Tiedon janoa

   Parin viime vuoden aikana on Leppävaaran kampuksen kirjastossa suomen kieleen ja työelämän saloihin tutustunut neljä maahanmuuttajaa: irakilainen Kajal, kiinalaiset Mo ja Jing ja venäläinen Raisa. Jakson pituus on vaihdellut kahdesta kuuteen viikkoon. Kaikki ovat tulleet maahanmuuttajille järjestettävältä suomen kielen kurssilta. Lähiesimies on tehnyt jokaiselle perehdytysohjelman, jota on seurattu ja tulokkaiden toiveet on huomioitu mahdollisuksien rajoissa. Jokainen harjoittelija on ollut ahkera ja suhtautunut myönteisesti sekä tehtäviin että työkavereihin.   Koska tavoitteena on suomen kielen oppiminen, suomen puhumisesta ei saisi lipsua. Tämä on joskus haasteellista. Kun sanat eivät riitä, avuksi otetaan merkkikieli, piirtäminen ja kollegat. Yksi harjoittelija opetteli uusia sanoja kirjoittamalla niitä vihkoon hyllyttäessään kirjoja. Harjoittelijat ovat myös velvollisia raportoimaan menestyksestään työelämässä ja ohjaaja vierailee ainakin kerran jakson aikana tutustumassa taloon.     Kohokohta on joka kerran ollut harjoittelijan laatima lyhyt esitys kotimaastaan ja kulttuurista, jossa hän on kasvanut. Neljästä harjoittelijasta kolme oli päätynyt Suomeen puolison mukana. Vain Kajal oli naimisissa maanmiehensä kanssa ja perhe oli asunut myös Ruotsissa.   Lyhyt kyselykierros osoittaa, että työkavereilla on tutustujista vain hyvää sanottavaa. Yhden mukaan heitä on kahdenlaisia, aktiivisia ja passiivisia, useimmat kuitenkin aktiivisia. Toisen mielestä parhaita ovat kirjastoalasta kiinnostuneet. Kolmannen mielestä harjoittelijat tuovat vaihtelua ja heidän opastamisensa sujuu jo rutiinilla. Neljäs miettii aina työtehtävien hyötyä harjoittelijalle. Hän myös ”haluaa levittää kirjastonhoitajuuden ilosanomaa”. Tähän ei juuri ole lisättävää. Ehkä se, että leppävaaralaiset rohkaisevat muitakin tarttumaan tilaisuuteen.       Virpi  

