Huolinta- ja logistiikka-alan opetusta kehitetty merkittävästi Metropoliassa
Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet toimitusketjujen hallinnan ja huoltovarmuuden elintärkeän merkityksen yhteiskunnassamme täysin uudelle tietoisuuden tasolle. Silmät ovat auenneet sille, että globaalit toimitusketjut voivat olla hyvin haavoittuvia. Jos hengityssuojaimia ei tehdä omassa maassa, kriisin sattuessa joudutaan pahaan pulaan. Jos yksi valtaisa 400-metrinen konttialus tukkii Suezin kanavan, niin mikään tavara ei sieltä liiku eivätkä tuiki tärkeät komponentit saavu tehtaiden kokoonpanolinjastoille. Jos sotatoimet vaurioittavat viljan viennin kannalta aivan keskeisiä satamia tai asettavat kuljetuksille turvallisuusriskejä, seurauksena voi olla maailmanlaajuinen elintarvikepula. Logistiikka ja huolinta liittyvät nykyisessä maailmassamme lähes kaikkeen ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Korkeakouluopiskelijat eivät aina ole mieltäneet huolinta- ja logistiikka-alaa tulevaisuuden ammatikseen, vaikka sen toimikenttä on laajempi kuin miksi se helposti mielletään ja edellyttää erityisosaamista. Kansainväliset kuljetukset vaativat, paitsi ammattitaitoa, myös useiden toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä, minkä vuoksi laajat kontakti- ja kuljetusverkostot sekä hyvä kielitaito ovat huolitsijoille tärkeitä. Kotimaisten ja ulkomaisten alihankkijoiden, edustajien, agenttien ja yhteistyösopimusten määrä lasketaan joka huolitsijalla sadoissa. Verkostojensa avulla huolintaliikkeet pystyvät järjestämään kuljetuksia luotettavasti ympäri maailman. Ne tarjoavat nykyisin myös laajan kirjon erilaisia lisä- ja neuvontapalveluja. Huolinta on mitä suurimmassa määrin asiantuntijatyötä, joka ansaitsee kansantaloudellisen merkityksensä vuoksi näkyvyyttä korkeakouluissa. Lyhyesti sanottuna huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden liikkumisen oikea-aikaista ja kustannustehokasta hallintaa maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä (Ojala et al. 2020) SHLL ry aktiivisesti mukana rakentamassa alan tulevaisuutta SHLL ry (Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry) on halunnut omalta osaltaan varmistaa tulevaisuuden osaamisen ja lisätä alan vetovoimaa nuorten silmissä. Yksi toimenpide tässä työssä on ollut laajan selvityksen teettäminen huolinnasta, sen kansantaloudellisesta vaikuttavuudesta ja huolitsijan eri rooleista kuljetusketjuissa (Ojala & al 2020). Käytössä selvityksen myötä sekä asiantuntijoilla että suurella yleisöllä on tiivistetysti argumentteja, määritelmiä ja tilastoanalyysiä alan volyymistä ja taloudellisesta merkityksestä. Selvityksen mukaan Suomen ulkomaankaupan toiminnalle kriittisen huolinta-alan suosiota ja tunnettuutta on tarpeen kehittää määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Huolinta edellyttää sellaista asiantuntemusta ja verkostoa, johon ulkomaankauppaa harjoittavalla kuljetusasiakkaalla itsellään ei usein ole resursseja tai tarvittavaa osaamista. Huolitsijat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden keskittyä omaan ydintoimintaan sekä keventävät riskiä ja vastuuta järjestäessään kansainvälisiä kuljetuksia heidän puolestaan. Ne toimivat tehtävässään asiakkailleen yhden pysähdyksen