Vuosi: 2018
Kiitos palautteesta!
Metropolian kirjastolle annettu palaute ei jää arkistoihin pölyttymään. Olemme aina valmiita muuttamaan palvelujamme asiakkaiden toivomaan suuntaan. Metropolian yhteisten palveluiden kyselyssä helmikuussa 2018 saimme opiskelijoilta eniten palautetta seuraavista asioista: Tilat Kirjastolta toivotaan ryhmätyötiloja, joissa voi keskustella, hiljaista työskentelytilaa, tietokoneita sekä ylipäätään parempia ja isompia tiloja. On ymmärrettävää, että väliaikaisista ja riittämättömistä kirjastotiloista tulee palautetta. Kun siirrymme uusille kampuksille, moni asia onneksi muuttuu. Saamme paremmat tilat ja toivottavasti myös laajemmat omatoimiajat. Kurssikirjat ja e-aineistot Kurssikirjoja toivottiin lisää kuten niin monessa kyselyssä aikaisemminkin. Uutta oli se, että e-kirjoja pyydettiin paljon rinnalle. Yleensäkin e-aineistoja toivottiin lisää ja niiden maksullisuutta kommentoitiin. Palautteen johdosta kiinnitämme erityistä huomiota e-aineistojemme löydettävyyteen ja lisäämme myös ohjeistusta. Tukea tiedon löytämiseen Tiedotusta ja opastusta kirjastopalveluista toivottiin enemmän. Haluttiin käyttöliittymää, jolla voi hakea monesta eri paikasta. MetCat on toivotun kaltainen verkkopalvelu, josta voi hakea monesta eri paikasta sekä e-aineistoja että painettujen aineistojen saatavuustietoja. Osa vastaajista koki, että tiedonhaun ohjaus oli ollut liian aikaisin tai hankalaan ajankohtaan. Olemme paraikaa suunnittelemassa tiedonhaun tueksi verkkokursseja, jotka ovat käytössä opiskelijoille ajasta ja paikasta riippumatta. Tiedottaminen oikeiden kanavien kautta on olennaista, jotta opiskelijat pystyvät hyödyntämään kirjastoa opinnoissaan. Kehitämme tiedottamista edelleen yhteistyössä opiskelijoiden ja tutkinto-ohjelmien kanssa. Muistathan, että voit antaa meille palautetta ympäri vuoden! Voit antaa palautetta monella tavalla: verkkolomakkeella, chatissä tai paikan päällä kirjastossa. Päivi ja Maarit
Asiakas kysyy – kirjasto vastaa verkossa ja palvelupisteillä
Chat, sähköposti, palvelupyyntö, e-lomakkeet – kirjaston tavoittaa nykyisin helposti verkon välityksellä. Samanaikaisesti myös kirjastojen palvelupisteissä riittää asiakkaita ja puhelin soi. Osalle asiakkaista perinteinen fyysinen asiakaspalvelu on tärkeää. Toiset ottavat mieluummin yhteyttä chatillä tai täyttävät e-lomakkeen. Onko aika jo ajanut ohi palvelupisteiden? Halusimme saada kokonaiskuvan Metropolian kirjaston asiakaspalvelusta ja samalla eväitä kehittämiseen. Selvitimme asiakaspalvelua kirjaston palvelupisteissä. Tarkastelimme lisäksi chatin ja palvelupyyntöjärjestelmän viestien määrää ja sisältöjä. Minkä verran eri palvelukanavia käytetään? Minkälaisia asioita niissä hoidetaan? Mitä asioita hoidetaan paikan päällä? Chatin käyttö lisääntynyt Kirjaston selvitys toi esille, että asiakas valitsee sen yhteydenottotavan mikä kulloinkin on helposti saatavilla ja sopii tilanteeseen. Yksi tarkastelumme tulos on se, että chat-keskustelujen määrä on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2015 aikana kasvua oli yli 30 %. Seuraavana vuonna käyttö lisääntyi noin 10 %. Samanaikaisesti palvelupyyntöjärjestelmän viestien kasvu on pysynyt maltillisena, kuten oheisesta kuvasta hyvin näkyy. Asiakas on jatkossakin keskiössä Haluamme