Kategoria: Henkilöstö

Mobiilikortti aina mukana

24.10.2018

Jäikö kirjastokortti kotiin? Ei hätää, voit käyttää muovisen kirjastokortin sijaan lainaukseen mobiilikorttia! Löydät mobiilikortin MetCat-tililtäsi Kirjaudu sisään Valitse pudotusvalikosta ‘Kirjastokortit’ Suurin osa kirjaston lainausautomaateista pystyy lukemaan viivakoodin puhelimen näytöltä. Muutama vinkki Löydät mobiilikortin aina helposti ja nopeasti, kun tallennat sivun osoitteen selaimeen. Ongelmatilanteessa testaa, josko viivakoodin zoomaaminen tai näytön kirkkauden säätö auttaa. Päivi Ylitalo-Kallio

MetCatin Oma tili on uudistunut

9.10.2018

Oma tilin toimintoihin suoraan Kun olet MetCatissa sisäänkirjautuneena, näet käyttäjävalikossa oman nimen kohdalla suorat linkit Oma tilin toimintoihin.  Valikon suunta muuttunut Oma tilin sisällä valikko on pystysuuntainen entisen vaakasuuntaisen sijaan. Lisäksi valikkoa on nyt ryhmitelty ominaisuuksien mukaan. Nuolesta saat alavalikon auki tai kiinni.  MetCatissa Varaukset-sivulla näet voimassaolevat varauksesi lainassa oleviin teoksiin. Hyllyvaraukset löytyvät Varaukset hyllyssä oleviin teoksiin -sivulta. Nämä muutokset on tehty Kansalliskirjastossa käyttäjätutkimusten perusteella. Me tykätään, toivottavasti myös sinä! Päivi Ylitalo-Kallio >> MetCat MetCat perustuu kansalliseen Finnaan, jota kehittää ja ylläpitää Kansalliskirjasto.

Asiakkaat ja kirjasto – 10 vuotta yhdessä

18.9.2018

Metropolia täyttää 10 vuotta tänä syksynä. Saman ajan kirjasto on palvellut asiakkaitaan. Pyysimme työntekijöiltämme muistoja menneeltä vuosikymmeneltä. Saimme tarinoita kohtaamisista asiakkaiden kanssa. Tässä parhaat palat: Kirjastokortti sai pusun “Palvelutiskillä pyysin asiakkaalta kirjastokortin. Hän otti kortin suurieleisesti esille ja antoi sille mojovan pusun. Sen jälkeen hän ojensi kortin minulle. Katsoin tätä esitystä ja ajattelin hämmästyneenä: tässäpä on todellinen kirjaston ystävä!” Kirjastontäti pääsi muistoalbumiin? “Nuori miespuolinen vaihto-opiskelija palautti lainansa palvelutiskille kurssinsa päätteeksi. Ojensi kätensä kättelyyn ja kiitti hyvästä palvelusta. Otti vielä kännykkänsä taskusta ja kysyi: saanko ottaa sinusta valokuvan muistoksi? Siinäpä yli kuusikymppiseltä kirjastotädiltä meni pasmat sekaisin...” Asiakkaat työkavereina “Omatoimiaika (tai itsepalvelu kuten sitä aluksi nimitimme) muutti isosti kirjastotilan merkitystä ja omia asenteitamme. Aikaisemmin ajoimme asiakkaat ulos iltapäivisin kirjaston sulkeutuessa. Ties mitä kirjastossa olisi tapahtunut ilman valvovaa silmäämme? Aamulla avasimme oven ja useimmiten siellä oli jono oven takana. Nykyisin asiakkaat käyttävät kirjastoa omatoimisesti aamusta iltaan, lainaavat ja palauttavat automaateilla kameroiden vartioidessa kirjastoa. Aina kun tulen aamulla töihin, on paikalla aina joku aamuvirkku opiskelija. Kun lähden iltapäivällä tai illalla, jatkuu äänten sorina ryhmätyötiloissa. On kuin työskentelisimme samassa paikassa, se on mukava tunne!” Tuhma niitti “Yksi tapaus on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Sen takia tiedän, että kirjaston asiakaspalvelussa voi tapahtua ihan mitä vain. Asiakas tuli sanomaan, että niitti on mennyt monisteessa huonoon kohtaan. Ystävällisesti autoin häntä niitinpoistajan avulla ja niitti irtosikin. Pahaksi onneksi niitti lensi suoraan asiakkaan rintojen väliin. Siinä hän sitä sitten ravisteli pois paitansa alta. Yritin paikkailla aiheuttamaani vahinkoa huumorilla ja sanoin, että ohhoh sepäs oli tuhma niitti. Jälkikäteen sitten siunailin, että onneksi niitti ei lentänyt silmään, mutta että pitikö sen kaikista maailman paikoista juuri sinne lentää.”

