DCIB-hanke

Marraskuussa 2023 käynnistyi Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteinen kolmivuotinen hanke (EU:n osarahoittama Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke), jonka keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa ja edistää digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hankkeen toimenpiteisiin lukeutui av-alan ekologiseen kestävyyteen painottuvan kartoituksen toteuttaminen sekä audiovisuaalisen (av-)alan ammattilaisille suunnatun ekokoordinoinnin pilottiohjelman tuottaminen ja käynnistäminen. Näiden toimenpiteiden parissa hankkeessa työskenteli palkittu elokuvantekijä, tuottaja ja kestävän av-tuotannon asiantuntija Kaisa ”Kaika” Astikainen. Kaika aloitti hankkeessa marraskuussa 2023 ja hän tarttui heti tuumasta toimeen: kevään 2024 aikana hän toteutti kattavan ”Ekokoordinointi kotimaisella av-kentällä” -kartoituksen, jonka tulosten pohjalta hän loi ja toteutti syksyllä 2024 uuden, av-alan ammattilaisille suunnatun ekokoordinoinnin pilottiohjelman. Pilotti ei jäänyt kuitenkaan yksittäiseksi kokeiluksi, vaan se loi pohjan hankkeen kahdelle seuraavalle samanteemaiselle pilotille. (Lue lisää ekokoordinoinnin pilottiohjelmasta täältä.) Kartoituksella ymmärrystä alan tarpeisiin ja hidasteisiin “Ekokoordinaattorit kotimaisella av-alalla” -kartoituksen tavoitteena oli selvittää kotimaisen av-alan kokemuksia ja näkemyksiä liittyen alan ekologiseen kestävyyteen ja ekokoordinaattoreiden eli kestävyysasiantuntijoiden rooliin tuotannoissa. Kartoitus kokosi yhteen ajatuksia ja näkökulmia kotimaisen av-kentän kestävyyskehityksen tarpeista ja hidasteista sekä työantajilta että työntekijöiltä. Kartoituksen lomakekyselyyn vastasi 47 ammattikentän toimijaa, minkä lisäksi Kaika syvähaastatteli viittä eri toimenkuvissa työskentelevää alan ammattilaista. Kattava kuvaus ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan johtaneista kartoituksen tuloksista ja vastanneiden kiinnostavista lainauksista löytyy ”Konkretiaa vihreään siirtymään: av-alan tilannekartoitus” -artikkelista. Artikkelin on kirjoittanut Kaisa ”Kaika” Astikainen yhteistyössä Taku Kaskelan kanssa ja se julkaistiin vertaisarvioituna artikkelina Metropolia Ammattikorkeakoulun Metrospektiivi-alustalla 30. huhtikuuta 2025. Lue kartoituksen tuloksista Metrospektiivistä Tuloksena ekokoordinoinnin pilottiohjelma Kartoituksen pohjalta toteutettu ekokoordinoinnin pilottiohjelma järjestettiin DCIB-hankkeen kautta kolmena syksynä vuosien 2024, 2025 ja 2026 aikana. Ensimmäisen pilottiohjelman suunnitteli ja veti Kaisa ”Kaika” Astikainen ja vuosien 2025 ja 2026 pilottiohjelmat ohjasi av-alan ja koulutuksen asiantuntija Taku Kaskela. Pilottiohjelmat ovat saaneet runsaasti positiivista palautetta. Voit lukea tarkemmin saaduista palautteista ja näkökulmista alla olevien linkkien kautta. Lue vuoden 2026 ekokoordinoinnin pilottiohjelmaa esittelevä artikkeli Lue vuoden 2025 ekokoordinoinnin pilotista kertova LinkedIn-julkaisu Lue vuoden 2024 ekokoordinoinnin pilottiohjelmasta kirjoitettu artikkeli Digital Creative Industries and Beyond -hanke Av-alan kartoitus ja ekokoordinoinnin pilottiohjelma toteutetaan osana Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistä Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta (2023–2026). DCIB on EU:n osarahoittama hanke, joka on osa pääkaupunkiseudun HEVinnovations-ohjelmaa sekä kansallista Innokaupungit-verkostoa. Mikäli haluat kuulla lisää hankkeen toteuttamista digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä vahvistavista ja edistävistä toimenpiteistä, kehotamme sinua seuraamaan hanketta LinkedInissä ja tilaamaan hankkeen uutiskirje. Lisätietoja DCIB-hankkeen Metropolian osatoteutuksesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti (at) metropolia.fi

Syksyllä 2026 Metropolian Arabian kampuksella käynnistyy kolmas ja viimeinen audiovisuaalisen (av-) alan ammattilaisille suunnattu ekokoordinoinnin pilottiohjelma. Pilotti on osa EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta, joka päättyy marraskuussa 2026. Ekokoordinoinnin pilottiohjelman tavoitteena on koota yhteen av-alan ammattilaiset, jotka haluavat olla etulinjassa rakentamassa kestävämpää av-alaa ja uutta, vastuullisempaa toimintakulttuuria. Nyt kun av-ala on siirtymässä vaiheeseen, jossa “ekotekeminen” muuttuu vapaaehtoisesta lisästä yhä enemmän välttämättömyydeksi, kestävyysosaamiseen panostaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. "Kestävyysosaamiseen panostaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.”– Taku Kaskela, av-alan ja koulutuksen asiantuntija  Pilottiohjelma kokoaa alan muutoksentekijät Ekokoordinoinnin pilottiohjelman luoja ja ensimmäisen pilotin (2024) vetäjä, av-alan kestävyysasiantuntija Kaisa ”Kaika” Astikainen on kiteyttänyt, että “ekologinen kestävyys ei ole vain trendikäs lisä tuotantoihin, vaan se on välttämättömyys.” Samaa viestiä on jatkanut vuosien 2025 ja 2026 pilottien vetäjä, koulutuksen ja audiovisuaalisen kentän asiantuntija Taku Kaskela: “Kestävyysmurros ei voi odottaa seuraavia tekijäsukupolvia. Se vaatii työtä nyt.” Ekokoordinoinnin pilottiohjelma on luotu juuri tähän tarpeeseen: se kasvattaa av-alan ammattilaisten kestävyysosaamista ja muodostaa kestävyysajattelijoiden verkoston, levittäen ja vakiinnuttaen kestävämpiä toimintatapoja koko kentälle. Pilottiohjelma on käytännönläheinen kokonaisuus, jossa: syvennytään av-alan kestävyyteen vetäjän ja vierailevien luennoitsijoiden johdolla, yhteiskehitetään konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja tuotantojen arkeen, sekä rakennetaan kestävyystekemiseen sitoutuneiden ammattilaisten verkostoa. Ohjelma ei johda tutkintoon tai tiettyyn nimikkeeseen, mutta se vahvistaa osallistujan kestävyysosaamista tavalla, jota av-alalla jo nyt arvostetaan, ja jota kotimaiset ja kansainväliset vaatimukset tulevat edellyttämään. Moni aikaisempi osallistuja onkin hyödyntänyt oppeja mm. ekokoordinaattorin/ekomanagerin tehtävissä, tuotantoyhtiöiden vastuullisuustyössä ja omien palveluidensa uudelleen suuntaamisessa. Aiempien pilottien osallistujat ovat kuvanneet kokemusta näin: “Olin hieman skeptinen aluksi – mietin, onko tämä vain viherpesua. Mutta ryhmässä kaikki olivat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tämä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa.” “Koin tämän inspiroivaksi, hyödylliseksi ja motivoivaksi. Viikon aikana heti huomasi miten joku juttu täällä oli jäänyt maanantailta mieleen, ja sitä pystyi hyödyntää omassa tekemisessä heti.” “Tunsin ensimmäistä kertaa, että en ole yksin näiden kysymysten kanssa. Meillä on yhteinen suunta ja halu tehdä toisin.” Moni aiempi osallistuja on nostanut yhdeksi merkittäväksi anniksi juuri vertaistuen: yksin pohtimisen sijaan kestävyysmurrosta on kannateltu yhdessä. WhatsApp-ryhmät ja yhteistyökuviot ovat jatkuneet pilottien jälkeenkin. Ammattitaitoisten vetäjien ohjauksen lisäksi osallistujat ovat päässeet tapaamaan ja ammentamaan tietoa monilta av-alan kestävyysteemojen asiantuntijoilta pilottien aikana. Esimerkiksi vuoden 2025 pilotissa Thomas Brennan Tukholman taideyliopistolta luennoi jälkituotannon kestävyysaspekteista, ja vuoden 2024 pilotissa vieraili Suomen ehkä kuuluisin ekomanageri Nina Erwes. Ninan inspiroiva vierailu sai pilottiin osallistuneen Elvira Schirmerin tekemään videohaastattelun Ninasta, jossa Nina vastaa ekomanagerin työnkuvaan liittyviin kysymyksiin. Osallistujat ovat kuvailleet ekokoordinoinnin pilottiohjelmaa “voimauttavaksi” ja “suunnannäyttäjäksi” omalle uralle. Moni on löytänyt uuden roolin tai vahvistanut jo olemassa olevaa asiantuntijaprofiiliaan pilotin avulla. Vuonna 2024 ekokoordinoinnin pilottiohjelman ihka-ensimmäisellä tapaamiskerralla järjestettiin ekoasioihin liittyvä leikkimielinen tietovisa. Tunnelma oli iloinen ja innostunut. (Kuvat: Meeri Lehto) Ekokoordinoinnin pilottiohjelman sisältö Ekokoordinoinnin pilottiohjelman ensimmäisen, vuoden 2024 toteutuksen rakensi Kaisa “Kaika” Astikainen tekemänsä av-alan kartoituksen pohjalta, ja näihin materiaaleihin myös vuoden 2025 ja 2026 pilotit pohjautuvat. Syksyn 2026 kokonaisuuden vetää av-alan ja koulutuksen asiantuntija Taku Kaskela, ja tapaamiskertojen aikana kuullaan myös useiden muiden av-alan kestävyysasiantuntijoiden puheenvuoroja. