Avainsana: Pilotti

Metropolia vahvisti luovien alojen osaamista ja verkostoja DCIB-hankkeessa

17.11.2026

Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä muuttuvassa toimintaympäristössä. Metropolia Ammattikorkeakoulun toteutuksessa tämä näkyi erityisesti pilottiohjelmina, ajankohtaisina tapahtumina ja verkostoitumista tukevina toimenpiteinä, joiden tuloksena syntyi uutta osaamista, yhteistyötä ja liiketoimintaa. Digitaalinen murros on vaikuttanut luovien alojen yritysten selviytymiseen viime vuosina nopeammalla tahdilla kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan Suomen luovan alan rahoitusten leikkaaminen, pandemian heikentämät työmarkkinat ja uudet vaatimukset ovat tuoneet alalle suuria haasteita. Ala tarvitsee apua. Vuonna 2022 Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopisto aloittivat kirjoittamaan yhteistä hanketta, jonka missiona olisi auttaa digitaalisia luovia aloja kasvamaan kestävyyskriisin, uusien teknologioiden ja pandemian aiheuttamien haasteiden keskellä. Tämän mission ympärille muovautui kolmivuotinen Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa ja edistää digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hanke sai rahoituksensa vuoden 2023 syyskaudella Euroopan unionin aluekehitysrahastosta HEVinnovations-ohjelman sekä kansallisen Innokaupungit-verkoston kautta ja se jatkuu marraskuun 2026 loppuun saakka.  Kun DCIB-hanke käynnistyi vuoden 2023 lopulla, kasvua ja toivoa oli vielä näkyvissä. Tulevien vuosien aikana luova ala joutui kuitenkin kohtaamaan jälleen uusia haasteita: julkisten tukien leikkaaminen ja rahoitusinstrumenttien alasajot, tekoälyn räjähdysmäinen kehittyminen, työvoiman globaali kilpailu, Suomen talouden laskusuhdanne sekä irtisanomiset ja konkurssit riepottelivat alaa merkittävästi. DCIB-hanke reagoi näihin muutoksiin nopeasti ja toimenpiteitä hienosäädettiin vastaamaan paremmin nykyhetken tarpeita. Hankkeessa ei voitu enää keskittyä pelkkiin kasvutoimenpiteisiin, vaan oli keskityttävä myös siihen, miten yritykset ja ammattilaiset pystyvät ylipäänsä selviytymään alan epävakaassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa ei voitu enää keskittyä pelkkiin kasvutoimenpiteisiin, vaan oli keskityttävä myös siihen, miten yritykset ja ammattilaiset pystyvät ylipäänsä selviytymään alan epävakaassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen kolmivuotisen keston aikana pyrimme vastaamaan kentältä nouseviin tarpeisiin. Ajankohtaiset tarpeet ja toiveet kävivät ilmi mm. hankkeemme mahdollistamista kyselyistä ja palautteista sekä yhteisön vuoropuhelusta. Lisäksi luovan alan rautaisista asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän kallisarvoiset näkökulmat antoivat suuntaa hankkeen kehittämiselle: hanketta ohjaamassa on ollut mm. Business Finland, APFI ry, EIT Culture & Creativity, Yle, Cupore, Avate ry, Creative Finland ja Työ- ja elinkeinoministeriö. DCIB-hankkeen toimenpiteistä muodostui moninaisia ja ne tarttuivat alan ajankohtaisiin aiheisiin. Hankekonsortion organisaatioiden roolit ja toimenpiteet olivat luonteeltaan erilaisia, mutta jokainen organisaatio vastasi alan tarpeisiin tehokkaasti ja omalle organisaatiolleen ominaisella tavalla:  Helsingin kaupungin (Business Helsinki) toimenpiteissä keskityttiin erityisesti pienten ja alkuvaiheen yritysten sekä freelancereiden liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymisen tukemiseen ja uudenlaisen monialaisen yhteistyön mahdollistamiseen. Aalto-yliopiston osuudessa keskityttiin erityisesti av-alan toimintaympäristön muutosten ja tulevaisuuden kehittämistarpeiden tunnistamiseen sekä luovien alojen yritysten liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen yrityskohtaisen sparrauksen avulla. Metropolia Ammattikorkeakoulun osuudessa keskityttiin alan yritysten ja ammattilaisten ajankohtaisen osaamisen kehittämiseen sekä poikkialaisen verkostoitumisen ja innovoinnin mahdollistamiseen. Metropolian näkökulmasta hankkeessa on ollut kyse alan ammattilaisten osaamisen kehittämisen, poikkialaisen verkostoitumisen ja innovoinnin mahdollistamisen lisäksi laajemmasta alan kehittämisestä. Hankkeessa on vahvistettu luovien alojen kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin tarjoamalla ajankohtaista osaamista muun muassa kestävyydestä, virtuaalituotannosta ja uusista teknologioista sekä luomalla tilaisuuksia verkostoitumiseen, yhteiskehittämiseen ja työllistymiseen. Samalla on syntynyt uusia yhteistyökuvioita, palveluita ja toimintatapoja, jotka tukevat alan elinvoimaisuutta ja uudistumista myös pitkällä aikavälillä. Metropolian näkökulmasta hankkeessa on ollut kyse alan ammattilaisten osaamisen kehittämisen, poikkialaisen verkostoitumisen ja innovoinnin mahdollistamisen lisäksi laajemmasta alan kehittämisestä. Tässä artikkelissa paneudutaan DCIB-hankkeen Metropolia Ammattikorkeakoulun osatoteutuksen tuottamiin toimenpiteisiin sekä niiden tuloksiin ja vaikutuksiin.  