Uusi kirjasto Myyrmäen kampuksella

30.8.2018

Myyrmäen kampuksen uudisrakennus ja sen myötä uusi kirjasto alkavat vähitellen valmistua. Saamme toivottavasti ihan pian avattua ovet asiakkaille. Tiedotamme heti, kun tiedämme milloin! Kirjaston tilat ja palvelut Uudessa kirjastossa on runsaasti sohvia, pöytiä ja tietokoneita, joilla voit työskennellä tai vaikka vain rentoutua. Tilaa on peräti 915,5 neliömetriä! Kirjastossa noudatetaan samoja värikoodeja kuin kampuksen koko C-osassa. Punaisella alueella saa vapaasti keskustella ja tehdä ryhmätöitä, vihreällä alueella on rauhallisempaa, mutta täydellistä hiljaisuutta ei vaadita. Sinisellä alueella täytyy muille antaa työskentelyrauha olemalla täysin hiljaa. Kirjaston sydämenä keskellä kirjastoa ovat painetut kokoelmat. Myyrmäkeen sijoitetut kokoelmat hieman kasvoivat, kun saimme noin 200 laatikollista kirjoja Bulevardilta, Leppävaarasta ja Onnentieltä. Nyt kirjastoon on sijoitettu noin 26.000 painettua kirjaa. Iso ryhmätyötila - tule ja valtaa nurkka! Suurin osa kalusteista on varustettu pyörillä ja vapaasti liikuteltavissa. Pöytien ja tuolien lisäksi tilassa on liikuteltavia isoja näyttöjä, sermejä ja fläppitauluja. Ja muutama pallotuoli - tule ja kokeile! Hiljaisessa tilassa sinulla on mahdollisuus opiskella rauhassa. Siellä on sermeillä erotetut sähkösäädettävät pöydät. Tässä tilassa sinun on annettava muille opiskelurauha. Pienempiä ryhmätyötiloja on neljä, kaksi kahdeksalle ja kaksi neljälle hengelle. Tiloissa on isot kiinteät näytöt, jotka voit liittää läppäriin. Tilojen varaus ei ole toistaiseksi mahdollista, katsotaan josko siihen keksitään jokin systeemi. Toistaiseksi voit mennä tilaan, jos se on vapaana. Tietokonetilassa on 32 kiinteää tietokonetta. Tilaa käytetään toisinaan kirjaston tiedonhaun ohjaukseen, mutta pääsääntöisesti koneet ovat vapaasti käytettävissä. Näiden lisäksi kirjastossa on kuusi tietokonetta ryhmätyötilojen vieressä. Lainauksen ja palautuksen hoitavat kolme automaattia, joista kaksi on varattu lainaukseen, yksi palautukseen. Automaatit löytyvät asiakaspalvelupisteen yhteydestä sekä kirjaston takaovelta. Sisäänkäyntejä uudessa kirjastossa on peräti kolme. Myös kirjaston henkilökunta on hieman uudistunut. Syksyllä Myyrmäessä sinua palvelevat Satu Häkkinen, Annika Juvonen, Kaija Kivikoski, Kirsti Kujala, Päivi Pitkäkoski ja aina välillä myös Kaisu Sallasmaa. Aukioloaikoihin ei ole näillä näkymin tulossa muutoksia. Olemme hyvin iloisia uudesta kirjastosta. Emme malta odottaa, että saamme kirjaston auki ja päivittäiset palvelut toimimaan! Toivottavasti jo ensi viikolla! Päivi Y-K Lisätietoa: Aukioloajat ja yhteystiedot Kirjasto neljälle kampukselle : Myyrmäki

