Avainsana: tiedonhaku
5 vinkkiä opinnäytetyön tiedonhakuun
1. Aloita aiheesta Kun sinulla on opinnäytetyön aihe selvillä, voit miettiä näkökulmia ja lähestymistapoja tiedon hakemiseen. Tällöin hakusanojen valitseminen on helpompaa. 2. Käy töihin Aloita tiedon hakeminen yksinkertaisesti. Kirjoita hakulaatikkoon yksi sana. Rajaa sen jälkeen hakutulosta. Valitse tarkempia hakusanoja. Näin erityisesti, kun etsit ulkomaisista tietokannoista artikkeleita. 3. Hyväksy turhautuminen Kun joudut jumiin, rauhoitu. Turhautuminen on normaalia ja kuuluu prosessiin. Mieti mitä voisit tehdä toisin. Jokin toinen näkökulma aiheeseen? Jokin muu tietokanta? Ehkä kokeilet jonkun toisen kirjaston verkkopalvelua. 4. Poraudu dataan Löysitkö superhyvän teoksen? Tarkista ovatko tekijät kirjoittaneet jotain muuta. Katso myös kirjan lähdeluettelo. Ehkä siellä on sinunkin aiheeseen sopivia teoksia. Sama juttu muiden tekemien opinnäytteiden kohdalla. 5. Pidä kirjaa Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä vinkkinä. Tallenna kaikkien vähänkin kiinnostavien kirjojen ja artikkeleiden tiedot. Se helpottaa lähdeluettelon laatimista. Tärkeimmät tiedonlähteesi MetCat, Metropolian kirjaston verkkopalvelu LibGuides, Metropolian kirjaston verkko-oppaat Theseus, ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa Aalto-Finna, Aalto-yliopiston verkkopalvelu Helka, Helka-kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo
Totta vai valetta – miten arvioida tiedon luotettavuutta?
Osallistuin muutaman työkaverini kanssa valeuutisia käsittelevään koulutukseen. Kouluttajana oli Kai Halttunen, joka on tamperelainen tiedonhaun ja hankinnan sekä opetuksen ja ohjauksen kouluttaja, tutkija ja kirjoittaja. On vaikea luottaa, kun kaikkea voidaan manipuloida Puhe totuuden jälkeisestä yhteiskunnasta, valeuutisista, kuvahuijauksista ja manipuloiduista videoista lisää epäluuloisuutta. Jokainen tiedonkäyttäjä joutuu suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti ja miettimään, voiko tiedonlähdettä todella hyödyntää. Tiedonkäyttäjä ei voi aina arvioida tiedon sisältöä, koska oma sisältöosaaminen ja asiantuntemuksen taso ei riitä. Asiantuntemus voi olla monenlaista: orastavaa, monivuotista, kapeaa, leveää, pinnallista tai syvää. Ja koska tiede ja ammattialat kehittyvät jatkuvasti, yhdenkin ihmisen asiantuntemuksen taso vaihtelee eri ajankohtina. Jos asia on itselle uusi, miten voi tietää, onko esitetty asia totta ja paikkansa pitävää? Ollaan aika isojen asioiden äärellä, kun arvioidaan esitetyn tiedon totuudellisuutta. Tässä vaiheessa aloittelevaa jo kauhistuttaa, mutta tähänkin pulmaan löytyy ratkaisu. Lähdekritiikki pelastaa Minulle koulutuksen keskeisin anti oli huomata, että muuttuneessakin maailmassa voi pärjätä vanhoja konsteja soveltamalla. Vanhalla kunnon lähdekritiikillä pääsee yhä pitkälle ja se valaisee tietä sekavassa maailmassa. Lähdekritiikki pitää ymmärtää ennen kaikkea tiedon kontekstin eli asiayhteyden arviointina. Selvitä, voitko luottaa tahoon joka tietoa esittää Kaikki voivat arvioida käsiin saamansa tiedon asiayhteyttä. Ilman asiayhteyttä on mahdotonta arvioida informaatiota ja sen luotettavuutta. Tiedon konteksti antaa tiedolle uskottavuutta ja painoarvoa. Elämä muuttuu