COVID-19 ja kirjasto

Kevät 2020 haastoi korkeakoulukenttää. Se toi muutoksia esimerkiksi korkeakoulujen opiskelijavalintakokeisiin. YAMK-tutkintojen opiskelijavalinnat muutettiin nopeasti lähikokeista etäkokeiksi. Muutos pakotti uudistamiseen, yhteistyöhön sekä prosessien ja viestinnän selkeyttämiseen. Hakijat osallistuivat kokeeseen hyvin ja kokeeseen kutsutuista juuri kukaan ei jäänyt pois. Positiiviset kokemukset etäkokeesta lisäsivät valmiutta ja innostusta toteuttaa opiskelijavalintaa etäkokeina jatkossakin. Kaikki uusiksi pikavauhdilla Alkuperäisen suunnitelman mukaan valintakokeet piti järjestää Metropolian kampuksilla. COVID-19-pandemiasta johtuen lähivalintakokeet jouduttiin nopealla aikataululla muuttamaan etäkokeiksi. Etävalintakokeen toteutti 13 YAMK-tutkinto-ohjelmaa. Kokeiden uudelleen organisointi edellytti laajaa yhteistyötä tutkinto-ohjelmien, hakijapalveluiden, Metropolian digimentoreiden, tietohallinnon asiantuntijoiden, tietosuojavastaavan, lakimiehen sekä muiden toimijoiden kanssa. Ennakkovalmisteluissa selvitettiin: miten lähikokeet muutetaan etäkokeiksi ja millaisia ratkaisuja tutkinto-ohjelmat tekevät mitä tietoa välitetään hakijoille (hakijapalvelut) mitä etäkoe edellyttää hakijalta (välineet, yhteydet) miten taataan tietoturva etäkokeissa miten huomioidaan hakijan ja korkeakoulun oikeudet mitä tukea tarvitaan hakijoille kokeen onnistumiseksi mitä tukea tarvitaan kokeen aikana (HelpDesk) miten varmistetaan yhteyksien toimiminen ja mitä asiantuntija-apua (digimentori) tarvitaan tutkintojen edustajille miten tiedotetaan hakijoille ja ohjeistetaan kokeeseen kutsuttuja miten varaudutaan yllättäviin tilanteisiin Lähikokeista etäkokeisiin Etävalintakokeet toteutettiin touko-kesäkuussa. Niiden jälkeen haastattelin tutkintovastaavat, jotka olivat keskeisessä roolissa valintakokeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin sain tietoa etäkokeiden onnistumisesta ja toiminnan kehittämiskohteista. Etävalintakokeita toteutettiin eri tavoin: Moodlessa järjestetty viiden tutkinnon yhteinen aineistokoe E-lomakkeella palautettava valintakoetehtävä Funet Miitti (Zoom) -palvelussa järjestettävä ryhmä- tai yksilöhaastattelu Microsoft Teamsia käytettiin opettajien väliseen viestintään kokeen aikana. Teamsia tai puhelinta haastattelun toteuttamiseen käytettiin, jos hakijalla oli haasteita Zoomin kanssa. Tutkinto-ohjelmien näkökulmasta valintakokeen muutos tuli nopealla aikataululla ja asioita tehtiin kiireellä. Lähikokeen muuttaminen etäkokeeksi edellytti paljon suunnittelua ja etukäteisjärjestelyjä. Teknisesti kokeen muutostyö vaati paljon aikaa. Viestintä eri tahojen välillä korostui, kun kaikkien tutkintojen hakijoille räätälöitiin kokeeseen liittyviä ohjeita, linkkejä ja tunnuksia kokeeseen osallistumiseen. Erilaisten koejärjestelmien (Moodle, Zoom) käyttöön pyrittiin hakijalle tarjoamaan tukea ja apua sekä mahdollisuus perehtyä etukäteen järjestelmän käyttöön. Yhteistyö prosessin aikana eri tahojen välillä Eri tahojen yhteistyössä korostui selkeän viestinnän tarve. Kun pyrittiin varmistamaan korkeakoulun ja hakijan välistä sekä koulun henkilöstön sisäistä viestintää, ohjeita saattoi tulla eri tahoilta ja eri tavoin. Sujuva toiminta edellytti selkeää prosessia ja vastuunjakoa. Oli selkeästi sovittava, kuka hoiti esim. tiedottamisen hakijoille ja miten se hoidetaan. Samalla turvattiin tiedon siirtyminen eri tahojen välillä ja tiedettiin, mikä oli kunkin vastuualue prosessin aikana. Oleelliseksi asiaksi nousi, että kaikki prosessin toimijat (esim. tietohallinto, HelpDesk, digiasiantuntijat) ovat mukana jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. “On tärkeää varmistaa, että tieto tavoittaa oikeat henkilöt. Tietohallinto on saatava mukaan suunnitteluun alusta alkaen. Osa tulleista viesteistä oli haastavia tulkittavaksi.” Hakuprosessissa myös hakijan rooli oli tärkeä. Hakijan vastuulla oli