Kesätauot kirjastoissa

5.6.2018

Uusille kampuksille siirtymisen johdosta osa kirjastoista sulkeutuu tänä kesänä aikaisemmin. Kesätauon aikana kirjastoissa ei ole myöskään omatoimiaikaa. Kesätauot Agricolankatu suljettu 21.6.-19.8 Arabia suljettu 21.6.-19.8. Bulevardi  suljettu 1.6. alkaen toistaiseksi Leppävaara suljettu 21.6. - 19.8. Myyrmäki suljettu 9.4. alkaen toistaiseksi Sofianlehdonkatu suljettu 28.5.-19.8. Viertotie suljettu 28.5.-19.8. Tukholmankatu suljettu 11.6.-12.8. (omatoimiaika avoinna 20.6. saakka)   Eräpäivät syksyllä Kesälainojen eräpäivä on 5.9.2018. Kesälainojen eräpäivä Myyrmäen lainoissa on muuton vuoksi 17.9.2018. Verkkopalvelut ovat käytössäsi koko kesän Muistathan, että voit uusia lainojasi itse MetCat-palvelussa. Verkkopalvelumme ovat käytössäsi koko kesän. MetCat LibGuides Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot Kirjaston käyttäjän opas Tavoitat meidät sähköpostilla ja puhelimella Kiireellisissä tapauksissa voit lähettää sähköpostia osoitteella kirjasto (at) metropolia.fi. Kirjaston päivystävässä palvelunumerossa 040 6452112 vastaamme siinä kirjastossa, jossa on henkilökuntaa paikalla.   Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Kuvista kiinni – Sallitut kuvien käyttötavat avoimissa verkkojulkaisuissa

