DCIB-hanke

Tämän artikkelin on kirjoittanut Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen järjestämään ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan vuonna 2024 osallistunut freelance videoeditoija Elvira Schirmer. Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Luova Dimension verkkosivuilla 25.6.2025. Syksyllä 2024 EU:n osarahoittama Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke järjesti ekokoordinoinnin pilottiohjelman Metropolian Arabian kampuksella, joka oli ensimmäinen laatuaan. Se opetti luovien alojen ammattilaisia, yrityksiensä edustajina, av-alan ekologiseen kestävyyteen ja antoi valmiuksia toimia tuotannoissa esimerkiksi ekokoordinaattoreina. Pilotin aikana esiteltiin APFI:n (Audiovisual Producers Finland) julkaisemat tilastot suomalaisten av-tuotantojen ekologisuudesta, sekä niistä tehty havainto, jonka mukaan AV-alan korkeimmat päästöarvot syntyvät nimenomaan logistiikasta. Tilastot oli julkaistu syksyllä 2024, ja ne sisälsivät dataa vuonna 2023 toteutetuista, päästönsä laskeneista kotimaisista tuotannoista. Tästä havainnosta minä, Elvira Schirmer, sain idean toteuttaa anonyymin kyselyn, jolla halusin kerätä alan asiantuntijoilta ideoita siitä, miten alamme logistiikkaa voisi optimoida ekologisemmaksi. Julkaisin kyselyni “Miten muuttaisit AV-alan logistiikkaa ympäristöystävällisemmäksi?” marraskuussa 2024 Facebook-ryhmissä “TV-friikuille töitä” sekä “Lavastus, rekvi, puku, maski, järjestäjät ja scoutit”. Näistä kanavista arvelin löytyvän asiasta tietäviä alan osaajia, ja olin onnekseni oikeassa: kyselyyn vastasi lyhyessä ajassa yhteensä 11 henkilöä. Osallistuin ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan, koska sydämeni sykkii ekologisille arvoille, ja yksi unelmani on päästä tekemään aktiivisesti töitä AV-alan ekologisen siirtymän puolesta. Valmistuin elokuva- ja tv-linjalta TAMKista 2020 leikkaajaksi ja olen sen jälkeen tehnyt videoeditoijan ja tuotantoassistentin töitä. Pilottiohjelman innostamana päivitin myös Albert-koulutukseni ja olen osallistunut AV-alan näkökulmasta järjestettyihin, ympäristöä käsitteleviin etäluentoihin ja seminaareihin. Tässä tekstissä on listattuna logistiikkakyselyni kysymykset ja niihin tulleista vastauksista poimittuja ideoita ja huomioita. Toivottavasti ne auttavat ja innostavat logistiikan suunnittelua ympäristöystävällisempään suuntaan. “Vuonna 2023 yhteensä 14 tuotantoa laski niiden hiilidioksidipäästöt, jotka olivat yhteensä 755 tCO2e. – – Valtaosa päästöistä eli 78 % syntyi jälleen liikkumisesta: siinä missä vuoden 2022 tuotantojen logistiikkapäästöt syntyivät lentämisestä, nyt valtaosa muodostui maantieliikenteestä.” (APFI 2024) Kysymys 1: Onko mielestäsi olemassa nykyistä ympäristöystävällisempiä toimintatapoja tuotantojen logistiikassa, mitkä olisivat realistisia toteuttaa? Yksi tärkeimpänä esille noussut huomio oli se, että ympäristönäkökulma voitaisiin huomioida tuotannoissa nykyistä paremmin yksinkertaisesti käyttämällä enemmän aikaa ennakkosuunnitteluun. Sama asia tuntuu monesti nousevan muidenkin ekotekojen tielle tuotannoissa. Käytännöllinen idea vastauksista oli se, että tuotantoon tulisi nimittää ihminen, joka suunnittelee etukäteen yhteisiä kyytejä ja kuljetuksia. Yhteiskyydeillä voitaisiin välttää turhaa ajamista, kun saataisiin autot mahdollisimman täyteen. Vastaajan mukaan tämä kannattaisi tehdä, vaikka se tarkoittaisi eri osastojen sekoittamista. Myös isojen kalustoautojen, jotka saastuttavat eniten, edestakaista ajoa tulisi välttää. Vastauksista nousi usein ilmi myös se, että kun autoja kuitenkin vuokrataan, niin silloin tulisi suosia sähkö-, biokaasu-, tai vähintään hybridiautoja. Kyselyssä tästä ei huomautettu, mutta on varmaan sanomattakin selvää, että varsinkin lentoliikennettä tulisi välttää sen suurien päästöjen vuoksi. Eräs vastaaja huomautti, että kotimaisiin tuotantoihin kuvataan välillä turhaan kohtauksia ulkomailla, sekä palkataan eri kaupungista työntekijöitä, kun voitaisiin rekrytoida työryhmää sieltä, missä kuvataan. Tämä voisi vähentää paljonkin