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmassa käsitellään mm. seuraavia teemoja: Miten alan tekijät voivat ohjata toimintaansa kestävämmälle pohjalle, työnkuvasta riippumatta? Miten tuotannon suunnittelussa ja toteutuksessa voi huomioida kestävyysnäkökulmaa? Miltä osin av-alan toiminta on, tai ei ole, kestävällä pohjalla? Mitkä ovat av-alan kestävän toiminnan haasteita ja mahdollisuuksia? Mitä työkaluja on tarjolla kestävämpien tuotantojen avuksi? Minkälaisia kestävyysstandardeja ja -vaatimuksia alalla on? Pilottiohjelman tavoitteisiin on kirjattu, että pilotin jälkeen osallistuja: tunnistaa oman työnsä ja toimintakenttänsä keskeiset kestävyyshaasteet ja osaa etsiä niihin realistisia ratkaisuja pystyy mahdollistamaan ekologisemman toiminnan omassa roolissaan (oli kyseessä tuotanto, jälkituotanto, kalustopuoli, markkinointi tai jokin muu av-alan osa-alue) osaa käyttää keskeisiä työkaluja (laskurit, suunnittelupohjat, ohjeistukset) osana tuotannon arkea ymmärtää, miten ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys kietoutuvat yhteen av-alalla kykenee toimimaan vastuullisemmin tuotantojen ja tuotantoyhtiöiden päättävissä tehtävissä voi tarjota tuotantojen vastuullisuuteen liittyviä palveluja – esimerkiksi ekokoordinaattorina/ekomanagerina. Kaikki AV-alan ammattilaiset ovat tervetulleita Ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan voivat hakea kaikki av-alan ammattilaiset, taustasta ja roolista riippumatta. Pilotin suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan osallistujien ammatilliset taustat. Tavoitteena on, että jokainen löytää konkretiaa juuri omaan työhönsä. Syksyn 2026 ekokoordinoinnin pilottiohjelma koostuu seitsemästä tapaamiskerrasta aikavälillä 31.8.–19.10.2026, joista syyslomaviikko 42 on taukoviikko. Tapaamiset ovat maanantai-iltaisin klo 17.00–20.00 Metropolian Arabian kampuksella osoitteessa Hämeentie 135 D. Koska verkostojen luominen on yksi pilottiohjelman tärkeimmistä prioriteeteista, ennen jokaista tapaamista on varattu puoli tuntia aikaa verkostoitumiselle kahvin tai teen äärellä. Työskentely on pääosin työpajamaista, dialogista, sekä osallistujien kokemuksiin nojaavaa. Tapaamiskerroilla kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja, keskustellaan, ratkotaan käytännön tilanteita ja jaetaan osaamista puolin ja toisin. Kaikkien pilottiohjelmaan hakevien tulee ilmoittaa y-tunnus, jonka kautta he osallistuvat pilottiohjelmaan. Y-tunnus on pakollinen EAKR-projektin rahoitusehtojen vuoksi. Osallistuminen pilottiohjelmaan on maksutonta, mutta yrityksille de minimis -alaista etuutta (arvo n. 3000 €).  Yhteiskuva niistä vuoden 2024 ekokoordinoinnin pilottiohjelman osallistujista, jotka pääsivät paikalle kuvanoton hetkellä. (Kuva: Meeri Lehto) Joulukuussa 2024 DCIB-hanke järjesti ekokoordinointi-teemaisen aamukahvitilaisuuden, jossa pilottiohjelman osallistujat pääsivät esittelemään ekoteemaisia projektejaan. Kuvassa ohjaaja Iris Olsson kertoo yleisölle dokumenttituotantoon tekemästään Green Memosta. (Kuva: Meeri Lehto) Yhteystiedot Jos sinulla herää kysyttävää hakukelpoisuuteen tai ohjelman sisältöön liittyen, ole yhteydessä: Eeva Jänttiprojektipäällikkö, DCIB-hankeeeva.jantti(at)metropolia.fip. 044 383 1656 Digital Creative Industries and Beyond -hanke Ekokoordinoinnin pilottiohjelma toteutetaan osana Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistä Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta (2023–2026). DCIB on EU:n osarahoittama hanke, joka on osa pääkaupunkiseudun HEVinnovations-ohjelmaasekä kansallista Innokaupungit-verkostoa. Lisätietoja DCIB-hankkeen Metropolian osatoteutuksesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti (at) metropolia.fi

Tämän artikkelin on kirjoittanut Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen järjestämään ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan vuonna 2024 osallistunut freelance videoeditoija Elvira Schirmer. Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Luova Dimension verkkosivuilla 25.6.2025. Syksyllä 2024 EU:n osarahoittama Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke järjesti ekokoordinoinnin pilottiohjelman Metropolian Arabian kampuksella, joka oli ensimmäinen laatuaan. Se opetti luovien alojen ammattilaisia, yrityksiensä edustajina, av-alan ekologiseen kestävyyteen ja antoi valmiuksia toimia tuotannoissa esimerkiksi ekokoordinaattoreina. Pilotin aikana esiteltiin APFI:n (Audiovisual Producers Finland) julkaisemat tilastot suomalaisten av-tuotantojen ekologisuudesta, sekä niistä tehty havainto, jonka mukaan AV-alan korkeimmat päästöarvot syntyvät nimenomaan logistiikasta. Tilastot oli julkaistu syksyllä 2024, ja ne sisälsivät dataa vuonna 2023 toteutetuista, päästönsä laskeneista kotimaisista tuotannoista. Tästä havainnosta minä, Elvira Schirmer, sain idean toteuttaa anonyymin kyselyn, jolla halusin kerätä alan asiantuntijoilta ideoita siitä, miten alamme logistiikkaa voisi optimoida ekologisemmaksi. Julkaisin kyselyni “Miten muuttaisit AV-alan logistiikkaa ympäristöystävällisemmäksi?” marraskuussa 2024 Facebook-ryhmissä “TV-friikuille töitä” sekä “Lavastus, rekvi, puku, maski, järjestäjät ja scoutit”. Näistä kanavista arvelin löytyvän asiasta tietäviä alan osaajia, ja olin onnekseni oikeassa: kyselyyn vastasi lyhyessä ajassa yhteensä 11 henkilöä. Osallistuin ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan, koska sydämeni sykkii ekologisille arvoille, ja yksi unelmani on päästä tekemään aktiivisesti töitä AV-alan ekologisen siirtymän puolesta. Valmistuin elokuva- ja tv-linjalta TAMKista 2020 leikkaajaksi ja olen sen jälkeen tehnyt videoeditoijan ja tuotantoassistentin töitä. Pilottiohjelman innostamana päivitin myös Albert-koulutukseni ja olen osallistunut AV-alan näkökulmasta järjestettyihin, ympäristöä käsitteleviin etäluentoihin ja seminaareihin. Tässä tekstissä on listattuna logistiikkakyselyni kysymykset ja niihin tulleista vastauksista poimittuja ideoita ja huomioita. Toivottavasti ne auttavat ja innostavat logistiikan suunnittelua ympäristöystävällisempään suuntaan. “Vuonna 2023 yhteensä 14 tuotantoa laski niiden hiilidioksidipäästöt, jotka olivat yhteensä 755 tCO2e. – – Valtaosa päästöistä eli 78 % syntyi jälleen liikkumisesta: siinä missä vuoden 2022 tuotantojen logistiikkapäästöt syntyivät lentämisestä, nyt valtaosa muodostui maantieliikenteestä.” (APFI 2024) Kysymys 1: Onko mielestäsi olemassa nykyistä ympäristöystävällisempiä toimintatapoja tuotantojen logistiikassa, mitkä olisivat realistisia toteuttaa? Yksi tärkeimpänä esille noussut huomio oli se, että ympäristönäkökulma voitaisiin huomioida tuotannoissa nykyistä paremmin yksinkertaisesti käyttämällä enemmän aikaa ennakkosuunnitteluun. Sama asia tuntuu monesti nousevan muidenkin ekotekojen tielle tuotannoissa. Käytännöllinen idea vastauksista oli se, että tuotantoon tulisi nimittää ihminen, joka suunnittelee etukäteen yhteisiä kyytejä ja kuljetuksia. Yhteiskyydeillä voitaisiin välttää turhaa ajamista, kun saataisiin autot mahdollisimman täyteen. Vastaajan mukaan tämä kannattaisi tehdä, vaikka se tarkoittaisi eri osastojen sekoittamista. Myös isojen kalustoautojen, jotka saastuttavat eniten, edestakaista ajoa tulisi välttää. Vastauksista nousi usein ilmi myös se, että kun autoja kuitenkin vuokrataan, niin silloin tulisi suosia sähkö-, biokaasu-, tai vähintään hybridiautoja. Kyselyssä tästä ei huomautettu, mutta on varmaan sanomattakin selvää, että varsinkin lentoliikennettä tulisi välttää sen suurien päästöjen vuoksi. Eräs vastaaja huomautti, että kotimaisiin tuotantoihin kuvataan välillä turhaan kohtauksia ulkomailla, sekä palkataan eri kaupungista työntekijöitä, kun voitaisiin rekrytoida työryhmää sieltä, missä kuvataan. Tämä voisi vähentää paljonkin päästöjä logistiikasta, kuin myös elvyttää eri kaupunkien työllisyyttä AV-alalla. Tällä hetkellä on ilmeisesti tapana tukea työntekijöiden oman auton käyttöä rahallisesti. Yksi hyvä huomio vastauksissa mielestäni oli se, että autoedun ja kilometrikorvauksien sijaan rahan voisi antaa työntekijöille kannustimen muodossa, jos he käyttäisivät työmatkaan ekologisempaa tapaa, kuten joukkoliikennettä tai polkupyörää. Rahallinen kannustus tähän suuntaan voi olla yksi tapa saada ihmisten ajattelua ja sitä kautta toimintatapoja muuttumaan. Varsinkin tuttujen mutta ympäristölle haitallisten toimintamallien koetaan olevan usein ekotekojen tiellä sekä kyselyyn vastanneiden, että sen ulkopuolellakin käymieni keskustelujen perusteella. Yksi vastaaja nostikin esille sen, että usein ihmiset ovat tottuneet tulemaan paikalle omalla autollaan, varsinkin kun saavat siitä korvausta. Kaikilla ei toki ole omaa autoa, ja näissä tapauksissa tuotannolla menee joka tapauksessa rahaa vuokra-autoihin, joilla haetaan työryhmän jäseniä kuvauksiin. Ekosetti Euroissa -julkaisu, sivu 6, Audiovisual Producers Finland (APFI). Kysymys 2: Miten työryhmän jäseniä voisi kannustaa liikkumaan ekologisemmin tuotannoissa? Useat vastaajat ehdottivat jo ensimmäisen vastauksen kohdalla tullutta ideaa, että tuotannon puolesta voitaisiin kustantaa joukkoliikenteen lippuja työntekijöille. Omiin kokemuksiin viittaavaksi huomioksi nousi se, että julkisten kulkuvälineiden käyttö useinmiten kuitenkin pidentää ihmisten työpäivää reippaastikin, joten myös sitä pitäisi kompensoida. Tärkeä huomio kyselyyn vastanneilta oli myös se, että aikataulut sekä lokaatiot voisi pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne ovat mahdollisimman saavutettavia julkisilla kulkuneuvoilla tai polkupyörällä. Samoin niiden tekijöiden miettiminen, mitkä estävät, hankaloittavat ja näin ollen houkuttelevat yksityisautoilun suuntaan, ja mitkä puolestaan voivat kannustaa kohti pyöräilyä ja muuta kestävää liikkumista? Oman kokemukseni mukaan olen pitänyt työkeikoille matkustamisesta julkisilla sen takia, että silloin pystyy esimerkiksi nukkumaan tai