22.3.2018

Kuvien käyttö- ja tekijänoikeudet tuntuvat usein mutkikkailta. Voinko käyttää netistä löytämääni kuvaa opinnäytetyössäni? Blogiin ottamassani kaupunkikuvassa näkyy ihmisiä, saankohan julkaista sen? ImagOA-opas* on koottu korkeakoulujen avoimen julkaisemisen tueksi. Opas kertoo kuva-aineistojen käyttö- ja tekijänoikeuksista, esittelee avoimia digitaalisia kuva-aineistoja ja ohjeistaa omien aineistojen jakamisen muiden käyttöön CC-lisenssein. Kuvien sallittua käyttöä tarkastellaan korkeakoulujen opetusmateriaalien, opinnäytetöiden, julkaisujen ja taiteellisen toiminnan näkökulmasta. Kissa pöydälle: ImagOA-opas käytännössä Kokeilin ImagOA-opasta kuvien tekijänoikeuspulmien ratkomisessa. Ideoin kuvitteellisen blogijutun ”Kissat kanssakulkijoina” ja valitsin siihen kuvat. Tutkin kuva kuvalta valitsemieni otosten käyttömahdollisuuksia avoimessa verkkojulkaisussa. Kuva-arkistot, CC-lisenssit ja viittauskäytännöt: Kissa mukana arjen askareissa Kuva: Tuntematon. Kissa mukana kalareissulla. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND.   Aloitan etsimällä kuvia Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä palvelusta Finnasta, josta valitsen kuvan ”Kissa mukana kalareissulla”. Kuvatietojen mukaan kuva on lisensoitu CC BY-ND-lisenssillä. Tarkistan ImagOAsta, mitä se tarkoittikaan? Innostuin lisensoimaan myös oman kuvani Mikosta ja Paavosta Miten viittaisin valitsemaani kuvaan? ImagOA-oppaassa esitellään kuvien viittauskäytäntöjä tieteellisessä esityksessä, mutta se tuntuu blogijuttuun liian raskaalta? Kevyemmän tavan löysin lopulta oppaan etusivun videolta, jossa vinkattiin myös hyvän viittaustavan muistisääntö: Title, Author, Source, License (eli TASL + linkitys). Sitaatti ja kuvasitaatti: Kissa muusana Haluaisin blogiini kuvan pianisti Wanda Landowskasta, joka kuvattiin usein kissansa kanssa. Googlen kuvahaun linkit vievät Pinterestiin, mutta palvelun luonteen vuoksi kuvien laillista alkuperää on lähes mahdotonta todentaa. Europeanasta  (Euroopan digitaalinen kulttuuriperintö) löydän Landowskaa ja kissaa esittävän kuvan, joka on edelleen tekijänoikeuksien alainen ja jonka lainaaminen vaatii julkaisuluvan tekijänoikeuden omistajalta. Voisinko käyttää kuvaa sitaattioikeudella? Sitaattioikeus kun mahdollistaa pienten lainausten tekemisen ilman erillistä lupaa tekijältä. Pienen etsiskelyn jälkeen löydän ImagOA-oppaasta lainaamisen poikkeuskäytännöistä kertovan sivun, joka kertoo tarkemmin siteerausoikeudesta tekijänoikeuslain 22. pykälän (sitaatti) ja 25. pykälän (kuvasitaatti) nojalla. Koska juttuni ei ole arvosteleva tai tieteellinen esitys, kuvasitaatti ei tule kysymykseen. Lain 22. pykälä onkin hankalampi tulkittavaksi. Kaipaisin enemmän tapausesimerkkejä pykälän soveltamisesta. Luovun sitaatista, varmuuden vuoksi. Europeanaan tallennetun kuvan voin kuitenkin linkittää tekstiini, koska kuvalinkki vie laillisesti julkistettuun lähteeseen, eivätkä kuvan käyttöehdot kiellä jakamista.     Julkaisuluvan hankkiminen: Tapaus Reissukissa-Pessi Kuva: Reissukissa Pessi ja Koirajengi. © Tuula Ojala-Nurmi (2017).   Jutussani on vaikea ohittaa julkkikseksi noussutta Pessi-kissaa, joka kiertää kansallispuistoja ja vaeltaa Lapissa yhdessä perheensä ja Koirajengin kanssa. Reissukissan blogi ja Instagram ovat täynnä hienoja kuvia maastoretkiltä. Kuvissa ei näytä olevan kopioinnin sallivaa CC-lisenssiä, joten en saa valmistaa niistä leikkaustyökalulla kopiota juttuuni ilman kuvaajan suostumusta. Pyydänkin kuvaajalta lupaa yhden kuvan kopiontiin juttuani varten. Seuraavana aamuna lupaviesti on jo postilaatikossani: ”Ilman muuta voit käyttää jotain blogimme kuvaa tuohon tarkoitukseen.” Tämähän sujui helposti. Toimintaympäristömme on muuttunut yhä monimediaisemmaksi, ja kuvien jakamisesta on tullut arkipäivää. Muuttuneessa ympäristössä toimimiseen tarvitsemme uusia taitoja. ImagOA-kokeiluni päällimmäiset mietteet muotoilen kysymykseksi itselleni: ”Tiedänkö riittävästi kuvasta ja sen julkaisukontekstista, jotta voi jakaa kuvan?” Jos en ole aivan varma, tiedän minne palata.   Maarit   *ImagOA - Avoin tiede ja kuvien käyttö -hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Metropolian Mediakeskus Valovirta osallistui oppaan visuaalisen ilmeen tekemiseen. ImagOA http://libguides.aalto.fi/imagoa Reissukissa-Pessi ja Koirajengi-blogi http://reissukissa-pessi.blogspot.fi/  

Totta vai valetta – miten arvioida tiedon luotettavuutta?

