Avainsana: tapahtumat

Pride – ylpeästi kirjastossa

26.6.2024
Riina Porttikivi

Hei, olemme keränneet julkiseksi suosikkilistaksi Pride -henkistä kirjallisuutta kokoelmistamme. Suomenkieliseen listaan pääset tästä   Hi, we have crafted a public, Pride -themed favorites list from our collections. You can find the English version here   Peace and love, from the dove!

507 kertaa kiitos! Postikorttikampanja ylitti kaikki odotukset

16.12.2021
Saara Vielma

Monet, jotka asioivat menneenä syksynä Metropolian kirjastoissa, saattoivat nähdä kirjaston postikorttikampanjan nimeltä Piristävää postia. Kampanjassa haastettiin kirjaston asiakkaat kirjoittamaan postikortti tuntemattomalle vanhukselle. Tavoitteena oli tuottaa iloa senioreille, jotka kokevat yksinäisyyttä etenkin näin korona-aikaan. KirjastoMOVE -kilpailu haastoi tekemään hyvää Postikorttikampanja toteutettiin osana KirjastoMOVE-tapahtumaa. Kyseessä on ammattikorkeakoulujen kirjastojen jokavuotinen kilpailu, jonka tavoitteena oli tänä vuonna haastaa kirjastot tekemään jokin hyvä teko. Kirjastot saivat itse valita oman tapansa auttaa sekä auttamisen kohteen. Terveiset tuntemattomalle vanhukselle Metropolian kirjastot päättivät antaa asiakkailleen mahdollisuuden kirjoittaa tuntemattomalle vanhukselle mieltä piristävän kortin. Kortit päätettiin toimittaa kampuksien lähellä oleviin palvelukoteihin. Kampanja toteutettiin lokakuussa 4.10.-15.10. Kirjastoihin jätettiin värikkäät postilaatikot, kyniä sekä paljon kortteja kirjoitettavaksi. Kortit hankittiin joko kirjastolaisten omista varastoista tai kierrätyskeskuksista. Opiskelijoita houkuteltiin kirjoitushommiin tarjoamalla kirjaston haalarimerkkiä vastineeksi. Kortteja kirjoitettiin yli odotusten Kampanjan suosio yllätti kirjastolaiset. Ennakko-odotukset olivat, että kortteja kertyisi joitakin kymmeniä. Opiskelijoita tuli kuitenkin jatkuvasti kirjoittamaan tervehdyksensä. Kortit uhkasivat loppua jo ensimmäisen kampanjaviikon puolivälissä, ja useamman kerran kirjastolaiset joutuivat tuomaan lisää kortteja kampuksille. Kampanjan loputtua kirjoitettuja kortteja oli kertynyt huimat 507. Lähialueiden palvelukoteihin otettiin kirjastosta yhteyttä ja tarjottiin heille mahdollisuutta ottaa kortit vastaan. Samalla sanottiin, että henkilökunnilla on varmasti muutenkin kiire, joten olisimme ymmärtäneet jos he olisivat halunneet kieltäytyä. Lopulta kortit toimitettiin seuraaviin paikkoihin: Myyrmäen vanhustenkeskuksen eri yksiköihin Betesda-säätiön palvelukoti Hopeaan Mainiokoti Hermanniin Myllypuron seniorikeskukseen Puotilan palvelutaloon Opiskelijoiden ilo yllätti Saimme todella paljon positiivia kommentteja kampanjasta. Opiskelijat kertoivat tiskeillä haalarimerkin saadessaan tuntemuksiaan. ”Tosi hyvä idea”, ”kiitos kun sain osallistua”. Kirjastolaiset havaitsivat, että moni panosti kortin kirjoittamiseen. Jotkut pohtivat puolikin tuntia terveisiään, toiset tulivat porukalla ja miettivät yhdessä mitä kirjoittaa. Joihinkin kortteihin oli piirretty kauniita piirroksia. Eräs kirjastolainen totesi, että ”Ne jotka käyvät tuossa tiskillä ovat selvästi onnellisia siitä että ovat saaneet osallistua” ja ”tää kampanja tuo selvästi paljon iloa meidän opiskelijoille”. Kampanjaa lähdettiin toteuttamaan senioreiden hyvinvointi mielessä, ja opiskelijoiden ilo tuli meille ihanana yllätyksenä. Kampanja voitti kirjastoMOVEN Lopulta raportoimme kampanjamme KirjastoMOVEn tämän vuoden toteuttajille, eli Xamkin kirjastolle. Osallistuneet kirjastot saivat äänestää mielestään parhaimman toteutuksen. Tulos julkaistiin Amkit-konsortion 20-vuotisjuhlassa, jossa suureksi yllätykseksemme Metropolian kirjasto todettiin voittajaksi. Haluamme lämpimästi kiittää vielä kaikkia kortin kirjoittaneita. Te toitte paitsi lähialueiden vanhuksille myös kirjastolaisille hyvää mieltä innokkuudellanne ja halullanne auttaa. Katso Metropolian kirjaston esittely kampanjasta (canva.com) Tiedote kampanjasta Tiedon janoa -bolgissa 6.10.2021