päästöjä logistiikasta, kuin myös elvyttää eri kaupunkien työllisyyttä AV-alalla. Tällä hetkellä on ilmeisesti tapana tukea työntekijöiden oman auton käyttöä rahallisesti. Yksi hyvä huomio vastauksissa mielestäni oli se, että autoedun ja kilometrikorvauksien sijaan rahan voisi antaa työntekijöille kannustimen muodossa, jos he käyttäisivät työmatkaan ekologisempaa tapaa, kuten joukkoliikennettä tai polkupyörää. Rahallinen kannustus tähän suuntaan voi olla yksi tapa saada ihmisten ajattelua ja sitä kautta toimintatapoja muuttumaan. Varsinkin tuttujen mutta ympäristölle haitallisten toimintamallien koetaan olevan usein ekotekojen tiellä sekä kyselyyn vastanneiden, että sen ulkopuolellakin käymieni keskustelujen perusteella. Yksi vastaaja nostikin esille sen, että usein ihmiset ovat tottuneet tulemaan paikalle omalla autollaan, varsinkin kun saavat siitä korvausta. Kaikilla ei toki ole omaa autoa, ja näissä tapauksissa tuotannolla menee joka tapauksessa rahaa vuokra-autoihin, joilla haetaan työryhmän jäseniä kuvauksiin. Ekosetti Euroissa -julkaisu, sivu 6, Audiovisual Producers Finland (APFI). Kysymys 2: Miten työryhmän jäseniä voisi kannustaa liikkumaan ekologisemmin tuotannoissa? Useat vastaajat ehdottivat jo ensimmäisen vastauksen kohdalla tullutta ideaa, että tuotannon puolesta voitaisiin kustantaa joukkoliikenteen lippuja työntekijöille. Omiin kokemuksiin viittaavaksi huomioksi nousi se, että julkisten kulkuvälineiden käyttö useinmiten kuitenkin pidentää ihmisten työpäivää reippaastikin, joten myös sitä pitäisi kompensoida. Tärkeä huomio kyselyyn vastanneilta oli myös se, että aikataulut sekä lokaatiot voisi pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne ovat mahdollisimman saavutettavia julkisilla kulkuneuvoilla tai polkupyörällä. Samoin niiden tekijöiden miettiminen, mitkä estävät, hankaloittavat ja näin ollen houkuttelevat yksityisautoilun suuntaan, ja mitkä puolestaan voivat kannustaa kohti pyöräilyä ja muuta kestävää liikkumista? Oman kokemukseni mukaan olen pitänyt työkeikoille matkustamisesta julkisilla sen takia, että silloin pystyy esimerkiksi nukkumaan tai vastailemaan viesteihin ajamiseen keskittymisen sijasta, eikä tarvitse miettiä parkkeeraamista. Vakituisempiin töihin puolestaan pyöräilemällä pystyy yhdistämään hyötyliikunnan ja ulkoilun. Ainakin itseäni se piristää hyvin aamuisin ennen pitkää päivää, ja illalla taas rauhoittaa. Näiden lisäksi julkisilla sekä pyörällä kulkeminen saastuttaa selvästi vähemmän ja tulee luultavasti paljon halvemmaksi kuin yksityisautoilu. Oiva idea vastauksista oli myös se, että tuotanto voisi myös jotenkin pienesti palkita ekologisimmin toimineen työntekijän tai siihen muita innokkaasti kannustaneen työntekijän. Tuotanto voisi heti myös kertoa ekologisista tavoitteistaan koko työryhmälle. Tästä oli puhetta myös ekokoordinoinnin pilottiohjelmassa. Siellä meille esiteltiin, miten kyseiset tavoitteet voi selkeyttää helposti työryhmälle esimerkiksi Green Memon avulla. Ihmiset voisivat tämän jälkeenkin jakaa myös omia ajatuksiaan ja vinkkejään siitä, miten optimoida oman osastonsa tekemistä, sekä keskustella tuotannon lopuksi, että miten siinä onnistuttiin. Optimaalista toki olisi, että tuotannolla olisi oma ekokoordinaattori tai -manageri, joka voisi muun muassa käydä esituotantovaiheessa eri osastojen kanssa läpi kaikki ne asiat, joita voidaan tehdä ekologisemmin, sekä tehdä loppukoonnin tilastointia ja mahdollista ympäristösertifikaattia varten. Optimaalista toki olisi, että tuotannolla olisi oma ekokoordinaattori tai -manageri, joka voisi muun muassa käydä esituotantovaiheessa eri osastojen kanssa läpi kaikki ne asiat, joita voidaan tehdä ekologisemmin, sekä tehdä loppukoonnin tilastointia ja mahdollista ympäristösertifikaattia varten. Kysymys 3: Mikä on mielestäsi suurin haaste ympäristötekojen tiellä tuotannoissa? Graafi ”Mikä on mielestäsi suurin haaste ympäristötekojen tiellä tuotannoissa?” -kysymyksen vastauksista. Vastaukset vaihtoehdoittain aukikirjoitettuina:  Aikataulut: 36,4% Välinpitämättömyys: 27,3% Budjetti: 