vastailemaan viesteihin ajamiseen keskittymisen sijasta, eikä tarvitse miettiä parkkeeraamista. Vakituisempiin töihin puolestaan pyöräilemällä pystyy yhdistämään hyötyliikunnan ja ulkoilun. Ainakin itseäni se piristää hyvin aamuisin ennen pitkää päivää, ja illalla taas rauhoittaa. Näiden lisäksi julkisilla sekä pyörällä kulkeminen saastuttaa selvästi vähemmän ja tulee luultavasti paljon halvemmaksi kuin yksityisautoilu. Oiva idea vastauksista oli myös se, että tuotanto voisi myös jotenkin pienesti palkita ekologisimmin toimineen työntekijän tai siihen muita innokkaasti kannustaneen työntekijän. Tuotanto voisi heti myös kertoa ekologisista tavoitteistaan koko työryhmälle. Tästä oli puhetta myös ekokoordinoinnin pilottiohjelmassa. Siellä meille esiteltiin, miten kyseiset tavoitteet voi selkeyttää helposti työryhmälle esimerkiksi Green Memon avulla. Ihmiset voisivat tämän jälkeenkin jakaa myös omia ajatuksiaan ja vinkkejään siitä, miten optimoida oman osastonsa tekemistä, sekä keskustella tuotannon lopuksi, että miten siinä onnistuttiin. Optimaalista toki olisi, että tuotannolla olisi oma ekokoordinaattori tai -manageri, joka voisi muun muassa käydä esituotantovaiheessa eri osastojen kanssa läpi kaikki ne asiat, joita voidaan tehdä ekologisemmin, sekä tehdä loppukoonnin tilastointia ja mahdollista ympäristösertifikaattia varten. Optimaalista toki olisi, että tuotannolla olisi oma ekokoordinaattori tai -manageri, joka voisi muun muassa käydä esituotantovaiheessa eri osastojen kanssa läpi kaikki ne asiat, joita voidaan tehdä ekologisemmin, sekä tehdä loppukoonnin tilastointia ja mahdollista ympäristösertifikaattia varten. Kysymys 3: Mikä on mielestäsi suurin haaste ympäristötekojen tiellä tuotannoissa? Graafi ”Mikä on mielestäsi suurin haaste ympäristötekojen tiellä tuotannoissa?” -kysymyksen vastauksista. Vastaukset vaihtoehdoittain aukikirjoitettuina:  Aikataulut: 36,4% Välinpitämättömyys: 27,3% Budjetti: 18,2% Tottumus: 9,1% Muu > suunnittelu ja koordinointi: 9,1% Tietämättömyys: 0% Vastausten perusteella suurimmaksi haasteeksi koetaan aikataulut. Se viittaa luultavasti jo ensimmäisessä kysymyksessä ilmitulleeseen asiaan, että ennakkosuunnitteluun ei ole tarpeeksi aikaa, tai ettei ekologisille valinnoille kuten julkisten valitsemiselle yksityisautoilun sijaan, jätetä tarpeeksi aikaa. Tietämättömyys-vaihtoehtoa ei valittu lainkaan. Mielestäni tämä viittaa siihen, että tuotannon suhteen tehdään epäekologisia päätöksiä tietoisesti. Syynä tähän voi olla se, että  kyseisten päätösten koetaan olevan helpoimpia, edullisimpia tai tiettyihin toimintamalleihin ollaan vain totuttu. Ekologiset toimintatavat saattavat olla kuitenkin totuttuja halvempia. Tämä kannattaa tarkistaa esimerkiksi Ekosetti euroissa -exceltaulukon laskurilla. Vallitsevassa ilmastokriisissä on mielestäni kuitenkin tärkeintä tarkastella vuosia vallinneita ajatusmalleja ja toimintatapoja uudelleen. Ovatko ne todella kannattavia, vaikka niiden muuttaminen vaatisikin enemmän aikaa tai rahaa? Haluammeko jatkaa epäekologisia toimintatapoja, vaikka olemme jo alkaneet itse kokea ja kuulla muualtakin maailmalta niiden seurauksista? “Toki monet autot helpottaa työn sujuvuutta, mutta usein myös parahdetaan paikalle viidellä autolla, kun kolmekin riittäisi. Tähän tietenkin tarvittaisi osaston oma koordinoija tai työaikasuunnittelijan, joka yleensä puuttuu. – – Ongelmana voi olla myös se, että ihmiset ovat tottuneet liikkumaan omalla autolla eikä näin edes halua yhdistää kyytejä tai kuljetuksia.” – Kyselyn vastaaja 1 Sähköauto latauksessa. Kysymys 4: Voisiko sinusta toimia, että tuotantojen kuljetuksia joissa olisi tilaa avattaisiin ulkopuolisille ihmisille ostettavaksi? Ajatuksenani tässä oli pääasiassa pitkät matkat. Jos esimerkiksi kalustoa kuljetettaisiin Etelä-Suomesta Lappiin, ja sitä ajaisi yksi ihminen, voisiko joku tuotannon ulkopuolinen ostaa esimerkiksi tavallisen bussilipun sijaan pääsyn kyseiseen kuljetukseen? Mutta tätä ei koettu vastanneiden keskuudessa toimivaksi. Pääasiallisesti sen takia, että tällaisen pelättäisiin hidastavan tai muuten vaikeuttavan tuotantoa tarpeettomasti. Kaiken kaikkiaan, olen kiitollinen kaikille kyselyyni vastanneille. Minusta he nostivat esiin konkreettisia ja toteutettavissa olevia tapoja, joilla pystyttäisiin optimoida tuotantojen logistiikkaa ekologisemmaksi. Se toi minulle innostusta siitä, että alamme suurimmille päästöille on todella jotain tehtävissä. Olen kiitollinen myös siitä, että pääsin viime vuonna osallistujaksi ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan, josta tämä koko idea sai alkunsa. Toivon sen olevan itselleni vasta ensimmäinen askel tiellä, jolla pääsisin vaikuttamaan alamme kestävämpään tulevaisuuteen. Kiitos myös kaikille niille ihmisille, joiden avulla sain tämän tekstin julkaistua. Toivon, että se tavoittaa av-alan tuotantojen ihmisiä, ja että pääsemme näkemään seuraavissa tilastoissa pienempiä päästölukemia. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmassa tutustuimme myös italialaiseen Green Film Rating systeemiin, jossa summataan, että mitä vähemmän matkoja ja ajoneuvoja, sen parempi (2024, s. 5). Ehkä se voisi olla hyvä nyrkkisääntö AV-alan logistiikan optimointiin? Yhteenveto Käytä aikaa ennakkosuunnitteluun tai palkkaa tuotantoon ekokoordinaattori tai -manageri Nimitä ihminen, joka suunnittelee etukäteen yhteisiä kyytejä ja kuljetuksia: Autot mahdollisimman täyteen, vaikka se tarkoittaisi osastojen sekoittamista Isojen kalustoautojen edestakaista ajon välttäminen Lentoliikenteen välttäminen Suosi sähkö-, biokaasu- tai vähintään hybridiautoja Rekrytoi työryhmää sieltä, missä kuvataan Älä kuvaa ulkomailla, jos kuvaukset ovat toteutettavissa Suomessa Tarjoa autoedun ja kilometrikorvauksien sijaan joukkoliikenteen lippuja työntekijöille, mahdollisuuksien mukaan aikakompensaation kera Suunnittele aikataulut ja lokaatiot niin, että ne ovat mahdollisimman saavutettavia julkisilla kulkuneuvoilla tai polkupyörällä Palkitse ekologisimmin toiminut tai siihen muita innokkaimin kannustanut työntekijä tuotannon lopuksi Lähteet Toiset tilastot kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen ekologisuudesta osoittavat jälleen: suurimmat päästöt logistiikasta. 4.9.2024.  APFI, Audiovisual Producers Finland. Viitattu 20.6.2025. https://apfi.fi/ajankohtaista/toiset-tilastot-kotimaisten-audiovisuaalisten-tuotantojen-ekologisuudesta-osoittavat-jalleen-suurimmat-paastot-logistiikasta/  Ekosetti Euroissa – Kurkistus tuotannon ekologisuuden ekonomiaan. 4.2.2025. Kaisa Astikainen ja Anne Puolanne. Viitattu 22.6.2025. https://ekosetti.fi/ekowpnew/wp-content/uploads/2025/02/EkosettiEuroissa_FIN.pdf  Green Film Rating system for sustainable film production. 2024. Green Film-sivusto. Viitattu 21.6.2025. Sivu 5. Suora lainaus: “The principle on which this should be based is to use the smallest number of vehicles and trips possible. ” https://www.green.film/wp-content/uploads/2024/08/GreenFilm_RatingSystem_Edition_3_2024.pdf kirjoittaja Tämän artikkelin on kirjoittanut DCIB-hankkeen toteuttaman ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan osallistunut freelance videoeditoija Elvira Schirmer. Elviran sydän sykkii ekologisille arvoille, ja yksi hänen unelmistaan on päästä tekemään aktiivisesti töitä AV-alan ekologisen siirtymän puolesta. Elvira valmistui Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) elokuva- ja tv-linjalta leikkaajaksi vuonna 2020, ja on toiminut valmistumisensa jälkeen av-kentällä videoeditoijana ja tuotantoassistenttina. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmalle jatkoa syksyllä 2025 DCIB-hankkeen toteuttama ekokoordinoinnin (kestävyyskoordinoinnin) pilottiohjelma on suunnattu kaikille av-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään tietotaitoaan kestävästä kehityksestä, erityisesti ekologisesta kestävyydestä, mutta kokonaisuudessa käsitellään alan kestävää kehitystä myös sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Pilotin aikana kuullaan av-alan kestävyyteen liittyviä tietoiskuja useilta av-alan ammattilaisilta, opitaan ja kehitetään keinoja sekä toimintamalleja av-alan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyskehityksen vahvistamiseksi, sekä rakennetaan alan kestävyysosaajien verkostoa. Pilotin sisältö pohjautuu viime vuoden kokonaisuuden suunnittelijan ja vetäjän, av-alan vankan kestävyysasiantuntijan Kaisa ”Kaika” Astikaisen tuottamiin materiaaleihin. Tämän vuoden pilotin vetää koulutuksen & av-alan asiantuntija Taku Kaskela. Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -Hanke Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hanke on EU:n osarahoittama, ja osa kansallista Innokaupungit-verkostoa ja HEVinnovations-ekosysteemiä. Lisätietoja DCIB-hankkeesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti (at) metropolia.fi Artikkelia muokattu 5. elokuuta 2025 klo 14.12: Artikkelista poistettu maakaasun maininta listauksessa, jossa kerrotaan ekologisempia vaihtoehtoja polttoaineelle. Jatkettujen selvitysten mukaan maakaasu ei olekaan polttoainetta ekologisempi vaihtoehto.