Voit lukea lisää muiden osatoteutuksien toimenpiteistä ja tuloksista alla olevista linkeistä sekä hankkeen koostavasta loppuartikkelista (tulossa pian). Lue DCIB-hankkeen koostava loppuartikkeli HEVinnovations-sivustolta (tulossa pian) Lue lisää Helsingin kaupungin DCIB-toimenpiteistä HEVinnovations sivustolta (tulossa pian) Lue lisää Aalto-yliopiston DCIB-toimenpiteistä HEVinnovations-sivustolta (tulossa pian) Metropolian pilottiohjelmat vastasivat av-alan osaamisen sudenkuoppiin ja synnyttivät uutta liiketoimintaa Jo hankkeen kirjoitusvaiheessa tiesimme, että av-ala kaipaa kipeästi lisää kestävyysosaamista sekä tietoa virtuaalituotannon mahdollisuuksista ilmastokriisin ja teknologisen murroksen keskellä. Metropolia suunnitteli ja toteutti kaksi juuri näille teemoille pyhitettyä pilottiohjelmaa DCIB-hankkeen puitteissa: ekokoordinoinnin pilottiohjelman ja virtuaalituotannon pilottiohjelman. Molemmat piloteista järjestettiin kolme kertaa hankkeen aikana eli hankkeessa toteutettiin yhteensä kuusi pilottiohjelmaa. Pilotit eivät ainoastaan kasvattaneet yksilöiden ja yritysten osaamista, vaan ne tarjosivat myös valmiuksia uudenlaisten palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiselle sekä uusien roolien syntymiselle. Pilotit eivät ainoastaan kasvattaneet yksilöiden ja yritysten osaamista, vaan ne tarjosivat myös valmiuksia uudenlaisten palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiselle sekä uusien roolien syntymiselle. Av-alan kestävyysosaaminen tikun nokassa Ekokoordinoinnin pilottiohjelman keskiössä oli av-alan kestävyysosaamisen kasvattaminen ja levittäminen. Pilotti keskittyi ennen kaikkea ekologiseen kestävyysosaamiseen, mutta myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä käsiteltiin runsaasti. Pilotin aikana av-alan ammattilaiset pääsivät pohtimaan yhdessä kestävyysteemoja sekä luomaan uusia käytänteitä, konkreettisia työkaluja ja verkostoa aiheen ympärille. Ekokoordinoinnin pilottiohjelma sai ensimmäisen sysäyksensä av-alan ekologisen kestävyyden asiantuntijan Kaisa “Kaika” Astikaisen “Ekokoordinaattorit kotimaisella av-alalla” -kartoituksella, jonka Kaika toteutti DCIB-hankkeelle keväällä 2024. Luonnollisena jatkumona kartoitukselle, Kaika suunnitteli ja veti hankkeen ensimmäisen pilottiohjelman syksyllä 2024. Kahdesta seuraavasta pilottiohjelmasta vastasi av-alan ja koulutuksen asiantuntija Taku Kaskela. Pilotit pohjautuivat vahvasti kartoituksen tuloksissa nousseisiin huomioihin, mutta sisältöjä kehitettiin ja päivitettiin joka vuosi ajankohtaisten alalta nousevien signaaleiden pohjalta. Av-alan ekologista kestävyyttä koskeva sääntely ja standardit kehittyivät merkittävästi DCIB-hankkeen toiminta-aikana. EU- ja kansallisen lainsäädännön rinnalle julkaistiin uusia ympäristöstandardeja, kuten pohjoismainen Nordic Ecological Standard (NES). Samalla ekologiset vastuullisuussuunnitelmat, raportointi ja ympäristötoimenpiteet nousivat yhä vahvemmin osaksi erilaisten rahoitusten hakukriteereitä. Myös av-alan keskeiset tilaajat ovat vahvistaneet ekologisen vastuullisuuden merkitystä tuotannoissa. Ekokoordinoinnin pilottiohjelma osoittautui merkittäväksi toimenpiteeksi kaiken tämän keskellä: pilotti kulki aallon harjalla ja onnistui ennakoiden kehittämään av-alan ammattilaisten kestävyysosaamista vastaamaan alan tiukentuneita ja edelleen tiukkenevia vaatimuksia. Pilotti kulki aallon harjalla ja onnistui ennakoiden kehittämään av-alan ammattilaisten kestävyysosaamista vastaamaan alan tiukentuneita ja edelleen tiukkenevia vaatimuksia. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmiin osallistui yhteensä 41 yritystä ja osallistujien joukkoon mahtui useita erilaisia av-alan profiileja, ml. johtohenkilöitä alan tunnetuimmista ja suurimmista yrityksistä. Pilotti osoitti meille selvästi, että kestävyysteemat kiinnostavat ja koskettavat av-alan yrityksiä ruohonjuuritasolta korkeimpaan johtoon saakka, yrityksen koosta ja statuksesta riippumatta, ja että myös tilaajat ovat entistä kiinnostuneempia tuotantojen kestävyydestä. DCIB-hankkeen ekokoordinoinnin pilottiohjelma sai kaiken kaikkiaan paljon positiviista palautetta ja kiitosta. Pilotti onnistui jalkauttamaan av-alaan liittyvää kestävyysosaamista laajasti sekä pieniin että suuriin yrityksiin. Pilottiohjelma kehitti erityisesti osallistuneiden yritysten prosesseja ja tehosti kestävää tekemistä, mutta myös tarjonnan kehittämistä tapahtui: esimerkiksi eräs pilotin osallistujista laajensi yrityksensä tarjontaa av-alan ekologisen kestävyyden palveluihin. Yksi pilotin keskeisemmistä tuloksista oli av-alan kestävyysosaajien verkosto: yhteisö, jossa pilottiohjelmaan osallistuneet voivat keskustella avoimesti kestävyysasioista, jakaa tietoa sekä pyytää apua ja tukea myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kaikilla ryhmän jäsenillä on yksi ja sama tavoite: kehittää av-alaa entistä kestävämmäksi. Kestävyysvaatimukset muuttuvat ja tarkentuvat jatkuvasti, ja juuri tällaisissa verkostoissa tapahtuva tiedonvaihto tukee oman osaamisen kehittämistä ja tarjoaa kallisarvoista vertaistukea. Verkosto toimii toistaiseksi WhatsApp-ryhmän muodossa, mutta jäsenten keskuudessa on ollut pohdintoja siitä, tulisiko verkostoa laajentaa ja virallistaa hankkeen päättymisen jälkeen. Kestävyysvaatimukset muuttuvat ja tarkentuvat jatkuvasti, ja juuri tällaisissa verkostoissa tapahtuva tiedonvaihto tukee oman osaamisen kehittämistä ja tarjoaa kallisarvoista vertaistukea. Ekokoordinoinnin pilottiohjelman aikana korostui tarve käsitellä kestävyysteemaa laajemmin kuin vain ekologisesta näkökulmasta: ekologinen kestävyys on vain yksi kestävän toiminnan osa-alueista ja se nivoutuu vahvasti yhteen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kanssa. Taloudellinen kestävyys takaa sosiaalisesti kestävän toiminnan, ja sosiaalisesti kestävä toiminta taas takaa ekologisen kestävyyden. Kuten pilottiohjelmassakin todettiin useaan otteeseen: loppuunpalanut työryhmä ei tee vihreää elokuvaa. Tästä syystä tapaamiskertojen teemoihin sisältyi runsaasti tietoa ja keskustelua myös alan sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä, ja kestävyyttä käsiteltiin lopulta yhtenä laajana kokonaisuutena.  Jaoimme DCIB-hankkeessa ymmärrystä ja osaamista av-alan ekologisesta kestävyydestä myös laajemmalle yleisölle aamukahvitilaisuuden muodossa syksyllä 2024 (HeTKInen-aamukahvitilaisuus: Ekokoordinointi av-alalla). Tapahtumassa käsiteltiin mm. mitä ekokoordinointi ja ekologinen toiminta av-alalla käytännössä tarkoittaa sekä minkälaisia työkaluja kestävyystyön tukena voi hyödyntää. Tapahtumassa päästiin myös keskustelemaan yhteisesti av-alan kestävyydestä sekä verkostoitumaan muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Pilotti onnistui jalkauttamaan av-alaan liittyvää kestävyysosaamista laajasti sekä pieniin että suuriin yrityksiin. Missio kasvattaa av-alan kestävyysosaamista jatkuu myös DCIB-hankkeen päättymisen jälkeen: Metropolia Ammattikorkeakoulussa on aloitettu syksyllä 2026 av-alan kestävyysosaamisen maisteriohjelma (Sustainable Leadership in Audiovisual Industry, YAMK). Koulutusohjelman tavoitteena on vahvistaa ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kestävyysnäkökulmien asemaa av-alan koulutuksessa ja johtamiskäytännöissä sekä edistää niiden juurtumista pysyväksi osaksi koko alaa. Tutkinnon vastuuhenkilö on vuosien 2025 ja 2026 ekokoordinoinnin pilottiohjelmienkin vetäjänä toiminut Taku Kaskela ja näin ollen pilottien opit ovat juurrutettu sujuvasti osaksi tutkinnon opetussuunnitelmaa. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan liittyen olemme julkaisseet mm. av-alan tilannekartoituksen tulokset sekä lukuisia lyhyempiä blogitekstejä, ja lisää julkaisuja on vielä tulossa lähikuukausien aikana. Alla muutamia valikoituja julkaisuja: Miten teemme audiovisuaalisen alan logistiikasta ympäristöystävällisempää? -blogikirjoitusSchirmer, Elvira. Julkaistu 25.6.2025. DCIB-hankkeen blogi. Konkretiaa vihreään siirtymään: av-alan tilannekartoitus -artikkeliAstikainen, K. & Kaskela, T. 2025. Julkaistu 30.4.2025. Metrospektiivi Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:muas-issn-2984-4134-87 Haastattelussa av-alan ekomanageri Nina Erwes -blogikirjoitus ja videoLehto, M & Schirmer, E. Julkaistu 12.12.2024. DCIB-hankkeen blogi. Ekokoordinoinnin pilottiohjelma toi av-alan ammattilaiset yhteen rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta -blogikirjoitusLehto, Meeri. Julkaistu 28.11.2024. DCIB-hankkeen