18,2% Tottumus: 9,1% Muu > suunnittelu ja koordinointi: 9,1% Tietämättömyys: 0% Vastausten perusteella suurimmaksi haasteeksi koetaan aikataulut. Se viittaa luultavasti jo ensimmäisessä kysymyksessä ilmitulleeseen asiaan, että ennakkosuunnitteluun ei ole tarpeeksi aikaa, tai ettei ekologisille valinnoille kuten julkisten valitsemiselle yksityisautoilun sijaan, jätetä tarpeeksi aikaa. Tietämättömyys-vaihtoehtoa ei valittu lainkaan. Mielestäni tämä viittaa siihen, että tuotannon suhteen tehdään epäekologisia päätöksiä tietoisesti. Syynä tähän voi olla se, että  kyseisten päätösten koetaan olevan helpoimpia, edullisimpia tai tiettyihin toimintamalleihin ollaan vain totuttu. Ekologiset toimintatavat saattavat olla kuitenkin totuttuja halvempia. Tämä kannattaa tarkistaa esimerkiksi Ekosetti euroissa -exceltaulukon laskurilla. Vallitsevassa ilmastokriisissä on mielestäni kuitenkin tärkeintä tarkastella vuosia vallinneita ajatusmalleja ja toimintatapoja uudelleen. Ovatko ne todella kannattavia, vaikka niiden muuttaminen vaatisikin enemmän aikaa tai rahaa? Haluammeko jatkaa epäekologisia toimintatapoja, vaikka olemme jo alkaneet itse kokea ja kuulla muualtakin maailmalta niiden seurauksista? “Toki monet autot helpottaa työn sujuvuutta, mutta usein myös parahdetaan paikalle viidellä autolla, kun kolmekin riittäisi. Tähän tietenkin tarvittaisi osaston oma koordinoija tai työaikasuunnittelijan, joka yleensä puuttuu. – – Ongelmana voi olla myös se, että ihmiset ovat tottuneet liikkumaan omalla autolla eikä näin edes halua yhdistää kyytejä tai kuljetuksia.” – Kyselyn vastaaja 1 Sähköauto latauksessa. Kysymys 4: Voisiko sinusta toimia, että tuotantojen kuljetuksia joissa olisi tilaa avattaisiin ulkopuolisille ihmisille ostettavaksi? Ajatuksenani tässä oli pääasiassa pitkät matkat. Jos esimerkiksi kalustoa kuljetettaisiin Etelä-Suomesta Lappiin, ja sitä ajaisi yksi ihminen, voisiko joku tuotannon ulkopuolinen ostaa esimerkiksi tavallisen bussilipun sijaan pääsyn kyseiseen kuljetukseen? Mutta tätä ei koettu vastanneiden keskuudessa toimivaksi. Pääasiallisesti sen takia, että tällaisen pelättäisiin hidastavan tai muuten vaikeuttavan tuotantoa tarpeettomasti. Kaiken kaikkiaan, olen kiitollinen kaikille kyselyyni vastanneille. Minusta he nostivat esiin konkreettisia ja toteutettavissa olevia tapoja, joilla pystyttäisiin optimoida tuotantojen logistiikkaa ekologisemmaksi. Se toi minulle innostusta siitä, että alamme suurimmille päästöille on todella jotain tehtävissä. Olen kiitollinen myös siitä, että pääsin viime vuonna osallistujaksi ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan, josta tämä koko idea sai alkunsa. Toivon sen olevan itselleni vasta ensimmäinen askel tiellä, jolla pääsisin vaikuttamaan alamme kestävämpään tulevaisuuteen. Kiitos myös kaikille niille ihmisille, joiden avulla sain tämän tekstin julkaistua. Toivon, että se tavoittaa av-alan tuotantojen ihmisiä, ja että pääsemme näkemään seuraavissa tilastoissa pienempiä päästölukemia. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmassa tutustuimme myös italialaiseen Green Film Rating systeemiin, jossa summataan, että mitä vähemmän matkoja ja ajoneuvoja, sen parempi (2024, s. 5). Ehkä se voisi olla hyvä nyrkkisääntö AV-alan logistiikan optimointiin? Yhteenveto Käytä aikaa ennakkosuunnitteluun tai palkkaa tuotantoon ekokoordinaattori tai -manageri Nimitä ihminen, joka suunnittelee etukäteen yhteisiä kyytejä ja kuljetuksia: Autot mahdollisimman täyteen, vaikka se tarkoittaisi osastojen sekoittamista Isojen kalustoautojen edestakaista ajon välttäminen Lentoliikenteen välttäminen Suosi sähkö-, biokaasu- tai vähintään hybridiautoja Rekrytoi työryhmää sieltä, missä kuvataan Älä kuvaa ulkomailla, jos kuvaukset ovat toteutettavissa Suomessa Tarjoa autoedun ja kilometrikorvauksien sijaan joukkoliikenteen lippuja työntekijöille, mahdollisuuksien mukaan aikakompensaation kera Suunnittele aikataulut ja lokaatiot niin, että ne ovat mahdollisimman saavutettavia julkisilla kulkuneuvoilla tai polkupyörällä Palkitse ekologisimmin toiminut tai siihen muita innokkaimin kannustanut työntekijä tuotannon lopuksi Lähteet Toiset tilastot kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen ekologisuudesta osoittavat jälleen: suurimmat päästöt logistiikasta. 