Ekokoordinaattorin ja kestävyysasiantuntijoiden rooli on noussut keskiöön, kun audiovisuaalinen (av-)ala valmistautuu vastaamaan yhä tiukempiin kotimaisiin ja kansainvälisiin kestävyysvaatimuksiin. Syyskuussa 2025 jo toista kertaa käynnistyvä ekokoordinoinnin pilottiohjelma tarjoaa alan ammattilaisille mahdollisuuden tarttua konkreettisesti tähän muutokseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Digital Creative Industries and Beyond -hankkeen toteuttama ohjelma kokoaa yhteen ajankohtaisen tiedon, käytännönläheiset toimintamallit ja vahvan verkoston, jonka tuella ekologinen ja sosiaalinen kestävyys voivat juurtua osaksi tuotantojen arkea. Ekokoordinoinnin pilottiohjelma on suunnattu kaikille av-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään tietotaitoaan alan kestävästä kehityksestä, erityisesti ekologisesta kestävyydestä, mutta myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ohjelma ei tähtää tutkintoon tai nimikkeeseen, vaan tarjoaa osallistujille konkreettisia valmiuksia kestävyyden integroimiseen omaan työhön ja tuotantoprosesseihin. Syksyn 2025 ohjelma järjestetään Metropolian Arabian kampuksella Helsingissä ja koostuu seitsemästä maanantai-illan tapaamisesta ajalla 15.9.–03.11.2025*. Työskentely on dialogista, yhteisöllistä ja projektimuotoista: osallistujat kehittävät omia kestävyysteemoihin liittyviä projektejaan mentoroinnin tuella. Mistä on kyse? Ekokoordinoinnin pilottiohjelma on suunnattu kaikille av-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään tietotaitoaan alan kestävästä kehityksestä, erityisesti ekologisesta kestävyydestä, mutta myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ohjelma ei tähtää tutkintoon tai nimikkeeseen, vaan tarjoaa osallistujille konkreettisia valmiuksia kestävyyden integroimiseen omaan työhön ja tuotantoprosesseihin. Syksyn 2025 ohjelma järjestetään Metropolian Arabian kampuksella Helsingissä ja koostuu seitsemästä maanantai-illan tapaamisesta ajalla 15.9.–03.11.2025*. Työskentely on dialogista, yhteisöllistä ja projektimuotoista: osallistujat kehittävät omia kestävyysteemoihin liittyviä projektejaan mentoroinnin tuella.   Mitä ohjelma tarjoaa? Ekokoordinoinnin pilottiohjelmassa yhteiskehitetään keinoja ja toimintamalleja av-alan kestävyyskehityksen vahvistamiseksi sekä rakennetaan ekologisten osaajien verkostoa. Pilottiohjelma sukeltaa suoraan av-alan arkeen ja tuotantoprosessien haasteisiin. Ohjelmassa käydään läpi mm. seuraavia aiheita: Miten alan tekijät työnkuvasta riippumatta voivat ohjata toimintaansa kestävämmälle pohjalle? Mitä tuotannon suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida kestävyysnäkökulmasta? Miten alan tekijät, tuotannot ja yritykset voivat hyödyntää ekokoordinaattoreiden osaamista parhaalla mahdollisella tavalla? Miltä osin av-alan toiminta on, tai ei ole, kestävällä pohjalla? Mitkä ovat av-alan kestävän toiminnan haasteita ja mahdollisuuksia? Mitä työkaluja on tarjolla kestävämpien tuotantojen avuksi? Teemat kattavat sekä ekologisen, sosiaalisen että taloudellisen kestävyyden. Osallistujat pääsevät käsittelemään esimerkiksi tuotannon hiilijalanjälkeä, perehtymään ekosuunnitelmiin ja kehittämään ratkaisuja oman työn tai yrityksen näkökulmasta. Samalla syntyy vahva ammattilaisverkosto: yhteisö, jossa jaetaan osaamista ja rakennetaan alan kestävämpää tulevaisuutta yhdessä. Työskentely on pääosin työpajamaista ja se nojaa dialogisuuteen sekä yhdessä tekemiseen. Pilottiohjelmaan valituilta edellytetään aktiivista osallistumista lähitapaamisiin, sekä valmiutta työstää annettuja tehtäviä myös yhteisten tapaamisten ulkopuolella. Positiivista palautetta viime vuoden osallistujilta:"Tämä oli paljon enemmän mitä osasin odottaa" Ensimmäinen pilottiohjelma järjestettiin syksyllä 2024, ja kokonaisuus oli laajasti kiitelty. Viime vuoden pilottiohjelman suunnittelijana ja vetäjänä toimi av-alan ekologisen kestävyyden asiantuntija Kaisa ”Kaika” Astikainen ja myös tulevan syksyn pilotti tulee pohjautumaan vahvasti Kaikan luomiin materiaaleihin. Viime vuoden pilotissa kuultiin av-alan kestävyyteen liittyviä tietoiskuja useilta av-alan ammattilaisilta, ja näin tulee olemaan tämänkin vuoden pilotissa.** Viime vuoden osallistujat kokivat ohjelman paitsi hyödylliseksi, myös voimauttavaksi. Yksi osallistuja kuvasi kokemusta näin: “Tunsin ensimmäistä kertaa, että en ole yksin näiden kysymysten kanssa. Meillä on yhteinen suunta ja halu tehdä toisin.” Ohjelman läpikäyneistä 16 henkilöstä muodostui tiivis yhteisö, joka keskusteli ja haastoi aktiivisesti ja avoimesti av-alaan ja sen kestävyyteen liittyviä asioita. “Yksilön vastuuta korostetaan usein liikaa kestävyysasioissa. Tämä ohjelma opetti, että yhdessä tekeminen, vertaistuki ja järjestäytyminen ovat avainasemassa”, eräs osallistuja summaa. Osallistujat kokivat, että lähitapaamiset tekivät ohjelmasta mielekkään, sillä kasvokkain oli helpompaa verkostoitua toistensa kanssa. Tämä taas johtaa siihen, että kynnys avun pyytämiseen tai yhteistyökuvioiden kartoittamiseen pienenee huomattavasti. “Olin hieman skeptinen aluksi – mietin, onko tämä vain viherpesua. Mutta ryhmässä kaikki olivat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tämä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa”, eräs osallistuja tiivistää. Vaikka viime vuoden kokonaisuus oli kiitelty, osallistujat toivoivat sisältöön lisää konkreettisuutta ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Nämä toiveet on nyt kuultu, ja vuoden 2025 pilottiohjelma on edellistä käytännönläheisempi, osallistavampi ja alan todellisuuteen suoraan linkitetty. "Kestävä kehitys ei voi odottaa seuraavia tekijäsukupolvia" Vuoden 2025 ekokoordinoinnin pilottiohjelman vetää koulutuksen ja audiovisuaalisen ammattikentän asiantuntija Taku Kaskela, joka toimii DCIB-hankkeen asiantuntijana. Kaskela näkee, että alan kestävyysmurros ei ole enää horisontissa, vaan se on käsillä juuri nyt. “Ekokoordinaattorin ja kestävyysasiantuntijuuden rooli on nopeasti nousemassa keskiöön. Ala valmistautuu vastaamaan sekä kotimaisiin että kansainvälisiin vastuullisuusvaatimuksiin, ja tämä ohjelma tarjoaa siihen ajankohtaiset työkalut.” Kaskelalle ohjelman vetäminen ei ole pelkästään koulutustehtävä, vaan osa isompaa missiota: “Kestävä kehitys ei ole enää valinnainen lisä, vaan olennainen osa alan tulevaisuutta ja kilpailukykyä. Se ei ole ulkoa tuotu vaatimus, vaan sisältä kumpuava mahdollisuus muuttaa toimintatapoja sekä ekologisesti että sosiaalisesti. Tavoitteena on, että osallistujat saavat valmiudet ja tuen ottaa aktiivinen rooli muutoksentekijöinä omissa työyhteisöissään.” Ohjelmassa panostetaan kokemukselliseen oppimiseen ja tuotantojen todellisiin haasteisiin, joita käsitellään yhdessä asiantuntijoiden ja vertaisten tuella. Osallistujat pääsevät kehittämään omia projektejaan, jakamaan näkemyksiä ja rakentamaan yhteistä suuntaa kohti kestävämpää AV-alaa. “Kestävyysmurros ei voi ‘odottaa seuraavia tekijäsukupolvia’. Se vaatii työtä nyt”, Taku Kaskela summaa. Lyhyesti: Kenelle ja miten mukaan? Kenelle? Kaikille av-alan tekijöille ja yrittäjille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan kestävyysasioissa ja edistää av-alan kestävyyttä. Edellytyksenä on y-tunnus (EAKR-rahoituksen vuoksi). Ennakkoluettavana Ekosetti-oppaat. Milloin? Maanantai-iltaisin 15.9.–03.11.2025* välisenä aikana klo 17–19.30 (verkostoituminen klo 16.30–17.00). Syyslomaviikolla 42 ei tapaamista. Missä? Metropolian Arabian kampus, Hämeentie 135 D, Helsinki. Mitä maksaa? Osallistuminen on maksutonta, mutta on yrityksille de minimiksen alaista tukea (arvo 3000 €). Kysyttävää pilottiohjelmasta? Mikäli sinulla herää kysyttävää pilottiohjelmasta, ota yhteys DCIB-hankkeen projektipäällikköön: Eeva Jänttieeva.jantti(at)metropolia.fip. 044 383 1656  Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -Hanke Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hanke on EU:n osarahoittama, ja osa kansallista Innokaupungit-verkostoa ja HEVinnovations-ekosysteemiä. Lisätietoja DCIB-hankkeesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti(at)metropolia.fi * EDIT 23.06.2025 klo 14.55: Pilottiohjelman toteutusta on siirretty eteenpäin kahdella viikolla. Uusi aloitusaika on 15.9.2025 (aikaisempi oli 01.09.2025). Myös hakuajan päivämäärät muutettu päättymään su 17.8.2025 klo 23.59. ** EDIT 23.06.2025 klo 14.55: Lisätty maininta Kaisa ”Kaika” Astikaisesta ja vierailevista ammattilaisista.