blogi. Loppuunpalanut työryhmä ei tee vihreää elokuvaa -blogikirjoitus (tulossa!)Lehto, Meeri. Arvioitu julkaisuajankohta: marraskuu 2026. Ideoita ja konkretiaa kestävämpiin tuotantoihin -julkaisu (tulossa!)Kaskela, Taku. Arvioitu julkaisuajankohta: joulukuu 2026. Kohti kestävyysmurrosta -raportti (tulossa!)Kaskela, Taku. Julkaistaan joulukuussa 2026. Virtuaalituotannosta potkua omaan liiketoimintaan Virtuaalituotanto ottaa yhä enemmän jalansijaa audiovisuaalisen alan tuotannoissa. Isossa Britanniassa ja Irlannissa panostetaan suuresti tähän tuotantotapaan ja alan kehitystä viedään aktiivisesti eteenpäin. Vaikka virtuaalituotanto mahdollistaa monissa tapauksissa monipuolisemman ja kustannustehokkaamman tuotannon, sitä on käytetty Suomessa verrattain vähän. Koska virtuaalituotannon hallinta voi auttaa suomalaisia yrityksiä ja yksilöitä pysymään kilpailukykyisinä alan murrosten keskellä, halusimme tarjota av-alan ammattilaisille mahdollisuuden päästä kasvattamaan omaa osaamista virtuaalituotannoista, tutustua sen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Tästä syntyi virtuaalituotannon pilottiohjelma. Virtuaalituotannon hallinta voi auttaa suomalaisia yrityksiä ja yksilöitä pysymään kilpailukykyisinä alan murrosten keskellä. Virtuaalituotannon pilottiohjelma järjestettiin kolme kertaa DCIB-hankkeen aikana. Kyseessä oli eräänlainen yhteiskehittämisen foorumi, jossa osallistujat pääsivät jakamaan ideoitaan, keskustelemaan, kokeilemaan ja oppimaan yhdessä. Pilotti tarjosi hankkeen aikana yhteensä 29 yritykselle syvällistä tietämystä ja käytännön taitoja virtuaalisen tuotannon alalla, mahdollisuuden nähdä virtuaalituotannon laajempi potentiaali sekä keskustella sen moninaisista käyttömahdollisuuksista. Pilottiohjelman suunnittelusta ja toteutuksen johtamisesta vastasi Samuli Homanen, kokenut virtuaalituotannon asiantuntija, Unreal Authorized Instructor sekä Metropolian lehtori, joka opettaa virtuaalituotantoa, animaatiota ja visuaalisia tehosteita (VFX). Kun puhutaan virtuaalituotannosta, ajatellaan helposti vain elokuvan tai televisiosarjan kuvaamista LED-seinällisessä studiossa, vaikka todellisuudessa virtuaalituotannon mahdollisuudet ulottuvat paljon tätä laajemmalle. Virtuaalituotannon työtapoja voidaan jo hyödyntää esimerkiksi pelialalla, VJ:n ammatissa (Visual Jockey), live-esiintymisissä, messuilla sekä virtuaalitodellisuuden projekteissa. Pilottiin osallistujien suurimpia oivalluksia olikin, kuinka monipuoliseen käyttöön virtuaalituotanto taipuu ja kuinka yksinkertaisia ja visuaalisesti näyttäviä kokeiluja voidaan toteuttaa jo perustason osaamisella. Pilottiin osallistujien suurimpia oivalluksia olikin, kuinka monipuoliseen käyttöön virtuaalituotanto taipuu ja kuinka yksinkertaisia ja visuaalisesti näyttäviä kokeiluja voidaan toteuttaa jo perustason osaamisella. Pilotti oli alunperin suunnattu erityisesti VFX ja post production -osaajille, mutta osallistujiin mahtui myös useita muita rooleja, kuten lavastajia, ohjaajia ja tuottajia. Roolista riippumatta pilottiohjelma antoi osallistujilleen arvokkaita valmiuksia ja uusia näkökulmia toimia virtuaalituotantojen parissa nyt ja tulevaisuudessa. Pilotin aikana todettiin, että virtuaalituotannon osaaminen ei missään nimessä kuulu vain VFX ja post production -osaajille, vaan myös muut tuotannon vaiheet kaipaavat kipeästi ymmärrystä ja osaamista näiden tuotantojen erityispiirteistä. Mitä useampi tuotannon rooli ymmärtää virtuaalituotannon workflowta, sitä helpompi on olla osana tuotantoprosessia ja/tai toimia itse virtuaalituotannon tilaajana. Virtuaalituotannon työtapoja voidaan jo hyödyntää esimerkiksi pelialalla, VJ:n ammatissa (Visual Jockey), live-esiintymisissä, messuilla sekä virtuaalitodellisuuden projekteissa. Kukin pilotti oli kestoltaan vain kahdeksan päivän mittainen, mutta sen tiukkaa tahtia kiiteltiin. Vaikka työskentelyä tehtiin runsaasti tietokoneen äärellä etenkin Unreal Enginen parissa, osallistujat kertoivat palautteissaan, että yksi pilotin tärkeimmistä anneista oli ehdottomasti oivalluttavat keskustelut ja uudet verkostot, jotka syntyivät pilotin ansiosta. Eräs kokonaisuuteen osallistuneista totesi, että pilotti tarjosi ennen kaikkea hyödyllisiä kontakteja ja verkostoja, joiden kautta on helpompi löytää tarvitsemaansa erityisosaamista virtuaalituotannon projekteihin. Pilottiohjelma kehitti osallistuneiden yritysten prosesseja, tuotti uudenlaisia palveluita ja tehosti yritysten tekemistä. Hankkeen kesäkuussa 2026 tehdyn tulosseurannan yhteydessä todettiin, että 9 virtuaalituotannon pilottiohjelman osallistuneista yrityksistä on jo laajentanut tarjontaansa tai kehittänyt prosessejaan pilottiohjelman ansiosta, ja luvut todennäköisesti kasvavat vielä tulevien kuukausien ja vuosien aikana.  