Kohderyhmä ratkaisee
Viestintä maaliin kohderyhmä mielessä Nuorten tavoittaminen viestinnän keinoin voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Pulman ratkaisuissa korostuvat kohderyhmän tuntemus, kanavien ymmärrys ja ennakkoluuloton kokeileminen. Nämä asiat mielessä rakennettiin myös kampanja, jonka avulla logistiikka-alan viestit saavuttivat Metropolian opiskelijat ja sinne nyt keväällä mahdollisesti hakevat nuoret. Yksinkertainen totuus on hyvä mainita heti alkuun: viestintä ja markkinointi on järkevintä keskittää sinne, missä kohderyhmä jo luontaisesti on. Niinpä avainkysymys on siinä, mistä halutun ryhmän tai yleisön löytää. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla tehokkainta on usein etsiytyä somekanaviin – esimerkiksi Instagramiin, Snapchatiin, Tiktokiin ja Jodeliin. Nuoret ja nuoret aikuiset koetaan usein erityisen hankalana kohderyhmänä, etenkin, jos tavoitteena on saavuttaa heidät aiheella, joka tyypillisesti mielletään kuivaksi tai kovin asiapitoiseksi. Siksi on tärkeää ymmärtää valittujen kanavien lisäksi niiden keskenään erilaiset toimintatavat ja yleisöt: ketkä kanavaa käyttävät ja mitä he kanavan käytöllä haluavat saavuttaa. Nopeissa kanavissa viestit ohitetaan armotta, jos ne on rakennettu ymmärtämättä viestintävälineen luonnetta. Vaikka mediakenttä on hyvin pirstaloitunut ja tavoittaminen tuntuu usein käsityöltä, joitain nyrkkisääntöjä nuoren kohderyhmän saavuttamiseksi voi onneksi koota. Interaktiivisuus nostaa viestin kiinnostavuutta; kisat, haasteet, kyselyt, testit ja pelillisyys osuvat verkossa aikaa viettävään nuorten kohderyhmään. Samalla tekeminen pysäyttää skrollaamisen hetkeksi viestin äärelle. Nuoret ja nuoret aikuiset luottavat mielipidevaikuttajiin ja seuraavat heidän esimerkkiään. Viestijän pohdittavaksi tulee se, kuka voisi olla oman kohdeyleisön kannalta oikeanlainen vaikuttaja. Tietoa kohderyhmästä tarvitaan tässäkin: kenttä on hyvin pirstaloitunut. Videot toimivat, erityisesti lyhyinä. Nopeaan viestiin ja Tiktokista tuttuihin formaatteihin tottuneet haluavat kuulla tarinan mieluiten heti, tai ainakin saada idean siitä, mitä videossa tuleman pitää. Lisäksi videoilta ja esiintyjiltä halutaan aitoutta: ei-tuotettua tai sen näköistä sisältöä. Huumoria voi viljellä ja viihdyttävyys pitää otteessaan, mutta aivan helppoa hauskuuttavan viestin tekeminen ei ole. Meemihuumorista kannattaa ottaa mallia – Tiktokilla on yhdenmukaistava vaikutus myös siihen, mitä pidetään hauskana tai vitsikkäänä. Ääni on hurjassa nousussa. Nuoret aikuiset kuuluvat ahkerimpiin podcastien kuuntelijoihin, ja podeilla on voima saada ihmiset viihtymään. Podcastit ovatkin varmasti yksi parhaista tavoista saada nuoret asettumaan aiheen äärelle pidemmäksi aikaa. Podcastia tuottaessa on helppo ottaa huomioon yllä mainitut keinot: vaikuttajat mukaan tekemään podcastia, kuuntelijat mukaan vaikuttamaan sisältöihin ja aidoksi kanssakäymiseksi rakennetusta nauhoitustilanteesta lyhyttä somevideota. Kaikissa laatikoissa rasti! Opit käytäntöön - case logistiikka-ala Logistiikka on tulevaisuuden ala, jolle tarvitaan paljon osaajia erilaisilla koulutustaustoilla. Huolinta ja logistiikka eivät välttämättä kuitenkaan sanoina kerro nuorille niistä kaikista työelämässä arvostetuista taidoista ja alan monipuolisista mahdollisuuksista, joiden