Metropolian Arabian kampus kuhisi innostuksesta torstaina 27.2.2025, kun Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen järjestämä digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma keräsi lähes 300 Metropolian opiskelijaa ja alumnia tapaamaan digitaalisen luovan alan toimijoita. Monipuolinen kattaus yrityksiä Paikalle saapuneet opiskelijat ja vastavalmistuneet pääsivät tutustumaan yhteensä 22 yritykseen, jotka edustivat monipuolisesti av-, peli-, animaatio-, XR- ja digitaalisen muotoilun aloja. Nämä yritykset olivat: 255 Pix Studio Adventure Club Helsinki Oy Anima Vitae Avatar’s Journey dancing bears Films Oy / dancing bears Film Sound Digmarit ry End-all Entertainment Fireframe Gigglebug Entertainment Helsinki Casting & Blockbusters Gang Helsinki XR Center (Metropolia Ammattikorkeakoulu) ITV Studios Finland Kuubi Oy Living Game Intelligence Network (LGIN) N2 Creative Oy Post Control Helsinki Oy Quicksave Interactive Rovio Entertainment Ltd. Sound Engine VFX Helsinki Yellow Film & TV Lisäksi hengessä mukana oli myös Espoo Game LAB ja Hear Hear Media, jotka joutuivat valitettavasti perumaan osallistumisensa viime hetkillä. Kohtaamisia, vinkkejä ja urapolkujen kirkastamista Päivän aikana opiskelijat pääsivät kuulemaan yritysten esittäytymispuheenvuoroja ja keskustelemaan henkilökohtaisesti edustajien kanssa ständeillä. Tämä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kysyä neuvoja työllistymiseen, jättää harjoitteluhakemuksia ja saada henkilökohtaisia vinkkejä jopa portfolion kehittämiseen. Samaan aikaan tapahtuman kanssa Metropolian opiskelijoille oli tarjolla myös CV-klinikka, josta opiskelijat saivat vinkkejä CV:nsä paranteluun. Opiskelijoiden kannalta tapahtuman tärkein tavoite oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus tavata yritysedustajia, keskustella uramahdollisuuksista ja saada käytännön tietoa siitä, mitä alan työpaikoilta haetaan. Tavoitteena oli myös jakaa tietoa digitaalisten luovien alojen monipuolisuudesta: tapahtuma tarjosi opiskelijoille tilaisuuden tutustua laajasti digitaalisten luovien alojen eri osa-alueisiin ja oppia, mitä osaamista yritykset todella etsivät. Monille opiskelijoille tuli esimerkiksi yllätyksenä, että esimerkiksi audio- ja musiikkialan sekä sisustusarkkitehtuurin opiskelijat voivat työllistyä digitaalisille luoville aloille. Laadukkaat puheenvuorot ja vilkas verkostoituminen kohokohtana Tapahtuman ohjelma jakautui kolmeen tunnin mittaiseen puheenvuorokokonaisuuteen, joissa alan yritykset kertoivat avoimesti omasta toiminnastaan ja osaajatarpeistaan nyt ja tulevaisuudessa. Esittäytymispuheenvuorot livestreamattiin, ja striimitallenne oli nähtävillä Metropolian opiskelijoille kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen. Opiskelijoilta saatu palaute oli pääasiassa erittäin positiivista: tapahtuman kokonaisarvosana opiskelijoilta oli 9/10. Erityisen hyödylliseksi opiskelijat kokivat sen, että yritykset osasivat tarkasti kertoa, minkälaista osaamista juuri he tarvitsevat, minkälaisella portfoliolla tai tavalla heille kannattaa hakea, minkälaisia rooleja on mahdollisesti aukeamassa ja milloin, ja ennen kaikkea: mistä saa parhaiten ja nopeiten ajankohtaisen tiedon siitä, kun työpaikkoja aukeaa. Tapahtumasta intoutuneena mm. Rovio Entertainment teki oman julkaisun LinkedIn-tililleen, jossa he nostivat esiin tapahtumassa usein kysyttyjä kysymyksiä, ja jakoivat vastauksensa niihin. Opiskelijoille tuli yllätyksenä, että esimerkiksi audio- ja musiikkialan sekä sisustusarkkitehtuurin opiskelijat voivat työllistyä digitaalisille luoville aloille. Yhteisöllinen henki kannustaa tukemaan tulevaisuuden osaajia Harmitusta tapahtumaan osallistuvissa opiskelijoissa ja alumneissa nostatti se, että vain murto-osalla tapahtumaan osallistuneista yrityksistä oli juuri kyseisellä hetkellä vapaita työpaikkoja. Osallistujia jututtamalla kävi nopeasti ilmi, että todella moni opiskelija, ja myös alumni, kamppailee harjoittelupaikan tai ylipäänsä työpaikan saamisen kanssa. Myös ennen tapahtumaa tapahtuman järjestäjät saivat useita yhteydenottoja, joissa alan osaajat, sekä muiden korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat, pyysivät pääsyä tapahtumaan työllistymisen ja verkostoitumisen toivossa. Toivoa on kuitenkin näkyvissä: vaikka työpaikoista on tällä hetkellä pulaa, ala henkii yhteistä hyvää. Positiivinen signaali on, että yritykset haluavat osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin, vaikka eivät pystyisikään tarjoamaan harjoittelupaikkaa juuri kyseisellä hetkellä. Yrityksillä on aito halu jakaa tietoa ja välittää opiskelijoille kuulumisia työkentältä, ja he haluavat tukea ja auttaa uransa alkuvaiheessa olevia nuoria parhaansa mukaan. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii tapahtumaan osallistunut Adventure Club, joka kehitti työnantajatapahtumassa opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen innoittamana luovan alan opiskelijoille suunnatun maksuttoman Portfolio Club -iltamasarjan, jossa opiskelijat saavat palautetta portfoliostaan ja pääsevät keskustelemaan alaan liittyvistä kysymyksistä yhdessä alan ammattilaisten kanssa.   Yritykset kiittelivät opiskelijoita ja tapahtuman järjestelyjä Yritysten ständeillä oli vilkasta koko kolmetuntisen tapahtuman ajan. Yritysten edustajat kiittelivät opiskelijoiden aktiivisuutta ja rohkeutta keskustelutilanteissa ja kertoivat opiskelijoiden olevan selvästi innokkaita ja motivoituneita astumaan työelämään. Osallistuneet yritykset antoivat tapahtumalle arvosanaksi 4,5/5, ja monet kokivat osallistumisen hyödyllisenä erityisesti tulevien rekrytointien näkökulmasta, vaikka avoimia työpaikkoja ei juuri tapahtumahetkellä välttämättä ollutkaan tarjolla. Tapahtuman järjestelyt keräsivät runsaasti kiitosta osallistuneilta yrityksiltä, ja osa heistä kertoi jopa yllättyneensä positiivisesti tilaisuuden sujuvuudesta. Opiskelijoiden kohtaamisen lisäksi yritykset arvostivat mahdollisuutta kuulla muiden osallistuvien yritysten esittäytymispuheenvuoroja, sekä tilaisuutta tavata heidän edustajia rennossa ilmapiirissä. Tapahtuman loppuun sisältyi vain yrityksille pyhitetty verkostoitumistuokio, joka sai myös kiitosta osallistujilta: yritykset kokivat verkostoitumisen hyödylliseksi, ja tilaisuus synnytti hyviä keskusteluja sekä loi pohjaa uusille mahdollisille yhteistyökuvioille. “Hyviä kysymyksiä ja kohtaamisia opiskelijoiden kanssa. Harmillisesti meillä ei ollut juuri nyt töitä tai harjoittelupaikkoja auki, mutta toivottavasti pian tulevaisuudessa – ja avoimen hakemuksen hakijoita kyllä katsotaan heti kun rekryt aukeavat!”– Osallistunut yritys 1 “Yrityksille suunnattu verkostoitumistuokio oli todella mukava ja kiva. Hyviä keskusteluja!“– Osallistunut yritys 2 Työnantajatapahtuma tarjoaa pitkän aikavälin hyötyjä yrityksille Vaikka tapahtumassa tehtiin vain vähän suoria rekrytointeja, sen pitkäaikaiset hyödyt yrityksille voivat olla merkittäviä. Tapahtuma vahvisti yritysten näkyvyyttä nuorten osaajien keskuudessa, loi pohjaa tuleville rekrytoinneille ja tuki myönteisen työnantajamielikuvan rakentamista. Lisäksi tapahtuma edisti verkostoitumista ja loi uusia mahdollisuuksia alan kehittämiseen. Mukaan ensi vuoden tapahtumaan? Digitaalisille luoville aloille suunnattu työnantajatapahtuma tullaan järjestämään DCIB-hankkeen puitteissa vielä yhden kerran, ensi kevään 2026 helmi-maaliskuussa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki pääkaupunkiseudun digitaalisilla luovilla aloilla toimivat yritykset (av-ala, XR, peliala, audio), jotka etsivät nyt tai tulevaisuudessa nuoria talentteja tiimiinsä, ja haluavat esittäytyä Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen opiskelijoille ja alumne Jokainen osallistuva yritys saa oman ständipaikan ja esittäytymispuheenvuoron tapahtumassa, sekä näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa myös tapahtuman jälkeen (livestream tallenne ja somenäkyvyys). Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma on myös oiva tilaisuus verkostoitua alan sisäisesti, sillä ständeilyn ja esittäytymispuheenvuorojen lisäksi tapahtuman loppuun on varattu aikaa yritysten väliselle vapaamuotoiselle verkostoitumistuokiolle. Tapahtumaan osallistuminen on täysin ilmaista, eikä yritykselläsi tarvitse olla avoimia työpaikkoja auki juuri kyseisellä hetkellä. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtumaan ensi vuonna 2026, ole yhteydessä tapahtuman tuottajaan Meeriin: Meeri Lehtomeeri.lehto (at) metropolia.fi Digital Creative Industries and Beyond -Hanke Digitaalisten luovien alojen työnantajatapahtuma järjestettiin osana EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta. Lisätietoja DCIB-hankkeen Metropolian osatoteutuksesta tarjoaa projektipäällikkö Eeva Jäntti: eeva.jantti (at) metropolia.fi