palveluna. Laajemmin huolinnan vaikutukset näkyvät kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuudessa, kustannustehokkuudessa, yritysten logistisessa kilpailukyvyssä, ympäristötavoitteiden toteutumisessa, huoltovarmuudessa sekä koko kansantalouden toiminnassa. Huolintayritykset operoivat maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä. Huolinta onkin välttämätön, mutta usein näkymätön osa modernia toimitusketjua. Huolinnan toimikenttä on laajempi kuin minkälaiseksi se helposti mielletään. Toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö sekä sääntely eri kuljetusmuotojen, tullimuodollisuuksien ja kaupankäynnin rajoitteiden osalta. (Ojala et al. 2020). Esimerkiksi kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita esineitä ei saa viedä maasta lainkaan, ja toisaalta esimerkiksi Venäjän-pakotteet ovat lisänneet työn vaativuutta merkittävällä tavalla. Tästä esimerkkinä muiden ohella on huhtikuussa 2022 ilmi tullut tapaus, jossa Suomen tulli pysäytti 42 miljoonan arvoiset venäläiset taideaarteet itärajalla (ks. https://yle.fi/uutiset/3-12393013). SHLL ry ja Metropolia ovat tiivistäneet yhteistyötä Käytännön tasolla yksi pieni, mutta korkeakoulutuksen kannalta merkittävä toimenpide on ollut esimerkiksi yhteistyön tiivistäminen SHLL:n ja Metropolian välillä. On tärkeää, että logistiikan ja huolinnan korkeakouluopettajilla on hyvät työelämäyhteydet ja että alan mahdollisuuksista kerrotaan opiskelijoille. Kaikki voittavat tässä verkostoyhteistyössä: opiskelijat voivat työllistyä mielenkiintoisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin, opettajilla säilyy tuntuma alan kehitykseen ja eri toimijoihin, ja yrityksillä on mahdollisuus tarjota näkökulmia, vierailuluentoja ja opintokäyntejä niin, että samalla tutustuvat siihen, mitä korkeakoulussa opetetaan ja millaisia esimerkiksi tuotantotaloudessa logistiikkaa opiskelevat nuoret ovat. Näin vaalitaan esimerkillisellä tavalla lähitulevaisuuden rekrytointipotentiaalia. Konkreettisesti yhteistyön tiivistäminen on tarkoittanut esimerkiksi jatkuvaa yhteydenpitoa esimerkiksi tuotantotalouden tutkinto-ohjelman ja SHLL:n koulutustoimikunnan välillä. Keväällä 2021 lehtori Harri Hiljanen osallistui SHLL:n koulutustyöryhmän yhteiseen keskusteluun, on ollut jo sitä ennen yhteydessä koulutustoimikunnan jäseniin ja pyytänyt alan yrityksiä opettamansa huolinnan opintojaksolle kertomaan toiminnastaan ja yrityksestään tuleville alan rekrytoitaville. Samassa yhteydessä hän on esittänyt kiinnostuksensa tulla tutustumaan yrityksiin ja samalla oppimaan, mitä ajankohtaista huolinnasta tulisi tuotantotalouden opetuksessa huomioida. Harri Hiljanen on tehnyt SHLL:n koulutustoimikunnalle sekä syyslukukauden 2021 että kevätlukukauden 2022 alussa konkreettisia ehdotuksia yhteistyön syventämiseksi (mm. mahdollisuus yrityksille tutustua opiskelijoihin, markkinoida mahdollisia jäsen- yrityksiä ja esitellä toimintaa). Lisäksi hän ehdotti syksyn 2021 varastointiin ja terminaaleihin liittyvälle opintojaksolle kansainvälisen logistiikkayhtiön luentoa kansainvälisistä materiaalivirroista, niiden ohjaamisesta ja terminaaliverkoston/varastojen toiminnoista. Edellä kuvattu tuotantotalouden ja alan yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa niin, että DB Schenkerin asiantuntija Jani Ruupunen oli Karamalmin kampuksella kahden tunnin vierailulla varastointipalveluihin liittyen, samasta yrityksestä Sini Heino oli rekrytoimassa opiskelijoita kesätyöntekijöiksi ja vuoden vaihteessa 2021–2022 käynnistettiin viiden opiskelijan koko kevään kestävä kehitysprojekti viestinnän kehittämisestä Schenkerillä. DHL:n Jesse Salmi piti kaksituntisen DHL- esittelyn ja kesärekryn. Lehtori Harri Hiljasen piti huhtikuussa 2022 vierailla 30 opiskelijan kanssa Kuehne&Nagelin pääkonttorilla Vantaalla, tutustua yritykseen ja kuunnella huolinta-alaan liittyviä luentoja. Tämä vierailu jouduttiin siirtämään koronatapauksen vuoksi tulevaisuuteen. Kuehne&Nagelin HR:stä Sofia Liljeströmin ja Riikka Happosen kanssa on tehty muutakin aktiivista yhteistyötä, jonka ansiosta Metropolian opiskelijat ovat saaneet osallistua heidän sisäisiin koulutuksiinsa. Huhtikuun 2022 alussa toteutui 30 oppilaan ryhmän vierailu Varovalla henkilöstöjohtaja Camilla Karhusen vieraana. Varovalla kolme yrityksen työntekijää, joista yksi oli Metropolian alumni, esitteli yritystä ja sen liiketoimintaa. Ulkopuolisella rahoituksella logistiikan perusteet vapaasti valittavina opintoina Kun logistiikka ja huolinta risteävät niin monen toimialan ja ammattiryhmän rajapinnalla, Metropoliassa Tuire Ranta-Meyerin aloitteesta päätettiin luoda logistiikkaan ja huolintaan liittyvä johdantotyyppinen opintojakso, joka olisi kenen tahansa valittavissa riippumatta tutkinnosta tai koulutusalasta. Ymmärrystä logistiikasta tarvitsevat yhtä hyvin terveydenhuollon, rakennusalan työnjohdon, kulttuurituotannon kuin vaikkapa esitys- ja teatteritekniikan opiskelijat. Koronapandemia opetti lisäksi, että on välttämätöntä rakentaa tällainen opintojakso verkko-opintoina niin, että sen voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Kevätlukukaudella 2020 Metropolian logistiikan erityisosaaja, juuri eläkkeelle siirtynyt lehtori, diplomi-insinööri Markku Haikonen otti yllä mainitun opintojakson suunnitteluhaasteen vastaan. Tuloksena syntyi täysin ainutlaatuinen verkkopohjainen opintojakso, jonka erityisyys perustuu mm. eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tarpeisiin laadittuihin eriytyviin oppimistehtäviin. Kulttuurialan oppimistehtäviin pyydettiin apua työelämässä toimineelta, kokeneelta kulttuurituottaja Ossi Luodolta. Markku Haikonen laati muut oppimistehtävät. Lisäksi opintojakso linkittyy vahvasti Reijo Rautauoman säätiön luomaan ja ylläpitämään Logistiikan maailma -sivustoon. Sivusto on suomenkielinen, alan parhaiden asiantuntijoiden laatima ja jatkuvasti päivittyvä materiaali, jota alan toimijat hyödyntävät laajalti. Erityisesti Tuire Ranta-Meyerin toiveesta opintojaksolla hyödynnettiin tätä materiaalia, sillä loistavasti toimivaa ja korkeatasoisista materiaaleista rakennettua pyörää ei ole mielekästä alkaa Metropoliassa keksiä uudelleen. Ensimmäiselle toteutukselle vuonna 2020 opiskelijoita tuli 63: autotekniikasta 23, konetekniikasta 5, bio- ja kemiantekniikasta 4, rakennustekniikasta 6, rakennusalan työnjohdosta 2, talotekniikasta 3, sähkö- ja automaatiotekniikasta 8, energia- ja ympäristötekniikasta 4, muotoilusta 1, kulttuurituotannosta 4, esitys- ja