Kategoria: Yleinen
Kesätauot kirjastoissa
Uusille kampuksille siirtymisen johdosta osa kirjastoista sulkeutuu tänä kesänä aikaisemmin. Kesätauon aikana kirjastoissa ei ole myöskään omatoimiaikaa. Kesätauot Agricolankatu suljettu 21.6.-19.8 Arabia suljettu 21.6.-19.8. Bulevardi suljettu 1.6. alkaen toistaiseksi Leppävaara suljettu 21.6. - 19.8. Myyrmäki suljettu 9.4. alkaen toistaiseksi Sofianlehdonkatu suljettu 28.5.-19.8. Viertotie suljettu 28.5.-19.8. Tukholmankatu suljettu 11.6.-12.8. (omatoimiaika avoinna 20.6. saakka) Eräpäivät syksyllä Kesälainojen eräpäivä on 5.9.2018. Kesälainojen eräpäivä Myyrmäen lainoissa on muuton vuoksi 17.9.2018. Verkkopalvelut ovat käytössäsi koko kesän Muistathan, että voit uusia lainojasi itse MetCat-palvelussa. Verkkopalvelumme ovat käytössäsi koko kesän. MetCat LibGuides Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot Kirjaston käyttäjän opas Tavoitat meidät sähköpostilla ja puhelimella Kiireellisissä tapauksissa voit lähettää sähköpostia osoitteella kirjasto (at) metropolia.fi. Kirjaston päivystävässä palvelunumerossa 040 6452112 vastaamme siinä kirjastossa, jossa on henkilökuntaa paikalla. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
Asiakas kysyy – kirjasto vastaa verkossa ja palvelupisteillä
Chat, sähköposti, palvelupyyntö, e-lomakkeet – kirjaston tavoittaa nykyisin helposti verkon välityksellä. Samanaikaisesti myös kirjastojen palvelupisteissä riittää asiakkaita ja puhelin soi. Osalle asiakkaista perinteinen fyysinen asiakaspalvelu on tärkeää. Toiset ottavat mieluummin yhteyttä chatillä tai täyttävät e-lomakkeen. Onko aika jo ajanut ohi palvelupisteiden? Halusimme saada kokonaiskuvan Metropolian kirjaston asiakaspalvelusta ja samalla eväitä kehittämiseen. Selvitimme asiakaspalvelua kirjaston palvelupisteissä. Tarkastelimme lisäksi chatin ja palvelupyyntöjärjestelmän viestien määrää ja sisältöjä. Minkä verran eri palvelukanavia käytetään? Minkälaisia asioita niissä hoidetaan? Mitä asioita hoidetaan paikan päällä? Chatin käyttö lisääntynyt Kirjaston selvitys toi esille, että asiakas valitsee sen yhteydenottotavan mikä kulloinkin on helposti saatavilla ja sopii tilanteeseen. Yksi tarkastelumme tulos on se, että chat-keskustelujen määrä on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2015 aikana kasvua oli yli 30 %. Seuraavana vuonna käyttö lisääntyi noin 10 %. Samanaikaisesti palvelupyyntöjärjestelmän viestien kasvu on pysynyt maltillisena, kuten oheisesta kuvasta hyvin näkyy. Asiakas on jatkossakin keskiössä Haluamme jatkossakin, että asiakkaat saavuttavat meidät helposti ja vaivattomasti. Meidän on siis jatkuvasti syytä kuunnella asiakasta vähän vielä tarkemmin. Näin osaamme tarjota opiskelijoille, henkilökunnalle sekä muille asiakkaille oikean palvelun oikeassa paikassa, kun välineet muuttuvat ja tietoympäristö kehittyy. Lue lisää Kreodi-verkkolehdestä Mitä muuta selvisi kirjaston asiakaspalvelusta? Lue juttumme ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-verkkolehdestä: Mitä kirjaston asiakaspalvelu on? Metropolia teki tutkimuksen kirjaston asiakaspalvelusta. Ari Penkkimäki Kaisu Sallasmaa Päivi Karhumetsä