äärelle alan opinnot vievät. Miten siis kertoa kiinnostavasti ja houkuttelevasti tulevaisuuttaan suunnittelevalle nuorelle alasta tai opiskelijoille valinnaisten huolinta- ja logistiikkakurssien käymisen tuomista hyödyistä? Metropolia ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto pyrkivät nyt keväällä 2023 kirkastamaan nuorten mielikuvia logistiikka-alasta ja tekemään alasta vetovoimaisemman. Siksi Metropolian elokuvaopiskelijoilta tilattiin video, jonka he toteuttivat käsikirjoituksesta alkaen ja jonka ideana oli saada opiskelijat kertomaan oman ikäisilleen nuorille huolinnasta ja logistiikasta kiinnostavana asiantuntija-alana. Tuloksena tuli täysin ammattitoteutusta vastaava, teknisesti korkeatasoinen 2:21 minuutin mittainen video Munat matkaan – Eggs on the Road. Se julkaistiin Metropolian Youtube-kanavalla 1. päivänä helmikuuta ja kuukauden sisällä se oli saanut yli 1300 katsojaa. Huumoria ja tarinallisuutta sisältävän videon markkinoinnin pääkanavaksi valikoitui Jodel. Suurin osa sen käyttäjistä on 18–35-vuotiaita, mikä on koulun ja sen opintotarjonnan kannalta otollinen kohderyhmä. Samalla viestintää toteutettiin monipuolisesti Metropolian sosiaalisen median kanavissa. Kampanjan toteuttajaksi palkattiin työharjoitteluun Metropolian oma graafisen suunnittelun opiskelija, joka kohderyhmään itse kuuluvana pystyi varmistamaan, että kampanjassa hyödynnettiin oikeita ratkaisuja. Kampanjaa varten luotuja kuvakkeita, infograafeja ja display-videoita näytettiin Jodel-sovelluksessa parhaimmillaan jopa lähes kaksi miljoonaa kertaa, lisäksi viestit aktivoivat käyttäjiä keskiarvoa tehokkaammin. Samalla kampanjaan tehtyä videota katsottiin varsin paljon verrattuna moniin muihin orgaanisten somejulkaisujen keskiarvoon. Jodelissa hyödynnettiin myös kyselyitä interaktiivisuuden saavuttamiseksi. Kyselyt (“boosted poll post”) osoittautuivat kiinnostaviksi ja niillä äänestettiin yli sovelluksen keskiarvon. Tuleva syyslukukausi näyttää, kuinka kampanjan viestit ovat tavoittaneet ja saaneet opiskelijoita valitsemaan logistiikan ja huolinnan opintojaksoja. Ainakaan huomion puutteesta niiden täyttymisen ei pitäisi jäädä kiinni. Kirjoittaja Mari Cadaut on viestintä- ja sisältötoimisto Podivan asiantuntija. Podiva oli mukana sparraamassa Munat matkaan -videon viestintäkampanjan suunnittelua.
Tutkimusyhteistyö tiivistyy KITSI-hankkeessa
STEK ry:n ja Metropolian viisivuotinen yhteishanke kiinteistötiedon ja kiinteistöjen IoT-ratkaisujen hallinnasta on edennyt puoleen väliin. Vuoden 2020 alussa käynnistynyt ja lyhenteellä KITSI kutsuttu kehitystyö keskittyy uuden talo- ja automaatiotekniikan avulla saatavan tiedon hyödyntämiseen arjessa. Hankkeessa on neljä toimintalinjaa tai koria: suuren mittakaavan kiinteistön käytön, ylläpidon ja resurssienhallinnan optimointi kiinteistötiedon ekosysteemin vahvistaminen ja eri intressitahojen verkostoituminen käyttäjälähtöisyyden ja älykkään ohjauksen nostaminen keskiöön talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen ja hankkeen siirtovaikutukset opetukseen. Syyslukukaudesta 2021 alkaen tutkimusnäkökulmaa ja tutkimusyhteistyötä erityisesti Aalto-yliopiston kanssa on vahvistettu. Se on mahdollistunut Aalto-yliopistoon tohtoriopintoja tekevän Matti Huotarin tultua mukaan hankkeeseen. Hänen taustansa on tietotekniikassa