teatteritekniikasta 2. Tarve tällaiselle itsenäisesti suoritettavalle ja koulutusalasta riippumattomalle opintojaksolle oli suuri ja palaute siitä oli erittäin hyvä. Vuonna 2021 opiskelijoita opintojaksolla oli 69. Uutena tutkinto-ohjelmana mukana oli maanmittaustekniikka, jonka opiskelijoille räätälöitiin ammatillisesti suuntautuneita oppimistehtäviä. Opintojakson sisältöä päivitettiin muutoinkin ja kehitettiin saadun opiskelijapalautteen mukaisesti. Eniten opiskelijoita (20) oli tällä kertaa rakennustekniikan tutkinto-ohjelmasta. Logistiikan perusteet 5 op:n Moodle-alustalla toimiva opintojakso käynnistyy nyt syksyllä 2022 kolmannen kerran, eikä sen tarjoaminen opiskelijoille verota tänäkään vuonna tutkinto-ohjelmien laihaa kukkaroa. Uusia ideoita ja uutta opiskelutarjontaa tulossa Metropolia on lisäämässä huolintaan liittyviä Moodle-opintoja jatkona Logistiikan perusteet -opintojaksolle. Uutta opintojaksoa ovat olleet suunnittelemassa Markku Haikosen lisäksi Harri Hiljanen, Nina Hellman ja Tuire Ranta-Meyer, ja sen on tarkoitus olla tarjolla opiskelijoille tammikuusta 2023 alkaen. Lisäksi printtimedian sivuaineopinnoissa sanoma- ja aikakauslehtien sekä muiden painotuotteiden logistiikka on huomioitu tärkeänä osaamisalana yritysten toiminnassa. Kesällä 2022 Metropolian elokuvaopiskelijat ovat tuottamassa pääkaupunkiseudun opoille ja korkeakoulun hakukampanjaa varten käsikirjoitetun lyhytelokuvan, jossa pyritään kiinnostavasti ja huumorin ryydittämänä avaamaan huolinta-alaa korkeakouluun hakeutuville. Ehkäpä jo syksyllä voidaan kirjoittaa uusi luku huolinta- ja viestintäalan menestystarinaan Metropoliassa. Pysy siis kanavalla! Lähteet Huolinnan toimialakatsaus 2021 Laitinen, Petri ja Anna Haakana 2021. Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä. Blogimerkintä Metropolian Vuoropuheluja-blogissa. Ojala, Lauri, Aleksi Paimander, Eeli Friman ja Ilona Kairinen 2020. Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan. Raportti. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry. Ks. ja tiivistelmä selvityksestä tästä. SHLL ry:n verkkosivut huolinta.fi
Printtimedian sivuaineessa eletään kuin opetetaan
Ammattikorkeakoulut syntyivät Suomeen kolmisenkymmentä vuotta sitten. Idea lähti liikkeelle silloisen opetusministeri Christoffer Taxellin visiosta, jonka mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmää piti kehittää. Lukiosta valmistuneille ei ollut tarpeeksi paikkoja yliopistoissa, ja tätä ylioppilassumaksi ristittyä ilmiötä haluttiin purkaa. Myös erilaisten opistojen antamia tutkintoja ja niiden tasoa haluttiin yhdenmukaistaa ja mahdollistaa ammatillisen koulutuksen kautta väylä korkeakouluihin. Opintosisältöjen työelämälähtöisyys ja opettajilta edellytetty työkokemus alan tehtävistä ovat olleet ammattikorkeakoulujen selkeä ohjaava periaate. Niiden varassa myös menestys on saavutettu. Nyt maassamme on jo yli puoli miljoonaa AMK-tutkinnon suorittanutta. Osa heistä on palannut takaisin omaan opinahjoonsa suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa (YAMK-tutkinto); osa on ehkä myöhemmin pyrkinyt yliopistoihin. Mutta aivan vastaavalla tavalla monet maisteritutkinnon ensin suorittaneet ovat päätyneet ammattikorkeakouluihin. Vasta siellä he mielestään saavat