Avainsana: Logistiikka-alan houkuttelevuus
Kohderyhmä ratkaisee
Viestintä maaliin kohderyhmä mielessä Nuorten tavoittaminen viestinnän keinoin voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Pulman ratkaisuissa korostuvat kohderyhmän tuntemus, kanavien ymmärrys ja ennakkoluuloton kokeileminen. Nämä asiat mielessä rakennettiin myös kampanja, jonka avulla logistiikka-alan viestit saavuttivat Metropolian opiskelijat ja sinne nyt keväällä mahdollisesti hakevat nuoret. Yksinkertainen totuus on hyvä mainita heti alkuun: viestintä ja markkinointi on järkevintä keskittää sinne, missä kohderyhmä jo luontaisesti on. Niinpä avainkysymys on siinä, mistä halutun ryhmän tai yleisön löytää. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla tehokkainta on usein etsiytyä somekanaviin – esimerkiksi Instagramiin, Snapchatiin, Tiktokiin ja Jodeliin. Nuoret ja nuoret aikuiset koetaan usein erityisen hankalana kohderyhmänä, etenkin, jos tavoitteena on saavuttaa heidät aiheella, joka tyypillisesti mielletään kuivaksi tai kovin asiapitoiseksi. Siksi on tärkeää ymmärtää valittujen kanavien lisäksi niiden keskenään erilaiset toimintatavat ja yleisöt: ketkä kanavaa käyttävät ja mitä he kanavan käytöllä haluavat saavuttaa. Nopeissa kanavissa viestit ohitetaan armotta, jos ne on rakennettu ymmärtämättä viestintävälineen luonnetta. Vaikka mediakenttä on hyvin pirstaloitunut ja tavoittaminen tuntuu usein käsityöltä, joitain nyrkkisääntöjä nuoren kohderyhmän saavuttamiseksi voi onneksi koota. Interaktiivisuus nostaa viestin kiinnostavuutta; kisat, haasteet, kyselyt, testit ja pelillisyys osuvat verkossa aikaa viettävään nuorten kohderyhmään. Samalla tekeminen pysäyttää skrollaamisen hetkeksi viestin äärelle. Nuoret ja nuoret aikuiset luottavat mielipidevaikuttajiin ja seuraavat heidän esimerkkiään. Viestijän pohdittavaksi tulee se, kuka voisi olla oman kohdeyleisön kannalta oikeanlainen vaikuttaja. Tietoa kohderyhmästä tarvitaan tässäkin: kenttä on hyvin pirstaloitunut. Videot toimivat, erityisesti lyhyinä. Nopeaan viestiin ja Tiktokista tuttuihin formaatteihin tottuneet haluavat kuulla tarinan mieluiten heti, tai ainakin saada idean siitä, mitä videossa tuleman pitää. Lisäksi videoilta ja esiintyjiltä halutaan aitoutta: ei-tuotettua tai sen näköistä sisältöä. Huumoria voi viljellä ja viihdyttävyys pitää otteessaan, mutta aivan helppoa hauskuuttavan viestin tekeminen ei ole. Meemihuumorista kannattaa ottaa mallia – Tiktokilla on yhdenmukaistava vaikutus myös siihen, mitä pidetään hauskana tai vitsikkäänä. Ääni on hurjassa nousussa. Nuoret aikuiset kuuluvat ahkerimpiin podcastien kuuntelijoihin, ja podeilla on voima saada ihmiset viihtymään. Podcastit ovatkin varmasti yksi parhaista tavoista saada nuoret asettumaan aiheen äärelle pidemmäksi aikaa. Podcastia tuottaessa on helppo ottaa huomioon yllä mainitut keinot: vaikuttajat mukaan tekemään podcastia, kuuntelijat mukaan vaikuttamaan sisältöihin ja aidoksi kanssakäymiseksi rakennetusta nauhoitustilanteesta lyhyttä somevideota. Kaikissa laatikoissa rasti! Opit käytäntöön - case logistiikka-ala Logistiikka on tulevaisuuden ala, jolle tarvitaan paljon osaajia erilaisilla koulutustaustoilla. Huolinta ja logistiikka eivät välttämättä kuitenkaan sanoina kerro nuorille niistä kaikista työelämässä arvostetuista taidoista ja alan monipuolisista mahdollisuuksista, joiden äärelle alan opinnot vievät. Miten siis kertoa kiinnostavasti ja houkuttelevasti tulevaisuuttaan suunnittelevalle nuorelle alasta tai opiskelijoille valinnaisten huolinta- ja logistiikkakurssien käymisen tuomista hyödyistä? Metropolia ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto pyrkivät