huolehtia, että hänellä oli valintakokeen aikana käytettävissä esimerkiksi: internet-yhteys mikrofoni ja kamera tietokoneessa, puhelimessa tai tabletissa Funet Miitti (Zoom) -sovellus tai Chrome-selain asennettuna mahdollisuus tehdä kirjoitustehtävä tietokoneella Kokeen jälkeen useista tutkinto-ohjelmista saatiin palautetta, että kiireellä tehty muutosprosessi oli kuitenkin toimiva ja yhteistyö sujui. Hakuun liittyvät tiedot kokeeseen osallistujista saatiin ajoissa ja hakijat eivät ottaneet tutkintovastaaviin yhteyttä normaalia enempää. Testauspalvelu ja HelpDeskin tekninen tuki Jotta hakijoiden ei tarvinnut jännittää koejärjestelmään kirjautumista ja sen toimintaa, päätettiin Metropoliassa tarjota hakijoille ennen koetta mahdollisuus testata Zoomin ja Moodlen käyttöä. Moodleen tehtiin harjoituskoe, jota jokainen hakija pääsi kokeilemaan oman aikataulunsa mukaan ennen varsinaista koetta. Jos valintakokeissa käytettiin Zoomia, kunkin tutkinto-ohjelman hakijoille tarjottiin aika, jolloin he pääsivät kokeilemaan ja harjoittelemaan Zoomin käyttöä. Paikalla oli myös asiantuntijoita, jotka opastivat hakijoita. Joissakin tutkinto-ohjelmissa digimentori tarjosi hakijoille myös erillisen Zoomin testausmahdollisuuden. Valintakokeissa yksittäisiltä hakijoilta tuli palautetta, että testauspalvelu oli ollut hyvä. Toisaalta moni oli jo kevään aikana tottunut käyttämään Zoomia työssään, joten nämä hakijat eivät testauspalvelua tarvinneet. Myös tietohallinnon HelpDesk-palvelu tarjosi opettajille apua etävalintakokeiden toteuttamisessa. HelpDesk päivysti Moodle-tentin aikana ja auttoi tarvittaessa koetta valvovia opettajia. Myös Zoomia käyttäneiden tutkintojen etäkokeissa HelpDesk tarjosi apua, mutta sitä ei tarvittu tai apua saatiin tutkinto-ohjelman omilta digimentoreilta. Jossakin haasteissa tieto ei välittynyt heti HelpDeskiin ja apu tuli viiveellä. Tunnistettuja haasteita koetilanteissa Etäkoe edellyttää, että kokeen toteutuksessa huomioidaan tietosuojaan liittyvät haasteet. Kokeen tekijän tulee olla perillä käytetyn järjestelmän (esim. Moodlen) ominaisuuksista, jotta hakijan yksityisyys ei vaarannu. Etäkokeissa on huomioitava vilpin mahdollisuus ja erilaisten apuvälineiden käyttö kokeen aikana. Etäkokeissa hakijoilla voi olla teknisiä haasteita. Esimerkiksi työpaikan koneelta ei ehkä pääse kirjautumaan Metropolian Moodleen, verkkoyhteydet eivät toimi tai e-lomakkeelle kokeessa tehdyt tehtävät eivät tallennu. Haasteita voi ilmetä myös ääniyhteyksissä tai mikrofonin toimivuudessa tai käytössä. Jos hakijalla ei ole kokemusta käytössä olevista koesovelluksten käytöstä, hän tarvitsee ohjausta kokeen yhteydessä. Etäkokeet vaativat toteuttajilta joustavuutta ja toimimista tilanteen mukaan: Jos hakija ei pääse Zoomiin, haastattelu toteutetaan Teamsilla. Jos hakijalla on haasteita ääniyhteyden kanssa, toteutetaan haastattelu puhelimella. Etäkokeessa teknisiä haasteita voi olla myös opettajalla. Opettajalla voi olla haasteita päästä Zoomiin tai ongelmia ääniyhteyksissä. Tällöin käyttöön voidaan ottaa puhelin Zoomin rinnalle. Juuri ennen valintakoepäivää tuli tieto Zoomin päivityksestä uuteen versioon, joka toi stressiä ja huolta erityisesti linkkien toimivuudesta. Kokeen aikana paljastui joitakin haasteita linkkien toiminnassa ja hakijoiden haastatteluja jouduttiin siirtämään seuraavaan päivään. Kokeen aikana myös osa hakijoiden viesteistä ei tavoittanut tutkinto-ohjelmaa. Etäkokeiden edut ja onnistumiset Vaikka etäkokeissa oli haasteita, koettiin myös paljon onnistumisia. Hakijoita osallistui kokeeseen enemmän kuin aiempina vuosina. Juuri kukaan kokeeseen kutsutuista ei jäänyt pois. Etäkoe oli myös hakijaystävällinen. Se mahdollisti kokeeseen osallistumisen esim. työpäivän lomassa tai kotisohvalta eikä hakijan tarvinnut matkustaa koulun tiloihin. Useat tutkintovastaavat totesivat, että itse kokeessa kaikki meni hyvin. Kokeen aikana ei ollut teknisiä