mahdottomaksi, jos mihinkään ei voi luottaa. Tarkoitus on, että otat selvää, pystytkö luottamaan siihen ihmiseen tai tahoon, joka tietoa esittää. Joudut punnitsemaan oman luottamuksesi miettimällä, mitä tiedän kirjoittajasta ja hänen urastaan, muista julkaisuistaan tai hänen taustaorganisaatioistaan? On helpompi ratkaisu hylätä tiedonlähde kokonaan, jos sille ei löydy kontekstin tukea, kuin se että arvioisit kyseisen tiedon todenperäisyyden. Yksittäinen artikkeli ei vielä kerro luotettavuudesta Siirtyminen painetuista lehdistä e-lehtien pariin on aiheuttanut sen, että aineistojen tarkastelu tehdään nykyään monesti yksittäisen artikkelin tasolla, eikä enää yhden lehden tasolla. Näin toimimalla menetetään tietoa artikkelin asiayhteydestä ja luotettavuudesta. Lehti ja sen kustantaja muodostavat artikkelin kontekstin. Siksi on hyvä miettiä, mitä tiedät siitä lehdestä, jossa artikkeli on julkaistu. Onko artikkeli julkaistu alansa keskeisessä tieteellisessä julkaisussa vai kenties alan ammattilehdessä? Hakuja kannattaa tehdä kirjaston tarjoamista tietokannoista. Niistä löydät useimmiten tiedon, minkä tasoisesta lehdestä on kyse. Tieteellisten lehtien kohdalla tietokannoista löytyy usein jokin näistä termeistä: peer-reviewed journal tai refereed journal, myös scholarly tai academic journal ilmaisuja käytetään. Jos tietokanta ei kerro lehden tasoa, voit hyödyntää lehden omia kotisivuja. Niissä yleensä kerrotaan, onko kyseessä tieteellinen aikakauslehti vai jonkun muun tyyppinen julkaisu. Ota avuksi tarkistuslistat Lähdekritiikkiä pohtiessaan voi hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja. Alta löytyy osoite muutamaan tarkistuslistaan. http://libguides.uta.fi/internetaineistonarviointikriteereja http://www.csuchico.edu/lins/handouts/eval_websites.pdf https://www.ifla.org/files/assets/hq/topics/info-society/images/finnish_-_how_to_spot_fake_news.pdf Kirsti Kujala
Shoppaa ja flippaa – tieto esiin opiskelijalähtöisesti
Syksyinen Tallinna antoi onnistuneet puitteet ECIL -konferenssille (European Conference on Information Literacy) viime lokakuussa. Kiinnostuin eniten erilaisista tiedonhankinnan ohjauksen ideoista ja kokeilusta, joissa on tavoiteltu opiskelijalähtöisyyttä. Ajatuksena oli tietenkin tuoda uusia vinkkejä omaan työhömme Metropolian kirjastoon. Nyt, pari kuukautta konferenssin jälkeen, päällimmäisinä mielessä ovat tuliaiset Dubaista ja Amsterdamista. Shoppaa! Opinnäytetyötään aloittavalla opiskelijalla ei välttämättä ole selkeää kuvaa itse tutkimusprosessista ja tiedonhankinnasta. Tehtävä voi näyttäytyä monimutkaisena ja vaikeana, epäonnistuminenkin pelottaa. Tavallista on myös käsitys, että googlaaminen riittää opinnäytetyön tiedonhakuun. Näin kertoi kokemuksistaan Lorraine Kelley Middlesex Universityn kirjastosta Dubaista. Opinnäytetyötään pohtivien hämmennys on varmasti tunnistettavissa meilläkin esimerkiksi opinnäytetyöpajoissa. Kelley on löytänyt helposti lähestyttävän tavan havainnollistaa tiedonhankinnan vaiheita. Hän antaa Sophie Kinsellan Himoshoppaajan johdatella kuulijan hauskasti tiedonhakijan työvaiheisiin. Riippumatta kulttuuritaustasta, iästä tai taitotasosta esimerkkiin on helppo samaistua tai ainakin siitä voi tunnistaa tapauksen. Kuulija voi