valmiudet tehdä alan töitä myös käytännössä. Esimerkiksi media-ala tai laboratorioanalytiikka ovat Metropoliassa tutkintoja, joihin haeta an merkittävässä määrin yliopistotutkinnon jälkeen. Mutta elävätkö ammattikorkeakoulut niin kuin opettavat? Jäävätkö puheet puheiksi ja imagonkiillotukseksi? Mikä takaa opintojen työelämälähtöisyyden? Pystyvätkö opettajat seuraamaan alansa kehitystä ja tuomaan opiskelijoille ajantasaista tietoa yritysten toimintatavoista? Entisten mallien mukaan toimiminen ei edes riitä, vaan korkeakouluopintojen pitäisi antaa valmistuneille kykyä kehittää alaa ja olla työpaikkojen positiivisia muutosagentteja. Metropolian printtimedian sivuaine käynnistyi vajaa vuosi sitten. Valitettavasti etäopetukseen siirtyminen hieman hidasti opintojen tarjoamista ja vaikutti myös siihen, etteivät tämän uuden kokonaisuuden opiskelijat olleet koskaan samassa tilassa eivätkä siten oppineet tuntemaan toisiaan. Heistä ei muodostunut siksi samanlaista mannekiiniryhmää kuin heidän opiskelutovereistaan Stuttgartin Hochschule der Medien -korkeakoulussa. Siellä printtimedian englanninkielisestä opiskelusta on tehty tavattoman houkuttelevaa ja mediaseksikästä muiden muassa julkaisemalla opiskelijoista, eri painotekniikoiden opiskelusta sekä valmiista, yritysten kanssa yhdessä tehdyistä projekteista kirjoja, valokuvia, videoita ja sosiaalisen median tarinoita. Stuttgartin kolmannen vuosikurssin opiskelijat ovat some-tarinoiden perusteella osallistuneet jo Düsseldorfissa Drupa-messuille ja toteuttaneet siellä oman näyttelyosaston. Heidän takiaan yleinen koulun liiketalouden kurssi mainoskampanjan rakentamisesta suunnattiin printtimediaan ja sen myötä paikalliselle tavarataloketjulle tehtiin nu oriin vetoava ilme, jonka visuaalinen toteutus perustui suurkuvatulostukseen, erilaisten katalogien ja juuri kyseistä kohderyhmää puhuttelevien pakkausten, etikettien ja hintalappujen painamiseen osana opintosuoritusta. Yksi opiskelijaryhmä teki elämyksellisen selailukirjan Egyptin pyramideista niin, että sivuilta ponnahtaa esiin aiheeseen liittyviä kolmiulotteisia hahmoja ja rakenteita. Lisäksi opiskelijat ovat juuri julkaisseet tutkimusraportin siitä, miten koronapandemia on vaikuttanut painoalan liiketoimintaan. Metropolia ei tällaiseen ole vielä pystynyt. Mutta se on varma, ettei meilläkään takista tule tuluskukkaroa. Jos me emme kykene parantamaan Suomessa printtimedian imagoa nuorten silmissä ja sen asemaa korkeakoulujen opintotarjonnassa, niin ei muuta kuin häpeänurkkaan vain. Emme totisten silloin ole ansainneet työelämälähtöisyyden mainesanaa emmekä lunastaneet lupaustamme antaa teoriaa ja käytäntöä yhdistävää opetusta innostavien ja alan silmissä arvostettujen opettajien johdolla. Parhaimmillaan yhteistyö yritysten kanssa nimittäin on sitä, että opintosisällöt laaditaan yhdessä ja että työelämän edustajat voivat olla mukana laatimassa pääsykoetehtäviä tai haastattelemassa pyrkijöitä. Yritysten edustajat pitävät vierailuluentoja, jotka opiskelijat sitä paitsi kokevat aina hyvin motivoivina. Joskus, työprosessien niin salliessa, jokin yksittäinen tekniikka tai työkäytäntö voidaan jopa demonstroida suoraan yritysten tiloissa. Myös projekti- ja innovaatio-opinnot, puolen vuoden mittainen