jatkossakin, että asiakkaat saavuttavat meidät helposti ja vaivattomasti. Meidän on siis jatkuvasti syytä kuunnella asiakasta vähän vielä tarkemmin. Näin osaamme tarjota opiskelijoille, henkilökunnalle sekä muille asiakkaille oikean palvelun oikeassa paikassa, kun välineet muuttuvat ja tietoympäristö kehittyy. Lue lisää Kreodi-verkkolehdestä Mitä muuta selvisi kirjaston asiakaspalvelusta? Lue juttumme ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-verkkolehdestä: Mitä kirjaston asiakaspalvelu on? Metropolia teki tutkimuksen kirjaston asiakaspalvelusta. Ari Penkkimäki Kaisu Sallasmaa Päivi Karhumetsä
5 vinkkiä opinnäytetyön tiedonhakuun
1. Aloita aiheesta Kun sinulla on opinnäytetyön aihe selvillä, voit miettiä näkökulmia ja lähestymistapoja tiedon hakemiseen. Tällöin hakusanojen valitseminen on helpompaa. 2. Käy töihin Aloita tiedon hakeminen yksinkertaisesti. Kirjoita hakulaatikkoon yksi sana. Rajaa sen jälkeen hakutulosta. Valitse tarkempia hakusanoja. Näin erityisesti, kun etsit ulkomaisista tietokannoista artikkeleita. 3. Hyväksy turhautuminen Kun joudut jumiin, rauhoitu. Turhautuminen on normaalia ja kuuluu prosessiin. Mieti mitä voisit tehdä toisin. Jokin toinen näkökulma aiheeseen? Jokin muu tietokanta? Ehkä kokeilet jonkun toisen kirjaston verkkopalvelua. 4. Poraudu dataan Löysitkö superhyvän teoksen? Tarkista ovatko tekijät kirjoittaneet jotain muuta. Katso myös kirjan lähdeluettelo. Ehkä siellä on sinunkin aiheeseen sopivia teoksia. Sama juttu muiden tekemien opinnäytteiden kohdalla. 5. Pidä kirjaa Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä vinkkinä. Tallenna kaikkien vähänkin kiinnostavien kirjojen ja artikkeleiden tiedot. Se helpottaa lähdeluettelon laatimista. Tärkeimmät tiedonlähteesi MetCat, Metropolian kirjaston verkkopalvelu LibGuides, Metropolian kirjaston verkko-oppaat Theseus, ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa Aalto-Finna, Aalto-yliopiston verkkopalvelu Helka, Helka-kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo
Kuvista kiinni – Sallitut kuvien käyttötavat avoimissa verkkojulkaisuissa
Kuvien käyttö- ja tekijänoikeudet tuntuvat usein mutkikkailta. Voinko käyttää netistä löytämääni kuvaa opinnäytetyössäni? Blogiin ottamassani kaupunkikuvassa näkyy ihmisiä, saankohan julkaista sen? ImagOA-opas* on koottu korkeakoulujen avoimen julkaisemisen tueksi. Opas kertoo kuva-aineistojen käyttö- ja tekijänoikeuksista, esittelee avoimia digitaalisia kuva-aineistoja ja ohjeistaa omien aineistojen jakamisen muiden käyttöön CC-lisenssein. Kuvien sallittua käyttöä tarkastellaan korkeakoulujen opetusmateriaalien, opinnäytetöiden, julkaisujen ja taiteellisen toiminnan näkökulmasta. Kissa pöydälle: ImagOA-opas käytännössä Kokeilin ImagOA-opasta kuvien tekijänoikeuspulmien ratkomisessa. Ideoin kuvitteellisen blogijutun ”Kissat kanssakulkijoina” ja valitsin siihen kuvat. Tutkin kuva kuvalta valitsemieni otosten käyttömahdollisuuksia avoimessa verkkojulkaisussa. Kuva-arkistot, CC-lisenssit ja viittauskäytännöt: Kissa mukana arjen askareissa Kuva: Tuntematon. Kissa mukana kalareissulla. Espoon kaupunginmuseo. CC BY-ND. Aloitan etsimällä kuvia Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä palvelusta Finnasta, josta valitsen kuvan ”Kissa mukana kalareissulla”. Kuvatietojen