Vuoropuheluja

Miten taiteen, yhteisöllisyyden ja tutkitun tiedon yhdistäminen hyvinvoinnin vahvistamiseksi voi tukea yritystoiminnan kehittämistä? Tästä esimerkkinä on Eloisa-hanke ja sen keväinen loppuseminaari, jossa summattiin tulokset ja kokemukset. Tilaisuuteen osallistuneille jäi innostunut mieli. Metropolian ja Laurean kaksivuotinen Eloisa-hankkeessa taiteen, aistien ja elämysten keinoja on hyödynnetty turvallisen ja luovan olon tuottamiseen työyhteisössä, ja samat opit toimivat myös seminaaria järjestäessä. Eloisa huipentui toukokuussa 2023 lopputapahtumaan otsikolla ”Luovuuden jyviä, työhyvinvoinnin kasvua”. Koolla oli hankkeeseen osallistuneita yrityksiä ja taiteilijoita sekä hankkeen toteuttajia moelmmista ammattikorkeakouluista. Lopputapahtuma kutsui osallistujat heti hiukan arkea lempeämpään todellisuuteen. Kun kakkukahvit oli nautittu, avasi tilaisuuden äänimaljojen pehmeä soitto ja Eino Leinon Rauha-runoon sävelletty lauluesitys. Kukkakimpuilla ja aukeavilla omenankukilla somistettu tila vahvisti tunnelmaa. Eloisa-hankkeessa syntyi uusia työkaluja ja oivalluksia Hankkeen tuloksia esittelivät projektipäällikkö Irene Alsti-Lehtonen ja palvelumuotoilun asiantuntijana hankkeessa toiminut Marika Kivistö. He avasivat hankkeessa tehtyä kehittämistyötä taiteilija-valmentaja -työparina toteutetuista valmennuksista sekä muista yrityksille tarjotuista toimintamuodoista, joilla taidelähtöistä osallisuutta pyrittiin lisäämään työpaikoilla. Hankkeen lähtökohtana on ollut kehittää keinoja valjastaa taidetta ja taidelähtöistä työskentelyä työyhteisön tarpeisiin, yritysten työhyvinvoinnin ja työyhteisön vahvistamiseksi. Valmennuksessa tavoitteena oli luoda turvallisuuden tunnetta ja luottamusta sekä kannustaa kohtaamiseen ja sellainen ideoiden tuottamiseen, jotka eivät arjessa tule esiin. Palautteiden mukaan taiteen äärellä yhdessä oleminen koettiin merkityksellisenä muun muassa siksi, että työyhteisö kohtasi toisensa ja oli yhdessä aivan erilaisen tekemisen äärellä kuin normaalisti. Monessa työyhteisössä kommentti oli: ”Kyllä me jutellaan, mutta ei tällaisia!” On vaikeaa arvioida tarkasti, mikä oli taiteen osuus valmennusten vaikuttavuudesta. Työ osoitti kuitenkin sen, että taidelähtöisellä toiminnalla voidaan tuottaa sen kaltaista työskentelyä ja vuorovaikutusta, joka ei pelkällä keskustelulla olisi mahdollista. Vaikka laajemman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioiminen onkin hankalaa tämän tyyppisessä hankkeessa, on yksilön kokemus olennainen asia. Innovatiivinen orientaatio ja taide työelämässä Emeritaprofessori Pirjo Ståhle laajensi näkökulmaa ottamalla mukaan pitkän historiallisen linjan. Hän kuvasi siirtymää industrialismin ajan yrityksistä nykypäivän ailahteleviin globaaleihin markkinoihin. Kun teollistumisen alkuaikoina olennaisia olivat työn ja prosessien rationalisointi tehokkuuden maksimoimiseksi, korostuvat nykyisin verkostoituminen ja uudistumiskyky. Innovatiivisessa maailmassa pitää jatkuvasti ideoida, jakaa ideoita, lähestyä muita. Rationaalisuus on toki edelleen toiminnan perusta, mutta se ei riitä kompleksisissa haasteissa, joissa ratkaisut edellyttävät tuttujen asioiden näkemistä uudella tavalla. Menestymiseen tarvitaan myös sosiaalista osaamista. Työntekijäkään ei saisi jäädä yksittäiseksi saarekkeeksi, joka ei pysty vaikuttamaan muuhun organisaatioon ja jakamaan omaa osaamistaan yhteisössä. On myös tärkeää, että työntekijä ottaa paikkansa osana laajempaa verkostoa, jonka kautta tärkeät ideat syntyvät. Ståhlen mukaan taiteen menetelmät sopivat nykypäivän innovatiiviseen orientaatioon, sillä taide aktivoi alitajuntaa, nostaa energiatasoa, lisää rohkeutta ja kehittää uudistumiskykyä. Taiteen tuottama kokemus tarjoaa uusia näkökulmia, ja niiden myötä muuttuu tapa hahmottaa asioita ja suhtautua erilaisiin näkemyksiin. Eloisa-hankkeen tavoitteena on ollut lähteä etsimään konkreettia keinoja hyödyntää taidetta erityisesti työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä ja uudenlaisen keskusteluyhteyden luomisessa työpaikoilla. Vapautuneempi ja luovempi keskustelukulttuuri antaa mahdollisuuksia uusiin oivalluksiin. Pirjo Ståhle pohti esityksessään, miten taide ja yritykset voivat kohdata. Olennaista on, että yritykset ymmärtävät riittävässä määrin, mihin ja miksi ne tarvitsevat taiteellisia menetelmiä. Toisaalta taiteilijan pitää osata riittävästi konkretisoida taiteen vaikutus ja yrityksen siitä saama hyöty. Eloisa-hankkeessa on kehitetty erilaisia konkreettisia keinoja luoda silta taiteilijan ja yrityksen välille. Taiteilijat ovat harjoitelleet osaamisensa tuotteistamista niin, että he pystyvät tarjoamaan yrityksen aikatauluihin ja toimintatapoihin sopivan valmennuspaketin. Yritysten kanssa taas on pohdittu niiden tarpeita ja taidepohjaisten valmennusten tavoitteita ja tuloksia. Tarinateatteri oli vahvasti mukana Eloisa-hankkeessa Tarinateatteri oli yksi työyhteisövalmennuksissa hyödynnetty työtapa, ja se haluttiin mukaan myös lopputapatumaan. Työskentelyssä etsittiin eväitä hyvään tulevaisuuteen. Eloisa-tarinateatterin esiintyjät heittäytyivät rakentamaan tarinaksi osallistujien kokemuksia ja yhden osallistujan uranvaihdostarina tuotiin näyttämölle koskettavaksi esitykseksi. Sen viestinä oli: ”Omaan maailmaan on uskottava”. Moni osallistuja kiitti lopputapahtuman järjestäjiä siitä, että tapahtuma oli tuottanut elämyksiä ja luonut turvallista yhteisöllisyyttä, ja siten tarjonnut eväitä oman hyvinvoinnin vahvistamiseen.