nyt keväällä 2023 kirkastamaan nuorten mielikuvia logistiikka-alasta ja tekemään alasta vetovoimaisemman. Siksi Metropolian elokuvaopiskelijoilta tilattiin video, jonka he toteuttivat käsikirjoituksesta alkaen ja jonka ideana oli saada opiskelijat kertomaan oman ikäisilleen nuorille huolinnasta ja logistiikasta kiinnostavana asiantuntija-alana. Tuloksena tuli täysin ammattitoteutusta vastaava, teknisesti korkeatasoinen 2:21 minuutin mittainen video Munat matkaan – Eggs on the Road. Se julkaistiin Metropolian Youtube-kanavalla 1. päivänä helmikuuta ja kuukauden sisällä se oli saanut yli 1300 katsojaa. Huumoria ja tarinallisuutta sisältävän videon markkinoinnin pääkanavaksi valikoitui Jodel. Suurin osa sen käyttäjistä on 18–35-vuotiaita, mikä on koulun ja sen opintotarjonnan kannalta otollinen kohderyhmä. Samalla viestintää toteutettiin monipuolisesti Metropolian sosiaalisen median kanavissa. Kampanjan toteuttajaksi palkattiin työharjoitteluun Metropolian oma graafisen suunnittelun opiskelija, joka kohderyhmään itse kuuluvana pystyi varmistamaan, että kampanjassa hyödynnettiin oikeita ratkaisuja. Kampanjaa varten luotuja kuvakkeita, infograafeja ja display-videoita näytettiin Jodel-sovelluksessa parhaimmillaan jopa lähes kaksi miljoonaa kertaa, lisäksi viestit aktivoivat käyttäjiä keskiarvoa tehokkaammin. Samalla kampanjaan tehtyä videota katsottiin varsin paljon verrattuna moniin muihin orgaanisten somejulkaisujen keskiarvoon. Jodelissa hyödynnettiin myös kyselyitä interaktiivisuuden saavuttamiseksi. Kyselyt (“boosted poll post”) osoittautuivat kiinnostaviksi ja niillä äänestettiin yli sovelluksen keskiarvon. Tuleva syyslukukausi näyttää, kuinka kampanjan viestit ovat tavoittaneet ja saaneet opiskelijoita valitsemaan logistiikan ja huolinnan opintojaksoja. Ainakaan huomion puutteesta niiden täyttymisen ei pitäisi jäädä kiinni. Kirjoittaja Mari Cadaut on viestintä- ja sisältötoimisto Podivan asiantuntija. Podiva oli mukana sparraamassa Munat matkaan -videon viestintäkampanjan suunnittelua.
Huolinta- ja logistiikka-alan opetusta kehitetty merkittävästi Metropoliassa
Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet toimitusketjujen hallinnan ja huoltovarmuuden elintärkeän merkityksen yhteiskunnassamme täysin uudelle tietoisuuden tasolle. Silmät ovat auenneet sille, että globaalit toimitusketjut voivat olla hyvin haavoittuvia. Jos hengityssuojaimia ei tehdä omassa maassa, kriisin sattuessa joudutaan pahaan pulaan. Jos yksi valtaisa 400-metrinen konttialus tukkii Suezin kanavan, niin mikään tavara ei sieltä liiku eivätkä tuiki tärkeät komponentit saavu tehtaiden kokoonpanolinjastoille. Jos sotatoimet vaurioittavat viljan viennin kannalta aivan keskeisiä satamia tai asettavat kuljetuksille turvallisuusriskejä, seurauksena voi olla maailmanlaajuinen elintarvikepula. Logistiikka ja huolinta liittyvät nykyisessä maailmassamme lähes kaikkeen ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Korkeakouluopiskelijat eivät aina ole mieltäneet huolinta- ja logistiikka-alaa tulevaisuuden ammatikseen, vaikka sen toimikenttä on laajempi kuin miksi se helposti mielletään ja edellyttää erityisosaamista. Kansainväliset kuljetukset vaativat, paitsi ammattitaitoa, myös useiden toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä, minkä vuoksi laajat kontakti- ja kuljetusverkostot sekä hyvä kielitaito ovat huolitsijoille tärkeitä. Kotimaisten ja ulkomaisten alihankkijoiden, edustajien, agenttien ja yhteistyösopimusten määrä lasketaan joka huolitsijalla sadoissa. Verkostojensa avulla huolintaliikkeet pystyvät järjestämään kuljetuksia luotettavasti ympäri maailman. Ne tarjoavat nykyisin myös