Kuvista kiinni – Sallitut kuvien käyttötavat avoimissa verkkojulkaisuissa
Kuvien käyttö- ja tekijänoikeudet tuntuvat usein mutkikkailta. Voinko käyttää netistä löytämääni kuvaa opinnäytetyössäni? Blogiin ottamassani kaupunkikuvassa näkyy ihmisiä, saankohan julkaista sen? ImagOA-opas* on koottu korkeakoulujen avoimen julkaisemisen tueksi. Opas kertoo kuva-aineistojen käyttö- ja tekijänoikeuksista, esittelee avoimia digitaalisia kuva-aineistoja ja ohjeistaa omien aineistojen jakamisen muiden käyttöön CC-lisenssein. Kuvien sallittua käyttöä tarkastellaan korkeakoulujen opetusmateriaalien, opinnäytetöiden, julkaisujen ja taiteellisen toiminnan näkökulmasta. Kissa pöydälle: ImagOA-opas käytännössä Kokeilin ImagOA-opasta kuvien tekijänoikeuspulmien ratkomisessa. Ideoin kuvitteellisen blogijutun ”Kissat kanssakulkijoina” ja valitsin siihen kuvat. Tutkin kuva kuvalta valitsemieni otosten käyttömahdollisuuksia avoimessa verkkojulkaisussa. Kuva-arkistot, CC-lisenssit ja viittauskäytännöt: Kissa mukana arjen askareissa Kuva: Tuntematon. Kissa mukana kalareissulla. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND. Aloitan etsimällä kuvia Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä palvelusta Finnasta, josta valitsen kuvan ”Kissa mukana kalareissulla”. Kuvatietojen mukaan kuva on lisensoitu CC BY-ND-lisenssillä. Tarkistan ImagOAsta, mitä se tarkoittikaan? Innostuin lisensoimaan myös oman kuvani Mikosta ja Paavosta Miten viittaisin valitsemaani kuvaan? ImagOA-oppaassa esitellään kuvien viittauskäytäntöjä tieteellisessä esityksessä, mutta se tuntuu blogijuttuun liian raskaalta? Kevyemmän tavan löysin lopulta oppaan etusivun videolta, jossa vinkattiin myös hyvän viittaustavan muistisääntö: Title, Author, Source, License (eli TASL + linkitys). Sitaatti ja kuvasitaatti: Kissa muusana Haluaisin blogiini kuvan pianisti Wanda Landowskasta, joka kuvattiin usein kissansa kanssa. Googlen kuvahaun linkit vievät Pinterestiin, mutta palvelun luonteen vuoksi kuvien laillista alkuperää on lähes mahdotonta todentaa. Europeanasta (Euroopan digitaalinen kulttuuriperintö) löydän Landowskaa ja kissaa esittävän kuvan, joka on edelleen tekijänoikeuksien alainen ja jonka lainaaminen vaatii julkaisuluvan tekijänoikeuden omistajalta. Voisinko käyttää kuvaa sitaattioikeudella? Sitaattioikeus kun mahdollistaa pienten lainausten tekemisen ilman erillistä lupaa tekijältä. Pienen etsiskelyn jälkeen löydän ImagOA-oppaasta lainaamisen poikkeuskäytännöistä kertovan sivun, joka kertoo tarkemmin siteerausoikeudesta tekijänoikeuslain 22. pykälän (sitaatti) ja 25. pykälän (kuvasitaatti) nojalla. Koska juttuni ei ole arvosteleva tai tieteellinen esitys, kuvasitaatti ei tule kysymykseen. Lain 22. pykälä onkin hankalampi tulkittavaksi. Kaipaisin enemmän tapausesimerkkejä pykälän soveltamisesta. Luovun sitaatista, varmuuden vuoksi. Europeanaan tallennetun kuvan voin kuitenkin linkittää tekstiini, koska kuvalinkki vie laillisesti julkistettuun lähteeseen, eivätkä kuvan käyttöehdot kiellä jakamista. Julkaisuluvan hankkiminen: Tapaus Reissukissa-Pessi Kuva: Reissukissa Pessi ja Koirajengi. © Tuula