9.3.2018

Osallistuin muutaman työkaverini kanssa valeuutisia käsittelevään koulutukseen. Kouluttajana oli Kai Halttunen, joka on tamperelainen tiedonhaun ja hankinnan sekä opetuksen ja ohjauksen kouluttaja, tutkija ja kirjoittaja. On vaikea luottaa, kun kaikkea voidaan manipuloida Puhe totuuden jälkeisestä yhteiskunnasta, valeuutisista, kuvahuijauksista ja manipuloiduista videoista lisää epäluuloisuutta. Jokainen tiedonkäyttäjä joutuu suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti ja miettimään, voiko tiedonlähdettä todella hyödyntää. Tiedonkäyttäjä ei voi aina arvioida tiedon sisältöä, koska oma sisältöosaaminen ja asiantuntemuksen taso ei riitä. Asiantuntemus voi olla monenlaista: orastavaa, monivuotista, kapeaa, leveää, pinnallista tai syvää. Ja koska tiede ja ammattialat kehittyvät jatkuvasti, yhdenkin ihmisen asiantuntemuksen taso vaihtelee eri ajankohtina. Jos asia on itselle uusi, miten voi tietää, onko esitetty asia totta ja paikkansa pitävää? Ollaan aika isojen asioiden äärellä, kun arvioidaan esitetyn tiedon totuudellisuutta. Tässä vaiheessa aloittelevaa jo kauhistuttaa, mutta tähänkin pulmaan löytyy ratkaisu. Lähdekritiikki pelastaa Minulle koulutuksen keskeisin anti oli huomata, että muuttuneessakin maailmassa voi pärjätä vanhoja konsteja soveltamalla. Vanhalla kunnon lähdekritiikillä pääsee yhä pitkälle ja se valaisee tietä sekavassa maailmassa. Lähdekritiikki pitää ymmärtää ennen kaikkea tiedon kontekstin eli asiayhteyden arviointina. Selvitä, voitko luottaa tahoon joka tietoa esittää Kaikki voivat arvioida käsiin saamansa tiedon asiayhteyttä. Ilman asiayhteyttä on mahdotonta arvioida informaatiota ja sen luotettavuutta. Tiedon konteksti antaa tiedolle uskottavuutta ja painoarvoa.   Elämä muuttuu mahdottomaksi, jos mihinkään ei voi luottaa. Tarkoitus on, että otat selvää, pystytkö luottamaan siihen ihmiseen tai tahoon, joka tietoa esittää. Joudut punnitsemaan oman luottamuksesi miettimällä, mitä tiedän kirjoittajasta ja hänen urastaan, muista julkaisuistaan tai hänen taustaorganisaatioistaan? On helpompi ratkaisu hylätä tiedonlähde kokonaan, jos sille ei löydy kontekstin tukea, kuin se että arvioisit kyseisen tiedon todenperäisyyden. Yksittäinen artikkeli ei vielä kerro luotettavuudesta Siirtyminen painetuista lehdistä e-lehtien pariin on aiheuttanut sen, että aineistojen tarkastelu tehdään nykyään monesti yksittäisen artikkelin tasolla, eikä enää yhden lehden tasolla. Näin toimimalla menetetään tietoa artikkelin asiayhteydestä ja luotettavuudesta. Lehti ja sen kustantaja muodostavat artikkelin kontekstin. Siksi on hyvä miettiä, mitä tiedät siitä lehdestä, jossa artikkeli on julkaistu. Onko artikkeli julkaistu alansa keskeisessä tieteellisessä julkaisussa vai kenties alan ammattilehdessä? Hakuja kannattaa tehdä kirjaston tarjoamista tietokannoista. Niistä löydät useimmiten tiedon, minkä tasoisesta lehdestä on kyse. Tieteellisten lehtien kohdalla tietokannoista löytyy usein jokin näistä termeistä: peer-reviewed journal tai refereed journal, myös scholarly tai academic journal ilmaisuja käytetään. Jos tietokanta ei kerro lehden tasoa, voit hyödyntää lehden omia kotisivuja. Niissä yleensä kerrotaan, onko kyseessä tieteellinen aikakauslehti vai jonkun muun tyyppinen julkaisu. Ota avuksi tarkistuslistat Lähdekritiikkiä pohtiessaan voi hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja. Alta löytyy osoite muutamaan tarkistuslistaan. http://libguides.uta.fi/internetaineistonarviointikriteereja http://www.csuchico.edu/lins/handouts/eval_websites.pdf https://www.ifla.org/files/assets/hq/topics/info-society/images/finnish_-_how_to_spot_fake_news.pdf   Kirsti Kujala