Vuoden 2025 alkupuolella Metropolia Ammattikorkeakoululla käynnistyy jälleen virtuaalituotannon (Virtual Production) pilottiohjelma liikkuvan grafiikan ammattilaisille. Kyseessä on jo toinen EU:n osarahoittaman Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen puitteissa toteutettu virtuaalituotantoteemainen pilottiohjelma, jossa keskitytään pääasiassa tietokoneella toteutettuihin virtuaalituotantoihin. Virtuaalituotannon pilottiohjelma tarjoaa osallistujilleen monipuolisen ja perusteellisen kokemuksen, jossa yhdistyvät teoria, käytäntö, dialogi ja alalla käytettyjen työkalujen hallinta. Ohjelman myötä osallistujat saavat käytännön kokemusta ja syvempää ymmärrystä virtuaalituotannon maailmasta. Kokonaisuus antaa osallistujilleen arvokkaita valmiuksia ja uusia näkökulmia toimia virtuaalituotantojen parissa nyt ja tulevaisuudessa. “Virtuaalituotannon hallinta voi auttaa suomalaisia yrityksiä ja yksilöitä pysymään kilpailukykyisinä, kun ala kehittyy nopeasti.” Pilottiohjelman painopiste on keskustelevassa yhteiskehittämisessä, minkä lisäksi osallistujat pääsevät toteuttamaan myös oman virtuaalituotantotehtävänsä. Ohjelman aikana osallistujat pääsevät työskentelemään pelimoottorilla (Unreal Engine), luoden oman MetaHumanin sekä 3D-ympäristön. Tämän lisäksi ohjelmassa harjoitellaan kameratyöskentelyä sekä motion capture -datan hyödyntämistä pelimoottorin sisällä. Pilottiohjelma tarjoaa osallistujilleen paitsi syvällistä tietämystä ja käytännön taitoja virtuaalisen tuotannon alalla, myös mahdollisuuden nähdä sen laajempi potentiaali alalla ja keskustella eri käyttömahdollisuuksista. “Koska virtuaalituotannossa käytettävät työkalut ja ominaisuudet ovat monin tavoin alaa kehittäviä, ne voivat tuoda huomattavia hyötyjä niin yksittäisille tekijöille kuin koko AV/VFX/animaatio-alalle”, pilottiohjelman vetäjä, lehtori Samuli Homanen toteaa. “Virtuaalituotannon hallinta voi auttaa suomalaisia yrityksiä ja yksilöitä pysymään kilpailukykyisinä, kun ala kehittyy nopeasti.” Virtuaalituotannon pilottiohjelma sopii esimerkiksi 3D- ja VFX-osaajille, joilla on pohjakokemusta 3D-ohjelmista ja videoeditoinnista. Kokemus pelimoottoreista voi olla hyödyksi, mutta se ei ole pakollista, koska pelimoottorin perusteet käsitellään pilottiohjelman alussa. Pilotin rahoituslähteen (EAKR-projekti) vuoksi osallistujiksi voidaan valita vain yrityksen edustajia, eli ilmoittautumislomakkeella kysytään y-tunnus. Ohjelmapilottiin osallistuminen on maksutonta, mutta yrityksille de minimiksen alaista etuutta (arvo 3000 e). Pilottiohjelma järjestetään suomen kielellä, ja se toteutetaan lähitapaamisina Helsingin Arabiassa päiväsaikaan tammi-maaliskuussa 2024. Ensimmäiset lähitapaamiset ovat to 30.1. ja pe 31.1., ja lähipäiviä tullaan pitämään yhteensä noin 10 kappaletta, pääsääntöisesti torstaisin ja perjantaisin. Virtuaalituotannon pilottiohjelma toteutetaan osana EU:n osarahoittamaa DCIB-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hanke osa pääkaupunkiseudun HEVinnovations-ohjelmaa sekä kansallista Innokaupungit-verkostoa. Jos sinulla herää mitään kysyttävää virtuaalituotannon pilottiohjelmaan liittyen, ole yhteydessä pilottiohjelman vetäjään Samuli Homaseen: samuli.homanen (at) metropolia.fi

Syksyllä 2024 Metropolian Arabian kampuksella järjestettiin ensimmäistä kertaa audiovisuaalisen (av-) alan ekologiseen kestävyyteen pureutuva ekokoordinoinnin pilottiohjelma. Pilottiohjelma toi yhteen 16 hengen joukon av-alan ammattilaisia perehtymään ekologiseseen kestävyyteen nimenomaan av-alan näkökulmasta, sekä yhteiskehittämään uusia työkaluja ja ratkaisuja siihen, miten kukin voi jalkauttaa kestävämpää toimintaa omaan työhönsä ja organisaatioonsa oman roolinsa lähtökohdista. Lue lisää syksyn 2024 ekokoordinoinnin pilottiohjelmasta. Kiinnostavien luentojen ja keskustelujen lisäksi pilottiohjelman osallistujat pääsivät mm. pitämään viikottaista uusien ekotekojen päiväkirjaa, sekä toteuttamaan omat kestävyysteemaiset projektinsa. Yksi näistä projekteista oli ekomanageri Nina Erweksen haastattelu, jonka suunnitteli ja toteutti pilottiohjelmaan osallistunut freelance videoeditoija Elvira Schirmer. Nina Erwes oli vierailevana luennoitsijana yhdellä pilottiohjelman tapaamiskerroista, ja tämän vierailun myötä Elvira sai idean videohaastattelusta: ”Halusin jakaa tietoa ekotyöstä av-alalla ja sen tärkeydestä kaikkien saataville, ja koin, että lyhyt video, jossa esiintyy ekomanagerointia tehnyt Nina, voisi olla siihen sopiva ja helposti lähestyttävä tapa nykyaikana. Toivon videon toimivan myös muistutuksena siitä, että ekotyöhön olisi tärkeää palkata ihmisiä”, Elvira kertoo. Lyhyessä kolmen minuutin videohaastattelussa Nina Erwes vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä ekomanageri tekee? Miksi juuri ”ekomanageri” on mielestäsi paras nimike ekologisen kestävyyden parissa työskentelevälle henkilölle? Näetkö että Suomi on ajantasalla ympäristöasioissa, vai olisiko niissä parannettavaa? Mikä on työssäsi haastavinta? Entä parasta? Katso Elviran toteuttama haastatteluvideo tästä linkistä, tai alla olevasta laatikosta. https://www.youtube.com/watch?v=rxVyk5iScpE&t=11s Ekokoordinoinnin pilottiohjelma järjestettiin kymmenen maanantai-illan aikana syksyn 2024 aikana. Pilotti toteutetiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa ja EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Lue lisää DCIB-hankkeesta täältä.

Keskiviikkona 11.12.2024 Metka Cafe Arabiassa kävi kuhina, kun heTKInen-aamukahvitapahtuma kokosi paikalle audiovisuaalisen (av-) alan osaajia kuulemaan, oppimaan ja keskustelemaan av-alan ekologisesta kestävyydestä ja ekokoordinoimisesta tähtivieraiden säestämänä. Aamun avasi Kaisa ”Kaika” Astikainen, av-alan pitkän linjan ekokestävyysasiantuntija, joka kertoi yleisölle mitä ekoordinaattorin (tai ekomanagerin) työnkuva pitää sisällään, ja minkä vuoksi ekokoordinaattorit ovat tärkeä osa tuotantoa. Lisäksi Kaika avasi EU:n osarahoittaman Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen tänä syksynä toteuttaman ekokoordinoinnin pilottiohjelman syntyä ja sisältöä: ”Halusin henkilökohtaisesti tehdä sellaisen pilottikokonaisuuden, joka oikeasti hyödyttää alan tekijöitä. Halusin päästä jakamaan tietoa siitä, mitä ekologinen kestävyys on av-alan kontekstissa, ja miten kukin voi lähestyä sitä konkreettisesti omassa työssään”, Kaika avaa. ”Voimme ylpeänä DCIB-hankkeessa todeta, että Kaikan tavoite toteutui”, hankkeen projektipäällikkö Anna Muukkonen toteaa. Lue lisää syksyn 2024 ekokoordinoinnin pilottiohjelmasta. Kaikan puheenvuoron jälkeen tapahtumassa kuultiin kokemuksia ja projektitöiden esittelyjä suoraan pilottiohjelmaan osallistuneilta henkilöiltä: Kristiina Pinomaa (Creative Producer, Nelonen Media) kertoi Green Memon luomisesta työyhteisölleen Nelonen Medialle, ja avasi miten sitä on jo sovellettu sarjan tuotannossa kuluneen syksyn aikana. Elvira Schirmer (Freelance videoeditoija) jakoi omia kokemuksiaan syksyn pilottiohjelmasta, sekä tarjosi yleisölle ensiesityksen toteuttamastaan ekomanageri Nina Erwesin haastattelutaltioinnista. (Katso haastatteluvideo) Iris Olsson (Ohjaaja / Dokumentaristi / Konsultti), tapahtuman ohjelmistoon viimehetkillä lisätty yllätysvieraamme, nousi lavalle kertomaan omista kokemuksistaan dokumenttituotannon Green Memon luomisen parissa. Tapahtuman tunnelma oli innostunut ja tiivis, ja puheenvuorot synnyttivät runsaasti kysymyksiä ja keskusteluja. Av-alan ekologisen kestävyyden edistämisen keskiössä onkin vahvasti yhdessä tekeminen ja dialogisuus: ”Jalkauttaminen, motivoiminen ja kollektiivisesti tekeminen ovat kaikki todella tärkeitä asioita ekologisen kestävyyden edistämisessä. Keskustellaan, pohditaan ja suunnitellaan sitä kestävämpää tekemistä yhdessä, yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” Kuvat: Meeri Lehto Tämä tapahtuma järjestettiin osana EU:n osarahoittamaa DCIB-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Hanke osa pääkaupunkiseudun HEVinnovations-ohjelmaa sekä kansallista Innokaupungit-verkostoa. Lue lisää DCIB-hankkeesta täältä.

Syksyllä 2024 Metropolian Arabian kampuksella käynnistyi ekokoordinoinnin pilottiohjelma, joka toi yhteen audiovisuaalisen (av-) alan ammattilaisia perehtymään ekologiseseen kestävyyteen ja yhteiskehittämään kestävämpiä toimintamalleja alalle. Tämä ainutlaatuinen ohjelma tarjosi osallistujille paitsi syvällistä tietoa ja käytännön työkaluja, myös uuden verkoston, jonka tuella kestävän kehityksen periaatteita voidaan juurruttaa osaksi av-alan arkea. Ekokoordinoinnin pilottiohjelma järjestettiin kymmenen maanantai-illan aikana ajanjaksolla 9.9.-18.11.2024. Se toteutetiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa & EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta.  Ekologinen tekeminen keskeinen osa AV-tulevaisuutta Ekologisen kestävyyden merkitys audiovisuaalisessa tuotannossa on kasvamassa nopeasti. Av-alan kestävyysasiantuntijan ja ekokoordinoinnin pilottiohjelman toteuttajan Kaisa “Kaika” Astikaisen mukaan alan ammattilaisten on aika ottaa proaktiivinen rooli: “Ekologinen kestävyys ei ole vain trendikäs lisä tuotantoihin – se on välttämättömyys. Ala tarvitsee ammattilaisia, jotka ymmärtävät sekä audiovisuaalisen tuotannon että kestävyyden periaatteet, ja osaavat soveltaa niitä käytäntöön”, Kaisa toteaa. Ekologisen kestävyyden periaatteet juurtuvat hiljalleen osaksi av-alaa, ja tarve ekokoordinaattoreille kasvaa. Ala on esimerkiksi ottamassa ensimmäisiä askeleitaan kohti EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -raportointimallin vaatimusten täyttämistä. “Kaikkihan viittaa siihen, että ekotekeminen tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa pakolliseksi. Kotimaisella kentällä ruvetaan aivan varmasti vaatimaan ekologisempaa tekemistä ihan pian. Alan tekijöiden kannattaisi suhtautua tähän proaktiivisesti, ja motivoitua itse “hyppäämään kyytiin”. Mukaan on nimittäin aina vaikeampi tulla jälkijunassa”, Kaika pohtii. Ekokoordinaattori yhdistää tiimin ja kestävyyden Tämän syksyn aikana järjestetty ekokoordinoinnin pilottiohjelma oli suunnattu av-alan ammattilaisille, jotka halusivat lisätä tietotaitoaan kestävästä kehityksestä, erityisesti ympäristökestävyydestä, sekä ekokoordinoimisesta