työharjoittelu sekä opinnäytetyöt ovat niitä kohtia, joissa elinkeinoelämän ja ammattikorkeaopiskelijoiden polut yleensä aina yhtyvät. Kun projekteihin ja opinnäytetyöhön saadaan toimeksianto yrityksistä, kontakti työelämään ja mahdollisiin tuleviin työnantajiin syntyy luontevasti. Myös työyhteisöissä saadaan kokemusta opiskelijoista ja heidän erilaisista vahvuuksistaan. Näin mahdollisen työpaikan avautuessa osataan paremmin arvioida hakijan soveltuvuutta juuri siihen kyseiseen tehtävään. Metropolian printtimedian sivuaineen osalta voi todeta, että vaikka sen tarjoamisessa olemme vasta alussa, niin suhtautuminen on ollut valtavan ystävällistä ja kannustavaa. Olemme saaneet sekä Åkerlundin mediasäätiöltä että media-alan tutkimussäätiöltä apurahoituksen koulutuksen suunnitteluun ja käynnistämiseen. Olemme päässeet haastattelemaan asiantuntijoita alan tulevaisuudennäkymistä ja keskeisistä osaamistarpeista. Olemme voineet osallistua maksuttomasti erilaisiin graafisen tekniikan webinaareihin kuulemaan ekologisista ratkaisuista ja ilmastotalkoisiin osallistumisesta. Kuuden hengen elokuva- ja TV-alan opiskelijaryhmämme otettiin todella lämpimästi vastaan niin Päivälehden museossa, Printmarkissa, Colorossa, Premissä, Printekissä kuin Otavan kirjapainossa, kun he tekivät hankkeelle kesätyönään lyhytelokuvia ja animaatioita painoalasta ja sen monista mahdollisuuksista. Yhteen hiileen puhaltaminen on se, mikä alan kehittämisessä kantaa maaliin asti. Maalissa meillä puolestaan väikkyy kuva ennakkoluulottomista, rohkeista ja analyyttisistä ammattikorkeakoulun kasvateista, jotka ovat saaneet tiedolliset eväät, mutta myös innostuksen, soveltamisosaamisen ja halun menestyä kiehtovalla, dynaamisella, ihmisten arkeen ja juhlaan kuuluvalla printtimedian alalla. Perässä tullaan, Stuttgart! Täältä tullaan, painoalan työelämä! Lisätietoja: Print Media Technologies -tutkinto Stuttgartissa: https://www.hdm-stuttgart.de/en/prospective_students/academic_programs/all_programs/steckbrief?sgang_ID=550067 Tutkinto-ohjelman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/HochschuleDerMedien/ Tutkimusraportti Covid 19 vaikutuksista painoalalle: https://pmt.hdm-stuttgart.de/covid-19s-effect-on-the-print-and-media-industries/ Drupa-messut Düsseldorfissa: https://www.drupa.com/ Painovoimaa-hanke ja sivuaine Metropoliassa: https://painovoimaa.metropolia.fi/ Faktori-lehti: https://mdufaktori.wordpress.com/2020/06/19/painovoimaa-koulutukseen/
Odotettavissa: erinomainen syyssato printtimediaan
Åkerlundin mediasäätiön ja Media-alan tutkimussäätiön rahoittama Painovoimaa-hanke on edistynyt viime lukukausien koronahaasteesta huolimatta. Tavoitteena on ollut toisaalta herättää nuorten kiinnostusta printtimediaa kohtaan, toisaalta mahdollistaa erikoistuminen graafiseen tekniikkaan ja painomenetelmiin korkeakoulutasolla. Koska paluuta puhtaasti graafiseen tekniikkaan suuntautuvan insinööritutkinnon tarjoamiseen ei nyky-Suomessa enää ole, näkökulma käännettiin ylösalaisin. Nyt Metropolian tarjonnassa on 30 opintopisteen printtimedian sivuaine, jonka voi suorittaa monenlaisesta taustasta tai koulutusalasta käsin. Sivuaine sopii niin media- tai materiaali- ja pintarakennustekniikan opiskelijoille kuin vaikkapa kone- ja