laajan kirjon erilaisia lisä- ja neuvontapalveluja. Huolinta on mitä suurimmassa määrin asiantuntijatyötä, joka ansaitsee kansantaloudellisen merkityksensä vuoksi näkyvyyttä korkeakouluissa. Lyhyesti sanottuna huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden liikkumisen oikea-aikaista ja kustannustehokasta hallintaa maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä (Ojala et al. 2020) SHLL ry aktiivisesti mukana rakentamassa alan tulevaisuutta SHLL ry (Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry) on halunnut omalta osaltaan varmistaa tulevaisuuden osaamisen ja lisätä alan vetovoimaa nuorten silmissä. Yksi toimenpide tässä työssä on ollut laajan selvityksen teettäminen huolinnasta, sen kansantaloudellisesta vaikuttavuudesta ja huolitsijan eri rooleista kuljetusketjuissa (Ojala & al 2020). Käytössä selvityksen myötä sekä asiantuntijoilla että suurella yleisöllä on tiivistetysti argumentteja, määritelmiä ja tilastoanalyysiä alan volyymistä ja taloudellisesta merkityksestä. Selvityksen mukaan Suomen ulkomaankaupan toiminnalle kriittisen huolinta-alan suosiota ja tunnettuutta on tarpeen kehittää määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Huolinta edellyttää sellaista asiantuntemusta ja verkostoa, johon ulkomaankauppaa harjoittavalla kuljetusasiakkaalla itsellään ei usein ole resursseja tai tarvittavaa osaamista. Huolitsijat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden keskittyä omaan ydintoimintaan sekä keventävät riskiä ja vastuuta järjestäessään kansainvälisiä kuljetuksia heidän puolestaan. Ne toimivat tehtävässään asiakkailleen yhden pysähdyksen palveluna. Laajemmin huolinnan vaikutukset näkyvät kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuudessa, kustannustehokkuudessa, yritysten logistisessa kilpailukyvyssä, ympäristötavoitteiden toteutumisessa, huoltovarmuudessa sekä koko kansantalouden toiminnassa. Huolintayritykset operoivat maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä. Huolinta onkin välttämätön, mutta usein näkymätön osa modernia toimitusketjua. Huolinnan toimikenttä on laajempi kuin minkälaiseksi se helposti mielletään. Toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö sekä sääntely eri kuljetusmuotojen, tullimuodollisuuksien ja kaupankäynnin rajoitteiden osalta. (Ojala et al. 2020). Esimerkiksi kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita esineitä ei saa viedä maasta lainkaan, ja toisaalta esimerkiksi Venäjän-pakotteet ovat lisänneet työn vaativuutta merkittävällä tavalla. Tästä esimerkkinä muiden ohella on huhtikuussa 2022 ilmi tullut tapaus, jossa Suomen tulli pysäytti 42 miljoonan arvoiset venäläiset taideaarteet itärajalla (ks. https://yle.fi/uutiset/3-12393013). SHLL ry ja Metropolia ovat tiivistäneet yhteistyötä Käytännön tasolla yksi pieni, mutta korkeakoulutuksen kannalta merkittävä toimenpide on ollut esimerkiksi yhteistyön tiivistäminen SHLL:n ja Metropolian välillä. On tärkeää, että logistiikan ja huolinnan korkeakouluopettajilla on hyvät työelämäyhteydet ja että alan mahdollisuuksista kerrotaan opiskelijoille. Kaikki voittavat tässä verkostoyhteistyössä: opiskelijat voivat työllistyä mielenkiintoisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin, opettajilla säilyy tuntuma alan kehitykseen ja eri toimijoihin, ja yrityksillä on mahdollisuus tarjota näkökulmia, vierailuluentoja ja opintokäyntejä niin, että samalla tutustuvat siihen, mitä korkeakoulussa opetetaan ja millaisia esimerkiksi tuotantotaloudessa logistiikkaa opiskelevat nuoret ovat. Näin vaalitaan esimerkillisellä tavalla lähitulevaisuuden rekrytointipotentiaalia. Konkreettisesti yhteistyön tiivistäminen on