4.9.2024.  APFI, Audiovisual Producers Finland. Viitattu 20.6.2025. https://apfi.fi/ajankohtaista/toiset-tilastot-kotimaisten-audiovisuaalisten-tuotantojen-ekologisuudesta-osoittavat-jalleen-suurimmat-paastot-logistiikasta/  Ekosetti Euroissa – Kurkistus tuotannon ekologisuuden ekonomiaan. 4.2.2025. Kaisa Astikainen ja Anne Puolanne. Viitattu 22.6.2025. https://ekosetti.fi/ekowpnew/wp-content/uploads/2025/02/EkosettiEuroissa_FIN.pdf  Green Film Rating system for sustainable film production. 2024. Green Film-sivusto. Viitattu 21.6.2025. Sivu 5. Suora lainaus: “The principle on which this should be based is to use the smallest number of vehicles and trips possible. ” https://www.green.film/wp-content/uploads/2024/08/GreenFilm_RatingSystem_Edition_3_2024.pdf kirjoittaja Tämän artikkelin on kirjoittanut DCIB-hankkeen toteuttaman ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan osallistunut freelance videoeditoija Elvira Schirmer. Elviran sydän sykkii ekologisille arvoille, ja yksi hänen unelmistaan on päästä tekemään aktiivisesti töitä AV-alan ekologisen siirtymän puolesta. Elvira valmistui Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) elokuva- ja tv-linjalta leikkaajaksi vuonna 2020, ja on toiminut valmistumisensa jälkeen av-kentällä videoeditoijana ja tuotantoassistenttina. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmalle jatkoa syksyllä 2025 DCIB-hankkeen toteuttama ekokoordinoinnin (kestävyyskoordinoinnin) pilottiohjelma on suunnattu kaikille av-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään tietotaitoaan kestävästä kehityksestä, erityisesti ekologisesta kestävyydestä, mutta kokonaisuudessa käsitellään alan kestävää kehitystä myös sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Pilotin aikana kuullaan av-alan kestävyyteen liittyviä tietoiskuja useilta av-alan ammattilaisilta, opitaan ja kehitetään keinoja sekä toimintamalleja av-alan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyskehityksen vahvistamiseksi, sekä rakennetaan alan kestävyysosaajien verkostoa. Pilotin sisältö pohjautuu viime vuoden kokonaisuuden suunnittelijan ja vetäjän, av-alan vankan kestävyysasiantuntijan Kaisa ”Kaika” Astikaisen tuottamiin materiaaleihin. Tämän vuoden pilotin vetää koulutuksen & av-alan asiantuntija Taku Kaskela. Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -Hanke Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hanke on EU:n osarahoittama, ja osa kansallista Innokaupungit-verkostoa ja HEVinnovations-ekosysteemiä. Lisätietoja DCIB-hankkeesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti (at) metropolia.fi Artikkelia muokattu 5. elokuuta 2025 klo 14.12: Artikkelista poistettu maakaasun maininta listauksessa, jossa kerrotaan ekologisempia vaihtoehtoja polttoaineelle. Jatkettujen selvitysten mukaan maakaasu ei olekaan polttoainetta ekologisempi vaihtoehto.

Ekokoordinaattorin ja kestävyysasiantuntijoiden rooli on noussut keskiöön, kun audiovisuaalinen (av-)ala valmistautuu vastaamaan yhä tiukempiin kotimaisiin ja kansainvälisiin kestävyysvaatimuksiin. Syyskuussa 2025 jo toista kertaa käynnistyvä ekokoordinoinnin pilottiohjelma tarjoaa alan ammattilaisille mahdollisuuden tarttua konkreettisesti tähän muutokseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Digital Creative Industries and Beyond -hankkeen toteuttama ohjelma kokoaa yhteen ajankohtaisen tiedon, käytännönläheiset toimintamallit ja vahvan verkoston, jonka tuella ekologinen ja sosiaalinen kestävyys voivat juurtua osaksi tuotantojen arkea. Ekokoordinoinnin pilottiohjelma on suunnattu kaikille av-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään tietotaitoaan alan kestävästä kehityksestä, erityisesti ekologisesta kestävyydestä, mutta myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ohjelma ei tähtää tutkintoon tai nimikkeeseen, vaan tarjoaa osallistujille konkreettisia valmiuksia kestävyyden integroimiseen omaan työhön ja tuotantoprosesseihin. Syksyn 2025 ohjelma järjestetään Metropolian Arabian kampuksella Helsingissä ja koostuu seitsemästä maanantai-illan tapaamisesta ajalla 15.9.