mukaan kuva on lisensoitu CC BY-ND-lisenssillä. Tarkistan ImagOAsta, mitä se tarkoittikaan? Innostuin lisensoimaan myös oman kuvani Mikosta ja Paavosta Miten viittaisin valitsemaani kuvaan? ImagOA-oppaassa esitellään kuvien viittauskäytäntöjä tieteellisessä esityksessä, mutta se tuntuu blogijuttuun liian raskaalta? Kevyemmän tavan löysin lopulta oppaan etusivun videolta, jossa vinkattiin myös hyvän viittaustavan muistisääntö: Title, Author, Source, License (eli TASL + linkitys). Sitaatti ja kuvasitaatti: Kissa muusana Haluaisin blogiini kuvan pianisti Wanda Landowskasta, joka kuvattiin usein kissansa kanssa. Googlen kuvahaun linkit vievät Pinterestiin, mutta palvelun luonteen vuoksi kuvien laillista alkuperää on lähes mahdotonta todentaa. Europeanasta (Euroopan digitaalinen kulttuuriperintö) löydän Landowskaa ja kissaa esittävän kuvan, joka on edelleen tekijänoikeuksien alainen ja jonka lainaaminen vaatii julkaisuluvan tekijänoikeuden omistajalta. Voisinko käyttää kuvaa sitaattioikeudella? Sitaattioikeus kun mahdollistaa pienten lainausten tekemisen ilman erillistä lupaa tekijältä. Pienen etsiskelyn jälkeen löydän ImagOA-oppaasta lainaamisen poikkeuskäytännöistä kertovan sivun, joka kertoo tarkemmin siteerausoikeudesta tekijänoikeuslain 22. pykälän (sitaatti) ja 25. pykälän (kuvasitaatti) nojalla. Koska juttuni ei ole arvosteleva tai tieteellinen esitys, kuvasitaatti ei tule kysymykseen. Lain 22. pykälä onkin hankalampi tulkittavaksi. Kaipaisin enemmän tapausesimerkkejä pykälän soveltamisesta. Luovun sitaatista, varmuuden vuoksi. Europeanaan tallennetun kuvan voin kuitenkin linkittää tekstiini, koska kuvalinkki vie laillisesti julkistettuun lähteeseen, eivätkä kuvan käyttöehdot kiellä jakamista. Julkaisuluvan hankkiminen: Tapaus Reissukissa-Pessi Kuva: Reissukissa Pessi ja Koirajengi. © Tuula Ojala-Nurmi (2017). Jutussani on vaikea ohittaa julkkikseksi noussutta Pessi-kissaa, joka kiertää kansallispuistoja ja vaeltaa Lapissa yhdessä perheensä ja Koirajengin kanssa. Reissukissan blogi ja Instagram ovat täynnä hienoja kuvia maastoretkiltä. Kuvissa ei näytä olevan kopioinnin sallivaa CC-lisenssiä, joten en saa valmistaa niistä leikkaustyökalulla kopiota juttuuni ilman kuvaajan suostumusta. Pyydänkin kuvaajalta lupaa yhden kuvan kopiontiin juttuani varten. Seuraavana aamuna lupaviesti on jo postilaatikossani: ”Ilman muuta voit käyttää jotain blogimme kuvaa tuohon tarkoitukseen.” Tämähän sujui helposti. Toimintaympäristömme on muuttunut yhä monimediaisemmaksi, ja kuvien jakamisesta on tullut arkipäivää. Muuttuneessa ympäristössä toimimiseen tarvitsemme uusia taitoja. ImagOA-kokeiluni päällimmäiset mietteet muotoilen kysymykseksi itselleni: ”Tiedänkö riittävästi kuvasta ja sen julkaisukontekstista, jotta voi jakaa kuvan?” Jos en ole aivan varma, tiedän minne palata. Maarit *ImagOA - Avoin tiede ja kuvien käyttö -hanke toteutettiin yhteistyössä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen, Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Metropolian Mediakeskus Valovirta osallistui oppaan visuaalisen ilmeen tekemiseen. ImagOA http://libguides.aalto.fi/imagoa Reissukissa-Pessi ja Koirajengi-blogi http://reissukissa-pessi.blogspot.fi/
Totta vai valetta – miten arvioida tiedon luotettavuutta?
