Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä

Kiihtyvä yhteiskunnallinen muutostahti ja monimutkaistuviin toimintakyvyn ja hyvinvoinnin haasteisiin vastaaminen edellyttävät ennakointikykyä, muutoskyvykkyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä. Innovatiivisella yhteiskehittämisellä ja systeemiajattelua soveltaen kuntoutuksen kehittäjät rakentavat uudistavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhdessä monialaisten verkostojen kanssa. Vahvaa ja visionääristä kuntoutuksen kehittämisosaamista ja kehittämisen johtamisosaamista tarvitaan, kun halutaan vaikuttaa kuntoutuksen tulevaisuuteen. Tässä korostuu kestävien ratkaisujen merkitys. Tämänkaltaisen osaamisen vahvistamiseksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä 2025 Kuntoutuksen kehittämisen ylempi AMK-tutkinto (90 op), jossa kuntoutuksen ammattilaiset kartuttavat asiantuntemustaan ja osaamistaan vaikuttavan ja kestävän kuntoutustoiminnan kehittämiseksi. Kuntoutuksen kehittämisen YAMK-tutkinnon opinnoissa voimavarana on moniammatillinen ryhmä ja vahvuutena moninaiset hyödyt sekä opiskelijan työyhteisölle että oppijalle eli opiskelijalle itselleen. Toimintakykyä ja hyvinvointia edistävä kuntoutus on monialaista yhteistoimintaa Kuntoutusta tarvitaan yksilön toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, osallistumismahdollisuuksien sekä työ- ja opiskelukyvyn edistämiseen (STM). Kuntoutus suunnitelmallisena ja monialaisena toimintana edellyttää eri tahojen ja toimijoiden yhteistoimintaa kuntoutujaa ja hänen läheisiänsä unohtamatta (Järvikoski 2013; Sukula & Kanto-Ronkainen 2022). Työelämässä kuntoutuksen ammattilaisilta edellytetään entistä vahvempia vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja. Kun kuntoutuja ja ammattilaiset etsivät yhdessä ratkaisuja kuntoutujan tarpeista lähtevien kuntoutumisen tavoitteiden saavuttamiseksi, tarvitaan kykyä soveltaa yhteiskehittelyä ja kehittäjäkumppanuutta erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. (Sipari 2024.) Nämä ovat keskeisiä osaamisia ja avaintaitoja myös kuntoutuksen kehittämisessä ja johtamisessa. Kuntoutuksen kehittäminen (YAMK) – uutta osaamista tulevaisuusvaikuttavan kuntoutuksen kehittämiseen Aiemman tutkimuksen ja ajankohtaisen tiedon avulla sekä yhdessä työelämätoimijoista muodostetun ohjausryhmän ja tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kanssa on tunnistettu työelämässä tarvittavaa kuntoutuksen kehittämisosaamista, josta kirjoitetaan blogisarjan toisessa osassa (julkaistaan tammikuussa 2025). Kuntoutuksen kehittämisessä tarvitaan kykyä ennakoida, arvioida ja kartuttaa kuntoutusalan tietoa tulevaisuusvaikuttavan kuntoutuksen edistämiseksi. Tämänkaltaista kuntoutuksen kehittämisosaamista vahvistetaan laajasti eri sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnitussa kuntoutuksen kehittämisen YAMK-tutkinnossa. Koulutuksen ytimessä on kuntoutumisprosessien edistäminen kuntoutujien ja ammattilaisten yhteistoiminnassa, uutta luovien verkostojen rakentaminen sekä kuntoutuksen tulevaisuuteen vaikuttaminen kestävien ratkaisujen avulla (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024). Kuntoutuksen kehittämisessä tarvittava ydinosaaminen rakentuu kolmen teeman kautta (kuvio 1): kuntoutuminen tavoitteellisena muutosprosessina ja kuntoutus yhteistoimintana yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla kuntoutuksen teoreettinen ja menetelmällinen ennakointi ja arviointi kestävien ratkaisujen rakentamisessa ja johtamisessa kuntoutuksen systeeminen, innovatiivinen ja tulevaisuusvaikuttava tutkimus- ja kehittämistoiminta kumppanuuteen perustuen. Kuvio 