ja matematiikassa, joista molemmista hän on tehnyt maisteritutkinnon Helsingin yliopistoon. Väitöstutkijana hän on erikoistunut tekoälyyn ja konenäköön liittyvien työkalujen hyödyntämiseen rakennetussa ympäristössä. Tutkimuksen viitekehys ja siinä kehitetyt sovellukset tuovat alan yrityksille sekä perusteluja että tapaustutkimusten avulla löydettyjä konkreettisia tuloksia, joiden ansiosta yrityksillä on paremmat eväät valita oma haluttu lähestymistapa digitalisaatioon. Huotarin alojenvälisen väitöskirjan ohjaajina ovat tietotekniikan apulaisprofessori Kary Främling sekä älyrakentamisen ja -palveluiden työelämäprofessori Heikki Ihasalo. Ihasalo toimii samalla myös kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin digipäällikkönä, joten työelämäkytkös on todella tiivis. Kun Granlund on myös Metropolian merkittävä yrityskumppani, kokonaisuus toimii erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yrityksen välillä. Metropoliassa Huotarin työn keskiössä on älykäs rakentaminen ja siihen kytkeytyvien tietoteknisten työkalujen kehittäminen niin, että resurssien käyttöä kiinteistöissä voidaan analysoida, ohjata, mallintaa ja uusiokäyttää energiatehokkaalla ja käyttömukavuutta lisäävällä tavalla. Tällä hetkellä erityisesti energian lyhyen aikavälin kulutusjousto on yksi hänen ajankohtaisimmista tutkimusteemoistaan, sillä kuten tiedetään, esimerkiksi tuuli- ja vesivoimaan perustuvan sähkön tuotantokapasiteetti vaihtelee päivittäin olosuhteista riippuen. Hyvällä ennakoinnilla ja tekoälypohjaisella optimoinnilla tuotannon notkahduksiin pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti. Maailmanpoliittinen tilanne juuri tällä hetkellä on osoittanut, miten tärkeää kulutus- ja kysyntäjoustojen hyödyntäminen on. STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke on siten ollut kaukaa viisas käynnistäessään kehitystyön jo Myllypuron kampuksen käyttöönoton alkumetreillä ja tuodessaan sinne talotekniikan ja rakennusautomaation osalta aivan uuden tason. Huotari toimii KITSI-hankkeessa tutkijan roolissa ja linkkinä Metropolian ja Aalto-yliopiston yhteistyössä. Hän toteaakin: Haluan auttaa syventämään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa niin, että meille muodostuu vahva klusteri kiinteistö- ja rakennusalalle. Esimerkiksi Metropolian LVI-laboratoriota virtualisoidaan parhaillaan. Sen avulla tulevaisuudessa suuri joukko opiskelijoita tai vaikkapa yritysten edustajia voi testata, kokeilla ja tehdä käytännöllisiä harjoitustöitä ilman, että on pelkoa minkään laitteen tai järjestelmän osan rikkoutumisesta. Jo nyt Aallon opiskelijat ovat päässeet tutustumaan Metropolian talotekniikan laboratorioihin ja metropolialaiset Aallon älyrakentamisen hankkeisiin. Jatkossa toivottavasti syntyy enemmän yhteisiä, puhtaasti opiskelijalähtöisiä projekteja. Ollessaan töissä Nokialla Huotari nimittäin huomasi erityisesti Microsoftin panostavan paikalliseen yhteishengen ilmapiiriin, niin että työntekijät tapasivat toisiaan, olivat päivittäin myös vapaamuotoisesti yhdessä ja että kaikenlaisen kanssakäymisen katsottiin edistävän innovaatioiden syntymistä. Samaa henkeä hän pyrkii luomaan myös Metropoliaan niin, että KITSI-hankkeesta rakentuisi ekosysteemi eli alusta, jossa voidaan sekä tutkia, opettaa että räätälöidä yritysten tarpeisiin erilaisia innovaatioprojekteja tai testausympäristöjä. Kiinteistöstä kertyvän varsin ainutlaatuisen datan on myös tarkoitus olla eri toimijoiden vapaasti hyödynnettävissä, jolloin hanke edistää laajasti talotekniikan sekä julkista että yksityistä kehittämistä Suomessa. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä mikään ei tapahdu aluksi itsestään tai omalla painollaan. KITSI-alustan toiminta pitääkin järjestää niin, että toimijoilla on yhteistä puhuttavaa ja vapaata tilaa ideoida niin, ettei ole pelkoa esimerkiksi liikesalaisuuksien paljastumisesta. Kun Matti Huotari valmistuu joulukuussa 2022, hän pystyy panostamaan hankkeeseen työaikaa jatkossa 100 %. Siksi hän miettii jo suuntaa, johon hän omalta osaltaan haluaa viedä ekosysteemiä: Toivon, että pystyn jalkauttamaan tutkimuksestani osia myös opetukseen, vaikka se on tunnetusti haasteellista. Hyvään opetukseen tarvitaan nimittäin paljon aikaa ja suunnittelua. STEK:in rahoittamassa hankkeessa palkitsevaa on se, että valta ja vastuu ovat tasapainossa arjen toiminnassa. Kun opettajat, tutkijat ja projektityöntekijät ovat mukana usean vuoden ajan kehittämässä kiinteistötiedon hyödyntämistä, niin väkisinkin tulokset siirtyvät opetukseen ja osaaminen sitä kautta alan yrityksiin. Tähän mennessä Huotari on ollut mukana suunnittelemassa LVI-tutkimusympäristöä ja mittareiden asentamista. Tutkimuskohteita on tarjolla useampiakin: sähkötaajuusmarkkinat, ilmanvaihdon käytön ja käyttötyytyväisyyden mittaukset, aikasarjojen keruu muuttujista saatavien mittaustulosten tallentamiseksi tekoälymallintamista varten sekä käyttäjämäärien automaattinen, mutta hienovarainen ja yksityisyyden suojaa kunnioittava laskenta. Onnea tuleviin haasteisiin niin väitöstutkijalle kuin hankkeelle! Toivottavasti pian saadaan lukea myös ensimmäisiä julkaistuja KITSI-tutkimusartikkeleita edellä mainituista aiheista! Lisätietoa hankkeesta haastateltavalta, blogimerkinnän kirjoittajalta, teknologiapäällikkö Harri Hahkalalta, lehtori Jarno Nurmiolta, projekti-insinööri Eetu Jääskeläiseltä sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säteriltä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.
Voiko aikakauslehtiä brändätä?
Kevätlukukaudella 2022 Painovoimaa-hankkeessa on tehty ennakkoluulotonta kehitystyötä rakentamalla verkkopohjaista, yrityspuheenvuoroihin kytkeytyvää opintojaksoa. Tämän Graafisen alan trendit -opintojakson perustana on toistakymmentä videoitua 15–60 minuutin ajankohtaista esitystä printtimedian tulevaisuudesta ja yritysten keinoista hakea erottautumista alalla. Metropolian tarjoamassa vapaasti valittavassa printtimedian sivuaineessa yhtenä punaisena lankana on hyödyntää omien opiskelijoiden osaamista. Niinpä osa oppimistehtävistä on kytketty esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöihin. Aikakausilehden tuotantoon liittyvän yrityspuheenvuoron yhteydessä esiin ponnahti Merja Peiju Metsätaipaleen liiketalouden opinnäytetyö Erikoisaikakauslehden brändin kirkastaminen (2018), jonka herättelemänä tämä blogikirjoitus on tehty. Tarkoituksena on esitellä yleisesti ja joidenkin esimerkkien avulla sitä, miten aikakauslehti voi elää ajassa ja arjessa, uudistua ja säilyttää uskollisen painetun lehden tilaajakunnan. Aikakauslehtien brändäys Vielä reilut 20 vuotta sitten aikakauslehden käsite oli hyvin selkeä. Kyse