–03.11.2025*. Työskentely on dialogista, yhteisöllistä ja projektimuotoista: osallistujat kehittävät omia kestävyysteemoihin liittyviä projektejaan mentoroinnin tuella. Mistä on kyse? Ekokoordinoinnin pilottiohjelma on suunnattu kaikille av-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään tietotaitoaan alan kestävästä kehityksestä, erityisesti ekologisesta kestävyydestä, mutta myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ohjelma ei tähtää tutkintoon tai nimikkeeseen, vaan tarjoaa osallistujille konkreettisia valmiuksia kestävyyden integroimiseen omaan työhön ja tuotantoprosesseihin. Syksyn 2025 ohjelma järjestetään Metropolian Arabian kampuksella Helsingissä ja koostuu seitsemästä maanantai-illan tapaamisesta ajalla 15.9.–03.11.2025*. Työskentely on dialogista, yhteisöllistä ja projektimuotoista: osallistujat kehittävät omia kestävyysteemoihin liittyviä projektejaan mentoroinnin tuella.   Mitä ohjelma tarjoaa? Ekokoordinoinnin pilottiohjelmassa yhteiskehitetään keinoja ja toimintamalleja av-alan kestävyyskehityksen vahvistamiseksi sekä rakennetaan ekologisten osaajien verkostoa. Pilottiohjelma sukeltaa suoraan av-alan arkeen ja tuotantoprosessien haasteisiin. Ohjelmassa käydään läpi mm. seuraavia aiheita: Miten alan tekijät työnkuvasta riippumatta voivat ohjata toimintaansa kestävämmälle pohjalle? Mitä tuotannon suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida kestävyysnäkökulmasta? Miten alan tekijät, tuotannot ja yritykset voivat hyödyntää ekokoordinaattoreiden osaamista parhaalla mahdollisella tavalla? Miltä osin av-alan toiminta on, tai ei ole, kestävällä pohjalla? Mitkä ovat av-alan kestävän toiminnan haasteita ja mahdollisuuksia? Mitä työkaluja on tarjolla kestävämpien tuotantojen avuksi? Teemat kattavat sekä ekologisen, sosiaalisen että taloudellisen kestävyyden. Osallistujat pääsevät käsittelemään esimerkiksi tuotannon hiilijalanjälkeä, perehtymään ekosuunnitelmiin ja kehittämään ratkaisuja oman työn tai yrityksen näkökulmasta. Samalla syntyy vahva ammattilaisverkosto: yhteisö, jossa jaetaan osaamista ja rakennetaan alan kestävämpää tulevaisuutta yhdessä. Työskentely on pääosin työpajamaista ja se nojaa dialogisuuteen sekä yhdessä tekemiseen. Pilottiohjelmaan valituilta edellytetään aktiivista osallistumista lähitapaamisiin, sekä valmiutta työstää annettuja tehtäviä myös yhteisten tapaamisten ulkopuolella. Positiivista palautetta viime vuoden osallistujilta:"Tämä oli paljon enemmän mitä osasin odottaa" Ensimmäinen pilottiohjelma järjestettiin syksyllä 2024, ja kokonaisuus oli laajasti kiitelty. Viime vuoden pilottiohjelman suunnittelijana ja vetäjänä toimi av-alan ekologisen kestävyyden asiantuntija Kaisa ”Kaika” Astikainen ja myös tulevan syksyn pilotti tulee pohjautumaan vahvasti Kaikan luomiin materiaaleihin. Viime vuoden pilotissa kuultiin av-alan kestävyyteen liittyviä tietoiskuja useilta av-alan ammattilaisilta, ja näin tulee olemaan tämänkin vuoden pilotissa.** Viime vuoden osallistujat kokivat ohjelman paitsi hyödylliseksi, myös voimauttavaksi. Yksi osallistuja kuvasi kokemusta näin: “Tunsin ensimmäistä kertaa, että en ole yksin näiden kysymysten kanssa. Meillä on yhteinen suunta ja halu tehdä toisin.” Ohjelman läpikäyneistä 16 henkilöstä muodostui tiivis yhteisö, joka keskusteli ja haastoi aktiivisesti ja avoimesti av-alaan ja sen kestävyyteen liittyviä asioita. “Yksilön vastuuta korostetaan usein liikaa kestävyysasioissa. Tämä ohjelma opetti, että yhdessä tekeminen, vertaistuki ja järjestäytyminen ovat avainasemassa”, eräs osallistuja summaa. Osallistujat kokivat, että lähitapaamiset tekivät ohjelmasta mielekkään, sillä kasvokkain oli helpompaa verkostoitua toistensa kanssa. Tämä taas johtaa siihen, että kynnys avun pyytämiseen tai yhteistyökuvioiden kartoittamiseen pienenee