ongelmia. Zoom toimi yllättävän hyvin. Aikataulu pelitti ja kaikki hakijat olivat ajoissa paikalla. Zoomia käytettäessä hakijat pääsivät yksi kerrallaan Zoom-haastatteluun, jossa tarkistettiin hakijoiden henkilöllisyys. Myös hakijat antoivat palautetta, että keskustelu verkossa toimi hyvin. Vaikka etävalintakokeet vaativat etukäteen paljon työtä, Moodle-koe paljasti, että kokonaisuutena valintakokeeseen tarvittava työaika oli pienempi kuin perinteisessä lähikokeessa. Kokeen tarkastusta ja pisteiden laskemista ei tarvittu, kun kokeen valvoja sai tiedon hakijan koepisteistä automaattisesti heti kokeen jälkeen. Etäkokeiden ensimmäisestä toteutuksesta on saatu hyviä eväitä seuraavaan kertaan. Etäkokeen haasteet Etäkokeen hyvät puolet Tietosuojan varmistaminen Vilpin ehkäisy Mahdolliset tekniset haasteet Mahdollinen ohjaustarve Zoomin tai Moodlen käyttöön Koesovelluksen linkkien toimivuus Hakijoiden runsas osallistuminen Hakijan helppo osallistua etäkokeeseen (ei matkustamista) Zoom ja Moodle toimivat hyvin kokeessa Vuorovaikutus verkossa luontevaa Moodle-tentissä tulokset näkyvillä heti Valintakokeiden muuttaminen etäkokeiksi tiivisti yhteistyötä Metropolian sisällä. Samalla kehitettiin valintakoeprosessia ja viestintää. Hakijoiden oli helppo osallistua etäkokeeseen. Positiivisten kokemusten myötä useat tutkinto-ohjelmat olisivat valmiita toteuttamaan valintakokeen etänä jatkossakin. Tutkintovastaavat näkivät etäkokeessa monia etuja, mutta haittoja ei juurikaan ollut, kun tukea oli paikalla. Kirjoittaja Marjatta Kelo toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintojen kehityspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää YAMK-tutkintoja opiskelijalähtöisesti, edistää YAMK-tutkintojen tunnettuutta sekä YAMK-tutkintojen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan välistä yhteistyötä. Hän luo myös edellytykset Metropolia Master’s kehittämisverkoston monimuotoiselle yhteistyölle.

Kirjastopalvelut edistävät monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kuten tasa-arvoa, hyvää koulutusta ja vastuullista kuluttamista. Kirjaston ideaan sisältyy jo lähtökohtaisesti kestävän kehityksen kolme näkökulmaa; ekologisuus, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Nämä näkökulmat konkretisoituvat muun muassa kirjojen lainaamisen ekologisuutena1 palveluiden taloudellisuutena asiakkaille2 kirjastotilan hyvinvointia lisäävänä paikkana3 Kirjastopalveluiden merkitys myös hyvän koulutuksen edistäjänä on todennettu useissa tutkimuksissa ja kyselyissä1,4. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kuinka sähköiset aineistot eli e-aineistot tukevat kestävää kehitystä. Tarkastelemme tässä kirjoituksessa kestävää kehitystä erityisesti sähköisten aineistojen näkökulmasta. Onko e-kirjan tai -lehden käyttäminen opetuksessa ja opiskelussa kestävää kehitystä edistävä teko? Millainen hiilijalanjälki on e-kirjalla? Millainen hiilikädenjälki sähköisellä kurssikirjalla tai artikkelitietokannalla voi olla? Hiilikädenjälki tarkoittaa niitä ratkaisuja ja tekoja, joilla toimija voi vähentää negatiivisia ilmastovaikutuksia1. E-aineistojen sosiaalinen kestävyys Tarjoamalla laadukkaita aineistoja maksutta asiakkaiden käyttöön edistämme tasavertaista mahdollisuutta hyvään koulutukseen. Opetuksen monipaikkaisuuden ja -muotoisuuden lisääntyessä ja erityisesti koronapandemian myötä ajoittain kokonaan verkossa tapahtuva opetus on kasvattanut e-aineistojen merkitystä. Sähköisessä formaatissa oleva aineisto voi olla ainut tapa saattaa tarvittavat sisällöt tasavertaisesti opiskelijoiden käyttöön. E-aineistoihin liittyy kuitenkin sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulmasta paradoksi. Niiden tarjoaminen edistää oppimista, mutta toisaalta vähentää sosiaalisia kohtaamisia kirjastotilassa. Siksi on entistä tärkeämpää kehittää sekä fyysistä että virtuaalista kirjastotilaa yhteisenä työskentelypaikkana, joka