1. Kuntoutuksen kehittämisen ydinosaamisen teemat kuntoutuksen kehittämisen YAMK:ssa (Kuntoutuksen kehittäminen, ylempi AMK 2024). Kuntoutuksen kehittämisen YAMK-opintojen aikana opiskelijalle kehittyy osaamista rakentaa ja johtaa kuntoutuksen tutkimuksellista kehittämistä moninaisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä. Kyky ennakoida, innovoida ja arvioida kuntoutumisen ja kuntoutuksen kestäviä ratkaisuja yhdessä kuntoutujien, heidän läheistensä ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistuu. Opintojen aikana oppimistehtävissä ja opinnäytetyössä karttuva kuntoutuksen kehittämisosaaminen ja kehittämisen johtamisosaaminen edistää systeemiajatteluun ja tutkittuun tietoon perustuvaa tulevaisuusvaikuttavaa kuntoutusta. Vahvistuva osaaminen on hyödynnettävissä työelämässä monipuolisesti erityisesti kehittämistoiminnassa ja kehittämisen johtamisessa. Moniammatillinen asiantuntijayhteisö edistää oppimista ja tulevaisuusvaikuttavan kuntoutuksen kehittämistä – tutustu tutkintoon sekä opiskelija- ja uratarinoihin tarkemmin tutkinnon sivuilla ja hae kevään 2025 yhteishaussa! Blogisarjassa on kaksi osaa. Tässä sarjan ensimmäisessätaustoitetaan tulevaisuusvaikuttavan kuntoutuksen kehittämistarpeita ja kehittämisessä tarvittavaa osaamista. Toisessa osassa kuvataan tulevaisuustyöskentelyyn ja yhteiskehittelyyn perustuvaa opetussuunnitelmatyön toteutusta sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kuntoutuksen kehittämisosaamisen vahvistamiseksi. Kirjoittajat Kaisa Hartikainen on lehtori ja kuntoutuksen kehittämisen YAMK-tutkinnon tutkintovastaava. Hän tekee väitöskirjaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteisestä osaamisesta laaja-alaisesti palveluita tarvitsevien asiakkaiden ihmislähtöisessä hoidossa. Hän on valtavan innostunut moniammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Sari Helenius toimii lehtorina kuntoutuksen kehittämisen YAMK-tutkinnossa, opinnäytetyöohjaajana sekä erilaisissa projektityön tehtävissä Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymässä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on erityisen kiinnostunut yhteiskehittämisestä ja kumppanuusperustaisesta yhteistoiminnasta tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoiminnassa (TKIO) kestävää hyvinvointia edistettäessä. Lähteet: Dufva, Mikko & Rekola, Sanna. Megatrendit 2023. Sitra. Dufva, Mikko & Rowley, Christopher 2022. Heikot signaalit 2022. Tarinoita tulevaisuuksista. Sitra. Järvikoski, Aila 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:43. Rantakokko, Merja & Sipari, Salla (toim.) 2022. Kuntoutuksen tutkimuksen strateginen tiekartta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sipari, Salla 2024. Mitä taitoja kuntoutuksen ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa – yhteiskehittämisellä lisää ymmärrystä. Kuntoutuskouluttajat. STM. Kuntoutus. Salminen, Anna-Liisa & Töytäri, Aija (toim.) 2023. Kuntoutuksen koulutus ja tutkimus : Asiantuntijafoorumin näkökulmia koulutuksen kehittämiseen ja ehdotus kuntoutuksen tutkimuksen strategiaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:64. Sukula, Seija & Kanto-Ronkainen, Anne (toim.) 2022. Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020–2022. Kuntoutuksen uudistamisen toimeenpanon kuvaus ja arviointia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:23. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Vataja, Katri 2023. Systeemisen muutoksen arviointi ja vaikuttavuus. Teoksessa: Petri Uusikylä ja Harri Jalonen (toim.). Epävarmuuden aika. Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? Into Kustannus.

”Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa”, kirjoittavat Mari Heitto, Henna Karvonen, Mari Koskinen ja Anu Mutka Metropolian Geroblogin tuoreessa postauksessa. ”Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suuressa muutoksessa sote-uudistuksen ja suurten ikäluokkien ikääntymisen johdosta. Voisiko työelämän ja oppilaitosten tiiviimpi, pitkäjänteisesti rakennettu kehittäjäkumppanuus tuoda mukanaan ratkaisuja ja uusia avauksia tähän?”   Sote-aloilla tavoitteena on asiakkaan hyvän elämän edistäminen ja tukeminen. Tähän päästään parhaiten, kun toimitaan kumppanuudessa monialaisesti asiakkaiden sekä ammattilaisten ja opiskelijoiden kesken avoimessa, kehittävässä, arvostavassa ja luottamusta rakentavasta ilmapiirissä. Kehittäjäkumppanuus ei ole yksin työskentelyä, huomauttavat Heitto, Karvonen, Koskinen ja Mutka. Se vaatii jokaiselta toimijalta ymmärrystä kumppanuudesta ja omasta roolista, aitoa panostusta ja sitoutumista, halua tunnistaa toisen taidot ja osaaminen, tasa-arvoisuutta, toisen kunnioitusta ja hyvää vuorovaikutusta.   Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Hyvissä handuissa himassa -hankkeen päätavoitteena onkin vahvistaa Helsingin kaupungin Itäisen kotihoidon, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston keskinäistä kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden lisäämiseksi. Hankkeessa luottamusta on lähetty rakentamaan kotihoidon ja toimijoiden välille hanketoimijoiden jalkautumisella kotihoitoon sekä opiskelijoiden asiakaslähtöisen monialaisen tiimiharjoittelun kautta.   Lue koko postaus.  

Tarve konsultatiivisen toiminnan käsitteen tarkasteluun nousi Hyvissä handuissa himassa -hankkeen aikana. Hankkeessa toteutettiin monen sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmän opiskelijoista koostuvaa tiimityöskentelyyn perustuvaa työelämäharjoittelua. Monialaisessa tiimiharjoittelussa opiskelijatiimi auttoi asiakaslähtöisesti ratkaisemaan haasteita, tarpeita tai toiveita asiakkaan arjessa. Näitä tarpeita kuunneltaessa todettiin, että käsittelyyn oli usein tarpeen liittää myös muiden ammattiryhmien erityisosaamista. Konsultatiivinen toimintatapa oli luonnollinen ja looginen valinta toimintatavaksi. Työelämä on murroksessa ja toimijoilta vaaditaan uudenlaista osaamista. Erityisesti kyse on teknologioiden vaikutuksista, mutta myös mitä suurimmassa määrin toimintojen laadullisista muutoksista. Tehtävien sisällä, mutta myös työnteon tapojen, käytäntöjen ja osaamisen muodoissa, tapahtuu huomattavia muutoksia. (Järventaus & Kekäläinen 2018: 27, 32.) Työelämän muutos edellyttää myös sosiaali- ja terveysalan toimijoilta kykyä ajatella ja toimia totutuista poikkeavin tavoin. Metropolian HyMy-kylä on hyvä oppimisympäristö ja kohtaamispaikka perinteisten toimintatapojen haastamiseen. Virolainen, Heikkinen, Siklander ja Laitinen-Väänänen (2019) esittelevät artikkelissaan “Mitä ovat oppimisen ekosysteemit?” Rissasen vuonna 2018 kehittelemää ekosysteemiajattelua. Tämän ajattelun mukaisesti HyMy-kylä voidaan kiteytettynä nähdä innovaatioekosysteeminä. Innovaatioekosysteemissä kehitetään sosiaali- ja terveysalan osaamista ja uusia toimintamalleja yhteistyössä monien toimijoiden (esim. opiskelijat, opettajat, asiakkaat, kolmas sektori, yritykset, muut oppilaitokset) kanssa. Ekosysteemi-käsite nitoo yhteen oppimisen moninaiset toimijat ja ulottuvuudet. Se tuo esille myös koulutuksen ajan muutoksen. Ekosysteemissä tuetaan oppijoiden aktiivista toimijuutta, yhteisöllistä tiedon rakentamista ja reflektiota.  