Ojala-Nurmi (2017). Jutussani on vaikea ohittaa julkkikseksi noussutta Pessi-kissaa, joka kiertää kansallispuistoja ja vaeltaa Lapissa yhdessä perheensä ja Koirajengin kanssa. Reissukissan blogi ja Instagram ovat täynnä hienoja kuvia maastoretkiltä. Kuvissa ei näytä olevan kopioinnin sallivaa CC-lisenssiä, joten en saa valmistaa niistä leikkaustyökalulla kopiota juttuuni ilman kuvaajan suostumusta. Pyydänkin kuvaajalta lupaa yhden kuvan kopiontiin juttuani varten. Seuraavana aamuna lupaviesti on jo postilaatikossani: ”Ilman muuta voit käyttää jotain blogimme kuvaa tuohon tarkoitukseen.” Tämähän sujui helposti. Toimintaympäristömme on muuttunut yhä monimediaisemmaksi, ja kuvien jakamisesta on tullut arkipäivää. Muuttuneessa ympäristössä toimimiseen tarvitsemme uusia taitoja. ImagOA-kokeiluni päällimmäiset mietteet muotoilen kysymykseksi itselleni: ”Tiedänkö riittävästi kuvasta ja sen julkaisukontekstista, jotta voi jakaa kuvan?” Jos en ole aivan varma, tiedän minne palata. Maarit *ImagOA - Avoin tiede ja kuvien käyttö -hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Metropolian Mediakeskus Valovirta osallistui oppaan visuaalisen ilmeen tekemiseen. ImagOA http://libguides.aalto.fi/imagoa Reissukissa-Pessi ja Koirajengi-blogi http://reissukissa-pessi.blogspot.fi/
Totta vai valetta – miten arvioida tiedon luotettavuutta?
Osallistuin muutaman työkaverini kanssa valeuutisia käsittelevään koulutukseen. Kouluttajana oli Kai Halttunen, joka on tamperelainen tiedonhaun ja hankinnan sekä opetuksen ja ohjauksen kouluttaja, tutkija ja kirjoittaja. On vaikea luottaa, kun kaikkea voidaan manipuloida Puhe totuuden jälkeisestä yhteiskunnasta, valeuutisista, kuvahuijauksista ja manipuloiduista videoista lisää epäluuloisuutta. Jokainen tiedonkäyttäjä joutuu suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti ja miettimään, voiko tiedonlähdettä todella hyödyntää. Tiedonkäyttäjä ei voi aina arvioida tiedon sisältöä, koska oma sisältöosaaminen ja asiantuntemuksen taso ei riitä. Asiantuntemus voi olla monenlaista: orastavaa, monivuotista, kapeaa, leveää, pinnallista tai syvää. Ja koska tiede ja ammattialat kehittyvät jatkuvasti, yhdenkin ihmisen asiantuntemuksen taso vaihtelee eri ajankohtina. Jos asia on itselle uusi, miten voi tietää, onko esitetty asia totta ja paikkansa pitävää? Ollaan aika isojen asioiden äärellä, kun arvioidaan esitetyn tiedon totuudellisuutta. Tässä vaiheessa aloittelevaa jo kauhistuttaa, mutta tähänkin pulmaan löytyy ratkaisu. Lähdekritiikki pelastaa Minulle koulutuksen keskeisin anti oli huomata, että muuttuneessakin maailmassa voi pärjätä vanhoja konsteja soveltamalla. Vanhalla kunnon lähdekritiikillä pääsee yhä pitkälle ja se valaisee tietä sekavassa maailmassa. Lähdekritiikki pitää ymmärtää ennen kaikkea tiedon kontekstin eli asiayhteyden arviointina. Selvitä, voitko luottaa tahoon joka tietoa esittää Kaikki voivat arvioida käsiin saamansa tiedon asiayhteyttä. Ilman asiayhteyttä on mahdotonta arvioida informaatiota ja sen luotettavuutta. Tiedon konteksti antaa tiedolle uskottavuutta ja painoarvoa. Elämä muuttuu mahdottomaksi, jos mihinkään