huomattavasti. “Olin hieman skeptinen aluksi – mietin, onko tämä vain viherpesua. Mutta ryhmässä kaikki olivat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tämä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa”, eräs osallistuja tiivistää. Vaikka viime vuoden kokonaisuus oli kiitelty, osallistujat toivoivat sisältöön lisää konkreettisuutta ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Nämä toiveet on nyt kuultu, ja vuoden 2025 pilottiohjelma on edellistä käytännönläheisempi, osallistavampi ja alan todellisuuteen suoraan linkitetty. "Kestävä kehitys ei voi odottaa seuraavia tekijäsukupolvia" Vuoden 2025 ekokoordinoinnin pilottiohjelman vetää koulutuksen ja audiovisuaalisen ammattikentän asiantuntija Taku Kaskela, joka toimii DCIB-hankkeen asiantuntijana. Kaskela näkee, että alan kestävyysmurros ei ole enää horisontissa, vaan se on käsillä juuri nyt. “Ekokoordinaattorin ja kestävyysasiantuntijuuden rooli on nopeasti nousemassa keskiöön. Ala valmistautuu vastaamaan sekä kotimaisiin että kansainvälisiin vastuullisuusvaatimuksiin, ja tämä ohjelma tarjoaa siihen ajankohtaiset työkalut.” Kaskelalle ohjelman vetäminen ei ole pelkästään koulutustehtävä, vaan osa isompaa missiota: “Kestävä kehitys ei ole enää valinnainen lisä, vaan olennainen osa alan tulevaisuutta ja kilpailukykyä. Se ei ole ulkoa tuotu vaatimus, vaan sisältä kumpuava mahdollisuus muuttaa toimintatapoja sekä ekologisesti että sosiaalisesti. Tavoitteena on, että osallistujat saavat valmiudet ja tuen ottaa aktiivinen rooli muutoksentekijöinä omissa työyhteisöissään.” Ohjelmassa panostetaan kokemukselliseen oppimiseen ja tuotantojen todellisiin haasteisiin, joita käsitellään yhdessä asiantuntijoiden ja vertaisten tuella. Osallistujat pääsevät kehittämään omia projektejaan, jakamaan näkemyksiä ja rakentamaan yhteistä suuntaa kohti kestävämpää AV-alaa. “Kestävyysmurros ei voi ‘odottaa seuraavia tekijäsukupolvia’. Se vaatii työtä nyt”, Taku Kaskela summaa. Lyhyesti: Kenelle ja miten mukaan? Kenelle? Kaikille av-alan tekijöille ja yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan kestävyysasioissa ja edistää av-alan kestävyyttä. Edellytyksenä on y-tunnus (EAKR-rahoituksen vuoksi). Ennakkoluettavana Ekosetti-oppaat. Milloin? Maanantai-iltaisin 15.9.–03.11.2025* välisenä aikana klo 17–19.30 (verkostoituminen klo 16.30–17.00). Syyslomaviikolla 42 ei tapaamista. Missä? Metropolian Arabian kampus, Hämeentie 135 D, Helsinki. Mitä maksaa? Osallistuminen on maksutonta, mutta on yrityksille de minimiksen alaista tukea (arvo 3000 €). Kysyttävää pilottiohjelmasta? Mikäli sinulla herää kysyttävää pilottiohjelmasta, ota yhteys DCIB-hankkeen projektipäällikköön: Eeva Jänttieeva.jantti(at)metropolia.fip. 044 383 1656  Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -Hanke Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hanke on EU:n osarahoittama, ja osa kansallista Innokaupungit-verkostoa ja HEVinnovations-ekosysteemiä. Lisätietoja DCIB-hankkeesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti(at)metropolia.fi * EDIT 23.06.2025 klo 14.55: Pilottiohjelman toteutusta on siirretty eteenpäin kahdella viikolla. Uusi aloitusaika on 15.9.2025 (aikaisempi oli 01.09.2025). Myös hakuajan päivämäärät muutettu päättymään su 17.8.2025 klo 23.59. ** EDIT 23.06.2025 klo 14.55: Lisätty maininta Kaisa ”Kaika” Astikaisesta ja vierailevista ammattilaisista.

Metropolian Arabian kampus kuhisi innostuksesta torstaina 27.2.2025, kun Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen järjestämä digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma keräsi lähes 300 Metropolian opiskelijaa ja alumnia tapaamaan digitaalisen luovan alan toimijoita. Monipuolinen kattaus yrityksiä Paikalle saapuneet opiskelijat ja vastavalmistuneet pääsivät tutustumaan yhteensä 22 yritykseen, jotka edustivat monipuolisesti av-, peli-, animaatio-, XR- ja digitaalisen muotoilun aloja. Nämä yritykset olivat: 255 Pix Studio Adventure Club Helsinki Oy Anima Vitae Avatar’s Journey dancing bears Films Oy / dancing bears Film Sound Digmarit