Painopiste on erityisesti siinä, miten eri toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistoiminta voi auttaa luomaan jotain uutta. (Virolainen & Heikkinen & Siklander & Laitinen-Väänänen 2019: 12–14, 17.) HyMy-kylän innovaatioekosysteemi on oppimisympäristö, jossa myös opiskelijat ovat aktiivisia kehittäjäkumppaneita. Monialaisella tiimillä tarve konsultatiiviselle toimintatavalle Konsultatiivisen toiminnan käsitteen tarkastelun tarve kirkastui ERS-rahoitteisen Hyvissä handuissa himassa -hankkeen toimesta toteutetun monen sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmän opiskelijoista koostuvan tiimityöskentelyyn perustuvan työelämäharjoittelun yhteydessä. Monialaiseen tiimityöskentelyyn perustuvan työelämäharjoittelun luonnolliseksi toteuttamispaikaksi valikoitui Metropolian Hymy-kylä, jossa työelämäharjoittelua suorittavat useat eri sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Monialainen tiimiharjoittelu tuotti kotihoidon asiakkaille lisäpalvelua kotihoidon tavallisen palvelun rinnalle. Tiimiharjoittelu toteutui mm. geronomi-, fysioterapeutti-, sairaanhoitaja- ja toimintaterapeuttiopiskelijoiden pitkänä työelämäharjoitteluna. Tiimiharjoittelun edetessä huomattiin, että asiakkailla on tarpeita tai haasteita myös sellaisten ammattiryhmien erityisosaamisalueilla, joiden opetussuunnitelmiin kyseinen harjoittelujakso ei ole sopiva. Tästä johtuen päädyttiin ratkomaan asiakkaiden tarpeita tiimiharjoittelun yhteydessä myös optometrian tai jalkaterapian opiskelijoiden toteuttamilla konsultatiivisilla työpajatapaamisilla. (Valtonen 2019.) Konsultaatiosta konsultatiiviseen toimintatapaan Konsultaatio-termi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisuudessa jo n. 1500-luvulla. Nykyisin konsultaatio-termiä käytetään laajasti useissa erilaisissa yhteyksissä mm. IT-alalla, kaupallisella alalla ja lääketieteessä. Konsultointi on ikivanha taito, sitä käyttivät jo muinaisen Rooman senaattorit. Sana pohjautuu latinan kieleen, jossa verbi consultare tarkoittaa neuvojen kyselemistä, tiedustelemista sekä neuvottelemista (Aronson 2006: 737; The Cambridge English Dictionary 2020.) Yleisimmin konsultaatio-termiä käytetään terveydenhuollossa ammattilaisten välisistä asiantuntijakeskusteluista ja -avusta. Konsultaation lähtökohtana on löytää ratkaisuja ongelmiin hyödyntäen ammattihenkilöiden erityisosaamista. Näin ollen konsultaatio ja konsultointi ovat olennainen osa asiakkaiden laadukasta kuntoutusta. Hyvin toimiva konsultaatio on toimivan terveydenhuoltojärjestelmän perusta. (Louhimo 2019: 487–488.) Konsultaatiota voi tapahtua kokeneempien tai muiden oman alan ammattiryhmien osaajien tai kokonaan toisen ammattialan edustajien välillä. Konsultaatio-termillä on kuitenkin käyttöyhteydestä riippuen toisenlainenkin, uudempi merkitys. Konsultaatio merkitsee tällöin neuvon antamista: esim. IT-konsultti konsultoidessaan asiakasta opastaa ja antaa neuvoja asiakkaalle. Konsultti-nimikettä käytetään liike-elämässä yleisesti organisaation ulkopuolisesta neuvovasta asiantuntijasta, joka voi olla vaikkapa liikkeenjohdon konsultti, veroasioiden konsultti tms. [caption id="attachment_2978" align="alignnone" width="615"] Konsultatiivisessa työskentelyssä aktiivisen ongelmanratkaisun ja toiminnan avulla lopputuloksena voi olla yllättävä, luova ja harmoninen ratkaisuparvi. (Kuva: Anna Sarkama-Antila, Graafinen suunnittelu Peippo Oy.)[/caption] Konsultatiivinen toimintatapa – kun vanha tapa ei enää riitä Konsultatiivisella toimintatavalla tarkoitetaan moniammatillisesti lähestyvää, tutkivaa ja asiakaslähtöisesti ohjautuvaa vuorovaikutteista suhtautumista asiakkaan tilanteen selvittämiseen. Keskeistä on keskustelun perustuminen tasavertaiseen ja herkkään dialogiin. Konsultatiivisen toimintatavan filosofiaa kehittäneet LaGrossa ja Saxe (1998) kuvaavat onnistunutta konsultatiivista prosessia parhaimmillaan kaksisuuntaisena jatkuvana oppimisympäristönä, joka luo kumppanuutta. Lähestymistapa tarjoaa rakenteen aidolle yhteistyön prosessille, joka myös johtaa parhaimpaan lopputulokseen. Arvostetut ja luotetut yhteistyökumppanit auttavat ratkaisemaan tärkeitä kysymyksiä ja edistämään oppimista. Konsultatiivisen toimintatavan käytöstä on hyötyä kaikille toimijoille. Asiakkaalle hyöty on ilmeinen. Asiakkaan tarpeisiin, haasteisiin ja toiveisiin ratkaisun etsiminen poikkeaa suuresti perinteisestä mallista. Danesh & Danest (2002) kuvaavat näiden ratkaisumallien eroja siilo(suppilo)mallien avulla. Perinteisessä mallissa siilon/suppilon suureen ylöspäin olevaan suuaukkoon syötetään ongelmaan liittyvä informaatio. Siilo tislaa ja tiivistää ratkaisuehdotuksia ja lopputuloksena siilon alapäästä tuotetaan näiden ehdotusten yhdistelmä: yksi ratkaisu, jota käytetään. Konsultatiivisessa työskentelyssä siilo toimii toisinpäin: pienestä yläosan aukosta syötetään ongelmaan liittyvä informaatio. Aktiivisen toiminnan avulla siilo leviääkin alaspäin, kehille muodostuvat yhdessä työstetyt, monipuoliset, innovatiivisetkin ehdotukset luovat pohjaa aina vaan laajenevalle yksimielisyydelle ja lopputuloksena voi olla ratkaisuparvi. Ratkaisujen joukko voi sisältää myös hyvinkin yllättäviä, luovia ja harmonisia vaihtoehtoja. Konsultatiivinen työskentely on siis aktiivista ongelmanratkaisua, jossa tilaisuutta, esim. konsultatiivista työpajaa, mentoroivan henkilön toiminnalla on suuri rooli. (Danesh & Danesh 2002: 17–33.) Konsultatiivinen toimintatapa haastaa asiakasta kehittymään, asiakas on moniasiantuntijatiimin aktiivinen toimija, eikä passiivinen kuuntelija. Hän sitoutuu paremmin kehittämään omaa toimintaansa tarpeidensa selvittelyssä sekä ongelmien ratkaisuissa. Monen eri ammattilaisen toiminta tiimissä auttaa myös löytämään erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja, joita ei välttämättä muuten tulisi esille tai joihin asiakas ei hakisi erikseen eri asiantuntijoilta apua. (Deys & Dowling & Golding 1989.) Konsultatiivinen toimintatapa kehittää tiimin yhteistyötä ja osaamista jatkuvan oppimisen kautta. Nämä puolestaan tuottavat palvelujen kehittymistä ja laadun nousua, myös asiakkaiden kokema tyytyväisyys kasvaa. Moniammatillisen tiimin jäsen kehittyy näkemään itsensä muutosagenttina ja nauttii työskentelystä ihmisten kanssa. Kokemus lisää itseluottamusta omaan ja tiimin toimintaan. Tiimin jäsen oppii käyttämään aktiivisia kuuntelustrategioita, osaa arvioida toisten tarpeita ja pystyy vastaamaan. (Kennedy 2015: 157–158; Dinnebeil & Pretti-Frontczak & McInerney 2009: 434–445.) Mitä opiskelija hyötyy? Konsultatiivisesta toimintatavasta on opiskelijoille monenlaista hyötyä. Oppiminen innovaatioekosysteemissä on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista yhdessä luomista. (Virolainen ym. 2019: 17.) Konsultatiivinen toimintatapa vastaa hyvin nykyaikaisten työelämätaitojen kehittymisen tarpeeseen: mm. verkostoissa toimimiseen ja tiimityöskentelyosaamiseen. Verkostot merkitsevät myös laajempaa ammatillista ajattelua, rajanylityksiä, jossa moniammatillinen tiimi muodostuu toisiaan täydentävistä osista. Konsultatiivinen toimintatapa myös vahvistaa opiskelijan omaa ammattiosaamista osana moniammatillista työelämätiimiä. Opiskelija oppii tiedostamaan ja reflektoimaan omaa osaamistaan ja sen rajoja osana asiakkaan tarpeiden ja ongelmien ratkaisua. Osaaminen lisääntyy opiskelijan huomatessa, että hänen aikaisemmat tietonsa ja uusi informaatio eivät ole tasapainossa keskenään. Opiskelu on aktiivista toimintaa, myös vastuu omasta oppimisesta kasvaa. Konsultatiivinen toimintatapa pyrkii kehittämään opiskelijan abstraktia ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, tulkintataitoja, synteesin tekemistä sekä erilaisten ideoiden ja ratkaisujen vertailua. Opiskelijoiden korkeamman tason kognitiiviset taidot kehittyvät. Opiskelija osaa perustella ratkaisujaan erilaisissa tilanteissa. Itseohjautuvuustaidot ja opiskelijan kyvyt toimia itsenäisesti kehittyvät. (Roush & Smith 1997: 199–213.; Deys ym. 1989: 342–344. ) Joustava yhteistyö korostuu tulevaisuudessa Tulevaisuuden ammattilaisilta vaaditaan kykyä ja osaamista toimia nopeasti, erilaisissa konteksteissa ja vaihtuvissa tilanteissa. Joustava yhteistyö muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa korostuu tulevaisuudessa entisestään, sillä työn tekemisen muodot muuttuvat totutusta. Lisäksi innovaatio-osaaminen on muuntumassa tulevaisuuden