av-alalla. Pilottiohjelman aikana osallistujat oivalsivat, kuinka laajalle ekokoordinaattorin rooli ulottuu. Työnkuva ei rajoitu yksittäisiin ympäristötekoihin, kuten kertakäyttöastioiden vähentämiseen, vaan se on kokonaisvaltaista suunnittelua; mittaamista, raportointia, sekä ihmisten motivointia. Tärkeintä on saada kaikki tuotantotiimin jäsenet puhaltamaan yhteen hiileen vastuullisemman työkulttuurin puolesta – kiireestä ja haasteista huolimatta. Kuten eräs osallistuja totesi: “Yksilön vastuuta korostetaan usein liikaa kestävyysasioissa. Tämä ohjelma opetti, että yhdessä tekeminen, vertaistuki ja järjestäytyminen ovat avainasemassa”. Ekokoordinaattori ei ole pelkkä tekninen toteuttaja, vaan hän on tuotannon sydämessä toimiva ammattilainen, joka tekee yhteistyötä kaikkien osa-alueiden kanssa – lähtien tuotannon ennakkosuunnittelusta jälkituotannon loppuun saakka. “Ekokoordinaattori on dialogin rakentaja, suunnittelija ja toteuttaja. Tuotannoissa toimivien ekoammattilaisten on oltava sosiaalisia, ratkaisukeskeisiä ja kyettävä priorisoimaan. Ekologisessa kestävyydessä ei voi saavuttaa täydellisyyttä, mutta tärkeää on edetä askel askeleelta oikeaan suuntaan”, pilottiohjelman vetäjä Kaika Astikainen summaa. “Ekologinen kestävyys ei ole vain trendikäs lisä tuotantoihin – se on välttämättömyys.” Monipuolinen osallistujajoukko loi inspiroivan yhteisön Ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan osallistui 16 audiovisuaalisen alan ammattilaista, joiden taustat vaihtelivat tuotantopuolen tekijöistä ohjaajiin, leikkaajiin sekä muihin jälkituotannon tekijöihin. Mukana oli myös markkinoinnin ja elokuvakaluston asiantuntijoita. Osallistujien vaihtelevat taustat rikastuttivat pilottiohjelman aikana käytyjä keskusteluja. “Olin hieman skeptinen aluksi – mietin, onko tämä vain viherpesua. Mutta ryhmässä kaikki olivat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tämä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa”, eräs osallistuja tiivistää. Ohjelman läpikäyneistä 16 henkilöstä muodostui tiivis yhteisö, joka keskusteli ja haastoi aktiivisesti ja avoimesti av-alaan ja sen kestävyyteen liittyviä asioita. Osallistujat jakoivat keskenään vinkkejä ja omaa osaamistaan, jopa lyhyiden tietoiskujen muodossa. Osallistujien välinen vuorovaikutus ja avoin inspiroiva ilmapiiri olivat ohjelman suurimpia vahvuuksia. Osallistujien välisen WhatsApp-ryhmän ansiosta keskustelu jatkui tapaamisten välillä ja ryhmä jatkaa toimintaansa myös pilotin loputtua. “Lähitapaamiset tekivät ohjelmasta mielekkään – kasvokkain oli paljon helpompaa verkostoitua samanhenkisten ammattilaisten kanssa, ja nyt on pienempi kynnys pyytää apua tai tehdä yhteistyötä myös jatkossa”, yksi osallistujista summaa. Kestävyys teoriasta käytäntöön Ohjelman aikana osallistujat pureutuivat Kaikan ohjaamana laajaan joukkoon kestävyyteen liittyviä teemoja, kuten: Kestävän kehityksen perusteet: Mitä (ekologinen) kestävyys tarkoittaa? Av-alan ekologisen kestävyyden perusteet: Mitä se tarkoittaa nimenomaan av-alan näkökulmasta? Strategiat, laskurit ja sertifikaatit: Sukellus hiilijalanjälkilaskureihin ja sertifikaatteihin, sekä niiden hyötyihin. Ekokoordinaattorin työnkuva: Mistä palasista ekoammattilaisen työnkuva koostuu? Av-alan kiertotalous: Mitä kiertotalouden keinoja av-alalta löytyy? Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, työhyvinvointi: Kuinka työhyvinvointi ja taloudelliset ratkaisut tukevat ekologista kestävyyttä? Ympäristönäkökulma sisällöissä: Minkälainen vastuu sisällöillä on kestävyyden näkökulmasta? Lisäksi pilotissa vieraili useita av-alan kestävyysteemojen eri asiantuntijoita. Luentojen ja aktiivisten keskustelujen lisäksi osallistujat toteuttivat pilottiohjelman aikana oman ekokoordinointiin liittyvän projektinsa. Projekteina laadittiin esimerkiksi ekosuunnitelmia ja Green Memoja tuotantoihin, ekopeli, sekä ympäristökestävän tuotannon check list. Ekokoordinoinnin pilottiohjelmaan osallistunut Elvira Schirmer valitsi projektikseen pilotissa vierailleen ekomanageri Nina Erweksen haastattelun, jonka hän taltioi ja editoi videokokonaisuudeksi tarjotakseen tietoa ekomanagerin työnkuvasta laajemmalle joukolle. Lisäys 12.12.2024: Ekomanageri Nina Erweksen haastattelutaltioinnin ensiesitys nähtiin maksuttomassa ja kaikille avoimessa heTKInen-aamukahvitilaisuudessa 11. joulukuuta 2024. Video on katsottavissa täältä. “Olin hieman skeptinen aluksi – mietin, onko tämä vain viherpesua. Mutta ryhmässä kaikki olivat aidosti sitoutuneita ja motivoituneita. Tämä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa.” Kymmenen viikkoa kestävän pilottiohjelman aikana osallistujat pitivät myös omaa henkilökohtaista ekotekojen päiväkirjaansa. Tämän harjoitteen ideana oli haastaa osallistujia integroimaan kestäviä toimintamalleja osaksi omaa työtään tai vapaa-aikaansa, sekä herättää pohtimaan arkipäiväisten tekojen vaikutusta kestävän elämäntavan omaksumisessa. Osallistujien ekotekoihin sisältyi muun muassa: Vedenkäytön vähentäminen ja huoneiden lämpötilan laskeminen. Julkisten kulkuneuvojen suosiminen tuotannoissa – jopa näyttelijät ja tuotantokalusto siirtyivät paikasta toiseen julkisilla. Kierrätysmateriaalien käyttö. Lähellä sijaitsevien kuvauslokaatioiden suosiminen. Tuotannon catering-pisteen toteutus hävikkiruoasta. Asuntomajoituksien valinta hotellien sijaan. Merkittävä osa ekoteoista liittyi tiedon jakamiseen ja ryhmässä todettiinkin, että järjestäytyminen ja yhdessä tekeminen ovat parhaita keinoja kestävyysmurroksen edistämiseen. Pilottiohjelma antoi osallistujille ennen kaikkea toivoa tulevaisuuden suhteen: “Keskustelut kestävyyteen liittyvistä aiheista menevät usein negatiivisiksi, mutta tämän ryhmän kanssa on ollut helppoa puhua. Ryhmä on ollut joustava ja mukava, ja asioista on voinut keskustella positiivisesti – ilman täydellisyyden tavoittelua, mikä on tehnyt kokemuksesta erityisen innostavan”, eräs osallistuja summaa. Yksi osallistujista pohti ekoteko-raportissaan sitä, kuinka yksin omien tekojen vaikutusten pohtiminen on usein raskasta. Tämän vuoksi ekotekemiseen tarvitaan yhteisön tukea. “Kaikessa palaan yhteisön voimaan ja ryhmän kannustukseen”, osallistuja totesi. Pilottiohjelman vetäjä Kaika Astikainen yhtyy kommenttiin, ja toteaa, että yksin näiden asioiden pohtiminen voi käydä jopa musertavaksi. “Vain yhdessä jaksamme eteenpäin”, Kaika summaa. Ekokoordinaattori vai ekomanageri? Pilottiohjelman aikana pohdittiin aktiivisesti myös alalla käytössä olevaa termistöä. Vaikuttaa siltä, että ekokoordinaattori-termistä oltaisiin pikkuhiljaa siirtymässä ekomanageriin. “Ekokoordinaattoreista on puhuttu kotimaisella av-alalla jo viisi vuotta, mutta nyt alamme hahmottamaan, että se voi olla terminä hieman harhaanjohtava. Ekokoordinaattori viittaa enemmän toteuttavaan rooliin, kun taas ekomanageri-nimityksestä kumpuaa se vastuullinen asema, mikä kestävyysasiantuntijalla tuotannossa todella pitäisi olla”, Kaika toteaa. Joulukuun 11. päivä klo 09.30–11.30 järjestettävä heTKInen: Ekokoordinointi av-alalla -aamukahvitapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa syvemmälle ekokoordinoinnin saloihin. Tällä hetkellä av-alan ekoammatilaisille ei ole Suomessa omaa tutkinto-ohjelmaa, mutta yksittäisiä kursseja ja koulutuskokonaisuuksia on silloin tällöin tarjolla. Av-alalla ekomanageri- tai ekokoordinaattori-nimike ansaitaankin yleensä sillä, että tekijällä on osaamista ja kokemusta sekä av-alalta että kestävyysasioista. -Vain toinen näistä ei riitä. Varsinainen työ opitaan käytännössä, tuotannoissa ja työskentelemällä mm. hiilijalanjälkilaskurien parissa. Tämän syksyn DCIB-hankkeen kautta järjestetty ekokoordinoinnin pilottiohjelma oli yksi keino kasvattaa av-alan ammattilaisten kestävyysosaamista, ja juurruttaa näitä oppeja osaksi av-alan arkea. “Me DCIB-hankkeessa haluamme kasvattaa av-alalla toimivien ammattilaisten tietoa ja taitoa ekoasioissa, ja siten vauhdittaa kestävämmän av-alan rakentamista. Vaikka olin itse vetäjän roolissa tässä pilottiohjelmassa, opin aivan valtavasti uutta tämän kymmenen viikon aikana, ja näitä oppeja olen myös vienyt eteenpäin omille verkostoilleni. Tällaisissa kohtaamisissa tapahtuu jatkuvaa oppimista, mikä on todella inspiroivaa”, pilottiohjelman vetäjä Kaika Astikainen toteaa innostuneena. Seuraava av-alan kestävyyteen liittyvä pilottiohjelma tullaan toteuttamaan DCIB-hankkeen kautta syksyllä 2025. Lisätietoja pilottiohjelman sisällöstä julkaistaan kevään 2025 loppupuolella. Lisää keskustelua AV-alan kestävyydestä 11.12. Joulukuun 11. päivä klo 09.30–11.30 järjestettävä heTKInen: Ekokoordinointi av-alalla -aamukahvitapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa syvemmälle ekokoordinoinnin saloihin. Aamukahvituokiossa av-alan kestävyysasiantuntija & ekokoordinoinnin pilottiohjelman luoja Kaisa “Kaika” Astikainen avaa sitä, mitä av-alan ekoammattilaisuus on käytännössä, ja mikä sen merkitys on av-alalla. Lisäksi Kaika avaa hieman ekokoordinoinnin pilottiohjelman sisältöä, minkä jälkeen pilottiohjelmaan osallistuneet Elvira Schirmer ja Kristiina Pinomaa kertovat pilotin aikana toteuttamistaan kestävyysteemaisista projekteista. Lisätietoja tapahtumasta ja sen sisällöstä löydät täältä. Tapahtumassa osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä, ja jäädä verkostoitumaan toisten kestävyydestä kiinnostuneiden ammattilaisten kanssa. Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti av-alalla työskenteleville, mutta myös muille digitaalisilla luovilla aloilla toimiville henkilöille (XR, peliala, audio). Tapahtuma on maksuton, mutta ilmoittautuminen vaaditaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan aamukahvitapahtumaan 11.12. kuulemaan lisää ekokoordinoinnista ja inspiroitumaan kestävämmän av-alan puolesta! “Kaikessa palataan lopulta aina yhteisön voimaan ja ryhmän kannustukseen – vain siten jaksamme eteenpäin” Ekokoordinoinnin pilottiohjelma toteutetiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaa & EU:n osarahoittamaa Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Lue lisää DCIB-hankkeesta täältä. Artikkelin kuvat: Meeri Lehto