ry End-all Entertainment Fireframe Gigglebug Entertainment Helsinki Casting & Blockbusters Gang Helsinki XR Center (Metropolia Ammattikorkeakoulu) ITV Studios Finland Kuubi Oy Living Game Intelligence Network (LGIN) N2 Creative Oy Post Control Helsinki Oy Quicksave Interactive Rovio Entertainment Ltd. Sound Engine VFX Helsinki Yellow Film & TV Lisäksi hengessä mukana oli myös Espoo Game LAB ja Hear Hear Media, jotka joutuivat valitettavasti perumaan osallistumisensa viime hetkillä. Kohtaamisia, vinkkejä ja urapolkujen kirkastamista Päivän aikana opiskelijat pääsivät kuulemaan yritysten esittäytymispuheenvuoroja ja keskustelemaan henkilökohtaisesti edustajien kanssa ständeillä. Tämä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kysyä neuvoja työllistymiseen, jättää harjoitteluhakemuksia ja saada henkilökohtaisia vinkkejä jopa portfolion kehittämiseen. Samaan aikaan tapahtuman kanssa Metropolian opiskelijoille oli tarjolla myös CV-klinikka, josta opiskelijat saivat vinkkejä CV:nsä paranteluun. Opiskelijoiden kannalta tapahtuman tärkein tavoite oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus tavata yritysedustajia, keskustella uramahdollisuuksista ja saada käytännön tietoa siitä, mitä alan työpaikoilta haetaan. Tavoitteena oli myös jakaa tietoa digitaalisten luovien alojen monipuolisuudesta: tapahtuma tarjosi opiskelijoille tilaisuuden tutustua laajasti digitaalisten luovien alojen eri osa-alueisiin ja oppia, mitä osaamista yritykset todella etsivät. Monille opiskelijoille tuli esimerkiksi yllätyksenä, että esimerkiksi audio- ja musiikkialan sekä sisustusarkkitehtuurin opiskelijat voivat työllistyä digitaalisille luoville aloille. Laadukkaat puheenvuorot ja vilkas verkostoituminen kohokohtana Tapahtuman ohjelma jakautui kolmeen tunnin mittaiseen puheenvuorokokonaisuuteen, joissa alan yritykset kertoivat avoimesti omasta toiminnastaan ja osaajatarpeistaan nyt ja tulevaisuudessa. Esittäytymispuheenvuorot livestreamattiin, ja striimitallenne oli nähtävillä Metropolian opiskelijoille kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen. Opiskelijoilta saatu palaute oli pääasiassa erittäin positiivista: tapahtuman kokonaisarvosana opiskelijoilta oli 9/10. Erityisen hyödylliseksi opiskelijat kokivat sen, että yritykset osasivat tarkasti kertoa, minkälaista osaamista juuri he tarvitsevat, minkälaisella portfoliolla tai tavalla heille kannattaa hakea, minkälaisia rooleja on mahdollisesti aukeamassa ja milloin, ja ennen kaikkea: mistä saa parhaiten ja nopeiten ajankohtaisen tiedon siitä, kun työpaikkoja aukeaa. Tapahtumasta intoutuneena mm. Rovio Entertainment teki oman julkaisun LinkedIn-tililleen, jossa he nostivat esiin tapahtumassa usein kysyttyjä kysymyksiä, ja jakoivat vastauksensa niihin. Opiskelijoille tuli yllätyksenä, että esimerkiksi audio- ja musiikkialan sekä sisustusarkkitehtuurin opiskelijat voivat työllistyä digitaalisille luoville aloille. Yhteisöllinen henki kannustaa tukemaan tulevaisuuden osaajia Harmitusta tapahtumaan osallistuvissa opiskelijoissa ja alumneissa nostatti se, että vain murto-osalla tapahtumaan osallistuneista yrityksistä oli juuri kyseisellä hetkellä vapaita työpaikkoja. Osallistujia jututtamalla kävi nopeasti ilmi, että todella moni opiskelija, ja myös alumni, kamppailee harjoittelupaikan tai ylipäänsä työpaikan saamisen kanssa. Myös ennen tapahtumaa tapahtuman järjestäjät saivat useita yhteydenottoja, joissa alan osaajat, sekä muiden korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat, pyysivät pääsyä tapahtumaan työllistymisen ja verkostoitumisen toivossa. Toivoa on kuitenkin näkyvissä: vaikka työpaikoista on tällä hetkellä pulaa, ala henkii yhteistä hyvää. Positiivinen signaali on, että yritykset haluavat osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin, vaikka eivät pystyisikään tarjoamaan harjoittelupaikkaa juuri kyseisellä hetkellä. Yrityksillä on aito halu jakaa tietoa ja välittää opiskelijoille kuulumisia työkentältä, ja he haluavat tukea ja auttaa uransa alkuvaiheessa olevia nuoria parhaansa mukaan. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii tapahtumaan osallistunut Adventure Club, joka kehitti työnantajatapahtumassa opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen innoittamana luovan alan opiskelijoille suunnatun maksuttoman Portfolio Club -iltamasarjan, jossa opiskelijat saavat palautetta portfoliostaan ja pääsevät keskustelemaan alaan liittyvistä kysymyksistä yhdessä alan ammattilaisten kanssa.   Yritykset kiittelivät opiskelijoita ja tapahtuman järjestelyjä Yritysten ständeillä oli vilkasta koko kolmetuntisen tapahtuman ajan. Yritysten edustajat kiittelivät opiskelijoiden aktiivisuutta ja rohkeutta keskustelutilanteissa ja kertoivat opiskelijoiden olevan selvästi innokkaita ja motivoituneita astumaan työelämään. Osallistuneet yritykset antoivat tapahtumalle arvosanaksi 4,5/5, ja monet kokivat osallistumisen hyödyllisenä erityisesti tulevien rekrytointien näkökulmasta, vaikka avoimia työpaikkoja ei juuri tapahtumahetkellä välttämättä ollutkaan tarjolla. Tapahtuman järjestelyt keräsivät runsaasti kiitosta osallistuneilta yrityksiltä, ja osa heistä kertoi jopa yllättyneensä positiivisesti tilaisuuden sujuvuudesta. Opiskelijoiden kohtaamisen lisäksi yritykset arvostivat mahdollisuutta kuulla muiden osallistuvien yritysten esittäytymispuheenvuoroja, sekä tilaisuutta tavata heidän edustajia rennossa ilmapiirissä. Tapahtuman loppuun sisältyi vain yrityksille pyhitetty verkostoitumistuokio, joka sai myös kiitosta osallistujilta: yritykset kokivat verkostoitumisen hyödylliseksi, ja tilaisuus synnytti hyviä keskusteluja sekä loi pohjaa uusille mahdollisille yhteistyökuvioille. “Hyviä kysymyksiä ja kohtaamisia opiskelijoiden kanssa. Harmillisesti meillä ei ollut juuri nyt töitä tai harjoittelupaikkoja auki, mutta toivottavasti pian tulevaisuudessa – ja avoimen hakemuksen hakijoita kyllä katsotaan heti kun rekryt aukeavat!”– Osallistunut yritys 1 “Yrityksille suunnattu verkostoitumistuokio oli todella mukava ja kiva. Hyviä keskusteluja!“– Osallistunut yritys 2 Työnantajatapahtuma tarjoaa pitkän aikavälin hyötyjä yrityksille Vaikka tapahtumassa tehtiin vain vähän suoria rekrytointeja, sen pitkäaikaiset hyödyt yrityksille voivat olla merkittäviä. Tapahtuma vahvisti yritysten näkyvyyttä nuorten osaajien keskuudessa, loi pohjaa tuleville rekrytoinneille ja tuki myönteisen työnantajamielikuvan rakentamista. Lisäksi tapahtuma edisti verkostoitumista ja loi uusia mahdollisuuksia alan kehittämiseen. Mukaan ensi vuoden tapahtumaan? Digitaalisille luoville aloille suunnattu työnantajatapahtuma tullaan järjestämään DCIB-hankkeen puitteissa vielä yhden kerran, ensi kevään 2026 helmi-maaliskuussa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki pääkaupunkiseudun digitaalisilla luovilla aloilla toimivat yritykset (av-ala, XR, peliala, audio), jotka etsivät nyt tai tulevaisuudessa nuoria talentteja tiimiinsä, ja haluavat esittäytyä Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen opiskelijoille ja alumne Jokainen osallistuva yritys saa oman ständipaikan ja esittäytymispuheenvuoron tapahtumassa, sekä näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa myös tapahtuman jälkeen (livestream tallenne ja somenäkyvyys). Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma on myös oiva tilaisuus verkostoitua alan sisäisesti, sillä ständeilyn ja esittäytymispuheenvuorojen lisäksi tapahtuman loppuun on varattu aikaa yritysten väliselle vapaamuotoiselle verkostoitumistuokiolle. Tapahtumaan osallistuminen on täysin ilmaista, eikä yritykselläsi tarvitse olla avoimia työpaikkoja auki juuri kyseisellä hetkellä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtumaan ensi vuonna 2026, ole yhteydessä tapahtuman tuottajaan Meeriin: Meeri Lehtomeeri.lehto (at) metropolia.fi Digital Creative Industries and Beyond -Hanke Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma järjestettiin osana EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta. Lisätietoja DCIB-hankkeen Metropolian osatoteutuksesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti (at) metropolia.fi