohjausta ja neuvontaa hyvän sekä yksilöllisen suuhygienian toteuttamiseen. Palvelun säännöllinen käyttö tukee omahoitoa. Säännöllinen käynti hammashoidossa ei saisi katketa, vaikka toimintakyky heikkenee. (Muistisairaan suunhoito – Käypä hoito 2023.) Suun ongelmat, joita siirrettävässä suunhoidon yksikössä ei voida hoitaa ohjataan sote-keskuksen hammashoitolaan. Suun terveyden moniammatillista yhteistyötä ja hoitokäytänteitä tulisi kehittää sekä vastuita selkeyttää.  Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi ottaa puheeksi ikääntyneen suun hoidon historia ja tottumukset. Tällä toiminnalla voidaan ehkäistä kroonisten sairauksien pahentuminen ja mahdollistaa ikääntyvälle kivuton suu.   Kirjoittajat Heli Talja-Salo on suuhygienisti yrittäjä ja yhteisöpedagogi (AMK), Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu. Kirsi Hänninen on sairaanhoitaja ja esihenkilö, Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opiskelija, Metropolian Ammattikorkeakoulu. Lähteet: HUS 2024. Parodontiittiä sairastavalla on kaksinkertainen riski saada aivoinfarkti jo alle 50-vuotiaana. Päivitetty 12.6.2024. https://www.hus.fi/ajankohtaista/parodontiittia-sairastavilla-kaksinkertainen-riski-saada-aivoinfarkti-jo-alle-50 Viitattu 10.4.2025. Kalliomäki, Maija. Suun terveyden vaikutus ravitsemustilaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ikaantyneiden-koulutusaineisto/7.9_suun-terveys.pdf Viitattu 2.10.2024. Muistisairaan suunhoito 2023. Muistisairaan suunhoito – Käypä Hoito. Päivitetty 4.5.2023. Duodecim.  https://www.kaypahoito.fi/nix02826 Viitattu 2.10.2024. Parodontiitti 2025. Parodontiitti – Käypä Hoito. Päivitetty 11.02.2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi50086 Viitattu 9.4.2025. Siukonsaari, Päivi & Nihtilä, Annamari 2015. Vanhusten suun terveys. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim 131 (1). 36–41. https://www.duodecimlehti.fi/duo12035 Viitattu 2.10.2024. Suomen Hammaslääkäriliitto 2020. Iän vaikutus suuhun. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/ikaantyneiden-suunterveys/ian-vaikutus-suuhun Viitattu 13.4.2025. Suomen Hammaslääkäriliitto 2020. Ikääntyneen hampaiden ja suun puhdistus. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/ikaantyneiden-suunterveys/ikaantyneen-hampaiden-ja-suun-puhdistus Viitattu 13.4.2025.

Kunta- ja aluevaalien kynnyksellä on ajankohtaista käydä keskustelua ikäihmisten asemasta ja pysähtyä pohtimaan keinoja tukea hoivavastuun kantavia omaishoitoperheitä. Sujuvalla yhteistyöllä ja aidolla kohtaamisella pääsee jo pitkälle. THL:n tuoreen raportin mukaan kaikki hyvinvointialueet painivat nyt väestön ikääntymisen ja siitä seuraavan palveluiden tarpeen kasvun kanssa (THL 2024: 27).  Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien säästöpaineiden seurauksena hallitus on päätynyt nipistämään ikääntyneiden palveluista mm. laskemalla hoitajamitoitusta ja siirtämällä hoivan painopistettä enenevässä määrin kotiin ja läheisten hartioille. Tämän seurauksena läheishoivasta on tullut monessa perheessä arkipäivää. Vaikka omaishoitotilanne syntyy usein pikkuhiljaa puolison muistin tai voinnin heikentyessä, ei tilanteeseen ole usein osattu varautua ennalta.  