ei voi luottaa. Tarkoitus on, että otat selvää, pystytkö luottamaan siihen ihmiseen tai tahoon, joka tietoa esittää. Joudut punnitsemaan oman luottamuksesi miettimällä, mitä tiedän kirjoittajasta ja hänen urastaan, muista julkaisuistaan tai hänen taustaorganisaatioistaan? On helpompi ratkaisu hylätä tiedonlähde kokonaan, jos sille ei löydy kontekstin tukea, kuin se että arvioisit kyseisen tiedon todenperäisyyden. Yksittäinen artikkeli ei vielä kerro luotettavuudesta Siirtyminen painetuista lehdistä e-lehtien pariin on aiheuttanut sen, että aineistojen tarkastelu tehdään nykyään monesti yksittäisen artikkelin tasolla, eikä enää yhden lehden tasolla. Näin toimimalla menetetään tietoa artikkelin asiayhteydestä ja luotettavuudesta. Lehti ja sen kustantaja muodostavat artikkelin kontekstin. Siksi on hyvä miettiä, mitä tiedät siitä lehdestä, jossa artikkeli on julkaistu. Onko artikkeli julkaistu alansa keskeisessä tieteellisessä julkaisussa vai kenties alan ammattilehdessä? Hakuja kannattaa tehdä kirjaston tarjoamista tietokannoista. Niistä löydät useimmiten tiedon, minkä tasoisesta lehdestä on kyse. Tieteellisten lehtien kohdalla tietokannoista löytyy usein jokin näistä termeistä: peer-reviewed journal tai refereed journal, myös scholarly tai academic journal ilmaisuja käytetään. Jos tietokanta ei kerro lehden tasoa, voit hyödyntää lehden omia kotisivuja. Niissä yleensä kerrotaan, onko kyseessä tieteellinen aikakauslehti vai jonkun muun tyyppinen julkaisu. Ota avuksi tarkistuslistat Lähdekritiikkiä pohtiessaan voi hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja. Alta löytyy osoite muutamaan tarkistuslistaan. http://libguides.uta.fi/internetaineistonarviointikriteereja http://www.csuchico.edu/lins/handouts/eval_websites.pdf https://www.ifla.org/files/assets/hq/topics/info-society/images/finnish_-_how_to_spot_fake_news.pdf Kirsti Kujala
Innostavat oppimisen tilat kirjastossa
Matkailu avartaa, näin sanotaan. Ja kyllähän se pitää paikkansa. Matkasimme marraskuussa 2017 Skotlantiin Edinburghin U!REKA-konferenssiin, jossa tutustuimme paikallisen Napierin yliopiston kirjastoon. Samalla reissulla kävimme Englannin puolella Newcastlessa tutustumassa Northumbrian yliopiston kirjastoon. Mikä U!REKA? Urban Research and Education Knowledge Alliance on kuuden eurooppalaisen korkeakoulun yhteistyöliittouma. U!rekan yhteydessä järjestetyssä follow-on -konferenssissa tapasimme muiden yhteistyökorkeakoulujen kirjastojen henkilökuntaa. Keskustelimme kirjastoja koskevista ajankohtaisista aiheista ja pohdimme millä alueilla voisimme tehdä yhteistyötä. Keskustelu oli hyvin antoisaa, totesimme kohtaavamme hyvin samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia työssämme. Vierailimme myös paikallisissa korkeakoulukirjastoissa etsimässä ideoita ja vinkkejä Metropolian tuleviin kampuskirjastoihin. Kaikkein innostavinta matkalla olivatkin juuri vierailut kirjastoissa. Innostuimme varsinkin erilaisista työskentely- ja oppimistiloista joita kirjastoissa oli runsaasti. Seuraavassa kuvia erilaisista kirjastojen tilaratkaisuista. Napierin yliopiston kirjasto Edinburghissa Edinburgh