Jelppaamosta saa tukea ja apua opintoihin

24.2.2020
Kaisu Sallasmaa

Jelppaamo on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa Metropolian opiskelijat ja auttava henkilökunta kohtaavat. Jelppaamoja järjestetään säännöllisesti kampuksilla ja kirjastoissa. Tänä keväänä tilaisuuksien aiheina ovat mm. harjoittelu ulkomailla, äänikirjat, ajanhallinta ja valmiin opinnäytetyön syöttäminen Theseukseen. Jelppaamoissa on paikalla auttavaa henkilökuntaa kuten terveydenhoitajia, pappeja, kuraattoreita, psykologeja sekä kirjaston, opiskelijapalveluiden ja kansainvälisten asioiden henkilökuntaa. Voit kysyä mitä tahansa asiaa, mikä sinua askarruttaa! Neuvomme eteenpäin, jos asian parhaiten tunteva ei ole juuri silloin mukana. Jelppaamoita järjestetään keväällä neljällä kampuksella keskiviikkoisin. Arabian, Myllypuron ja Myyrmäen kampuksilla tapahtumat ovat samaan aikaan. Karamalmilla taas on kaksi omaa tapahtumaa. Arabian, Myllypuron ja Myyrmäen kampusten Jelppaamot Keskiviikkona klo 11—13 26.2.2020 Harjoittelu ulkomailla 11.3.2020 Celian äänikirjat ja muita oppimisen apuvälineitä 25.3.2020 Opiskelukyky ja ajanhallinta 22.4.2020 Valmistuminen ja Theseus Missä? Arabia, kampus 2. krs aula (Hämeentie 135 D, Helsinki) Myllypuro, kirjasto D-talo 1. krs. (Myllypurontie 1, Helsinki) Myyrmäki, kirjasto, C-osa 2. krs (Leiritie 1, Vantaa) Karamalmin kampuksen omat Jelppaamot Keskiviikkona klo 11—13 Karamalmi, 4. krs aula (Karaportti 2, Espoo) 4.3.2020 Kirjaston palvelut ja terveydenhoitajan vinkit 18.3.2020 Celian äänikirjat ja muita oppimisen apuvälineitä Tule ja kysy! Tutustu Jelppaamon wiki-sivuun. Tiedotamme Jelppaamoista myös Kirjaston Facebook-sivulla.