mahdollistaa kohtaamisia ja yhteisöllisyyden kokemusta3. E-aineistojen taloudellinen kestävyys ja kestämättömyys Osa e-aineistoista on vuosilisenssiltään kalliita. Hinta per latauskerta voi toisaalta olla hyvinkin halpa. Pelkkä käyttökerran hinta ei kuitenkaan voi olla perusteena aineiston hankinnalle. Osa aineistoista on pienen alan keskeisiä työkaluja sekä opetuksessa että työelämässä, jolloin ne ovat välttämättömiä hankintoja. Kuviossa 1 on esimerkkejä latauskertojen hinnoista suhteessa lisenssin vuosihintaan. [caption id="" align="alignnone" width="620"] Kuvio 1: Esimerkkejä e-aineistojen kustannuksista 2021[/caption] Suurin ongelma taloudellisen kestävyyden näkökulmasta on e-aineistoihin liittyvä ansaintalogiikka. Esimerkiksi yksittäisen sähköisessä formaatissa olevan oppikirjan lisenssi uusitaan vuosittain eli maksamme samasta sisällöstä yhä uudestaan. Sama nimike painettuna ostetaan kerran ja parhaimmassa tapaukset teoksen sisältö on relevantti useamman vuoden. Olemme myös riippuvaisia suurten kansainvälisten kustantajien tarjonnasta. Näiden toimijoiden ansaintalogiikka perustuu artikkeleiden julkaisumaksuihin ja lukuoikeuksien myyntiin. Käytännössä siis korkeakoulut maksavat kahteen kertaan samasta sisällöstä: ensin sen julkaisemisesta ja sitten pääsystä aineistoon. Asiakkaiden näkökulmasta kirjaston tarjoamat e-aineistot ovat ehdottomasti taloudellisesti kestävää kehitystä tukevia. Tämä käy hyvin ilmi ammattikorkeakoulukirjastojen yhteisen vuonna 2020 tehdyn käyttäjäkyselyn avovastauksista. Niissä kommentoitiin sitä, että ilman kirjaston tarjoamia aineistoja opiskelu ei olisi taloudellisesti mahdollista tai työskentely olisi vaikeaa. ”Kirjastossa on aineistoa, joihin opiskelijalla ei ole varaa tai joita on mahdotonta yksityishenkilönä hankkia.” ”Hankaloittaisi työskentelyä, kun tarvittavaa aineistoa pitäisi lähteä etsimään muualta tai pahimmassa tapauksessa ostaa itse netistä kalliita lehtiä tai kirjoja.” ”Kiitos kirjastolle e-materiaalista! Käytän paljon Eurocoodeja  (rakennustekniikan suunnittelustandardeja) ja tutkimusjulkaisuja ja nämä on turvattava jatkossakin.” ”Vapaa pääsy muuten maksullisiin standardeihin ja e-aineistoihin on ensiarvoisen tärkeää varsinkin opinnäytetyön kannalta.” E-aineistojen ekologisuus E-aineistot mielletään ympäristöystävällisinä tuotteina verrattuna painettuun aineistoon. Nykyisin ympäristöön liittyvillä kysymyksillä on merkittävä painoarvo palveluiden käyttäjien tekemissä valinnoissa5. Sähköisen aineiston ekologisuus ei ole itsestään selvää. E-aineistojen elinkaaren kasvihuonepäästöihin vaikuttavat monet tekijät aina tuotannosta jakeluun ja käytöstä käytön päättymiseen. Erilaisten tutkimustulosten vertailu on hankalaa, koska mittauksissa elinkaaren eri osa-alueita ei ole huomioitu yhdenmukaisesti.6 Esimerkiksi lukulaitteiden valmistamiseen ja aikanaan kierrättämiseen liittyvät päästöt ovat kiistanalaisia tai niitä on vaikea selvittää7. Hiilijalanjäljen mittaamisessa on keskitytty lähinnä lukulaitteisiin liittyviin päästöihin, mutta siihen vaikuttaa myös muita tekijöitä. E-aineiston hiilijalanjälki syntyy Lukulaitteen valmistamisesta Datansiirtoon liittyvästä infrastruktuurista Sisällön tuottamisesta Lukulaitteen kierrättämisestä Lukutapahtumasta. Hiilijalanjälkeä voidaan kompensoida hiilikädenjäljellä. Kuten jalanjälkeen, kädenjälkeenkin vaikuttavat monet eri tekijät: E-kirjan ja -lehden tekoon ei tarvita paperin tuotantoprosessia. E-aineiston hankinnassa jää pois painettuun aineistoon liittyvä logistiikka. E-kirjaa ei kuljeteta kustantajan ja myyjän varastoon ja sieltä kirjastoon. Myös asiakkaan kirjastomatkojen päästöt jäävät pois. E-aineistot eivät tarvitse fyysistä säilytystilaa. E-aineistojen lukemiseen käytettävien laitteiden, kuten iPadin, tietokoneen tai älypuhelimen käyttö myös muuhun toimintaan pienentää hiilijalanjälkeä. Useamman asiakkaan on mahdollista saada aineisto käyttöönsä. Mitä enemmän yksittäistä aineistoa käytetään, sen pienempi on sen hiilijalanjälki. Kirjaston e-aineistot tutuksi Kirjastojen e-aineistojen tarjonta on jo laajaa. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastoon on reilun kahdenkymmenen vuoden ajan lisensoitu erilaisia e-aineistoja. Vuoden 2021 tilaston mukaan asiakkaidemme käytössä on 17 940 e-lehteä ja 289 338 e-kirjaa yksittäisinä nimikkeinä ja tietokantapaketteina. Vaikka luvut ovat isoja, oman haasteensa e-aineistokokoelman kehittämiselle asettaa se, että kotimaisia, Metropolian tutkinto-ohjelmille sopivia lehtiä ja kirjoja julkaistaan vähän sähköisessä formaatissa tai niiden lisensointiehdot ovat kirjasto- ja opetuskäyttöön sopimattomat. Tarkempaa tietoa metropolialaisten käytössä olevista e-aineistoista löydät  Metropolian kirjaston Libguide-oppaista. E-aineistoja ei aina hyödynnetä kovin tehokkaasti. Yksi käytön esteistä vuonna 2020 tehdyn käyttäjäkyselyn perusteella näyttää olevan se, että sähköisten aineistojen palveluja ei tunneta tai niitä ei osata käyttää. Tämä käy ilmi mm. seuraavista kyselyn vastauksista: ”Olisi mukavaa, jos Metropolian kirjastotunnuksilla pääsisi kirjautumaan useampiin kansainvälisiin artikkeleiden julkaisupaikkoihin.” (Vastaaja viittaa artikkelitietokantoihin, joihin kirjaudutaan Metropolian tunnuksilla) “Enemmän e-aineistoa ja sen markkinointia. Voi olla, että aineistoa jo onkin, mutta en vaan ole siitä tietoinen.” ”Enemmän työskentelytilaa ja e-kirjoja.”  ”Koronakriisin aikana etenkin e-aineistojen merkitys kasvaa, joten laajemman suomenkielisen e-aineiston saatavuutta voisi vielä parantaa.” Palautteiden perusteella yhteistyö opettajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kun e-kirjat ja -lehdet tulevat tutuksi kurssien kautta ja niiden käyttö koetaan helpoksi niihin osataan palata myöhemminkin. E-aineiston käytön kasvu Yleisten kirjastojen e-lehtien käyttö on lisääntynyt 100 %, e-äänikirjojen käyttö 40 % ja e-kirjan käyttö 20 %8. Koronan myötä etäopetukseen siirtyminen on kasvattanut e-aineistojen kysyntää ja käyttöä merkittävästi myös ammattikorkeakouluissa. Olemme pyrkineet vastaamaan asiakkaiden esittämiin toiveisiin lisäämällä e-aineistojen hankintaa esimerkiksi Ellibsin e-kirjapalvelussa. Kotimaisten e-kirjojen hankintamäärä Metropolian kirjastossa on vuodesta 2018 vuoteen 2021 kasvanut 20 kirjasta 145 kirjaan ja lainausmäärä yli kymmenkertaistunut. Vuonna 2021 kotimaisia e-kirjoja lainattiin 11 259 kertaa. Muutoksesta kerrotaan tarkemmin kuviossa 2. [caption id="" align="alignnone" width="594"] Kuvio 2: Kotimaisten e-kirjojen hankinta-, lainaaja- ja lainamäärien kehitys 2018-2021[/caption] Metropolian kirjaston yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on vuodelle 2022 valittu e-aineistojen käytön lisääminen: arvioimme nykyiset lehtitilaukset ja pyrimme lisäämään e-lehtien määrää kokoelmassamme kurssikirjahankinnoissa siirrämme mahdollisuuksien mukaan painopistettä e-kirjoihin markkinoimme e-aineistoa näkyvämmin. E-aineiston käyttö on yhteinen asia Kuten edellä on käynyt ilmi, sähköisten aineistojen hiilijalan- ja hiilikädenjälkeen vaikuttavat monet tekijät. Tällä hetkellä ei ole saatavilla yksiselitteisestä tietoa siitä, kuinka ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti kestävää niiden käyttö on. Uskallamme kuitenkin vetää johtopäätöksen, että painetun aineiston korvaaminen e-aineistolla on ekologisesti järkevää. Mitä enemmän e-aineistoja käytetään sitä enemmän ne edistävät kestävää kehitystä ja ovat ekologinen vaihtoehto painetulle aineistolle1,6,9. Haasteita e-aineiston hankinnalle asettaa taloudellinen kestävyys, jos lisenssiehtoja ja mekanismeja ei saada yhteistyössä kustantajien kanssa muokattua parempaan suuntaan. Sähköisten aineistojen hankinta ja käyttöönotto ovat muuttaneet ja muuttavat kirjaston työprosesseja ja osaamisvaatimuksia. Lisäksi käyttö opetuksessa vaatii