tarkoittanut esimerkiksi jatkuvaa yhteydenpitoa esimerkiksi tuotantotalouden tutkinto-ohjelman ja SHLL:n koulutustoimikunnan välillä. Keväällä 2021 lehtori Harri Hiljanen osallistui SHLL:n koulutustyöryhmän yhteiseen keskusteluun, on ollut jo sitä ennen yhteydessä koulutustoimikunnan jäseniin ja pyytänyt alan yrityksiä opettamansa huolinnan opintojaksolle kertomaan toiminnastaan ja yrityksestään tuleville alan rekrytoitaville. Samassa yhteydessä hän on esittänyt kiinnostuksensa tulla tutustumaan yrityksiin ja samalla oppimaan, mitä ajankohtaista huolinnasta tulisi tuotantotalouden opetuksessa huomioida. Harri Hiljanen on tehnyt SHLL:n koulutustoimikunnalle sekä syyslukukauden 2021 että kevätlukukauden 2022 alussa konkreettisia ehdotuksia yhteistyön syventämiseksi (mm. mahdollisuus yrityksille tutustua opiskelijoihin, markkinoida mahdollisia jäsen- yrityksiä ja esitellä toimintaa). Lisäksi hän ehdotti syksyn 2021 varastointiin ja terminaaleihin liittyvälle opintojaksolle kansainvälisen logistiikkayhtiön luentoa kansainvälisistä materiaalivirroista, niiden ohjaamisesta ja terminaaliverkoston/varastojen toiminnoista. Edellä kuvattu tuotantotalouden ja alan yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa niin, että DB Schenkerin asiantuntija Jani Ruupunen oli Karamalmin kampuksella kahden tunnin vierailulla varastointipalveluihin liittyen, samasta yrityksestä Sini Heino oli rekrytoimassa opiskelijoita kesätyöntekijöiksi ja vuoden vaihteessa 2021–2022 käynnistettiin viiden opiskelijan koko kevään kestävä kehitysprojekti viestinnän kehittämisestä Schenkerillä. DHL:n Jesse Salmi piti kaksituntisen DHL- esittelyn ja kesärekryn. Lehtori Harri Hiljasen piti huhtikuussa 2022 vierailla 30 opiskelijan kanssa Kuehne&Nagelin pääkonttorilla Vantaalla, tutustua yritykseen ja kuunnella huolinta-alaan liittyviä luentoja. Tämä vierailu jouduttiin siirtämään koronatapauksen vuoksi tulevaisuuteen. Kuehne&Nagelin HR:stä Sofia Liljeströmin ja Riikka Happosen kanssa on tehty muutakin aktiivista yhteistyötä, jonka ansiosta Metropolian opiskelijat ovat saaneet osallistua heidän sisäisiin koulutuksiinsa. Huhtikuun 2022 alussa toteutui 30 oppilaan ryhmän vierailu Varovalla henkilöstöjohtaja Camilla Karhusen vieraana. Varovalla kolme yrityksen työntekijää, joista yksi oli Metropolian alumni, esitteli yritystä ja sen liiketoimintaa. Ulkopuolisella rahoituksella logistiikan perusteet vapaasti valittavina opintoina Kun logistiikka ja huolinta risteävät niin monen toimialan ja ammattiryhmän rajapinnalla, Metropoliassa Tuire Ranta-Meyerin aloitteesta päätettiin luoda logistiikkaan ja huolintaan liittyvä johdantotyyppinen opintojakso, joka olisi kenen tahansa valittavissa riippumatta tutkinnosta tai koulutusalasta. Ymmärrystä logistiikasta tarvitsevat yhtä hyvin terveydenhuollon, rakennusalan työnjohdon, kulttuurituotannon kuin vaikkapa esitys- ja teatteritekniikan opiskelijat. Koronapandemia opetti lisäksi, että on välttämätöntä rakentaa tällainen opintojakso verkko-opintoina niin, että sen voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Kevätlukukaudella 2020 Metropolian logistiikan erityisosaaja, juuri eläkkeelle siirtynyt lehtori, diplomi-insinööri Markku Haikonen otti yllä mainitun opintojakson suunnitteluhaasteen vastaan. Tuloksena syntyi täysin ainutlaatuinen verkkopohjainen opintojakso, jonka erityisyys perustuu mm. eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tarpeisiin laadittuihin eriytyviin oppimistehtäviin. Kulttuurialan oppimistehtäviin pyydettiin apua työelämässä toimineelta, kokeneelta kulttuurituottaja Ossi Luodolta. Markku Haikonen laati muut oppimistehtävät. Lisäksi opintojakso