Uutta johtajuutta etsimässä – KINE2017

30.11.2017

Johtamisessa ja työelämässä ylipäätään on menossa suuria muutoksia. Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä Turun linnassa kuulin tästä kiinnostavia puheenvuoroja. Neuvottelupäivien otsikkona oli ”Onko tulevaisuuden johtaja robotti? Osaamisen johtaminen ja digitaalisuus kirjastossa.” Merkityksellisyys ja kuuntelu Maija-Riitta Ollila puhui ilmiöstä nimeltä kutsumus 2.0. Siinä sisäinen palkitseminen ja merkityksellisyyden kokeminen on tärkeämpää kuin aineellinen palkitseminen. Alamme kysyä: ”Vastaanko minä maailman tarpeisiin jollain olennaisella tavalla?” tai: ”Mitä tehtävää kohtaan tunnen intohimoa?” Työn tekemisessä ei ole enää kyse moraalisesta velvoittavuudesta vaan sisäisestä motivaatiosta. Erkki Sutinen puhui tarinajohtamisesta. Hänen mukaansa johtajan tärkein tehtävä on ihmisten kuuntelu. Johtaminen ei saisi olla kaavakkeiden täyttämistä. Järjestelmät voisi rakentaa sellaisiksi, että ne saavat ihmisten tarinat esiin. Strategiajohtamisen sijaan tulisi siirtyä luottamusjohtamiseen. Luottamus sekä omaan että toisten osaamiseen ja hyvään tahtoon synnyttää aloitteellisuutta ja hetkeen tarttumista. Strateginen johtaminen puolestaan on menneen raunioilla johtamista. Johtaja ja johtaminen ikään kuin piiloutuvat menneisyyteen. Organisaatio on silloin kuin Turusta Tukholmaan ja takaisin seilaava risteilyalus - ilman uteliaisuutta ja avoimuutta elämän yllätyksille. Romantisointi romukoppaan Alf Rehn puhui muutoksesta, digitalisaatiosta ja johtajuuden kriisistä. Tunnemme olevamme valtavassa muutoksessa, joka on nopeampi kuin koskaan ennen. Aiemmille sukupolville teknologinen muutos oli kuitenkin suurempi kuin meille, esimerkkinä vaikkapa puhelin.  Muutosta ei pitäisikään romantisoida. Digitalisaatio esimerkiksi on vain sekametelisoppa-käsite, joka on luotu tämän päivän jumalkuvaksi. On vaikea nähdä tärkeitä asioita, kun on muutoksen myrskyn keskellä. Silloin kaivataan suurta johtajaa, joka tietää mitä tehdä. Ongelma on se, että johtajat ovat myös samassa tilanteessa.  Samaan aikaan kun haetaan suurta johtajaa, myös epäillään johtajan kykyjä. Kun nykypäivän johtajat myös itse epäilevät kykyjään, on käsissä johtajuuden kriisi. Käytännössä johtajuus on kuitenkin paradoksaalista: se, minkä ei pitäisi toimia, voikin toimia. ”Aidosti paska” johtaja voi olla parempi kuin hän, joka jatkuvasti muuttaa käytöstään uusimpien virtausten mukana. Parempi olisi yrittää löytää oma persoonallisuutensa ja linjansa kuin poukkoilla kaiken uuden perässä. Perspektiiviä historiasta Viimeisenä ohjelmassani oli Turun linnan kauhukierros. Kuulimme Turun linnan yli 700 vuoden historiasta, vangeista, hirttämisistä sekä entisajan elämästä ja uskomuksista. Keskiajalla rangaistus rikoksesta ei yleensä ollut vangitseminen, vaan se saattoi olla raipaniskuja tai kivittämistä hengiltä. Anatomian tuntemus perustui enemmän uskomuksiin ja mielikuvitukseen kuin tosiasioihin. Uskottiin esimerkiksi, että kohtu voi liikkua naisen kehossa edestakaisin. Jos nainen ei tullut raskaaksi, saattoi kohtu olla liikkunut kurkkuun asti. Jos kohtu tällöin takertui kurkkuun, oli seurauksena tukehtuminen. Kun vertasin tuon ajan ihmisten olosuhteita ja ajattelua nykypäivään, aloin saada perspektiiviä näiden kahden päivän aikana kuulemiini asioihin. Kotimatkalla junassa mieleeni palasi Marja-Riitta Ollilan viimeiseksi esittämä kysymys: ”Montako jäljellä olevaa päivää aion viettää murehtimalla?”  Toivottavasti en yhtäkään! Pyrin pysähtymään tähän hetkeen ja olemaan murehtimatta mennyttä tai tulevaa. Jos pystyn olemaan läsnä tässä hetkessä, pystyn olemaan avoimena hiljaisille signaaleille. Voin luottaa, että oma innostukseni vie minua oikeaan suuntaan. Sen sijaan että pyrkisin jatkuvasti muuttumaan työelämän vaatimusten mukaiseksi, olen alkanut miettiä mitä annettavaa juuri minulla olisi työyhteisölleni. Näihin seminaarin herättämiin ajatuksiin olen saanut innostusta myös seuraavista viime aikoina lukemistani kirjoista: Löydä sisäinen motivaatiosi: tee elämästä mielekäs / Saarenpää, Jari (2017) Moninaisuuden johtaminen : ytimessä johtajan itsetuntemus  / Ajanko, Sari (2016) - Päivi Karhumetsä