hieman vaivannäköä myös opettajilta. Muun muassa käyttö- ja tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin sekä miten aineistoa voi hyödyntää digitaalisissa oppimisympäristöissä, kuten esimerkiksi Moodlessa, löytyy ohjeita Metropolian kirjaston Libguides-oppaasta Digitaalisten aineistojen käyttö opetuksessa. Kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen näkökulmasta olisi tärkeää, että koko korkeakouluyhteisö sitoutuu e-aineistojen käyttöön entistä vahvemmin. Autamme asiakkaitamme mielellämme kaikissa e-aineistoihin liittyvissä kysymyksissä. Kirjoittajat Hellevi Hakala työskentelee Metropolian kirjastossa tietopalvelupäällikkönä. Hän on työskennellyt yli 30 vuotta kirjastoalalla, niin yleisissä- kuin korkeakoulukirjastoissa. Sari Soininen työskentelee Metropolian kirjastossa tietoasiantuntijana ja e-aineistokoordinaattorina. Lähteet Positive Impact, 2021: Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen. Selvitys Suomen yleisten kirjastojen ilmastovaikutuksista ja kädenjäljestä (pdf). Tilaaja: Helsingin kaupunginkirjasto. Ammattikorkeakoulukirjastojen käyttäjäkysely 2020. Metropolian kirjaston tulokset. Hellevi Hakala & Kortelainen Maarika 2019. Tsemppiä elämään ja opintoihin. Kirjastohengailua opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Signum. 51 (3), s. 21-26. Mikkonen, A.; Klinga-Hyöty, E. & Kinnari, S. 2020. AMK-kirjastojen käyttäjäkysely 2020. Kreodi no 3. Kuo-Lun Hsiao & Chia-Chen Chen 2016. Value-based adoption of e-book subscription services: The rolesof environmental concerns and reading habits. Telematics and Informatics. 34 (5), 434-448. Harish K Jeswani & Azapagic Adisa 2015. Is e-reading environmentally more sustainable than conventional reading? Clean technologies and environmental policy. 17 (3), s. 803-809. Karimaa, Emma 2018. Printti vai e-aineisto. Kestävä kirjasto -blogi. Ritola, Maria 2021. Kirjasto digitaalisessa ajassa. Kirjastojen tulevaisuus on digissä - kohti yhteistä e-kirjastoa webinaari 28.4. 2021. Chowdhury, Gobinda 2012. How digital information services can reduce greenhouse gas emissions. (pdf) Online Inf. Rev. 36 (4), 489–506.

Metropolia’s International Relations organised a project in 2021 to support teachers in setting up virtual exchanges as part of their teaching. The project resulted in ten virtual exchange implementations that benefitted hundreds of students at Metropolia University of Applied Sciences. What is virtual exchange? Virtual exchange is a form of internationalisation at home. It’s a way to internationalise the curriculum and offer students an opportunity to interact and collaborate online with peers from partner institutions abroad. During virtual exchanges students gain different perspectives on issues related to their field of study and at the same time develop their transversal skills, such as cross-cultural communication. In addition to students, virtual exchanges provide international experiences for teachers as well. Virtual exchange collaboration can help teachers develop and expand their networks globally. Virtual exchanges help make internationalisation more inclusive. Despite the multitude of opportunities and travel grants that are available for students to enable them to travel abroad for student exchanges during their studies, not every student feels that a mobility period abroad is a viable option for them, for a variety of reasons. Virtual exchanges that are part of Metropolia degree programs provide a very accessible way to internationalise the curriculum, making internationalisation more equal and inclusive for all students. The COVID-19 pandemic has understandably resulted in significantly decreased student mobility numbers and numerous cancelled travel plans during the last couple of years. On the other hand, the pandemic has also resulted in increased distance teaching and learning; higher education institutions