Sopeutuminen uuteen tilanteeseen vaatii tukea, aikaa ja voimavaroja. Muistisairaus vaikuttaa koko perheen elämään Muistisairausdiagnoosi voi aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja turvattomuuden tunteita paitsi sairastuneessa myös läheisissä. Omaishoitoliiton 2024 julkaistussa kyselytutkimuksen mukaan omaishoito heikentää omaishoitajien koettua terveydentilaa (Omaishoitajaliitto ry 2024:3). Muistisairaan terveyspalveluita koskevissa tilanteissa, muistisairas pääsee vain harvoin itse ääneen, sen sijaan palveluista keskustellaan puoliso-omaishoitajan kanssa (Aaltonen & Martin-Matthews & Jolanki 2021: 2309). Muistisairaudesta puhuttaessa suuri osa ihmisistä kohdistaa huomionsa sairastuneen muistin toimintaan, vaikka ihminen on paljon muutakin kuin sairautensa. Sosiaalisissa tilanteissa on tärkeää muistaa kuunnella myös sairastunutta itseään huomioiden hänen tunteensa ja tarpeensa.  Muistisairaalle tulisi taata mahdollisuus omannäköiseen elämään ja tukea näin hänen toimijuuttaan. Voisiko omaishoitajien jaksamista parantaa empaattisella kohtaamisella? Tiukassa taloustilanteessa olevat hyvinvointialueet ovat joutuneet tehostamaan palveluitaan, mikä aiheuttaa huolta sekä ammattilaisten, että palvelunkäyttäjien keskuudessa. Pelkona on, että resursseja kiristetään niin, ettei henkilöstöllä ole riittävää mahdollisuutta syventyä omaishoitoperheiden tilanteisiin yksilöllisesti vaan muistisairaan toimijuus jää säästötalkoiden alle. Äänestämällä tulevissa vaaleissa voidaan vaikuttaa siihen, miten ikäihmisistä pidetään jatkossa huolta. Vuorovaikutus ei ole vain sanallista viestintää -se on läsnäoloa, elämistä hetkissä. Helsingin kaupungin 2023 teettämässä omaishoitokyselyssä nousi esille, että omaishoitoperheet kaipaavat yhdensuuntaisen viestinnän sijaan rinnalleen kanssakulkijaa. Tästä voidaan päätellä, että empaattista ja vuorovaikutuksellista yhteydenpitoa arvostetaan. Onneksi ikääntyneiden parissa työskentelevillä on resurssipulasta huolimatta halu aitoihin kohtaamisiin. Vuorovaikutuksessa ei useinkaan ole keskeistä sanat vaan kiireetön läsnäolo ja pysähtyminen hetkeen. Taitava työntekijä toimii empaattisesti ja osaa kuunnella perheitä herkällä korvalla, jolloin kaikki osapuolet mukaan lukien muistisairaat kokevat tulevansa lempeästi ja arvostavasti kohdatuiksi. Onnistuneella vuorovaikutuksella palvelujenkäyttäjän ja työntekijän väliltä on löydetty myös yhteys palvelujen saamiseen (Määttä 2012: 126). Ennaltaehkäiseviä palveluita tarvitaan Hyvinvointialueet tarvitsevat rinnalleen osaavia kumppaneita. Järjestöt ovat perinteisesti tuottaneet julkisen sektorin palveluita täydentäviä, ennaltaehkäiseviä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Ennakoiva ja varhainen tuki auttavat omaishoitoperheitä suhtautumaan myönteisemmin uuteen tilanteeseen ja hyväksymään sairauden tuomat muutokset. Kuormittavissa muutostilanteissa vertaistuen ja muun avun merkitys kasvaa. Tähän tarpeeseen järjestöt pystyvät vastaamaan. Vertaistuki voi ylettää sinne, minne ammattilaisapu ei ylety (Saviranta & Åhlberg 2010). Vertaistuen arvo on kohtaamisessa, ajatusten jakamisessa ja kokemusten ymmärtämisessä. Kirjoittajat: Johanna Karppinen (sairaanhoitaja AMK) ja Saija Pohjonen (sairaanhoitaja AMK) opiskelevat Metropolian Ammattikorkeakoulussa ikääntyneiden palvelujen kehittämistä ja johtamista (YAMK). Lähteet: Aaltonen, Mari & Martin-Matthews, Anne & Jolanki, Outi 2021. Experiences of people with memory disorders and their spouse carers on influencing formal care: “They ask my wife questions that they should ask me”. Dementia 7/20. 