Omaa ajattelua avartamassa – ECIL 2017

14.11.2017

Lähtiessäni ECIL2017-konferenssiin minulla oli melko selkeä kuva siitä, mitä tarkoitan puhuessani työelämän informaatiolukutaidosta (IL). Matka St Maloon osoitti kuitenkin, että asian voi ymmärtää jopa hämmentävän monella tavalla. Konferenssiesityksissä työelämän IL saattoi tarkoittaa oman työyhteisön informaatiovirtojen hallintaa erilaisten työyhteisöjen informaatiokäytänteiden tunnistamista kirjasto- ja informaatiotieteiden opiskelijoiden työllistymistä muualle kuin kirjastoon että kirjastoalalla tulee ottaa haltuun uusia, työhömme ei niin perinteisesti kuuluneita osaamisia. IL näyttää myös haarautuneen yhä useampiin alalukutaitoihin, jotka liittyvät esimerkiksi talouteen, tekijänoikeuksiin tai terveyteen. Kuilu ja kuinka se kurotaan Konferenssin kaikki pääpuhujat toivat esiin työelämän muutoksen sekä korkeakoulumaailman ja työelämän välisen kuilun. Opiskelijoille ei synny oppimistehtävien yhteydessä annettavasta IL-opetuksesta taitoja, joita voisi suoraan soveltaa työpaikoilla. Bonnie Cheukin mukaan ongelma on, että akateeminen IL-yhteisö on katsonut asiaa omasta, liian kapeasta ikkunasta ja kadottanut ns. ison kuvan. Meiltä puuttuu malli, joka ohjaisi työelämän IL:n opettamista ja soveltamista työelämässä. Cheuk näkee IL:n suuren potentiaalin yritysmaailmassa strategisen työn välineenä. Hän puhuu tietoperustaisesta strategiatyöstä, jossa juuri IL-taidot ovat keskeisiä. Ongelmana on, että puhumme samasta asiasta eri käsitteillä. Yritysmaailmassa ei tunnisteta IL-käsitettä ja kuinka siihen liittyvällä osaamisella voidaan edistää yrityksen strategiaa ja liiketoiminnan kasvua. IL:stä voisi puhua tutkimustaitoina kriittisenä ajatteluna kykynä arvioida ja esittää tietoa digitaalisina taitoina. Näin olisimme lähempänä yhteisymmärrystä. Myös Charles Inskip puhui esityksessään käsitteisiin liittyvistä ongelmista. Opinnoissa ja työelämässä informaatioon liittyvä sanasto ei kohtaa toisiaan. Näin IL-taitoihin liittyvät osaamisvaatimukset jäävät tunnistamatta siirryttäessä koulutusympäristöstä työelämään. Cheuk haastaakin kirjastoammattilaiset: onko meillä rohkeutta siirtyä pois opettajan roolista ja kouluympäristöstä? muuttaa IL-opetusta reflektoivaan suuntaan? auttaa oppijoita ymmärtämään erilaisia skenaarioita ja systeemejä sekä liikkumaan ketterästi erilaisten ympäristöjen välillä ja ymmärtämään niiden rajoituksia? Tavoitteena on IL-taitoinen työntekijä, joka auttaa yritystä luomaan tietoperustaisen strategian ja ympäristön, jossa oleellinen tieto kulkee hyvin.   IL - työkalu työelämän muutoksessa Näitä taitoja tarvitaan kaikenlaisessa työssä.Andrew Whitworthin esityksen keskiössä oli myös erilaisuus hieman toisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa IL on merkityksellistä, jos käytämme sitä työkaluna tunnistaa erilaisuus laajemminkin kuin kielen tasolla. IL:n avulla voimme arvioida erilaisissa konteksteissa ja eri aikoina syntynyttä erilaista tietoa. Meidän tulee kohdata nämä erilaiset informaatioyhteisöt ja -käytänteet niiden arvoja ja toimintatapoja kuunnellen. Keskustelun kautta voimme tarjota tilanteeseen ja ympäristöön sopivia ratkaisumalleja. Käytännön esimerkkinä hänellä oli meillekin hyvin ajankohtainen asia: työyhteisön siirtyminen uusiin monitilatyötiloihin ja sen vaikutus työyhteisön informaatiokäytänteisiin. Erilaisuuden tunnistaminen antaa IL:lle poliittisen luonteen. Stéphane Goldstein keskittyi esityksessään