ymmärtää tiedonhankinnan prosessin omien kokemustensa kautta. Kaikkihan me shoppaamme tavalla tai toisella. Tallinnassa Kelleyn kuuden minuutin esitys sai yleisön hersyvään nauruun. Minäkin nauroin, vähän myös itselleni ja ammattijargonin käytölleni. Flippaa! Perinteisessä opetusmallissa opettaja opettaa tunnilla uuden asian ja opiskelijat saavat kotitehtäviä opitun soveltamiseen. Käänteinen opetus eli flipping classroom, tuttavallisemmin flippaaminen, tarkoittaa asian kääntämistä toisin päin. Opiskelijat opiskelevat uuden asian etukäteen ja tunti käytetään aiheesta keskusteluun ja harjoitteluun. https://player.vimeo.com/video/138850676 What is deskresearch from Informatievaardigheden on Vimeo. Hogeschool van Amsterdamissa (HVA) on kokeiltu flippaamista tiedonhankinnan koulutuksissa jo parin vuoden ajan. Samalla oppimistuloksia on vertailtu perinteisen mallin mukaan toteutettujen työpajojen ja flipping classroom -ryhmien välillä. Harrie van der Meer, joka vastaa HVA:n kirjaston verkko-opetuksesta, kertoo tulosten olleen tähän mennessä hyvin samansuuntaiset, suuria eroja ryhmien välillä ei ole löytynyt. Tehokkuudessaan flipping classroom -ryhmät kuitenkin puoltavat paikkaansa. Menetelmä säästää informaatikoiden aikaa. Kun opiskelijat tutustuvat aiheeseen etukäteen videoiden avulla, on työpajojen kestoa voitu lyhentää kahdesta tunnista tuntiin. Luennoista luopumalla työpajat ovat muuttuneet entistä vuorovaikutteisimmiksi. Teoriaosuudeksi riittää viiden minuutin kertaus pääkohdista. Muutoin painopiste on opiskelijoiden kysymyksissä ja yksilöllisemmässä ohjauksessa - siinä tärkeimmässä. https://player.vimeo.com/video/138726645 Keywords from Informatievaardigheden on Vimeo. Videot ovat meilläkin Metropolian kirjastossa ajankohtainen aihe, kun oma videoprojektimme on juuri käynnistynyt. Projektin ensimmäisessä vaiheessa suunnittelemme ja teemme videoita Metropolia Masters’ -koulutuksen tarpeisiin. Maarit Lisätietoa: Kelley, Lorraine. Confessions of a (Research) Shopaholic : How doing research is like shopping: A five-step model. – Research Matters (2015:2), 4-5. http://www.mdx.ac.ae/docs/default-source/default-document-library/research-matters-vol-2-newsletter--march-2015.pdf?sfvrsn=0 Hogeschool van Amsterdam. Smartsearching https://bib.hva.nl/en/informatievindenenverwerken/Pages/smartsearching.aspx
asiakaspalvelu aukiolo chat e-aineistot e-kirjat e-lehdet harjoittelu henkilöstö joulu kampukset kehittäminen kesä kirjasto kirjastokortti kirjaston palvelut kirjaston tilat kirjastopalvelut kirjastotyö kirjavinkit kyselyt lainat lainaus LibGuides luetuimmat MetCat Metcat Finna Metropolia muutto myyrmäen kampus opinnäytetyöt opiskelijat opiskelu palaute tapahtumat theseus tiedonhaku tiedonhankinnan ohjaus tietojärjestelmät tilastot työpaikkana AMK-kirjasto työtehtävät uudet opiskelijat uutuuskirjavinkit varaus verkkopalvelut
Kirjasto- ja tietopalvelut Metropolia.fi-sivustolla
Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto tarjoaa ajantasaiset tiedonlähteet, miellyttävät tilat sekä apua ammattitaitoiselta henkilökunnalta. Annamme opiskelijoille erinomaiset tiedonhankintataidot opintoja ja työelämää varten. Opiskelijapalautteen mukaan kirjasto on parasta Metropoliassa!