2307–2322. https://doi.org/10.1177/1471301221994300 Eskola, Päivi & Jolanki, Outi & Aaltonen, Mari 2023. Muistisairautta sairastavan ikääntyvän puolison toimijuus parisuhteessa Gerontologia-lehti 37. 120–139 https://doi.org/10.23989/gerontologia.119365 Helin, Mari & Haulismaa, Heidi 2022–2025. Kestävän kasvun hanke. Omaishoidon palveluvalikko. Ikääntyneiden omaishoidon hanke 2022–2023 Helsingin kaupunki. Ilmarinen, Katja & Lindström, Elina & Neijonen, Auri & Honkanen, Sari & Kehusmaa, Sari 2024. Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024. Hyvinvointialueiden myöntämisperusteet, toimintakäytänteet ja omaishoidon tuen menot THL työpaperi 53/2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-391-1 Määttä, Anne 2012. Perusturva ja poiskäännyttäminen. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisut. Tampere. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-176-2 Omaishoitajaliitto. Omaishoitajakysely 2024. https://omaishoitajat.fi/wpcontent/uploads/2024/11/Omaishoitajakysely-2024.pdf Saviranta, Anne & Åhlberg, Kirsi 2010. Vertaistuen kokemukset ja merkitys eri asiakasryhmissä. Helsinki. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25392/VERTAISTUEN%20KOKEMUKSET%20JA%20MERKITYS%20ERI%20ASIAKASRYHMISSA.pdf?sequence=1

Digipalvelut ovat nykyään arkipäivää ja jokaisella on oikeus saada apua ja tukea niiden käyttöön – iästä riippumatta. Digitaalinen osaaminen helpottaa arkea ja tarjoaa mahdollisuuksia yhteydenpitoon, asiointiin ja uuden oppimiseen. Tämä tuo haasteita, jos ei ole kokemusta tietotekniikasta. Ikä ei kuitenkaan ole este näiden taitojen oppimiselle. Digiosaaminen estää syrjäytymistä, sillä moni palvelu ja toiminto on siirtynyt kokonaan verkkoon. Digiosaaminen auttaa ikäihmisiä pysymään mukana yhteiskunnan kehityksessä. Vanhustyön keskusliiton (2024) mukaan ikääntyneiden digiosallisuuden parantamiseksi vanhusasiavaltuutettu on esittänyt kolme keskeistä toimenpidettä: Digituen koordinointi kunnille: Kunnat huolehtisivat digituen järjestämisestä, jotta jokaisella olisi tasapuolinen mahdollisuus oppia käyttämään digitaalisia laitteita ja palveluita. Toisen puolesta asioinnin ja tuetun avustamisen täsmentäminen: Lainsäädäntöä tulisi tarkentaa, jotta toisen puolesta asioiminen ja tuettu asiointi olisivat paremmin ymmärrettäviä ja turvallisia. Ei-digitaalisten palveluiden turvaaminen: On tärkeää varmistaa, että myös ilman digitaalisia laitteita toimivat saavat tarpeensa hoidettua helposti, esimerkiksi henkilökohtaisilla tapaamisilla. Nämä toimenpiteet tähtäävät siihen, että ikääntyneet voivat osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti riippumatta digitaidoistaan. Digitalisaatio vaatii kansalaisilta sähköisten palvelujen käyttöä, joten jatkuva digituki on erityisen tärkeää ikäihmisten asioinnin sujuvoittamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 31.)  Neuvontaa on tarjolla monipuolisesti  Digitalisaatio on edennyt valtavalla vauhdilla viimeisen vuosikymmenen aikana ja suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluistakin on siirretty hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja. Tämä edellyttää myös toimenpiteitä liittyen ihmisten valmiuksiin käyttää näitä palveluita/ratkaisuja. Ei ole realistista olettaa, että kaikki siirtyisivät digipalveluiden käyttäjiksi ilman minkäänlaista tukea ja ohjausta. Suomessa ikäihmisille tarjotaan digitukea monin tavoin. Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa tietoa ja tukea ikäihmisten digiosaamisen vahvistamiseksi. (Digi- ja väestötietovirasto.) Monet järjestöt, kirjastot ja kansalaisopistot tarjoavat digiopastusta eri puolella maata. Tukea on mahdollista saada tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien käyttöön sekä sähköiseen asiointiin. Kattavuudessa on kuitenkin alueellisia eroja, ja osa ikäihmisistä jää edelleen palveluiden ulkopuolelle. Digiopastusta tarjotaan suhteellisen monipuolisesti useamman eri tahon toimesta. Opastuksesta vastaavat niin kaupunki, kunnat kuin myös kolmannen sektorin toimijatkin ja lisäksi nämä tahot tekevät myös yhteistyötä tämän tiimoilta.  Näkyvimpinä toimijoina voidaan mainita esimerkiksi Helsingin kaupungin digituki kokonaisuus sekä ikääntyneiden digiopastukseen keskittyvä Enter ry. Kaupunki järjestää monipuolisesti digitukea ympäri Helsinkiä mm. kirjastoissa, yhteisötaloilla, yhteistyössä työväenopiston kanssa sekä puhelimitse ja etänä. Ikääntyneet, jotka eivät pääse neuvontapisteille tai eivät pysty hyödyntämään etäratkaisuja voivat saada digitukea myös kotiympäristöön. Tätä opastusta tarjotaan yhteistyössä HelsinkiMission kanssa. (Digituki Helsinki 2024.)    Yhdessä tekemällä ja kannustamalla kohti digitaalista yhteiskuntaa Kaikilla ikääntyneillä ei ole mahdollisuutta hankkia tarvittavia laitteita tai internet-yhteyttä, mikä estää heiltä digitaalisten palveluiden käytön. Lisäksi meidän tulee muistaa se, että kaikki eivät halua siirtyä digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee yhteiskunnallisella tasolla toistaiseksi turvata tarvittavat palvelut myös niille ihmisille, ketkä eivät käytä digitaalisia palveluita.  Ikääntyneitä tulee lähtökohtaisesti mielestämme kannustaa kokeilemaan ja käyttämään digitaalisia palveluita. On kuitenkin huomioitava, että ilman riittävää digitukea on vaarana, osan väestöstä, erityisesti ikäihmisten, jääminen digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Meidän kaikkien tulisi kannustaa ikäihmisiä hyödyntämään rohkeasti tarjolla olevia digiopastuksia.  Iästä riippumatta digitaalisten taitojen oppiminen on mahdollista ja se voi rikastuttaa elämää monin tavoin, kuten helpottamalla sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä sekä asioimista viranomaistahojen kanssa. Meidän tulisi jatkossa myös kannustaa ikäihmisiä toimimaan vertaisneuvojina toisilleen nykyistä aktiivisemmin, jolloin positiiviset kokemukset leviäisivät tehokkaammin. Lisäksi meidän tulisi huomioida digituen kehittäminen ottamalla ikääntyneitä aktiivisemmin mukaan, ja tällöin voimme saavuttaa jatkossa entistä osallistavamman ja toimivamman digitaalisen yhteiskunnan meille kaikille.  Kirjoittajat: Lasse Repo, sosionomi (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Piia Paananen, fysioterapeutti (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Lähteet Digi- ja väestötietovirasto.Ikäihmiset ja digitaidot. https://dvv.fi/ikaihmiset Viitattu 8.12.2024. Digituki. Helsingin kaupunki 2024. https://digituki.hel.fi/#yhteisotalo Viitattu 11.11.2024. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?se%20quence=1&isAllowed=y Viitattu 12.11.2024. Vanhustyön keskusliitto. 2024. Ajankohtaista. Ikääntyneiden digisyrjäytymisen esteeksi tarvitaan valtakunnallisia toimia.C:\Users\a12313\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.Outlook\QAQU3485\< https://vtkl.fi/ikaantyneiden-digisyrjaytymisen-estamiseksi-tarvitaan-valtakunnallisia-toimia Viitattu 12.11.2024.