työelämän muutokseen ja sen myötä muutostarpeisiin IL:n opetuksessa. Mitä jää jäljelle automatisoidussa maailmassa ja ”keikkataloudessa”, jota leimaavat mm. työsuhteiden epävarmuus, itsensä työllistäminen sekä työn yleinen sirpaleisuus? Goldsteinin vastaus on kriittinen ajattelu, luovuus, henkilökohtainen vuorovaikutus, verkostoituminen, kyky yhteistyöhön ja tunneäly. Lisääntyvä teknologinen kehitys on muuttanut yleisiä työelämätaitoja. Nyt tarvitaan kykyä mm. autonomiaan, ongelmanratkaisuun ja verkostoitumiseen. Goldsteinin mukaan uudessa tilanteessa ongelmana on se, että nykyiset visiot IL:stä koskevat korkeakouluperustaisia ammatteja (white collar). Miten suorittavan työn (blue collar) tekijät, kuten siivoojat tai huoltomiehet, ovat osa organisaation informaatiokulttuuria? Miten itsensä työllistämiseen ja pätkätöihin liittyviä kysymyksiä voidaan ratkaista IL-taidoilla? Muuttuvassa tilanteessa hän näkee IL:n arvon kykynä selvittää omat oikeudet työelämässä ja kykynä oppia nopeasti uuden työpaikan työkulttuuri ja informaatioympäristö. Yksilön tasolla nopeat vaihdot tilanteesta toiseen korostavat hänen ”hoksaavuuttaan” ja ”kimmoisuuttaan” informaation suhteen.     Fake news ja IL Tänä vuonna esityksissä nousi esiin myös IL:n poliittinen aspekti, josta en ole kuullut aikaisemmissa konferensseissa. Ilmapiiriä sähköisti valeuutiset - fake news. Whitworth aloitti esityksensä kommentoimalla Englannin brexit-äänestyksen kampanjointia. Yleisökysymysten yhteydessä oli havaittavissa myös itsesensuuria siinä, mitä asioita esiintyjät halusivat kommentoida julkisesti. John M. Budd ja John N. Gathegi ottivat sen sijaan aiheeseen reippaasti kantaa valeuutisiin keskittyvissä esityksissään. Väärän tiedon ja puolitotuuksien levittäminen vastustajasta ei sinällään ole uusia asia ihmiskunnan historiassa. Nyt verkko ja sosiaalinen media kuitenkin mahdollistavat ”uutisten” leviämisen laajalta ja nopeasti suoraan ”kuluttajalle”. Perinteisten medioiden journalistinen suodatus ja faktantarkistus jäävät tällöin puuttumaan. Uudenlaisessa uutisympäristössä kyky erottaa feikki luotettavasta sosiaalisen median uutisvirrasta onkin entistä tärkeämpää. Kriittinen lukutaito ja monipuolisten lähteiden käyttö muuttuvat tieteellisistä kompetensseista yleisiksi (työelämän)taidoiksi. IL:n opetuksessa onkin otettu käyttöön erilaisia malleja verkkoaineiston analyysiin. Näitä ovat mm I-LEARN -malli ja CRAAP -testi. St. Malo Ajatteluani avasi myös itse konferenssipaikka, St. Malo, joka osoittautui helpoksi paikaksi olla. Vapaa-ajalla tutustuttiin kollegojen kanssa paikalliseen ruokakulttuuriin ja lähiympäristöön. Inspiroivan konferenssi-matkan kruunasi retki Unescon maailmanperintökohteeseen, Mont Saint-Michelin luostarisaarelle. Paikka itse oli kuin Tylypahka ja sen pääkatu kuin Viistokuja.       710-luvulla rakennetusta rukoushuoneesta luostariksi kasvanut linnamainen rakennuskompleksi toimi 1800-luvulla vankilana. Sääli, koska vankilajakson aikana tuhottiin kaikki koristeelliset maalaukset. Rakennus on joka tapauksessa hyvin vaikuttava. Alueen maisemat ovat upeita - lisänsä siihen tuo voimakas vuorovesi, jonka vaihtelu kertojasta riippuen on 10-20 km. Paljastuneelle merenpohjalle ei ollut menemistä ilman opasta, koska osa alueesta on juoksuhiekkaa. Tässä muutama nosto ECIL2017 -konferenssista. Paljon virikkeitä ja ajateltavaa. Tapahtuman esityksiin voi tutustua tarkemmin konferenssin sivuilla.   -Hellevi Hakala