oli joko irtonumerona myytävästä tai kotiin tilatusta painetusta tuotteesta. Digitaalinen murros on ajanut perinteiset aikakauslehdet täysin uuteen kilpailutilanteeseen, jossa pelkällä painotuotteella ei menestytä. Muutos on ollut vähittäinen ja alkanut siitä, että painettua materiaalia ryhdyttiin siirtämään verkkoympäristöön printtilehden rinnalla ilmestyväksi digitaaliseksi lehdeksi, jota voi lukea eri laitteilla kuten tietokoneella, tabletilla ja nykyisin useimmiten älypuhelimella. Yksinkertaisimmillaan lehti oli tai on diginäköislehti, joka siis on kopio painetun lehden pdf-tiedostosta. Myöhemmin näköisversioihin lisättiin toiminnallisuuksia: esimerkiksi linkkejä, joiden kautta pystyi siirtymään uudelle sivulle. Nykyisin vaihtoehtona on usein digijulkaisut, jotka on tuotettu nimenomaan sähköiseen ympäristöön. Niiden käytettävyys on viimeisten 10 vuoden aikana parantunut paljon, ja yleensä nykypäivän digijulkaisut skaalautuvat automaattisesti erilaisille laitteille – tai tarkemmin sanottuna ovat responsiivisia eli mukautuvasti reagoivia. Sen lisäksi löytyy iso joukko erilaisia some-alustoja, joilla aikakauslehti voi toimia. Samalla kun tekniikat ovat monipuolistuneet, digimuutosten vaikutus aikakauslehtien talouteen on ollut merkittävä. Markkinoille on tullut uudenlaisia kilpailijoita, esimerkiksi bloggaajia, ja lukijoiden halukkuus ylipäätään maksaa sisällöstä on heikentynyt. Näin aikakauslehtien sekä tilaus- että mainostuottojen määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Levikin[1] merkitys tuotteen tavoittavuusmittarina on romahtanut, minkä näkee hyvin havainnollisesti vertaamalla (alla olevista linkeistä) Media Audit Finlandin sivuilla tietoja vuosien 2016 ja 2021 välillä ja toisaalta vertaamalla niitä KMT:n (Kansallinen Media Tutkimus) lukijamäärätilastoihin, joita nykyään pääsääntöisesti seurataan. https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/06/Levikkitilasto-2016.pdf ja https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2022/05/LT-tilasto-2021.pdf https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/10/KMT-2021-lukijamaarat-liite.pdf Vastalääkettä muuttuneille markkinoille Miten aikakauslehdet ovat toimineet tässä haastavassa ympäristössä? Voidaanko mediataloissa löytää tepsivä vastalääke markkinoiden muuttumiselle? Ratkaisua kannattaa lähteä hakemaan aikakauslehden entistä paremmasta brändäyksestä eli yrityksen tulee luoda lehdelle hyvän imagon ja maineen avulla vahva mielikuva markkinoilla. Lehden tulee olla jotakin, joka tulee ostajille heti ensimmäisenä mieleen, kun he ovat suunnittelemassa aiheeseen tai asiaan liittyvää hankintaa. Tämän vuoksi brändin pitää olla selkeä, erilainen, innostava ja tavoitteellinen. (Uusitalo 2014, 30–33) Pekka Ruokolainen (2020, 11) käyttää termiä brändin kirkastus puhuessaan brändinkehittämisprosessista, joka muodostuu brändin ytimen kiteytyksestä, sen muotoilusta ja jalkautuksesta. Asiakkaiden löytäminen ja saaminen eivät enää onnistu perinteisellä mainonnalla, sillä nykyään potentiaalinen asiakas saa itsekin haettua tietoa yrityksestä ja tuotteesta monesta eri paikasta. Aikakauslehden pitää toimia markkinakentässä kuin henkilö valitulla strategisella tavalla eli sen pitää ”käyttäytyä” ennakoidusti ja toimia aina luotettavasti samalla tavalla. Lehden pitää