  Viime viikolla kirjaston verkkopalveluissa oli kaikenlaista ongelmaa. Tässä kerromme vähän siitä, mitä tapahtui.   Korkeakoulukirjastojen yhteisen kirjastopalvelimen käyttöikä tuli tiensä päähän ja tilalle piti hankkia uusi. CSC:n tiloissa Otaniemessä sijaitsevalla palvelimella on paljon korkeakoulukirjastojen yhteisiä palveluja, jotka on tietysti siirrettävä vanhalta palvelimelta uudelle. Palvelinta hallinnoi CSC yhteistyössä Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen kanssa. Siirtotyöt aloitettiin lauantaina 7.11. amk-kirjastojen Voyager-tietokantojen siirrolla. Voyager on Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen käyttämä kirjastojärjestelmä, jonka avulla pyöritetään kirjaston arkea eli siellä on tieto kirjaston painetuista kokoelmista, asiakkaista, lainoista, varauksista. Aika tärkeää tietoa, siis.   Ensin Voyager ajettiin lauantaina alas. Asiakkaalle tämä näkyi siten, ettei MetCat 2.0 -palvelussa päässyt näkemään omia tietoja, lainoja tai varauksia eikä tekemään varauksia. Siirtoprosessi sujui hyvin ja palvelut olivat taas käytössä sunnuntaina kahden maissa.    Hupsista   Kun arki viikonlopun jälkeen maanantaiaamuna taas alkoi, huomattiin, että tietokannassa oli jotain outoa. Asiakkaat ihmettelivät, miksi esimerkiksi perjantaina palautetut kirjat näkyvät MetCat 2.0 -palvelun omissa tiedoissa edelleen lainassa olevina. Kävi ilmi, että tietojen palautuksessa olikin lipsahtanut keskiviikon testiajon aikaisen kannan tiedot tuotantoon.    Palvelin ajettiin uudelleen alas ja tiedot palautettiin siihen tilaan, kuin mitä ne olivat lauantaina ennen palvelun sulkemista. Tämän myötä viikonlopun aikana tehtävästä alle vuorokauden mittaiseksi aiotusta käyttökatkosta tulikin siten päivän pidempi. Kirjastojen lainaus- ja palautusautomaatit eivät toimineet, kirjaston työntekijät eivät voineet tehdä asiakaspalvelussa tai kirjaston takahuoneissa töitään. Lainat merkittiin paperille tai käytettiin offline-lainausta. Me kirjaston järjestelmäihmiset lisäsimme systeemin kalenteriin lennossa lisää sulkipäiviä, jotta lainoista ei kertyisi asiakkaille myöhästymismaksuja. Maanantai-iltapäivällä saatiin sitten järjestelmä taas käyttöön ja palautettujen kirjojen röykkiöt voitiin purkaa.   Eikä siinä vielä kaikki   Työtä riitti tämänkin jälkeen: väärässä kannassa sunnuntai-iltapäivän klo 14 ja maanantain n. klo 9.00 välisenä aikana tehdyt varaukset, uusinnat ja palautukset piti selvittää. Muutama osoitteenmuutoskin oli tuona aikana ehditty tehdä. Kansalliskirjastolta saimme listat, joiden perusteella tiedot syötettiin tietokantaan. Kaikki palautuksetkin tarkistimme (vaikka palautuksia alettiin tehdä vasta, kun saimme luvan käyttää järjestelmää maanantai-iltapäivällä). Lainojen uusinnat hoituivat Kansalliskirjaston kautta. Listojen läpikäymiseen meni tovi. Välillä tuntui, että olisihan sitä voinut jotain järkevämpääkin aikansa kuluksi tehdä.   Kun tietokannan tiedot oli saatu päivitettyä kuntoon, oli aika syventyä ajastettuihin ajoihin. Niiden avulla tehdään mm. asiakkaille lähtevät sähköposti-ilmoitukset. Mutta palvelimella oli vieläkin jotain pielessä eikä ajoja saatu käyntiin. Vasta torstaina ensimmäiset ilmoitukset lähtivät asiakkaille. Pientä viilaamista riitti vielä tässäkin: varausten saapumisilmoituksista puuttui noutopaikkatieto. Asiakkaiden varaamia kirjoja ei voitu noukkia hyllystä, kun poimintalista ei päivittynyt.   Kiirettä piti   Erilaisia virheilmoituksia tulvi sähköpostilistoille: Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa ja CSC:llä tehtiin kovasti töitä, että toiminnot saataisiin korjattua.   Me väänsimme kirjastossa tiedotusta: verkkosivuille, someen, LIbGuides-palveluun, MetCat 2.0:aan, Tuubiin… Viestejä asiakkaille, kirjaston henkilökunnalle, kirjaston järjestelmävastaaville ja teknisille ylläpitäjille CSC:llä. Monta sataa ulkoista sähköpostia, useita kymmeniä sisäisiä, skypetystä, ryhmäskypetystä, FB-ryhmissä tilanteen pohdintaa jne.   Meinasi tulla hiki. Nyt on kaikki taas palannut normaaliksi. Olipa viikko!    Saija Pyhtilä ja Päivi Ylitalo-Kallio   Lisätietoa: CSC - Tieteen Tietotekniikan Keskus Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelutMetCat 2.0     

  Osallistuimme European Conference on Information Literacy (ECIL 2015) - konferenssiin 19.-22.10.2015 Tallinnassa. Konferenssi järjestettiin kolmatta kertaa, ensimmäinen oli vuonna 2013 Istanbulissa. Tässä konferenssissa informaatio- ja media-alan ammattilaiset, tutkijat, opettajat ja päättäjät jakavat uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia informaatiolukutaidosta.      Informaatiolukutaito - miten se meihin liittyy?   Korkeakoulukirjastot kouluttavat opiskelijoita hakemaan ammatillista ja tieteellistä tietoa. Hyvät tiedonhankintataidot tehostavat ja nopeuttavat työskentelyä sekä opinnoissa että työelämässä.      Oli mielenkiintoista kuulla, miten korkeakoulukirjastot edistävät opiskelijoiden kykyä toimia informaatiotulvassa ja koko ajan muuttuvassa tietoympäristössä. Miten monissa eri asioissa informaatiolukutaito voikaan olla mukana! Se voidaan nähdä esimerkiksi osana kestävää kehitystä. Eräs luento käsitteli sitä, kuinka maanviljelijä löytää tietoa peltonsa viljelemiseksi mahdollisimman ekologisella tavalla.     Tiedonhankinnan opetustiimin posteri oli "Branding the IL training - Creating more collaboration by improving the visibility"     Annamarin ja Kaisun Best Practice -esitys oli "Librarians and English Teachers Join Forces in Information Literacy Training for Better Learning Results"   Ecil2015 Metropolia Best Practice from Metropolia Ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelut   Olen todella tyytyväinen, että pääsin mukaan. Ehkä parasta oli uusien ideoiden saaminen ja kollegoiden tapaaminen. Laurealaistenkin kanssa sovittiin jo uusista yhteistyökuvioista.   Päivi Kumar