Mitä kirjastonjohtaja pohtii? KINE2016

11.11.2016

Pomo viestii - kuuleeko kukaan? Kuinka räjäyttää jähmeät tiimirakenteet? Mitkä kirjaston säännöt voidaan heittää roskikseen? Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä nousi esiin, kun kirjastonjohtajat saivat KINE2016 -seminaarin päätteeksi vapaasti kertoa mistä asioista haluavat keskustella yhdessä. Open Space -työpaja aloitettiin luomalla agenda. Kaikilla oli mahdollisuus kirjoittaa ajankohtainen ja merkityksellinen asia tai kysymys Post it -lapulle. Tämän jälkeen jokainen ehdottaja kertoi nimensä ja kysymyksensä kaikille sekä vei lapun agenda-seinälle. Nopeasti koossa oli 50 ryhmäkeskustelua. Ensimmäiset sessiot alkoivat klo 11.45. Noin tunnin välein alkoi aina uusia keskusteluja. Kysymyksen ehdottaja toimi ryhmän vetäjänä ja osallistujat valitsivat vapaasti mihin keskusteluun haluavat osallistua. Ryhmäkeskusteluiden periaatteet olivat näkyvillä. Osallistujat noudattivat kahden jalan lakia. Jokainen sai siis valita vapaasti ryhmän ja siirtyä milloin halusi toiseen ryhmään tai pysyä loppuun asti samassa ryhmässä.  Itseohjautuvasti kukin siis osallistui keskusteluun, jossa koki olevansa hyödyksi tai oppivansa jotain uutta. Eniten keskusteluja käytiin työhön liittyvistä muutoksista: turhat työt, uusien taitojen oppiminen, toimenkuvien muutokset, resurssien väheneminen, luovuus ja kokeileminen sekä muutosstressi.  Toinen suosittu teema oli työntekijöiden innostaminen: Miten innostan ja innostun itse? Johtamisen eri näkökulmat olivat myöskin esillä: itsensä johtaminen, eri-ikäisten johtaminen sekä etäjohtaminen. Lisäksi keskusteltiin ilosta, kävelykokouksista, etiikasta, palkitsemisesta, asiakaspalveluvuorojen jakoperusteista ja päättäjistä. Open Space -iltapäivän lopuksi oli yhteenveto, jossa tilaisuuden vetäjät Anu ja Jussi Promindasta kysyivät mielipiteitä ja tunnelmia. Monet kiittelivät sitä, että kerrankin oli aikaa keskustella kollegoiden kanssa. Tilaisuuden jälkeen kootussa palautteessa tuli esiin myös kriittisiä kommentteja. Osan mielestä sessioita oli liian monta. Osa taas koki, että sessiot kestivät liian kauan. Joku koki hankalaksi uudenlaisen tavan toimia: keskusteluihin piti vaan mennä mukaan, ei tehty muistiota eikä kukaan johtanut tilannetta.   Kirjastonjohtaja kuten moni muukin johtaja joutuu usein pohtimaan asioita yksin. Open Space -työpaja mahdollisti keskustelut, joihin ei arjen työkiireissä ole tilaa tai paikkaa: Pidin erityisesti perjantai-iltapäivän ohjelmasta, koska siinä pääsi paitsi miettimään oppimaansa, myös pohtimaan työhön liittyviä haasteita syvemmin yhdessä muiden samojen ongelmien kanssa kamppailevien kanssa. Tällaisissa tapahtumissa saatu vertaistuki on korvaamatonta pienen kirjaston yksinäiselle esimiehelle.   Kaisu     Kuvat: Prominda    