Napier yliopiston kirjasto Sighthillin kampuksella on sijoitettu viiteen kerrokseen. Tiloissa oli paljon erilaisia ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja tiloja: sekä avoimia että vähän suojaisampia. Northumbrian yliopiston kirjasto Newcastlessa Newcastlessa vierailimme Northumbrian yliopiston City Campus -kirjastossa, jossa on luku- ja työskentelytiloja sekä kirjallisuutta kahdeksassa kerroksessa. Kirjastossa oli hurjan paljon erilaisia työskentelytiloja. Saimme kirjastovierailuista paljon ideoita omien tulevien kampuskirjastojemme suunnitteluun. Molemmat kirjastot olivat vilkkaita ja varsinkin opiskelu- ja ryhmätyötilat olivat kovassa käytössä. Vaikka kirjastoissa oli myös tarjolla hiljaista tilaa, olivat kirjastot kuitenkin pääasiassa eloisia ja monimuotoista opiskelua tukevia opiskelijoiden tiloja, eivät kirjavarastoja. Näistä on hyvä ammentaa! Sari S. ja Päivi Y-K Lisää kuvia: Napierin kirjasto Northumbrian kirjasto U!REKAn verkkosivut Edinburgh Napierin yliopiston kirjasto Northumbrian yliopiston kirjasto
Mikä on sun PIN-koodi?
Mitäs jos sinun pitäisi kirjaston lainausautomaatilla käyttää PIN-koodia? Muistatko oman henkilökohtaisen tunnuslukusi, joka on annettu sinulle samalla kun sait Metropolian kirjastokortin? Kirjaston lainausautomaateille tulee turvallisuussyistä käyttöön PIN-koodi 1.2.2018 alkaen. Näppäilemällä koodisi automaattiin pääset lainaamaan aineistoja myös kirjaston itsepalveluaikoina, palautettaessa ei PIN-koodia tarvita. Mitäs jos et muista? Ota yhteyttä kirjastoon. Än-yy-tee- NYT! Päivitä PIN-koodisi hyvissä ajoin ennen muutosta kirjaston asiakaspalvelussa, puhelimitse, sähköpostilla (kirjasto at metropolia.fi), chat-palvelussa tai yhteystietojen muutoslomakkeella. Sitten sinä olet valmis, saat kirjat lainaan silloin kun niitä tarvitset.
Terveiset Myyrmäen remontin keskeltä!
Myyrmäessä rakennetaan ja remontoidaan. Erilaisia rakentamisen ääniä täällä on kuulunut jo vuoden verran, siitä asti kun uudisrakennuksen rakentaminen alkoi. Ikkunat peitettiin palosuojalevyillä joskus syksyllä, eikä sen jälkeen kirjastossa ole auringonvalo juuri päässyt häikäisemään. Nyt on rakentamisessa alkanut uusi vaihe: vanhojen tilojen remontointi. Tiloille tulee uudisrakennuksen myötä uusia käyttötarkoituksia, ruokalaa laajennetaan, tiloja uudistetaan. Kirjasto kutistui Kirjasto luovutti noin puolet tiloistaan remontoitavaksi uuteen tarkoitukseen huhti-toukokuun vaihteessa. Luovutettuihin tiloihin rakennetaan tilaa opiskeluhyvinvoinnista huolehtivalle henkilökunnalle. Kuvia Myyrmäen kirjastosta Annetaan kuvien puhua puolestaan, eli alla Myyrmäen kirjaston muutoksista ja muutosta kuvin. Kirjasto toimii siis nyt väliaikaisesti nykyisissä pienemmissä tiloissa. Keväällä 2018 suljemme ovemme lopullisesti nykyisellä paikalla, kun luovutamme loputkin kirjastotilat remontoitaviksi uusiin käyttötarkoituksiin. Syksyllä 2018 muutamme kampuksen uudisrakennuksen puolella uusiin kirjastotiloihin! Päivi Ylitalo-Kallio P.S. Kirjastossa ei tällä hetkellä ole monitoimilaitetta (=tulostinta) ollenkaan, lähimmät löytyvät käytävän päästä ja B-puolen hissiaulasta.