Pilotissa opitut uudet toimintatavat ja teknologiat ovat jo siirtyneet käytäntöön monipuolisesti. Yksi yritys sai käynnistettyä samantien kaksi virtuaaituotantoprojektia, jotka eivät olisi toteutuneet ilman pilottiin osallistumista. Toinen yritys on korvannut aiemman toimintatapansa pilotissa opitulla uudella menetelmällä, ja kolmas on aloittanut tarjoamaan virtuaalituotantoa vaihtoehtoisena tuotantomuotona asiakkailleen. Lisäksi Unreal Engineä on hyödynnetty monipuolisesti erilaisissa tuotannoissa ja visualisointitehtävissä, ja uusia, teknologiaa luovasti soveltavia innovaatioita ja toimintamalleja on syntynyt. Virtuaalituotannon osaaminen ei missään nimessä kuulu vain VFX ja post production -osaajille. [...] Mitä useampi tuotannon rooli ymmärtää virtuaalituotannon workflowta, sitä helpompi on olla osana tuotantoprosessia ja toimia itse tilaajana. Hankkeen aikana jaoimme tietoa virtuaalituotannosta myös laajemmalle yleisölle: järjestimme keväällä 2024 kaikille avoimen aamukahvitilaisuuden (HeTKInen-aamukahvituokio: Virtuaalituotannon mahdollisuudet), jossa esiteltiin virtuaalituotannon mahdollisuuksia. Tapahtumassa kerrottiin lyhyesti siitä, mitä virtuaalituotanto on käytännössä ja minkälaisia toiminnan muotoja se tarjoaa, esiteltiin muutamia case-esimerkkejä (mukana mm. Suomen suurin virtuaalituotanto Fireframe Studios) sekä keskusteltiin yhdessä aiheesta ja verkostoiduttiin muiden samanmielisten kanssa. Lisää luettavaa aiheesta: Lue vuoden 2024 virtuaalituotannon pilottiohjelmasta kertova artikkeli Metropolian blogista Lue lisää virtuaalituotannon pilottiohjelman sisällöstä Metropolian verkkosivuilta Ajankohtaista tietoa ja uusia yhteistyökuvioita tapahtumien avulla Pilottiohjelmien lisäksi Metropolian keskeisimpiin toimenpiteisiin lukeutui erilaiset ja erikokoiset tapahtumat. Metropolia järjesti DCIB-hankkeen aikana yhteensä 15 live-tapahtumaa ajankohtaisen tiedon jakamiseksi ja tehokkaan verkostoitumisen mahdollistamiseksi. Jokaisen yksittäisen tapahtuman suunnittelu lähti kysymyksestä: mitä ala tarvitsee juuri nyt? Tapahtumien sisällöissä käsiteltiin mm. uusia teknologioita, muuttuvia lakeja, tulevaisuuden skenaarioita, rahoitusta, työllistymistä, ekosysteemiajattelua ja alan muuttuneita toimintatapoja.  Kasvokkain kohtaamisen tarve on alalla valtava. Tapahtumissamme ajankohtaisia katsauksia luovan alan nykytilasta ja -tarpeista jakoi yhteensä yli 30 luovan alan asiantuntijaa. Näihin lukeutui ammattilaisia mm. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Yleltä, Aalto-yliopistolta, Marketing Finlandilta, Media-alan tutkimussäätiöstä, Neogames Finlandilta, Finnish Business Angels Networkista (FiBAN) ja EIT Culture & Creativitystä. Lisäksi tapahtumissa kuultiin alaa syväluotaavaa kommentointia mm. Riku Rantalalta ja muilta oman yrityksensä kautta toimivilta luovan alan asiantuntijoilta. Tapahtumien keskeisimpänä tavoitteena oli saattaa alan osaajia yhteen verkostoitumisen ja uusien yhteistyökuvioiden mahdollistamiseksi, myös poikkialaisesti. Jokaisen tapahtuman aikatauluihin oli varattu runsaasti aikaa verkostoitumiselle ja keskustelu kävi poikkeuksetta vilkkaana. Tapahtumien palautteenkeruussa nousi esiin, että peräti 75% osallistujista kertoi luoneensa uusia suhteita tapahtumien aikana ja 80% vastaajista koki oppineensa uutta. Lisäksi vastaajat kokivat saaneensa uusia ideoita, yhteistyömahdollisuuksia ja jatkokehitysideoita tapahtumien ohjelmiston sekä verkostoitumiseen varatun ajan ansiosta. Tapahtumien sisältöjä pidettiin kiinnostavina ja ajanmukaisina, ja poikkialaiset tapahtumat ansaitsivat erityiskiitosta tuoreiden verkostoitumismahdollisuuksien tarjoamisesta: eräs kaupunkikehittämistä ja luovaa alaa yhdistävän tapahtuman osallistujista totesi, että on mukavaa vaihtelua, kun ei aina kohtaa vain “samoja naamoja”.  