Osallistuin muutaman työkaverini kanssa valeuutisia käsittelevään koulutukseen. Kouluttajana oli Kai Halttunen, joka on tamperelainen tiedonhaun ja hankinnan sekä opetuksen ja ohjauksen kouluttaja, tutkija ja kirjoittaja. On vaikea luottaa, kun kaikkea voidaan manipuloida Puhe totuuden jälkeisestä yhteiskunnasta, valeuutisista, kuvahuijauksista ja manipuloiduista videoista lisää epäluuloisuutta. Jokainen tiedonkäyttäjä joutuu suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti ja miettimään, voiko tiedonlähdettä todella hyödyntää. Tiedonkäyttäjä ei voi aina arvioida tiedon sisältöä, koska oma sisältöosaaminen ja asiantuntemuksen taso ei riitä. Asiantuntemus voi olla monenlaista: orastavaa, monivuotista, kapeaa, leveää, pinnallista tai syvää. Ja koska tiede ja ammattialat kehittyvät jatkuvasti, yhdenkin ihmisen asiantuntemuksen taso vaihtelee eri ajankohtina. Jos asia on itselle uusi, miten voi tietää, onko esitetty asia totta ja paikkansa pitävää? Ollaan aika isojen asioiden äärellä, kun arvioidaan esitetyn tiedon totuudellisuutta. Tässä vaiheessa aloittelevaa jo kauhistuttaa, mutta tähänkin pulmaan löytyy ratkaisu. Lähdekritiikki pelastaa Minulle koulutuksen keskeisin anti oli huomata, että muuttuneessakin maailmassa voi pärjätä vanhoja konsteja soveltamalla. Vanhalla kunnon lähdekritiikillä pääsee yhä pitkälle ja se valaisee tietä sekavassa maailmassa. Lähdekritiikki pitää ymmärtää ennen kaikkea tiedon kontekstin eli asiayhteyden arviointina. Selvitä, voitko luottaa tahoon joka tietoa esittää Kaikki voivat arvioida käsiin saamansa tiedon asiayhteyttä. Ilman asiayhteyttä on mahdotonta arvioida informaatiota ja sen luotettavuutta. Tiedon konteksti antaa tiedolle uskottavuutta ja painoarvoa. Elämä muuttuu mahdottomaksi, jos mihinkään ei voi luottaa. Tarkoitus on, että otat selvää, pystytkö luottamaan siihen ihmiseen tai tahoon, joka tietoa esittää. Joudut punnitsemaan oman luottamuksesi miettimällä, mitä tiedän kirjoittajasta ja hänen urastaan, muista julkaisuistaan tai hänen taustaorganisaatioistaan? On helpompi ratkaisu hylätä tiedonlähde kokonaan, jos sille ei löydy kontekstin tukea, kuin se että arvioisit kyseisen tiedon todenperäisyyden. Yksittäinen artikkeli ei vielä kerro luotettavuudesta Siirtyminen painetuista lehdistä e-lehtien pariin on aiheuttanut sen, että aineistojen tarkastelu tehdään nykyään monesti yksittäisen artikkelin tasolla, eikä enää yhden lehden tasolla. Näin toimimalla menetetään tietoa artikkelin asiayhteydestä ja luotettavuudesta. Lehti ja sen kustantaja muodostavat artikkelin kontekstin. Siksi on hyvä miettiä, mitä tiedät siitä lehdestä, jossa artikkeli on julkaistu. Onko artikkeli julkaistu alansa keskeisessä tieteellisessä julkaisussa vai kenties alan ammattilehdessä? Hakuja kannattaa tehdä kirjaston tarjoamista tietokannoista. Niistä löydät useimmiten tiedon, minkä tasoisesta lehdestä on kyse. Tieteellisten lehtien kohdalla tietokannoista löytyy usein jokin näistä termeistä: peer-reviewed journal tai refereed journal, myös scholarly tai academic journal ilmaisuja käytetään. Jos tietokanta ei kerro lehden tasoa, voit hyödyntää lehden omia kotisivuja. Niissä yleensä kerrotaan, onko kyseessä tieteellinen aikakauslehti vai jonkun muun tyyppinen julkaisu. Ota avuksi tarkistuslistat Lähdekritiikkiä pohtiessaan voi hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja. Alta löytyy osoite muutamaan tarkistuslistaan. http://libguides.uta.fi/internetaineistonarviointikriteereja http://www.csuchico.edu/lins/handouts/eval_websites.pdf https://www.ifla.org/files/assets/hq/topics/info-society/images/finnish_-_how_to_spot_fake_news.pdf Kirsti Kujala
Osallistu kyselyyn ja voit voittaa!
Anna palautetta Metropolian yhteisistä palveluista: Tietohallinnosta Opintoasiainpalveluista Kirjastosta Kansainvälisistä palveluista Opiskeluhyvinvointipalveluista Viestintäpalveluista Kyselyyn vastaaminen vie n. 5 min. Kyselylinkki Kysely on avoinna helmikuun ajan. Vain Metropolian opiskelijoille. Jätä yhteystietosi, niin voit voittaa leffalippuja!