all over the world have been on a forced learning curve in their use of online teaching tools and development of online pedagogy (1). Although virtual exchanges have existed long before the COVID-19 pandemic, the pandemic created a situation where many higher education institutions for the first time started to truly look for ways to bring global engagement into their teaching and learning online and found the solution in virtual exchanges. What support did teachers receive? To encourage and enable the planning and organisation of virtual exchanges at Metropolia, the International Relations channelled working hour resources to teachers who had a plan for developing a virtual exchange with a partner institution abroad. The virtual exchanges were required to have the characteristics of COIL, short for Collaborative Online International Learning, which is an established and widely used model for virtual exchange and emphasises collaborative teaching and learning and intercultural interaction between the students (2). During 2021, Metropolia teachers also had the opportunity to participate in a COIL training that was organised by the European U!REKA network of universities of applied sciences. In addition to COIL skills, the training provided teachers an opportunity to find partners for setting up virtual exchanges. Apart from the U!REKA COIL training, the International Relations organised meetings where each teacher reported on their progress, successes and possible challenges. The meetings were also a means for sharing best practices and peer support. In addition, we set up a Microsoft Teams channel where the teachers were able to access support material, share advice and peer support and get tips of useful resources and trainings. What was the achievement in numbers? Ten virtual exchanges took place during the spring and autumn semesters of 2021 through the project. One to three Metropolia teachers were generally involved in implementing one virtual exchange. In most cases, the virtual exchange formed an independent implementation in itself, but there were also some smaller virtual exchange components, such as international workshops, that were integrated into existing Metropolia implementations. Most of the virtual exchanges were completely new collaborations, with the exception of a couple of implementations that had previously been organised onsite, involving physical mobility of students and teachers, and were now organised online for the first time. Altogether 30 Metropolia partner institutions collaborated in the virtual exchanges. Usually one or two international partners were involved in setting up one virtual exchange, but there was also a bigger virtual exchange that involved more than ten partner institutions. The majority of the partner institutions were European. However, also institutions from South Africa, Singapore, Canada and Mexico, for example, participated in the collaborations. Several of the Metropolia teachers reported that they intend to continue virtual exchange collaboration with these institutions also in the future. More than 400 Metropolia students from 13 different degree programmes benefitted from virtual exchanges organized in this project. Combining the number of Metropolia and partner institution students, the number is close to an impressive 700. What to consider when implementing a virtual exchange? Teachers reported their most significant successes and challenges in interim and final reports. The most common challenges were related to time differences and scheduling issues collaborative use of online learning platforms, such as Moodle, and differences in the level of language skills between the participants from different institutions. Many teachers noted that when implementing virtual exchanges, extra attention must be paid to various ice-breaking activities in the beginning of the virtual