75% osallistujista kertoi luoneensa uusia suhteita tapahtumien aikana ja 80% vastaajista koki oppineensa uutta. Kaikki Metropolian järjestämät tapahtumat saavuttivat tai ylittivät osallistujatavoitteensa: tapahtumiin osallistui hankkeen aikana yli 2000 ihmistä, joista noin puolet olivat poikkeuksetta yritysten edustajia ja loput muiden organisaatiomuotojen tai kuntien edustajia tai freelancereita. Hankeraportoinnin näkökulmasta emme vain saavuttaneet kävijätavoitteita, vaan joissain tapauksissa jopa triplasimme ne. Tästä voimme päätellä, että kasvokkain kohtaamisen tarve on alalla valtava. Hankkeen tapahtumat saivat poikkeuksetta hyvää palautetta sekä runsaasti orgaanista näkyvyyttä mm. LinkedIn-alustalla. Ohjelmasisällöistä erityisesti luovan talouden uusiin ansaintamalleihin, poikkialaisuuteen, teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja menestymisen edellytyksiin (mm. verkostoituminen ja ekosysteemit) liittyvät teemat keräsivät huomiota ja kiitosta.  Tapahtumiin osallistui hankkeen aikana yli 2000 ihmistä. Saimme palautteenkeruun kautta myös hyviä vinkkejä siitä, minkälaisiin teemoihin kannattaa panostaa jatkossa: palautteista korostui toive kuulla lisää tekoälyn käytön mahdollisuuksista, haasteista ja ylipäänsä oppia sen hyödyntämistä (erityisesti eettisesti). Lisäksi toivottiin lisää konkreettisia, käytännönläheisiä ja verkostoitumista tukevia sisältöjä, kuten fasilitoidumpaa vuorovaikutusta ja case-esimerkkejä. Tekoälyn lisäksi kiinnostaviksi teemoiksi nousi muut uudet teknologiat, poikkialaisen yhteistyön mahdollisuudet, rahoitus ja erilaiset pilotointimahdollisuudet, sekä luovien alojen työllistymisen ja toimintaedellytysten kehittäminen.  Tapahtumien kautta ei kuitenkaan vain välitetty tietoa ja tarjottu verkostoitumismahdollisuuksia, vaan niiden ansiosta syntyi myös uusia yhteistyökuvioita ja jopa rekrytointeja sekä ansaintaa. Esimerkiksi hankkeen järjestämä Metropolian Arabian kampuksen oma luovien alojen opiskelijoille suunnattu työnantajatapahtuma mahdollisti seitsemän opiskelijan rekrytoinnin palkalliseen työsuhteeseen, minkä lisäksi tapahtuman kautta solmittiin useita työkokeilu-, freelancer- ja vapaaehtoistyösopimuksia. Tämä on erittäin hieno suoritus, sillä viime vuosien kurja taloustilanne on tehnyt edes palkattoman harjoittelupaikan saamisesta lähes mahdotonta. Työnantajatapahtuma järjestettiin kolmena vuotena Arabian kampuksella ja se keräsi niin paljon kiitosta, että tavoitteena on vakiinnuttaa se Metropolian viralliseksi luovien alojen työnantajatapahtumaksi.  On mukavaa vaihtelua, kun ei aina kohtaa vain “samoja naamoja”.  Myös Metropolian, Helsingin kaupungin, Pääkaupunkiseudun pelialan keskittymä pk-yrityksille -hankkeen sekä HEVinnovations-ohjelman yhteisessä av- ja pelialan yhdistämiseen keskittyneessä Matching Games & AV -tapahtumassa luotiin uusia suhteita, jotka poikivat runsaasti ideoita ja jatkokeskusteluja. On kuitenkin vielä aikaista todeta tämän ristiinpölyttymisen konkreettisia tuloksia, mutta tiedossamme on jo vahvoja signaaleja siitä, että nämä suhteet tulevat vielä syventymään ja mahdollistamaan osapuolilleen uutta liiketoimintaa. Lisäksi esimerkiksi DCIB-hankkeen ja Collab - Taloudellista kestävyyttä ja poikkialaista yhteistyötä tapahtuma-alalle -hankkeen luovaa alaa ja tapahtuma-alaa yhdistävässä Creativity x Events Pitching Day -tapahtumassa raati ja yleisö olivat niin vaikuttuneita pitchausten sisältämistä uusista konsepteista, että konkreettisista yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin jo paikan päällä tapahtumassa. Yhteistöiden varsinaiset tulokset tullaan kuitenkin näkemään vasta hankkeen päättymisen jälkeen.  Konkreettisista yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin jo paikan päällä tapahtumissa. Yhteistöiden varsinaiset tulokset tullaan kuitenkin näkemään vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Näiden tulosten pohjalta huomasimme, että tapahtumien ja toimenpiteiden kohdentaminen tietyille aloille kerrallaan (esimerkiksi kahdelle alalle) tuottaa varmemmin tulosta, mikäli kokonaisuus on suunniteltu hyvin. Hedelmälliset yhteistyökuviot eivät välttämättä synny suurissa massatapahtumissa, vaan onnistuneesti kohdennetuissa, tiiviimmissä ja fasilitoidummissa tapahtumissa. Mittavampien verkostoitumisten hyötyjä ei kuitenkaan voi kiistää: suuremmilla tapahtumilla on oma paikkansa yleisen keskustelun avaajina ja ne ovat kriittisiä laajempien verkostojen muodostamisen näkökulmasta. Suuret osallistujamäärät hankkeen yleisötapahtumissa kertoo siitä, että kohderyhmä on onnistuttu tavoittamaan, mutta ennen kaikkea siitä, että tarve kokoontua yhteisten aiheiden äärelle on valtava.  