SHINE! on Creative Finlandin ja Business Finlandin tapahtumakonsepti, jonka ydinajatuksena on tuoda erilaiset luovien alojen yritykset ja ammattilaiset yhteen jakamaan ideoitaan ja ajatuksiaan toistensa kanssa, ja löytämään synergioita uusien yhteistyömahdollisuuksien toivossa. Vuoden neljäs, ja samalla viimeinen SHINE!, järjestettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun Arabian kampuksella 30. lokakuuta 2024 yhteistyössäDigital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hankkeen kanssa. Aiemmin tänä vuonna SHINE! on nähty Helsingin kaupungin tapahtumatorilla omana tapahtumanaan, Lahdessa LAB-ammattikorkeakoululla sekä Tampereella Music x Media -tapahtuman yhteydessä. Vuoden viimeinen SHINE! oli menestys: tapahtuma kokosi Arabian kulttuurikampukselle satapäisen joukon luovien alojen yrittäjiä ja ammattilaisia verkostoitumaan ja ideoimaan T&K-hankeyhteistöitä, mutta myös nauttimaan hyvästä ruoasta, musiikista ja mukavasta tunnelmasta. SHINE! Kokoaa yhteen luovien alojen yritykset ja ammattilaiset SHINE! tapahtuman tavoitteena on koota yhteen luovien alojen yritykset ja ammattilaiset uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja skaalautumisen toivossa. Tapahtuma koostuu pitchauksista sekä vapaasta verkostoitumisesta: yritykset pääsevät kertomaan liiketoiminnastaan ja ideoistaan, sekä samalla kuulemaan, mitä bisnesmahdollisuuksia eri alat voivat tarjota, ja löytämään uusia kumppanuuksia. SHINE! -tapahtuma koostuu perinteisesti pitchauksista sekä vapaasta verkostoitumisesta. SHINE!n erikoisuus on, että tapahtumassa “luovat pitchaavat luoville”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osallistujat pääsevät lavalle kertomaan omasta yrityksestä, tai omista projekteistaan tai ideoistaan, muille luovien alojen tekijöille, mikä tarjoaa hedelmällisen maaperän pitchausten jälkeen tapahtuvalle keskustelulle ja verkostoitumiselle. Tapahtumassa ei siis pitchata rahoittajille, vaan yritykset ja ammattilaiset pitchaavat toisilleen. SHINE!-tapahtumalla pyritään rikkomaan luovien alojen siiloja ja kannustetaan yli rajojen ulottuvaan yhteistyöhön. SHINE! on suunnattu laajasti eri alojen, kuten AV-, peli-, XR-, kirjallisuus- ja musiikkialan sekä tapahtuma-alan ja muotialan yrityksille ja ammattilaisille, samanarvoisesti ja samanaikaisesti. Tapahtumaan ovat tervetulleita myös muut toimijat, jotka haluavat hyödyntää luovien alojen osaamista. Syvin toive SHINE!-tapahtuman järjestäjillä on, että osallistujat löytäisivät tapahtumassa uusia kumppaneita ja mahdollisuuksia skaalata omaa toimintaansa suuremmaksi, maailmanluokan tuotantoihin ja liiketoimintaan asti. Tämä onnistuu vain tiiviillä yhteistyöllä. “Luovilla aloilla on valtavasti kasvupotentiaalia, mutta yritysten välisellä yhteistyöllä voimme moninkertaistaa kasvun ja luoda väyliä kansainvälistymiseen”, Creative Finlandin verkostojohtaja Anu-Katriina Perttunen summaa. Tämänkertaisessa SHINE!ssä pitchaamassa oli seuraavat yritykset ja organisaatiot: Neptunus filmi Oy Espoo Game LAB – Pääkaupunkiseudun pelialan keskittymä pk-yrityksille 8MIR Tmi Gigle Oy The Goods Company Oy / Goodstock.fi RELOAD (Creve) Emergenssi Oy Bio Sonic (VTT) Ruby Fever Oy Sampo Games Oy Creator’s Radar Luovien alojen yritysyhteistyöt (Metropolia Ammattikorkeakoulu)  Hankeyhteistyöt luovien alojen näkökulmasta Perinteisen pitchaus- ja verkostoitumisosion lisäksi tämänkertaisessa SHINE!:ssa kokoonnuttiin myös tutkimus- ja kehitystoiminnan ja sen mahdollisuuksien äärelle. Tapahtuman loppuun sisältyi verkostoitumistilaisuus, jossa osallistujat pääsivät tapaamaan toisia tutkimus- ja kehitysrahoituksesta kiinnostuneita toimijoita, löytämään uusia kumppaneita hankkeisiin ja kuulemaan, millaisia hankeideoita ja -tarpeita eri toimijoilla on. T&k-verkostoitumistilaisuuten ilmoittauduttiin SHINE!n ilmoittautumislomakkeen yhteydessä, ja peräti yli 90% kaikista osallistujista halusi osallistua myös tutkimus- ja kehitysrahoitukseen liittyvään tilaisuuteen. T&k-toiminnan mahdollisuudet kiinnostavat siis suuresti myös luovia aloja. Verkostoitumistilaisuuden aiheena oli luovien alojen entistä vahvempi rooli t&k-työhön pohjautuvassa liiketoiminnan kasvussa ja kansainvälistymisessä. Puheenvuorojen ja keskustelun keskiössä oli pohdintoja siitä, miten rahoitushakuihin osallistutaan, miten niissä menestytään, ja miten uutta yhteistyötä ja kumppanuuksia rakennetaan. T&k-verkostoitumistilaisuus alkoi Business Finlandin puheenvuorolla, jossa Kenneth Nyholm avasi Business Finlandin erilaisia luoville aloille sopivia rahoitusvaihtoehtoja. Tämän jälkeen lavalle nousi Playmore Gamesin Jouni Jussila, joka kertoi omista kokemuksistaan Business Finlandin rahoitusinstrumenttien parissa sekä niihin liittyvistä hakuprosesseista. Lopuksi Janina RannikkoHelsinki XR Centeriltä kertoi muutamia esimerkkejä luovien alojen kanssa toteutetuista hankkeista ja jakoi vinkkejä onnistuneeseen hankehakuun. Puheenvuorojen päätteeksi ihmiset saivat verkostoitua toistensa kanssa heitä kiinnostavien t&k-teemojen äärellä. “Luovien alojen yrityksillä ei toistaiseksi ole ollut kovinkaan paljon kokemusta t&k-rahoituksen hakemisesta, jonka vuoksi on tärkeää, että yritykset verkostoituvat paitsi keskenään myös tutkimusorganisaatioiden kanssa. On tärkeää oppia toisilta, miten rahoitushauissa menestytään”, Anu-Katriina summaa. Kampuksen osaaminen näyteikkunassa Mielenkiintoisten pitchausten, puheiden ja verkostoitumisen lisäksi SHINE!n ohjelmasisältöön kuului myös luovia sisältöjä: tapahtumassa nähtiin kaksi musiikkiesitystä, ja tapahtumatilan yhteydessä oli digitaalisten luovien alojen mininäyttely, johon tapahtumakävijät saivat vapaasti tutustua tapahtuman aikana. Kaikki tapahtumassa esillä olleet sisällöt olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tuottamia. “Koska tapahtumapaikkana oli Metropolian luovien tekijöiden kulttuurikampus, halusimme tarttua tilaisuuteen ja näyttää tapahtumakävijöille minkälaista osaamista meidän kampukseltamme löytyy. Olemme erittäin ylpeitä opiskelijoidemme ammattitaidosta, ja haluamme myös näyttää sen!”, DCIB-hankkeen projektipäällikkö ja Metropolian luovien alojen yhteistyöalustan koordinaattori Anna Muukkonen toteaa. Tapahtuman esiintyjinä nähtiin Metropolian musiikin tutkinto-ohjelmassa musiikin tekemistä ja tuottamista opiskelevat Ahti Kulo ja Rebekka Holi. Ahti Kulo avasi tapahtuman ensimmäisen osion upeilla, mielikuvituksellisilla ja utuisilla äänimaisemillaan, ja viritteli yleisön mielen kohti kiinnostavia pitchausesityksiä. Tapahtuman toisen osion avasi Rebekka Holin välittömän räväkkä ja lempeä musiikkiesitys, joka virkisti yleisön mielen pois iltapäivän kankeudesta kohti t&k-maailman kiinnostavia koukeroita. Tapahtumatilan läheisyydestä löytyi Metropolia Ammattikorkeakoulun digitaalisten luovien alojen opiskelijoiden mininäyttely, jossa oli esillä 3D-animoinnin ja -visualisoinnin, liikkuvan grafiikan ja graafisen suunnittelun opiskelijoiden töitä. Mininäyttelyyn sisältyi kolme animaatiolyhytelokuvaa ja kolme showreeliä, minkä lisäksi Helsinki XR Centerin omalla pisteellä oli testattavana kaksi erilaista XR-demoa, joista toisen toteutukseen oli osallistunut Metropolian XR-Design, 3D-animoinnin & -visualisoinnin ja ohjelmoinnin opiskelijoita.   Iloa ja uusia mahdollisuuksia yhteisen tekemisen avulla Idea SHINE!-tapahtuman järjestämisestä Arabian kampuksella lähti Digital Creative Industries and Beyond -hankkeen projektipäälliköltä Anna Muukkoselta, joka näki, että tapahtuman tuominen kampukselle avaisi uusia yhteistyömahdollisuuksia ja jakaisi tietoutta Metropolian toiminnasta. “Oli ilo ja kunnia tuottaa tämä tärkeä tapahtuma yhdessä Creative Finlandin kanssa! Tapahtuma tarjosi meille mielekkäitä kohtaamisia ja saimme tapahtuman kautta rutkasti uusia kontakteja hanke- sekä muita yhteistöitä ajatellen. Tapahtuma tarjosi meille myös oivan tilaisuuden esitellä kampuksemme monipuolisuutta, kuten erilaisia tiloja ja palveluita, jotka ovat myös kampuksen ulkopuolisten toimijoiden käytettävissä”, Anna iloitsee. Arabian kampuksella järjestetty SHINE! oli kaikenkaikkiaan menestys: tapahtuma myytiin loppuun, osallistujat löysivät helposti paikalle ja nauttivat verkostoitumisesta toistensa kanssa, ja nauttivat hyvää ruokaa ja musiikkia ja muita luovia sisältöjä. SHINE!-tapahtuman yhteisjärjestämisen Arabian kampuksella mahdollisti EU:n osarahoittama Digital Creative Industries and Beyond (DCIB) -hanke, joka pyrkii vahvistamaan ja edistämään digitaalisten luovien alojen osaamista, kestävyyttä ja ekosysteemejä. Mikäli nämä teemat kiinnostavat sinua, kannustamme sinua lämpimästi tilaamaan hankkeemme uutiskirjeen, sekä seuraamaan hanketta LinkedInissä. Creative Finland järjestää seuraavan SHINE!-tapahtuman vuoden 2025 puolella. Tilaa Creative Finlandin uutiskirje ja seuraa Creative Finlandia sen somekanavilla, niin kuulet ensimmäisenä seuraavasta SHINE!stä, sekä muista luovien alojen uutisista, ilmiöistä ja ihmisistä!