MetroSport avasi taas lukuvuoden

13.10.2016

MetroSport on Metropolian lukuvuoden avajaistapahtuma, joka on samalla liikunnan ja hyvinvoinnin tapahtuma. Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Myyrmäki-hallissa ja Energia Areenalla Myyrmäessä. Myös kirjasto oli mukana MetroSportissa, tällä kertaa kahden toimintapisteen voimin. Kirjarata oli mukana jo neljättä kertaa ja e-kirjaongintakin jo toista kertaa. Kirjaradassa idea on kiertää rata kirja pään päällä kävellen. E-kirjaonginnassa saa satunnaisen e-kirjan makean yllätyksen kera. Koska bittejä on vaikea laittaa ongintakoriin, pääsee kirjaan korissa olevan QR-koodin avulla.                   MetroSportin järjestää METKA eli Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Tapahtuma on suunnattu kaikille pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoille sekä korkeakoulujen henkilökunnalle. Tapahtuman tarkoitus on saada opiskelijat tutustumaan erilaisiin liikutalajeihin ja hyvinvointipalveluihin. Eikä pidä unohtaa hauskanpitoa! Hyvä fiilis tulee viimeistään kuplafudiksessa - jos uskaltaa kokeilla. Itse en kokeillut, mutta vietin tovin naureskellen kentän laidalla. Metropolian osteopaattiopiskelijat tarjosivat tapahtumassa työnäytteitä. Ihanaa :) Positia Hyvinvointipalvelut on opiskelijoiden työharjoittelupaikka, josta voi sitten varata pidemmän ajan osteopaatille tai vaikkapa jalkaterapiaan.   Päivän lopuksi saimme nauttia energisten Mustan Barbaarin ja Prinssi Jusufin musiikista. Ensi vuonna taas. En malta odottaa! Odotellessa voi vaikka katsoa videon vuoden 2015 MetroSportista! Päivi Ylitalo-Kallio Lisätietoa:   Metrosport Metka