käsitellä erilaisia nousevia kysymyksiä hyvin konsistentilla tavalla eli johdonmukaisesti ja ristiriidattomasti. Markkinamuutos muuttaa myös niin sanottua ostopolkua[2]. Tunnetuin ostopolkua kuvaavista malleista on runsaat sata vuotta sitten kehitelty AIDA, joka perustuu englanninkielisiin sanoihin attention, interest, desire ja action. AIDA-mallissa siis lähdetään kirjainten mukaisessa järjestyksessä: huomion herättäminen, kiinnostuksen nostaminen, ostohalun syntyminen ja sen jälkeinen toiminta eli ostopäätös ja mahdollinen suosittelu. Jaffe (2010) on esittänyt, että ostopolku eli ostosuppilo tulisi kääntää ylösalaisin siten, että edellä mainitun mallin sijaan asiakasprosessi etenisi ostosta dialogiin ja siitä edelleen takaisin saavutetun asiakkaan huomiointiin. (Uusitalo 2014, 94.) Malli toimii järjestyksessä acknowledgement, dialogue, incentivization, activation ja takaisin activation, incentivization, dialogue, acknowledgement. Aikakauslehden markkinoinnissa ensimmäinen vaihe voisi Jaffen mallin mukaan olla se, että saadaan yksi ”mallilehti” myytyä, jonka jälkeen lähdetään rakentamaan asiakkuutta käänteisessä järjestyksessä Ensimmäinen yhteydenotto voi tulla esimerkiksi puhelimitse. Siinä kerrotaan uudesta lehdestä (tietoisuus/acknowledgement), käydään keskustelua (dialogi) ja tarjotaan lehteä normaalia alhaisempaan hintaan mahdollisilla muilla kannusteilla lisättynä (insentiivit) ja tehdään pienestä määrästä lehtiä sopimus (aktivointi). Syntyy asiakas (customer). Kun lukija on saatu rekistereihin (vrt. tietosuoja), hänelle voidaan lähettää eri välineitä käyttäen tarjouksia tilauksen vakiinnuttamiseksi esimerkiksi vuodeksi (uusi hankinta). Tähänkin vaiheeseen liitetään usein kannusteita ja mahdollisesti keskustelevia puheluita. Näillä pyritään pitämään tämä asiakas edelleen tilaajana (kiinnipitäminen). Syntyy vakioasiakas eli vuositilaaja (client). Jatkamalla kehää ympäri voidaan saavuttaa tilanne, jossa tilaus jatkuu pienin markkinointiponnisteluin ns. jatkuvana tilauksena. Lukija on todennäköisesti tyytyväinen lehden sisältöön ja suosittelee sitä muillekin (cheerleader[3]). Esimerkkejä Eeva - haastatteluja Eevassa ei ole lainkaan niin sanottuja seurapiiriuutisia eikä juuri lainkaan kosmetiikkaa sivuavia juttuja. Lehti erottuu erityisesti haastatteluilla, jotka ovat pitkiä ja menevät syvemmälle kuin yleensä. Aiemminkin lehteen kuuluneiden julkisuuden henkilöiden tarinoiden lisäksi siitä löytyy nykyisin myös tavallisten ihmisten haastatteluja. Vuonna 2021 tehdyssä uudistuksessa henkilöhaastattelujen pituutta edelleen lisättiin ja määrää kasvatettiin. Tätä uudistusta edelsi brändityö, jossa Eevan arvoiksi määräytyivät rohkeus, sydämen sivistys ja kauneus. Kaukokohteista kertovia matkajuttuja vähennettiin, ja pikamuodin esittely poistettiin kokonaan. Uutena ulottuvuutena tuli mukaan kirjaklubi: kerran kuukaudessa järjestettävä verkkotapahtuma, jossa vierailee ajankohtainen kirjailija. Tapahtuman voi kuunnella jälkikäteen myös podcastina. Suunnitelmissa on kehittää tästä vielä live-tapahtuma. Lehti tekee muitakin podcast-sarjoja, ja sillä on tietysti oma Facebook-sivusto. Kirjaklubilla tavoitellaan lehdelle uusia tilaajia. Eeva on hyvä esimerkki siitä, miten aikakauslehti on pystynyt teknisen muutoksen maailmassa lisäämään lehden ulottuvuutta ja vähitellen