Hedelmälliset yhteistyökuviot syntyvät onnistuneesti kohdennetuissa, tiiviimmissä ja fasilitoiduimmissa tapahtumissa. Metropolian järjestämät DCIB-tapahtumat Creativity x Events Pitching Day (07.10.2026)Yhteistyössä: Collab-hanke Urbaani pulssi: Luovuus kohtaa kaupungin (07.05.2026)Yhteistyössä: Creative Urban Experience Lab, Collab-hanke ja Tuottajakeskus Living Lab -hanke Luovan talouden tulevaisuus – puhetta kasvusta ja konkretiasta -tulevaisuusfoorumi (16.4.2026)Yhteistyössä: Helsingin kaupunki (Business Helsinki) Luovat duunit -työnantajatapahtuma 2026 (26.2.2026) HeTKInen-aamukahvituokio: Luovien alojen uudet ansaintalogiikat (09.12.2025)Yhteistyössä: LUME - Web3 -hanke Matching Games & AV networking event (13.11.2025)Yhteistyössä: Helsingin kaupunki (Business Helsinki), Espoo Game Lab ja HEVinnovations XR ja luovuuden mahdollisuudet -inspiraatioaamupäivä (22.5.2025)Yhteistyössä: Helsinki XR Center Future/s Possible -tulevaisuusfoorumi (11.4.2025)Yhteistyössä: Aalto-yliopisto ERÄTAUKO-keskustelu (7.4.2025)Yhteistyössä: Aalto-yliopisto Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma 2025 (27.2.2025) HeTKInen-aamukahvituokio: Ekokoordinointi av-alalla (11.12.2024) SHINE! Luovien alojen verkostoitumistapahtuma (30.10.2024)Yhteistyössä: Creative Finland Bubbling Under – A keynote speech about the role of creativity and design in personal path (13.9.2024)Osa Helsinki Design Week -ohjelmaa HeTKinen-aamukahvituokio: Virtuaalituotannon mahdollisuudet (16.5.2024) Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma 2024 (5.3.2024) Näistä tapahtumista 12 järjestettiin Metropolian luovien alojen kampuksella Arabiassa, pilotoiden erilaisia tapahtumakonsepteja kampusympäristössä. Hankkeen suurimpien tapahtumien (Future/s Possible ja Luovan talouden tulevaisuus) taltioinnit ovat katseltavissa Metropolia Ammattikorkeakoulun Youtube-kanavalla. Katso tapahtumien tallenteet: Katso Future/s Possible (11.4.2025) -tapahtuman tallenne Youtubessa Katso Luovan talouden tulevaisuus – puhetta kasvusta ja konkretiasta (16.4.2026) -tapahtuman tallenne Youtubessa (tulossa!) Tulokset nähtävissä jo nyt DCIB-hankkeen keskiössä oli digitaalisen luovan alan yritysten tarpeet sekä niiden kasvun, elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden mahdollistaminen. Metropolian toimenpiteillä me: kasvatimme alan yritysten ja ammattilaisten osaamista ja kestävyyttä,  jaoimme ja levitimme ajankohtaista tietoa, tarjosimme runsaasti verkostoitumismahdollisuuksia alaa koskettavien teemojen äärellä sekä  järjestimme tilaisuuksia alan sisäisen poikkialaisuuden tukemiseksi.  Nämä kaikki toimenpiteet kehittivät alan osaajien työllistymis- ja liiketoimintavalmiuksia. Esimerkiksi pilottiohjelmien tarjoaman osaamisen ympärille rakennettiin uutta yritystoimintaa, laajennettiin jo olemassaolevaa toimenkuvaa ja tarjontaa, sekä kehitettiin yrityksen toimintaa ajanmukaisemmaksi.  Kaikki hankkeen toimenpiteet mahdollistivat aktiivisen verkostoitumisen ja hankkeen ympärille muodostui lähes tuhannen hengen luovan alan osaajien verkosto. Myös opiskelijoiden haasteet työelämään verkottumisen suhteen huomioitiin, ja opiskelijoiden ja yritysten välisiä muureja onnistuttiin rikkomaan. Alan yritysten nykyinen tarjonta ja kehityssuunnat pääsivät myös esiin useiden tapahtumien avulla, ja useita poikkialaisia yhteistyökuvioita syntyi hankkeen avittamana. Hankkeen ympärille muodostui lähes tuhannen hengen luovan alan osaajien verkosto. Opimme hankkeen aikana, että luovat osaajat kaipaavat ennen kaikkea kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, konkreettisia oppeja sekä verkostojen tukea alan säännösten, toimintatapojen ja työkalujen alati muuttuvassa ympäristössä. Vaikka iso osa hankkeen tuloksista, kuten yhteistyö- ja työllistymisvaikutukset, näkyvät vasta hankkeen päättymisen jälkeen, voimme jo tässä vaiheessa todeta, että DCIB-hankkeen Metropolian osatoteutus onnistui vastaamaan kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin ja osa näistä jopa kaksinkertaistui. Opimme hankkeen aikana, että luovat osaajat kaipaavat ennen kaikkea kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia, konkreettisia oppeja sekä verkostojen tukea alan säännösten, toimintatapojen ja työkalujen alati muuttuvassa ympäristössä. Metropolian tuloksia 150+ yritystä osallistunut hanketoimiin 70 yritystä ottanut osaa pilottiohjelmiin 3 uutta yritystä perustettu 2000+ osallistujaa tapahtumissa  ~1000 hengen verkosto rakennettu (LinkedIn + uutiskirje) 10+ yritystä kehittänyt liiketoimintaansa (tuote- tai prosessi-innovaatiot) Useita uusia työpaikkoja aikaansaatu Uutta liiketoimintaa aikaansaatu Lisäksi