linkittyy vahvasti Reijo Rautauoman säätiön luomaan ja ylläpitämään Logistiikan maailma -sivustoon. Sivusto on suomenkielinen, alan parhaiden asiantuntijoiden laatima ja jatkuvasti päivittyvä materiaali, jota alan toimijat hyödyntävät laajalti. Erityisesti Tuire Ranta-Meyerin toiveesta opintojaksolla hyödynnettiin tätä materiaalia, sillä loistavasti toimivaa ja korkeatasoisista materiaaleista rakennettua pyörää ei ole mielekästä alkaa Metropoliassa keksiä uudelleen. Ensimmäiselle toteutukselle vuonna 2020 opiskelijoita tuli 63: autotekniikasta 23, konetekniikasta 5, bio- ja kemiantekniikasta 4, rakennustekniikasta 6, rakennusalan työnjohdosta 2, talotekniikasta 3, sähkö- ja automaatiotekniikasta 8, energia- ja ympäristötekniikasta 4, muotoilusta 1, kulttuurituotannosta 4, esitys- ja teatteritekniikasta 2. Tarve tällaiselle itsenäisesti suoritettavalle ja koulutusalasta riippumattomalle opintojaksolle oli suuri ja palaute siitä oli erittäin hyvä. Vuonna 2021 opiskelijoita opintojaksolla oli 69. Uutena tutkinto-ohjelmana mukana oli maanmittaustekniikka, jonka opiskelijoille räätälöitiin ammatillisesti suuntautuneita oppimistehtäviä. Opintojakson sisältöä päivitettiin muutoinkin ja kehitettiin saadun opiskelijapalautteen mukaisesti. Eniten opiskelijoita (20) oli tällä kertaa rakennustekniikan tutkinto-ohjelmasta. Logistiikan perusteet 5 op:n Moodle-alustalla toimiva opintojakso käynnistyy nyt syksyllä 2022 kolmannen kerran, eikä sen tarjoaminen opiskelijoille verota tänäkään vuonna tutkinto-ohjelmien laihaa kukkaroa. Uusia ideoita ja uutta opiskelutarjontaa tulossa Metropolia on lisäämässä huolintaan liittyviä Moodle-opintoja jatkona Logistiikan perusteet -opintojaksolle. Uutta opintojaksoa ovat olleet suunnittelemassa Markku Haikosen lisäksi Harri Hiljanen, Nina Hellman ja Tuire Ranta-Meyer, ja sen on tarkoitus olla tarjolla opiskelijoille tammikuusta 2023 alkaen. Lisäksi printtimedian sivuaineopinnoissa sanoma- ja aikakauslehtien sekä muiden painotuotteiden logistiikka on huomioitu tärkeänä osaamisalana yritysten toiminnassa. Kesällä 2022 Metropolian elokuvaopiskelijat ovat tuottamassa pääkaupunkiseudun opoille ja korkeakoulun hakukampanjaa varten käsikirjoitetun lyhytelokuvan, jossa pyritään kiinnostavasti ja huumorin ryydittämänä avaamaan huolinta-alaa korkeakouluun hakeutuville. Ehkäpä jo syksyllä voidaan kirjoittaa uusi luku huolinta- ja viestintäalan menestystarinaan Metropoliassa. Pysy siis kanavalla! Lähteet Huolinnan toimialakatsaus 2021 Laitinen, Petri ja Anna Haakana 2021. Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä. Blogimerkintä Metropolian Vuoropuheluja-blogissa. Ojala, Lauri, Aleksi Paimander, Eeli Friman ja Ilona Kairinen 2020. Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan. Raportti. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry. Ks. ja tiivistelmä selvityksestä tästä. SHLL ry:n verkkosivut huolinta.fi
Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä
Vaikka huolinta-ala on kooltaan pieni, alan yrityksillä on mittavat vaikutukset Suomen ulkomaankaupan kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuuteen, kustannustehokkuuteen, yritysten logistiseen kilpailukykyyn, liikenteen ilmastotavoitteiden toteutumiseen, huoltovarmuuteen sekä koko kansantalouden toimintaan. Alan tunnettavuus kaipaa kuitenkin toimenpiteitä. Huolinta-alan tunnettuuden lisäämiseksi Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto julkaisi viime syksynä logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla laatiman tutkimuksen selvityksen ”Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan”, jossa osoitetaan, että huolinnan todellinen merkitys ei