hallitusti muuttamaan omaa brändiään pitäen mukana ne tekijät, joilla se on saanut itselleen uskollisen lukijakunnan. Tämän avulla sen painetulla lehdellä on edelleen vankka lukijakunta. Rumba - musiikkijournalismia Toisenlainen esimerkki on musiikkilehti Rumba. Lehden brändi on lyhyesti korkeatasoinen musiikkijournalismi. Rumba aloitti toimintansa vuonna 1983. Se ilmestyi pitkään tabloid-formaatissa, mutta 2006 se vaihtoi aikakauslehtiformaattiin. Aluksi seurauksena oli ilmestymiskertojen väheneminen vähitellen 18 kerrasta viiteen kertaan vuodessa. Lehden nettiversio aloitti kuitenkin jo 1997, ja sivustoa kehitettiin samalla. Viimeinen painettu lehti ilmestyi 2019. Musiikkilehdelle siirtyminen nettiin oli luonteva päätös, ja se jatkaa julkaisuprofiiliaan tuomalla esiin erityisesti uusia kotimaisia ja ulkomaisia artisteja. (Wikipedia v.s. Rumba; HS 21.3.2011.) Rumbaan saa ilmoituksia Pop Median kautta: display[4], video, sisältömarkkinointi ja podcast kuuluvat normaalitarjontaan. Lisäksi Rumballa on uutiskirje ja se kuuluu suurempaan musiikkilehtien perheeseen. Suomen Kuvalehti - palkitsevaa laatua Suomen Kuvalehti (SK) on ollut mukana suomalaisten elämässä koko itsenäisyyden ajan. Tavoitteena on kertoa olennaiset asiat, selvittää faktat ja palkita näiden kautta lukijat laadulla. Lehti käsittelee ajankohtaisia kotimaan ja ulkomaan tapahtumia, yhteiskunnallisia asioita, talouden ja politiikan aiheita, kulttuuri-ilmiöitä sekä tiedettä. Yleisesti ottaen lehti tunnetaan painavista poliittisista kirjoituksistaan. SK ilmestyy kerran viikossa. Painetun lehden välissä jaetaan TV-maailma-ohjelmalehti. Tilaus sisältää Suomen Kuvalehti DIGI:n lukuoikeuden. Tilaaja saa halutessaan säännöllisesti myös uutiskirjeen, johon on koottu parhaat palat verkon annista. Syyskuussa 2010 SK alkoi ilmestyä iPad-laitteille suunnattuna digilehtenä, ja 2013 lehti uudisti toimintaansa, jolloin verkkoversio muuttui osin maksulliseksi. Nykyisin lehden voi tilata joko lehti+digi versiona (hinta noin 350 € / vuosi) tai digiversiona (hinta noin 200 € / vuosi). Huomiota kiinnittää erityisesti se, että tarjouksia uudelle tilaajalle on helpompi löytää kuin normaalitilauksen hintaa. Lisäksi uuteen tilaukseen tulee vielä lukijalahja siihen päälle. Tarjoukset lähtevät yhden kuukauden tilauksesta. Suomen Kuvalehdellä on eri aikoina ollut merkittävä poliittinen rooli, onhan sillä ollut kolumnistina jopa virassa oleva presidentti aikoinaan. Vaikka SK pyrkiikin pitämään oman brändinsä yleisaikakauslehtimäisenä, on se todellisuudessa lähes ainoa suomenkielinen lehti, joka tarkastelee asioita pääasiassa politiikan ja talouden aiheiden kautta. Yhteenvetoa menestystekijöistä Kun tarkastellaan lopuksi esiteltyjä lehtiä, voidaan niistä tehdä seuraavanlaisia havaintoja. Eevassa brändi on erittäin selkeä. Kuka tahansa lehteä ensimmäisen kerran selaillessaan voi todeta sen kantavaksi ominaisuudeksi (syvä)haastattelut. Eeva on selvästi erilainen, sillä se on ainoa aikakauslehti, jonka sisällöstä pääosa on pitkiä henkilöhaastatteluja. Ottamalla mukaan muitakin kuin julkisuuden henkilöitä se tavoittaa innostavuuden ja ajatuksen siitä, että kun tuo esitelty henkilö, niin ehkäpä minäkin voisin… Samalla on aiempaa brändiä pystytty tukemaan uusilla komponenteilla ja tällä tavoitteellisella toiminnalla