osahanke on vaikuttanut suuresti uunituoreen av-alan YAMK-tutkinnon sisältöihin, tuottanut useita av-alan kestävyyteen liittyviä julkaisuja sekä kehittänyt uuden, luoville tekijöille suunnatun työnantajatapahtuman Metropolia Ammattikorkeakoululle. Tämä ei jää tähän – hankkeen seuraavat askeleet Hankkeen aloittama työ ei kuitenkaan ole vielä valmis. DCIB-hankkeen aikana huomasimme useita puutteita ja tarpeita (digitaalisen) luovan alan kentällä. Kehitys kehittyy ja alan on pysyttävä muutoskykyisenä: tekoälyn kehityksen myötä luovien tekijöiden on löydettävä uusia ansaintamahdollisuuksia ja kannattavia yhteistyömuotoja, otettava haltuun uusia toimintatapoja ja samanaikaisesti panostettava aidosti kestävään kasvuun.  Hankkeen aikana huomasimme, että luovilla aloilla on nähtävissä selvä asennemuutos. Yritykset ovat alkaneet suuntaamaan katsettaan kohti tulevaa, oman toimintansa kehittämiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Myös kiinnostus innovaatiotoimintaan ja innovaatiorahoituksen hakemiseen on kasvanut. Samalla rahoitusympäristön muutokset kannustavat yrityksiä etsimään uusia tapoja kehittää toimintaansa ja rakentaa tulonlähteitä. Uudistumisen tueksi tarvitaan kuitenkin konkreettisia kehittämis- ja pilotointimahdollisuuksia, ja muun muassa tähän tarpeeseen pyrimme vastaamaan DCIB-hankkeen oppeihin pohjautuvilla jatkohankkeilla. Työ luovan alan kehittämiseksi jatkuu saumattomasti DCIB-hankkeen päättymisen jälkeen sekä Creative Urban Experience Lab – Kaupunkikokemukset -hankkeen että Crea+Tech Growth Lab hankkeen kautta. Nämä kaksi kehittämiskokonaisuutta keskittyy luovan osaamisen hyödyntämiseen uusien innovaatioiden, liiketoiminnan ja kasvun mahdollistajana. Creative Urban Experience Lab – Kaupunkikokemukset -hanke rakentaa kaupunkikokemusten kokeiluympäristöä, jossa luovien alojen yritykset voivat kehittää ja testata ratkaisujaan kaupunkien tunnistamiin haasteisiin. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu ja hankkeen osatoteuttajina ovat Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki. Crea+Tech Growth Lab -hanke puolestaan tuo yhteen luovien alojen yrityksiä, teknologiayrityksiä sekä tutkimus- ja korkeakoulutoimijoita. Tavoitteena on synnyttää uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä eri alojen osaamista. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja hankkeen osatoteuttajia ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä Taideyliopisto. Liity hankkeiden verkostoon ja lue lisää alla olevien linkkien kautta. Lue lisää Creative Urban Experience Lab – Kaupunkikokemukset -hankkeesta Helsingin kaupungin verkkosivuilta Lue lisää Crea+Tech Growth Lab -hankkeesta HEVinnovations-verkkosivuilta Tutkimuksellista jatkumoa DCIB-hanke saa jo käynnistyneen Aalto-yliopiston SmartSuccessAV-tutkimushankkeen kautta, jossa suomalaisen av-alan tuotantoyhtiöiden menestystekijöitä ja strategisia kyvykkyyksiä tutkitaan yhdessä alan yritysten kanssa. Tutkimusta rahoittaa Business Finland (Co-Innovation). Lue lisää SmartSuccessAV-hankkeesta Aalto-yliopiston verkkoartikkelista Tutustu hankkeen loppuihin tuloksiin Tässä artikkelissa esiteltiin vain Metropolian osuus DCIB-hankkeen tuloksista. Helsingin kaupungin (Business Helsinki) ja Aalto-yliopiston toimenpiteistä ja tuloksista on kirjoitettu omat koosteartikkelinsa. Saadaksesi kokonaiskuvan kaikista DCIB-hankkeen toimista ja tuloksista, suosittelemme lukemaan kaikki osatoteuttajakohtaiset artikkelit, sekä tutustumaan hankkeen yhteiseen, kokoavaan loppuartikkeliin: Lue DCIB-hankkeen kokoava loppuartikkeli HEVinnovations-sivustolta (tulossa!) Lue lisää Helsingin kaupungin DCIB-toimenpiteistä Helsingin kaupungin sivuilta (tulossa!) Lue lisää Aalto-yliopiston DCIB-toimenpiteistä HEVinnovations-sivustolta (tulossa!) Hanketiedot Digital Creative Industries and Beyond Euroopan unionin osarahoittama hanke, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa digitaalisten luovien alojen yritysten kasvua ja kilpailukykyä mm. osaamisen kehittämisen sekä kansainvälistymisen ja yhteistyön vahvistamisen kautta. Toteuttajat: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto Kesto: 1.11.2023–30.11.2026 Budjetti: 1 026 630 €, EAKR: 615 969 € (Metropolian osuus: 387 558 €) Metropolian rooli: Hankkeen koordinaattori. Hanketoimet keskittyivät digitaalisen luovan alan yritysten ja ammattilaisten ajankohtaisen osaamisen kehittämiseen sekä poikkialaisen verkostoitumisen ja innovoinnin mahdollistamiseen.