automaatiotekniikkaan tai graafiseen muotoiluun suuntautuvalle. Kuva 1: Printtimedia sivuaineen suoritettuaan opiskelijat tietävät, mihin mediaan ja mihin laitteisiin näitä megaluokan painopaperirullia tarvitaan. Onnistumisia ja haasteita Vuosi sitten syksyllä alkanut opintokokonaisuus tarjottiin vapaasti valittavina opintoina Metropoliassa ja väyläopintoina Stadin ammattiopiston painoviestinnän aikuisopiskelijoille. Myös verkko-opetusmateriaalia toteutettiin yhteistyössä Stadin ammattiopiston opettajien kanssa. Erään sivuainetta suorittaneen opiskelijan kommentti kuvastaa yhteistyön mahdollistavaa luonnetta ja perimmäistä ajatusta: Osallistuin tähän hankkeeseen, sillä halusin kartuttaa omaa tietotaitoani ja toisaalta myös kokeilla, minkälaista opiskelu Metropoliassa on. Stadin ammattiopistossa saa oikein hyvää opetusta käytännön tasolla, mutta olen opintojeni aikana koko ajan toivonut myös syvempää, teoreettista opetusta ja siihen tämä hanke tarjosi tosi oivallisen tilaisuuden. Haluaisin myös ehkä jatkaa opintojani ammattikorkeakoulun puolella valmistumiseni jälkeen. Tämän opiskelijan mukaan opiskelukokemus on ollut hyvin myönteinen. Positiiviselta on tuntunut se, että opintoja on voinut suorittaa omassa tahdissaan. Verkkopohjaiset opinnot ovat voineet edetä siitä huolimatta, että samaan aikaan hänellä oli meneillään työharjoittelu yrityksessä. Hän on vakuuttunut alan tulevaisuudesta: Uskon, että printtimedialle tulee aina olemaan jonkinlaista kysyntää. On kuitenkin eri asia pidellä kädessä kirjaa, kuin lukea sama tieto ruudulta tai saada vaikkapa käsin kirjoitettu postikortti virtuaalisen sijaan. Lukuvuonna 2020−2021 printtimedian sivuaineessa tarjottiin kolme opintojaksoa: painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus 5 op markkinointi ja yritystalous 5 op tekninen myynti 5 op Ne kaikki oli toteutettu verkko-opintoina, mikä toki oli hyvä asia tilanteessa, jossa lähiopetusta ei korona-epidemian takia saanut järjestää. Esimerkiksi painomenetelmät-opintojaksolle ilmoittautui 29 opiskelijaa, joista 16 suoritti sen loppuun. Vaikka opintojakson erityispiirteiden (rajattu aihepiiri ja kohderyhmä) vuoksi lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia, voidaan suoritusprosenttia pitää hyvänä pelkälle verkkototeutukselle. Kuitenkin opiskelijoiden ryhmäytymisen ja systemaattisen ohjauksen näkökulmasta verkkototeutus ei silti täysin onnistunut. Siitä otetaan opiksi jatkossa: opiskelijoille tulee järjestää ohjausta ja tiedottamista niin, että kaikki tapaamiset - ovat ne sitten lähi- tai etätapaamisia - aikataulutetaan etukäteen osaksi opintojen kulkua. Hyvän ja saumattoman opiskelijakokemuksen tarjoaminen on laadukkaan opetuksen yksi kulmakivi asianmukaisten sisältöjen ja alastaan innostuneiden opettajien rinnalla. Myös opiskelijoiden keskinäiseen ryhmäytymiseen ja hyvän opiskelijahengen luomiseen on tarkoitus kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Alun perin ajatuksena oli pitää opintojen kick-off-tilaisuus Päivälehden museossa, jossa olisi sekä tutustuttu painotekniikan historian vaiheisiin, että opittu tuntemaan omaa porukkaa ja opintojen vastuuhenkilöitä. Viime vuonna sitä ei voitu toteuttaa, mutta uuden opiskelijaryhmän kanssa siihen panostetaan aiempaakin