vahvistamaan lehden taloutta ja toiminnan jatkuvuutta pitkällä aikavälillä. Rumban tapa on ollut toisenlainen. Kirjoituksiin musiikista on netissä helppo liittää myös itse musiikkia. Ainakin ulkoapäin tarkasteltuna innostavuus on lehden brändäämisessä merkittävässä roolissa. Lukijat (kuuntelijat) pitää saada innostumaan. Lehden brändi ei kuitenkaan selviä ainakaan nopealla tarkastelulla. Tällä on voinut olla vaikutus tarpeeseen muuttaa lehden muotoa radikaalimmin. Suomen Kuvalehti on puolestaan pitkäaikaisena toimijana selväluonut itselleen sekä selkeän profiilin että uskollisen lukijakunnan. Lehteä selatessa on helppo havaita tiukka asiapitoinen kerrontatyyppi. SK on myös Suomen markkinoilla ainoa omassa sarjassaan eli se on hakenut erilaisuuden tätä kautta. Mikä sitten on SK:ssa innostavaa, ehkä yksi esimerkki siitä on polkom-kolumni. Aina ei tarvitse olla tiukka pipo päässä. SK on myös joidenkin kolumniensa kautta selvästi pyrkinyt hieman tasapainottamaan lehtensä sisältöä sen aikanaan saadessa jo ”ajopuuteorian” ylimmän selvittäjän roolin. Tällä lehti pyrkinee tavoittamaan laajempaa lukijakuntaa. Esimerkit osoittavat, että painettu aikakauslehti on hyvä ja tulevaisuudessakin menestyvä tuote, mutta tarvitsee ympärilleen harkitusti rakennettua brändiä, tilaajayhteisöä palvelevaa oheistoimintaa ja usein monikanavaista läsnäoloa lukijoiden arjessa. Lähteet Joseph Jaffe 2010. Flip the Funnel. How to Use Existing Customers to Gain New Ones. John Wiley & Sons. New Jersey. USA. Metsätaival, Merja Peiju 2020. Erikoisaikakauslehden brändin kirkastaminen. Opinnäytetyö, Metropolia. Ruokolainen, Pekka 2020. Brändikäsikirja – Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! Kauppakamari. Tikkanen, Tiina Katriina. Lukijalle pitää tulla sellainen olo kuin hän olisi kohdannut haastateltavan. Mari Paalosalo-Jussinmäen haastattelu. Aikakausmedia. Uusitalo, Roope 2014. Brändäys tai itku ja brändäys. Alma Media. Alaviitteet [1] Sana ”levikki” viittaa painettuun lehteen [2] Ostopolku on prosessi, jonka eri vaiheiden kautta kuluttajasta voi tulla ostaja. [3] Cheerleader tarkoittaa erityisesti huutosakin johtajaa, tässä tapauksessa siis ko. brändin huutosakin. [4] Display-mainonnalla tarkoitetaan Googlen hakutulosten ulkopuolisia mainoksia, joita Google tarjoaa display-verkoston kautta näytettäväksi Artikkelikuva pixabay.com/ Michael Zimmermann Kirjoittaja DI Hannu Saarnilehto toimii Metropolian Painovoimaa-hankkeen perojektipäällikkönä.
alumni alumni career paths alumnikoordinaattori alumnisuhdetoiminta alumnisuhteet ammattikorkeakoulu career flow-tila Huolinta-alan merkitys ulkomaankaupassa Huolinta-alan tunnettuus Huolinta- ja logistiikka-ala Metropoliassa Huolinta- ja logistiikkalan yritykset hyrinä insinööri kokemus kulttuurituottaja lahjoitukset Logistiikka-alan houkuttelevuus merkitys metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolian printtimedian sivuaine Metropolia UAS Opintotajonta Metropoliassa opiskelija Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukseten painosovellusten Painovoimaa! Printtimedian sivuaine rekrytointi rekrytointiprosessi soveltuvuusarviointi suunnitelma Talotekniikan ja kiinteistötiedon hyödyntäminen tavoitteet testit tutkimus työelämä työllistyminen työnhaku ura uratarina varainhankinta verkostot yhteistyö yrittäjyys