exchange to facilitate the interaction between the students. The ice breakers used ranged from virtual picnics to virtual tours of each other’s homes. Student feedback was mostly very positive. Students reported that they were inspired by the approaches, experiences and ideas of the teachers and students of the partner institution and that it had built their confidence when they had been challenged to present and answer questions in English in front of a large audience online. Some teachers also noted that the students’ learning from the virtual exchange had been evident in other courses afterwards. One of the virtual exchanges that was part of a larger project even resulted in several peer reviewed articles written by the students, which students found extremely motivating. Leigh Ann Rauhala was one of the Metropolia teachers who participated in the project. She  implemented a virtual exchange for social services students and has described it in a Hiiltä ja timanttia blog article Ethnographic writing and Qualified Empathy: skills for social service professionals, working in urban areas. Katja Ahopelto, second year student of Business and Logistics, participated in the Metropolia Business School’s International Project Week which was organised virtually for the first time, and writes of her experience in the School’s Blog: Virtual International Project Week 2021 through the eyes of a student. Will virtual exchanges still be needed after the pandemic? I don’t believe virtual experiences can ever replace the immersive, transformative learning experience of moving abroad for a period of time to study and live inside another culture, nor do they need to replace it. I believe that traditional student exchanges abroad will continue and start to increase in number again when the pandemic subsides. Instead of alternatives to mobilities, virtual exchanges should be seen as another important tool for internationalising the learning experiences of students also after the pandemic. This was evident also in the feedback from the teachers in our project; most of them reported that they plan to continue to organize virtual exchanges also in the future. The inclusive nature of virtual exchange makes it a very important tool for internationalisation at home. Mobility periods abroad and virtual exchanges at home are very different experiences and tools that do not cancel each other out, but rather complement each other, as vital components in an ecosystem for internationalisation in higher education institutions. They help make internationalisation of the curriculum stronger and more versatile than before. Metropolia and other Finnish universities of applied sciences have outlined that the ability to work in multicultural and international environments and networks should be a shared competence of all our graduates (3) and it is imperative that we strive to ensure this, making use of all the new and older tools at hand. Therefore, Metropolia’s International Relations is organising another project in 2022 to support more teachers in setting up virtual exchanges. Author Niina Huovinen is Head of International Relations at Metropolia University of Applied Sciences and leads Metropolia’s team of passionate internationalization professionals. Enabling international experiences for students and facilitating connections between experts in Metropolia and abroad brings her great joy. References OECD 2021. The State of Higher Education - One year into the COVID-19 pandemic. OECD Publishing. (pdf) Rubin, Jon 2017. Embedding Collaborative Online International Learning (COIL) at Higher Education Institutions, An Evolutionary Overview with Exemplars. Internationalisation of Higher Education, Volume No. 2. DUZ Acadmic Publishing Arene 2022. Recommendation on the shared competencies of universities of applied sciences and their application. Arene. (pdf)