Ebrary on nyt Ebook Central
Vuoden 2017 alussa Ebrary -e-kirjapalvelu muutti nimensä Ebook Centraliksi. Monialainen Ebook Central on laajin Metropoliassa käytössä olevista e-kirjapalveluista: se sisältää tällä hetkellä yli 141000 e-kirjaa. Academic Complete -kokoelman lisäksi valikoimassa on kirjaston erikseen ostamia e-kirjoja eri kustantajilta. Uusi ulkoasu, tuttu käyttö Palvelun käyttöliittymä on saanut uuden ulkoasun. Pääset palveluun myös MetCatin kautta. Etäkäytössä muista kirjautua Metropolian tunnuksilla. Kirjoja voi hakea esim. kirjan nimellä tai tietyllä aiheella. Kaikki e-kirjat ovat luettavissa tietokoneen selaimella ilman erillistä lukuohjelmaa. Yhtäaikaisia lukijoita kirjalla voi olla 1, 3 tai rajaton määrä. Lukuohjelmaa tarvitset, jos haluat ladata kirjan mobiililaitteelle offline-käyttöä varten. Suuri osa kirjoista on ladattavissa. Kirjan voi ladata joko kokonaan tai luvuittain. Yhden käyttäjän lisenssillä hankittujen kirjojen lataaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Lisää työkaluja kirjautuneena Kun olet kirjautuneena Ebook Centraliin, valittavanasi on erilaisia työkaluja: alleviivaus-, korostus-, kirjanmerkki-, zoomaus-, tulostus- ja kopiointitoiminnot. Sivumäärä, jonka voit tulostaa ja kopioida, vaihtelee kirjoittain. Kirjautuneena voit myös tehdä viittauksia, lisätä kirjan omaan kirjahyllyysi sekä lähettää linkin kirjaan. Jos olet aiemmin tallentanut e-kirjoja Ebraryssa omaan hyllyysi, voit siirtää ne merkintöineen Ebook Centralin hyllyyn. Siirtomahdollisuus tarjoutuu, kun klikkaat Bookshelf-linkkiä käyttöliittymän ylälaidassa. Lisätietoa Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseen ja kirjojen lataamiseen löydät E-kirjat -oppaasta. Muita e-kirjapalveluja Metropoliassa löydät E-aineistot A-Ö -listauksesta. -Kaija
Tartu e-kirjaan!