Innostavat oppimisen tilat kirjastossa
Matkailu avartaa, näin sanotaan. Ja kyllähän se pitää paikkansa. Matkasimme marraskuussa 2017 Skotlantiin Edinburghin U!REKA-konferenssiin, jossa tutustuimme paikallisen Napierin yliopiston kirjastoon. Samalla reissulla kävimme Englannin puolella Newcastlessa tutustumassa Northumbrian yliopiston kirjastoon. Mikä U!REKA? Urban Research and Education Knowledge Alliance on kuuden eurooppalaisen korkeakoulun yhteistyöliittouma. U!rekan yhteydessä järjestetyssä follow-on -konferenssissa tapasimme muiden yhteistyökorkeakoulujen kirjastojen henkilökuntaa. Keskustelimme kirjastoja koskevista ajankohtaisista aiheista ja pohdimme millä alueilla voisimme tehdä yhteistyötä. Keskustelu oli hyvin antoisaa, totesimme kohtaavamme hyvin samanlaisia haasteita ja mahdollisuuksia työssämme. Vierailimme myös paikallisissa korkeakoulukirjastoissa etsimässä ideoita ja vinkkejä Metropolian tuleviin kampuskirjastoihin. Kaikkein innostavinta matkalla olivatkin juuri vierailut kirjastoissa. Innostuimme varsinkin erilaisista työskentely- ja oppimistiloista joita kirjastoissa oli runsaasti. Seuraavassa kuvia erilaisista kirjastojen tilaratkaisuista. Napierin yliopiston kirjasto Edinburghissa Edinburgh Napier yliopiston kirjasto Sighthillin kampuksella on sijoitettu viiteen kerrokseen. Tiloissa oli paljon erilaisia ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja tiloja: sekä avoimia että vähän suojaisampia. Northumbrian yliopiston kirjasto Newcastlessa Newcastlessa vierailimme Northumbrian yliopiston City Campus -kirjastossa, jossa on luku- ja työskentelytiloja sekä kirjallisuutta kahdeksassa kerroksessa. Kirjastossa oli hurjan paljon erilaisia työskentelytiloja. Saimme kirjastovierailuista paljon ideoita omien tulevien kampuskirjastojemme suunnitteluun. Molemmat kirjastot olivat vilkkaita ja varsinkin opiskelu- ja ryhmätyötilat olivat kovassa käytössä. Vaikka kirjastoissa oli myös tarjolla hiljaista tilaa, olivat kirjastot kuitenkin pääasiassa eloisia ja monimuotoista opiskelua tukevia opiskelijoiden tiloja, eivät kirjavarastoja. Näistä on hyvä ammentaa! Sari S. ja Päivi Y-K Lisää kuvia: Napierin kirjasto Northumbrian kirjasto U!REKAn verkkosivut Edinburgh Napierin yliopiston kirjasto Northumbrian yliopiston kirjasto
Mikä on sun PIN-koodi?
Mitäs jos sinun pitäisi kirjaston lainausautomaatilla käyttää PIN-koodia? Muistatko oman henkilökohtaisen tunnuslukusi, joka on annettu sinulle samalla kun sait Metropolian kirjastokortin? Kirjaston lainausautomaateille tulee turvallisuussyistä käyttöön PIN-koodi 1.2.2018 alkaen. Näppäilemällä koodisi automaattiin pääset lainaamaan aineistoja myös kirjaston itsepalveluaikoina, palautettaessa ei PIN-koodia tarvita. Mitäs jos et muista? Ota yhteyttä kirjastoon. Än-yy-tee- NYT! Päivitä PIN-koodisi hyvissä ajoin ennen muutosta kirjaston asiakaspalvelussa, puhelimitse, sähköpostilla (kirjasto at metropolia.fi), chat-palvelussa tai yhteystietojen muutoslomakkeella. Sitten sinä olet valmis, saat kirjat lainaan silloin kun niitä tarvitset.
Tervetuloa! 5 parasta vinkkiä opintojen alkuun
1. Säästä rahaa Ole liikkeellä ajoissa, niin saat tarvitsemasi kirjat kirjastosta. Ilmaiseksi. Hae kirjat MetCat-palvelusta, poimi hyllystä ja lainaa automaateilla. 2. Digitalisoidu Kirjastosta löytyy tuhansia e-kirjoja, e-lehtiä ja tietokantoja. LibGuides-palvelu sisältää oppaita, joista saat tietoa oman alasi aineistoista, vinkkejä tiedonhakuun ja infoa kirjaston tarjoamista palveluista. 3. Unohda kiire Lue kirjaston e-kirjoja ja muuta e-aineistoa vaikka kotona tai kuppilassa! LibGuides-oppaiden linkkien kautta pääset e-aineistoihin myös Metropolian verkon ulkopuolelta. 4.Kysy chatissa tai sähköpostilla Chat on avoinna arkisin kaikissa kirjaston verkkopalveluissa. Sähköpostiin (kirjasto (at) metropolia.fi) vastaamme viimeistään seuraavana arkipäivänä. 5. Kirjasto on sinun Jos olet Metropolian opiskelija tai henkilökuntaa, pääset kaikkiin Metropolian kirjastoihin arkisin myös palveluaikojen ulkopuolella. Katso omatoimiajat Aukioloajat ja yhteystiedot -sivulta. Tervetuloa, uudet ja myös jatkavat opiskelijat!