rajoitu toimialan omaan osuuteen kansantalouden tilinpidossa (0,4 mrd. euroa), vaan alan mahdollistama ulkomaankauppa heijastuu laajasti koko kansantalouteen ja maamme taloudelliseen hyvinvointiin. Professori Ojalan johdolla tehdystä selvityksestä käy ilmi, että noin puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista on huolintaliikkeiden organisoimaa, ja että huolitsijoiden käsittelemän ulkomaankaupan arvo on yli 100-kertainen toimialan omaan arvonlisäykseen verrattuna. Selvitys avaa hyvin sitä, mitä huolinta oikeasti on 2020-luvulla ja kuinka merkittäviä Suomen ulkomaankaupan tavaravirtoja huolinta-alan yritykset organisoivat ja hallitsevat. Vaikka huolinta-ala on kooltaan pieni, niin selvitys osoittaa kuinka alan yrityksillä on mittavat vaikutukset Suomen ulkomaankaupan kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuuteen, kustannustehokkuuteen, ulkomaankauppaa käyvien yritysten logistiseen kilpailukykyyn, liikenteen ilmastotavoitteiden toteutumiseen, huoltovarmuuteen sekä koko kansantalouden toimintaan. Koronaviruksen aiheuttamat mullistukset tuotantoketjuissa ja rahtikuljetuksissa korostavat entisestään, miten riippuvaisia olemme toimivasta logistiikasta ja alan ammattilaisista. Nyt jos koskaan tarvitaan huolitsijoita. Huolitsijat ovat kansainvälisen logistiikan asiantuntijoita, jotka ratkovat asiakkaittensa haasteita. Alan kuva kaipaa kirkastamista Merkittävyydestään huolimatta huolinta-ala ja sen kriittisyys Suomen ulkomaankaupalle on harmittavan tuntematon päättäjien, viranomaisten, median ja niin sanotun suuren yleisön keskuudessa, mukaan lukien opiskelijat ja opettajakunta. Osa edellä mainituista osaa kyllä yhdistää huolinnan liittyvän tavalla tai toisella logistiikkaan, kuljetuksiin ja tullaustoimintaan, mutta tarkemmin kovinkaan moni ei osaa huolinta-alasta kertoa. Laajan toimenkuvan ja alaan vaikuttavien muutosten vuoksi huolinta- ja logistiikka-alan toimijoilta vaaditaan nopeaa mukautumiskykyä sekä jatkuvaa oppimista, käy ilmi selvityksestä. Tällä hetkellä yksi alan haasteista on pula osaavasta työvoimasta. Nuorten käsityksiä selvittävissä tutkimuksissa huolinta- ja logistiikka-ala on saanut seuraavia kuvauksia: tylsää, rekalla ajamista, varastotyötä, raskasta ja ei tietoa. Tämä mielikuva vastaa kuitenkin huonosti todellisuutta, sillä huolinta-alan työntekijöistä yli ¾ ovat toimistotyötä tekeviä toimihenkilöitä. Alan houkuttelevuus on viime vuosina jonkin verran parantunut, mutta Suomen ulkomaankaupan toiminnalle kriittisen huolinta-alan suosiota ja tunnettuutta on tarpeen kehittää määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Osaava työvoima on huolinta- ja logistiikka-alan menestyksen edellytys. Kyseisen haasteen taklaamiseen Suomen Huolintaliikkeiden Tuki ry teki pari vuotta sitten lahjoituksen Metropolialle ja esitti toiveena, että lahjoituksen avulla koulussa huolinta-alaa ja sen työtehtäviä tehtäisiin tunnetummaksi opiskelijoille ja opettajakunnalle. Usein tutkimuksissa nuoret sanovat haluavansa tehdä merkityksellistä työtä. Näitä hommia huolinta- ja logistiikka-alalta kyllä löytyy. Suomi on maailmankaupalle avoin talous, jonka hyvinvointi pitkälti perustuu toimivaan ulkomaankauppaan. Kilpailukykyinen ja osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat taloutemme elinehto; huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden oikea-aikaista, kustannustehokasta ja sääntelynmukaista hallintaa ulkomaankaupassa. Huolinta on siis toimivan ja tehokkaan ulkomaankaupan edellytys. Kirjoittajat Petri Laitinen on Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n toimitusjohtaja ja Anna Haakana sen elinkeinopoliittinen asiantuntija.