Oletko miettinyt miten voisit käyttää kirjaston e-kirjoja? Oletko joskus yrittänyt, mutta on tullut mutka matkaan? Vai kuulutko niihin, jotka eivät ole vielä edes uskaltaneet kokeilla? Nyt on tarjolla apua! Kirjasto on julkaissut uuden oppaan, jossa esitellään kaikki kirjaston hankkimat e-kirjapalvelut. Oppaassa kerrotaan, miten eri palveluissa olevia e-kirjoja pääsee lukemaan ja lataamaan eri laitteille. Metropolian verkossa ja etänä sen ulkopuolella. Lisäksi kerrotaan palvelujen käyttöehdoista, etäkäytöstä - ja paljon muustakin. E-kirjojen käyttö voi ymmärrettävästi tuntua sekavalta, kun eri palveluilla on omanlaisensa tavat tarjota kirjat käyttöön. E-kirjat -opas auttaa kokoamalla tärkeimmät tiedot eri palveluista yhteen paikkaan. Jokaiselle palvelulle on omistettu sivu, johon on koottu palvelun tärkeimmät ominaisuudet. Uuden oppaan - ja paljon muita oppaita - löydät kirjaston LibGuides-palvelusta! Päivi Ylitalo-Kallio ja Saija Pyhtilä >> Tutustu E-kirjat -oppaaseen
Harjoittelun askelmerkkejä
Parin viime vuoden aikana on Leppävaaran kampuksen kirjastossa suomen kieleen ja työelämän saloihin tutustunut neljä maahanmuuttajaa: irakilainen Kajal, kiinalaiset Mo ja Jing ja venäläinen Raisa. Jakson pituus on vaihdellut kahdesta kuuteen viikkoon. Kaikki ovat tulleet maahanmuuttajille järjestettävältä suomen kielen kurssilta. Lähiesimies on tehnyt jokaiselle perehdytysohjelman, jota on seurattu ja tulokkaiden toiveet on huomioitu mahdollisuksien rajoissa. Jokainen harjoittelija on ollut ahkera ja suhtautunut myönteisesti sekä tehtäviin että työkavereihin. Koska tavoitteena on suomen kielen oppiminen, suomen puhumisesta ei saisi lipsua. Tämä on joskus haasteellista. Kun sanat eivät riitä, avuksi otetaan merkkikieli, piirtäminen ja kollegat. Yksi harjoittelija opetteli uusia sanoja kirjoittamalla niitä vihkoon hyllyttäessään kirjoja. Harjoittelijat ovat myös velvollisia raportoimaan menestyksestään työelämässä ja ohjaaja vierailee ainakin kerran jakson aikana tutustumassa taloon. Kohokohta on joka kerran ollut harjoittelijan laatima lyhyt esitys kotimaastaan ja kulttuurista, jossa hän on kasvanut. Neljästä harjoittelijasta kolme oli päätynyt Suomeen puolison mukana. Vain Kajal oli naimisissa maanmiehensä kanssa ja perhe oli asunut myös Ruotsissa. Lyhyt kyselykierros osoittaa, että työkavereilla on tutustujista vain hyvää sanottavaa. Yhden mukaan heitä on kahdenlaisia, aktiivisia ja passiivisia, useimmat kuitenkin aktiivisia. Toisen mielestä parhaita ovat kirjastoalasta kiinnostuneet. Kolmannen mielestä harjoittelijat tuovat vaihtelua ja heidän opastamisensa sujuu jo rutiinilla. Neljäs miettii aina työtehtävien hyötyä harjoittelijalle. Hän myös ”haluaa levittää kirjastonhoitajuuden ilosanomaa”. Tähän ei juuri ole lisättävää. Ehkä se, että leppävaaralaiset rohkaisevat muitakin tarttumaan tilaisuuteen. Virpi
asiakaspalvelu aukiolo chat e-aineistot e-kirjat e-lehdet harjoittelu henkilöstö joulu kampukset kehittäminen kesä kirjasto kirjastokortti kirjaston palvelut kirjaston tilat kirjastopalvelut kirjastotyö kirjavinkit kyselyt lainat lainaus LibGuides luetuimmat MetCat Metcat Finna Metropolia muutto myyrmäen kampus opinnäytetyöt opiskelijat opiskelu palaute tapahtumat theseus tiedonhaku tiedonhankinnan ohjaus tietojärjestelmät tilastot työpaikkana AMK-kirjasto työtehtävät uudet opiskelijat uutuuskirjavinkit varaus verkkopalvelut
Kirjasto- ja tietopalvelut Metropolia.fi-sivustolla
Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto tarjoaa ajantasaiset tiedonlähteet, miellyttävät tilat sekä apua ammattitaitoiselta henkilökunnalta. Annamme opiskelijoille erinomaiset tiedonhankintataidot opintoja ja työelämää varten. Opiskelijapalautteen mukaan kirjasto on parasta Metropoliassa!