enemmän. Syksyn opintotarjonta edellyttää myös lähiopetusta Sivuaineen toiset 15 opintopistettä on suoritettavissa nyt alkavan syyslukukauden aikana. Näistä erityisesti Prepress ja värinhallinta (5 op) on luonteeltaan opintojakso, joka edellyttää myös lähiopetusta ja käytännön laiteympäristöissä toimimista. Tavoitteena on antaa perustiedot painokelpoisen aineiston vaatimuksista ja tuotannosta sekä käydä läpi tuotantoprosessin vaiheet ennen painoa. Siksi mukana on käytännön aineiston valmistusta teollisuuden käyttämin ohjelmin. Sen lisäksi kiinnitetään opiskelijoiden huomiota laadun kannalta kriittisiin tekijöihin. Kuva 2: Monet työvaiheet ja laadukas lopputulos edellyttävät laitteiden hallintaa ja tarkkuutta. Tämän opintojakson luento-osuudet ja osa oppimistehtävistä voidaan toteuttaa verkossa, mikä antaa suoritusten tekijöille joustavuutta aikatauluihin ja päiväohjelmaan. Tavoitteena on, että opintojakson annin avulla opiskelija ymmärtää prepress-prosessin vaiheet ja vaatimukset, on perehtynyt myös eri prosessien taustoihin ja tuntee niiden vaikutukset tuotantoon. Tärkeätä on osata soveltaa opittua aineistotuotannon parissa. Valmiuksia toimia operaattoritasolla kurssi ei itsessään anna, mutta opiskeijan taustasta riippuen sekin on mahdollista tulevaisuudessa. Yritysyhteistyö motivoi opiskelijoita Yritysyhteistyötä ja siihen liittyvien käytäntöjen vaivattomuutta edistetään sivuaineen viidennellä opintojaksolla, joka perustuu seminaarityyppiseen viikoittaisten luentojen tai demonstraatioiden sarjaan. Niiden teemat vaihtelevat ympäristönäkökulmasta alan tutkimukseen ja uusista liiketoimintamalleista teknisiin innovaatioihin ja ohjelmistoihin. Ajatuksena on, että alan toimijat yrityksistä, mediataloista ja maahantuonnista tuovat omaa erityisalaansa ja sen tulevaisuuden visioita esiin. Opiskelijat kokevat yrityskontaktit ja vierailuluennot aina erittäin motivoivina, koska ne antavat näkökulmaa omia valintoja ja myöhempiä mahdollisia urapolkuja varten. Seminaariin on lupautunut asiantuntijoita muiden muassa Markprintistä, LSB:ltä, PlusPrintiltä, Docukselta, VTT:stä ja Printocentista. Alan tunnetuksi tekemistä nuorten näkökulmasta Sivuaineen rakentamisen ja toteuttamisen rinnalla Painovoimaa-hanke on edennyt myös alan tunnetuksi tekemisen saralla. Metropolian elokuvan ja TV:n opiskelijaryhmä on kesällä ideoinut ja tuottanut kolme erilaista videota nuorten suosimissa somekanavissa sekä halukkaiden yritysten, Metropolian ja Graafinen teollisuus ry:n sivuilla levitettäväksi. Ensimmäinen video on animaatio, joka kuvaa aikajanalla painotekniikan kehittymistä, keksintöjä ja teknologioita. Sen tekemisessä Päivälehden museon Painokellari on ollut korvaamattoman arvokkaana yhteistyökumpanina. Toinen on leikkimielinen tietoisku, jossa puretaan ennakkoluuloja ja annetaan oikeaa tietoa painamisesta. Kolmas video on dokumentti Painoala Suomessa, jossa päähenkilö Anna seikkailee luonnollisen kokoisen pahvi-Annan kanssa muiden muassa Colorossa, Otavan kirjapainossa, Printekissä, Premissä ja Markprintissä tutustumassa painamisen fantastiseen ja monesti hyvin erikoistuneeseen maailmaan. Videoiden julkistaminen uutisoidaan erikseen syyskuun alkupuolella. Syyssadosta ennustetaan tulevan aivan erinomainen!