Innostavat oppimisen tilat kirjastossa

1.2.2018

Matkailu avartaa, näin sanotaan. Ja kyllähän se pitää paikkansa. Matkasimme marraskuussa 2017 Skotlantiin Edinburghin U!REKA-konferenssiin, jossa tutustuimme paikallisen Napierin yliopiston kirjastoon. Samalla reissulla kävimme Englannin puolella Newcastlessa tutustumassa Northumbrian yliopiston kirjastoon. Mikä U!REKA? Urban Research and Education Knowledge Alliance on kuuden eurooppalaisen korkeakoulun yhteistyöliittouma. U!rekan yhteydessä järjestetyssä follow-on -konferenssissa tapasimme muiden yhteistyökorkeakoulujen kirjastojen henkilökuntaa. Keskustelimme kirjastoja koskevista ajankohtaisista aiheista ja pohdimme millä alueilla voisimme tehdä yhteistyötä. Keskustelu oli hyvin antoisaa, totesimme kohtaavamme hyvin samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia työssämme. Vierailimme myös paikallisissa korkeakoulukirjastoissa etsimässä ideoita ja vinkkejä Metropolian tuleviin kampuskirjastoihin. Kaikkein innostavinta matkalla olivatkin juuri vierailut kirjastoissa. Innostuimme varsinkin erilaisista työskentely- ja oppimistiloista joita kirjastoissa oli runsaasti. Seuraavassa kuvia erilaisista kirjastojen tilaratkaisuista. Napierin yliopiston kirjasto Edinburghissa Edinburgh Napier yliopiston kirjasto Sighthillin kampuksella on sijoitettu viiteen kerrokseen. Tiloissa oli paljon erilaisia ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja tiloja: sekä avoimia että vähän suojaisampia. Northumbrian yliopiston kirjasto Newcastlessa Newcastlessa vierailimme Northumbrian yliopiston City Campus -kirjastossa, jossa on luku- ja työskentelytiloja sekä kirjallisuutta kahdeksassa kerroksessa. Kirjastossa oli hurjan paljon erilaisia työskentelytiloja. Saimme kirjastovierailuista paljon ideoita omien tulevien kampuskirjastojemme suunnitteluun. Molemmat kirjastot olivat vilkkaita ja varsinkin opiskelu- ja ryhmätyötilat olivat kovassa käytössä. Vaikka kirjastoissa oli myös tarjolla hiljaista tilaa, olivat kirjastot kuitenkin pääasiassa eloisia ja monimuotoista opiskelua tukevia opiskelijoiden tiloja, eivät kirjavarastoja. Näistä on hyvä ammentaa! Sari S. ja Päivi Y-K Lisää kuvia: Napierin kirjasto Northumbrian kirjasto U!REKAn verkkosivut Edinburgh Napierin yliopiston kirjasto Northumbrian yliopiston kirjasto

Mikä on sun PIN-koodi?

23.1.2018

Mitäs jos sinun pitäisi kirjaston lainausautomaatilla käyttää PIN-koodia? Muistatko oman henkilökohtaisen tunnuslukusi, joka on annettu sinulle samalla kun sait Metropolian kirjastokortin? Kirjaston lainausautomaateille tulee turvallisuussyistä käyttöön PIN-koodi 1.2.2018 alkaen. Näppäilemällä koodisi automaattiin pääset lainaamaan aineistoja myös kirjaston itsepalveluaikoina, palautettaessa ei PIN-koodia tarvita. Mitäs jos et muista? Ota yhteyttä kirjastoon. Än-yy-tee- NYT! Päivitä PIN-koodisi hyvissä ajoin ennen muutosta kirjaston asiakaspalvelussa, puhelimitse, sähköpostilla (kirjasto at metropolia.fi), chat-palvelussa tai yhteystietojen muutoslomakkeella. Sitten sinä olet valmis, saat kirjat lainaan silloin kun niitä tarvitset.  

Tervetuloa! 5 parasta vinkkiä opintojen alkuun

11.1.2018

1. Säästä rahaa Ole liikkeellä ajoissa, niin saat tarvitsemasi kirjat kirjastosta. Ilmaiseksi. Hae kirjat MetCat-palvelusta, poimi hyllystä ja lainaa automaateilla. 2. Digitalisoidu Kirjastosta löytyy tuhansia e-kirjoja, e-lehtiä ja tietokantoja. LibGuides-palvelu sisältää oppaita, joista saat tietoa oman alasi aineistoista, vinkkejä tiedonhakuun ja infoa kirjaston tarjoamista palveluista. 3. Unohda kiire Lue kirjaston e-kirjoja ja muuta e-aineistoa vaikka kotona tai kuppilassa! LibGuides-oppaiden linkkien kautta pääset e-aineistoihin myös Metropolian verkon ulkopuolelta. 4.Kysy chatissa tai sähköpostilla Chat on avoinna arkisin kaikissa kirjaston verkkopalveluissa. Sähköpostiin (kirjasto (at) metropolia.fi) vastaamme viimeistään seuraavana arkipäivänä. 5. Kirjasto on sinun Jos olet Metropolian opiskelija tai henkilökuntaa, pääset kaikkiin Metropolian kirjastoihin arkisin myös palveluaikojen ulkopuolella. Katso omatoimiajat Aukioloajat ja yhteystiedot -sivulta. Tervetuloa, uudet ja myös jatkavat opiskelijat!