perustaidoksi. Hyvissä Handuissa Himassa -hankkeessa kehiteltyä tiimiharjoittelua ja siihen liittyvää konsultatiivista toimintatapaa pilotoidaan Metropolian uudessa innovaatioekosysteemissä, HyMy-kylässä. Opiskelijatiimin asiakkaan arjen haasteisiin tai toiveisiin etsitään ratkaisuja monialaisessa konsultaatiotyöpajassa, jossa eri ammattialojen edustajat katsovat kokonaistilannetta omasta näkökulmastaan. Covid-19-tilanteen tasaantumisen jälkeen konsultatiivisessa työpajassa päätetään myös mahdollisen asiakkaan kotona toteutuvan jatkokäynnin tarpeesta. Konsultatiivinen toimintatapa haastaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat kehittymään tulevaisuuden vaatimusten mukaisiksi ammattilaisiksi. Kirjoittajat Kaarina Pirilä, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anu Valtonen, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu   Lähteet Aronson, Jeff 2006. Consultation. British Medical Journal 333 (7571). 737. <https://www.jstor.org/stable/40700375>. Viitattu 15.3.2020. Danesh, Hossain B. & Danesh, Roshan 2002. A Consultative Conflict-resolution-model: Beyond Alternative Dispute-resolution. International Journal of Peace Studies 7(2). 17–33. Deys, Caroline & Dowling, Emilia & Golding, Valery 1989. Clinical Psychology: A Consultative Approach in General Practice. Journal of the Royal College of General Practitioners 39. 342–344. <https://bjgp.org/content/bjgp/39/325/342.full.pdf>. Viitattu 15.3.2020. Dinnebeil, Laurie & Pretti-Frontczak, Kristie & McInerney, William 2009. A Consultative Itinerant Approach to Service Delivery: Considerations for the Early Childhood Community. American Speech-Language-Hearing Association 40 (4). 435–445. <https://pubs.asha.org/doi/10.1044/0161-1461(2008/08-0028)?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed>. Viitattu 14.3.2020. HyMy -kylä – hyvinvointia Myllypurosta 2019. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. <https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla.> Viitattu 13.11.2020. Järventaus, Jussi & Kekäläinen, Henrietta 2018. Uudistuva työ ja yrittäjyys – visiosta toteutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2018. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 27, 32. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161072>. Viitattu 13.12.2020. Kennedy, Denise M 2015. Creating and Integrating a New Patient Experience Leadership Role: A Consultative Approach for Partnering with Executive and Clinical Leaders. Patient Experience Journal 2 (1). 157–158. <https://pxjournal.org/journal/vol2/iss1/21>. Viitattu 10.3.2020. LaGrossa, Virginia & Suzanne, Saxe 1998. The Consultative Approach: Partnering for Results! San Francisco: Jossey-Bass/Pfeiffer. Louhimo, Johanna 2019. Onnistunut konsultaatio – potilaan parhaaksi! Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 135 (5). 487–488. <https://www.duodecimlehti.fi/duo14802>. Viitattu 14.4.2020. Roush, Melvin L. & Smith, Stevenson G. 1997. Consultative Teaching. International Examples. Issues in Accounting Education 12 (1). 199–213. <https://www.researchgate.net/profile/G_Stevenson_Smith/publication/279914222_Consultative_Teaching_in_the_Accounting_Curriculum_International_Examples/links/58126f5b08ae29942f3e8040/Consultative-Teaching-in-the-Accounting-Curriculum-International-Examples.pdf>. Viitattu 14.2.2020. Seikkula, Jaakko & Arnkil, Tom Erik 2009. Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: THL: 2. <https://www.julkari.fi/handle/10024/79883>. Viitattu 13.4.2020. The Cambridge English Dictionary 2020. <https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/consultation>. Viitattu 15.3.2020. Valtonen A. Hyvissä handuissa himassa – moniammatillinen opiskelijatiimi kotihoidon asiakkaan tukena. Fysioterapia 5/2019. Virolainen, Maarit & Heikkinen, Hannu L. T. & Siklander, Pirkko & Laitinen-Väänänen, Sirpa 2019. Mitä ovat oppimisen ekosysteemit? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21 (4). 12–14, 17.