Shoppaa ja flippaa – tieto esiin opiskelijalähtöisesti

placeholder-image
11.2.2016

Syksyinen Tallinna antoi onnistuneet puitteet ECIL -konferenssille (European Conference on Information Literacy) viime lokakuussa. Kiinnostuin eniten erilaisista tiedonhankinnan ohjauksen ideoista ja kokeilusta, joissa on tavoiteltu opiskelijalähtöisyyttä. Ajatuksena oli tietenkin tuoda uusia vinkkejä omaan työhömme Metropolian kirjastoon.  Nyt, pari kuukautta konferenssin jälkeen, päällimmäisinä mielessä ovat tuliaiset Dubaista ja Amsterdamista. Shoppaa! Opinnäytetyötään aloittavalla opiskelijalla ei välttämättä ole selkeää kuvaa itse tutkimusprosessista ja tiedonhankinnasta. Tehtävä voi näyttäytyä monimutkaisena ja vaikeana, epäonnistuminenkin pelottaa. Tavallista on myös käsitys, että googlaaminen riittää opinnäytetyön tiedonhakuun.  Näin kertoi kokemuksistaan Lorraine Kelley Middlesex Universityn kirjastosta Dubaista. Opinnäytetyötään pohtivien hämmennys on varmasti tunnistettavissa meilläkin esimerkiksi opinnäytetyöpajoissa. Kelley on löytänyt helposti lähestyttävän tavan havainnollistaa tiedonhankinnan vaiheita. Hän antaa Sophie Kinsellan Himoshoppaajan johdatella kuulijan hauskasti tiedonhakijan työvaiheisiin. Riippumatta kulttuuritaustasta, iästä tai taitotasosta esimerkkiin on helppo samaistua tai ainakin siitä voi tunnistaa tapauksen. Kuulija voi ymmärtää tiedonhankinnan prosessin omien kokemustensa kautta. Kaikkihan me shoppaamme tavalla tai toisella. Tallinnassa Kelleyn kuuden minuutin esitys sai yleisön hersyvään nauruun.  Minäkin nauroin, vähän myös itselleni ja ammattijargonin käytölleni. Flippaa! Perinteisessä opetusmallissa opettaja opettaa tunnilla uuden asian ja opiskelijat saavat kotitehtäviä opitun soveltamiseen. Käänteinen opetus eli flipping classroom, tuttavallisemmin flippaaminen, tarkoittaa asian kääntämistä toisin päin. Opiskelijat opiskelevat uuden asian etukäteen ja tunti käytetään aiheesta keskusteluun ja harjoitteluun. https://player.vimeo.com/video/138850676 What is deskresearch from Informatievaardigheden on Vimeo. Hogeschool van Amsterdamissa (HVA) on kokeiltu flippaamista tiedonhankinnan koulutuksissa jo parin vuoden ajan. Samalla oppimistuloksia on vertailtu perinteisen mallin mukaan toteutettujen työpajojen ja flipping classroom -ryhmien välillä. Harrie van der Meer, joka vastaa HVA:n kirjaston verkko-opetuksesta, kertoo tulosten olleen tähän mennessä hyvin samansuuntaiset, suuria eroja ryhmien välillä ei ole löytynyt. Tehokkuudessaan flipping classroom -ryhmät kuitenkin puoltavat paikkaansa. Menetelmä säästää informaatikoiden aikaa. Kun opiskelijat tutustuvat aiheeseen etukäteen videoiden avulla, on työpajojen kestoa voitu lyhentää kahdesta tunnista tuntiin. Luennoista luopumalla työpajat ovat muuttuneet entistä vuorovaikutteisimmiksi. Teoriaosuudeksi riittää viiden minuutin kertaus pääkohdista. Muutoin painopiste on opiskelijoiden kysymyksissä ja yksilöllisemmässä ohjauksessa - siinä tärkeimmässä. https://player.vimeo.com/video/138726645 Keywords from Informatievaardigheden on Vimeo. Videot ovat meilläkin Metropolian kirjastossa ajankohtainen aihe, kun oma videoprojektimme on juuri käynnistynyt. Projektin ensimmäisessä vaiheessa suunnittelemme ja teemme videoita Metropolia Masters’ -koulutuksen tarpeisiin.   Maarit Lisätietoa: Kelley, Lorraine. Confessions of a (Research) Shopaholic : How doing research is like shopping: A five-step model. – Research Matters (2015:2), 4-5. http://www.mdx.ac.ae/docs/default-source/default-document-library/research-matters-vol-2-newsletter--march-2015.pdf?sfvrsn=0 Hogeschool van Amsterdam. Smartsearching https://bib.hva.nl/en/informatievindenenverwerken/Pages/smartsearching.aspx