Tiedon janoa

   Parin viime vuoden aikana on Leppävaaran kampuksen kirjastossa suomen kieleen ja työelämän saloihin tutustunut neljä maahanmuuttajaa: irakilainen Kajal, kiinalaiset Mo ja Jing ja venäläinen Raisa. Jakson pituus on vaihdellut kahdesta kuuteen viikkoon. Kaikki ovat tulleet maahanmuuttajille järjestettävältä suomen kielen kurssilta. Lähiesimies on tehnyt jokaiselle perehdytysohjelman, jota on seurattu ja tulokkaiden toiveet on huomioitu mahdollisuksien rajoissa. Jokainen harjoittelija on ollut ahkera ja suhtautunut myönteisesti sekä tehtäviin että työkavereihin.   Koska tavoitteena on suomen kielen oppiminen, suomen puhumisesta ei saisi lipsua. Tämä on joskus haasteellista. Kun sanat eivät riitä, avuksi otetaan merkkikieli, piirtäminen ja kollegat. Yksi harjoittelija opetteli uusia sanoja kirjoittamalla niitä vihkoon hyllyttäessään kirjoja. Harjoittelijat ovat myös velvollisia raportoimaan menestyksestään työelämässä ja ohjaaja vierailee ainakin kerran jakson aikana tutustumassa taloon.     Kohokohta on joka kerran ollut harjoittelijan laatima lyhyt esitys kotimaastaan ja kulttuurista, jossa hän on kasvanut. Neljästä harjoittelijasta kolme oli päätynyt Suomeen puolison mukana. Vain Kajal oli naimisissa maanmiehensä kanssa ja perhe oli asunut myös Ruotsissa.   Lyhyt kyselykierros osoittaa, että työkavereilla on tutustujista vain hyvää sanottavaa. Yhden mukaan heitä on kahdenlaisia, aktiivisia ja passiivisia, useimmat kuitenkin aktiivisia. Toisen mielestä parhaita ovat kirjastoalasta kiinnostuneet. Kolmannen mielestä harjoittelijat tuovat vaihtelua ja heidän opastamisensa sujuu jo rutiinilla. Neljäs miettii aina työtehtävien hyötyä harjoittelijalle. Hän myös ”haluaa levittää kirjastonhoitajuuden ilosanomaa”. Tähän ei juuri ole lisättävää. Ehkä se, että leppävaaralaiset rohkaisevat muitakin tarttumaan tilaisuuteen.       Virpi  

  Viime viikolla kirjaston verkkopalveluissa oli kaikenlaista ongelmaa. Tässä kerromme vähän siitä, mitä tapahtui.   Korkeakoulukirjastojen yhteisen kirjastopalvelimen käyttöikä tuli tiensä päähän ja tilalle piti hankkia uusi. CSC:n tiloissa Otaniemessä sijaitsevalla palvelimella on paljon korkeakoulukirjastojen yhteisiä palveluja, jotka on tietysti siirrettävä vanhalta palvelimelta uudelle. Palvelinta hallinnoi CSC yhteistyössä Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen kanssa. Siirtotyöt aloitettiin lauantaina 7.11. amk-kirjastojen Voyager-tietokantojen siirrolla. Voyager on Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen käyttämä kirjastojärjestelmä, jonka avulla pyöritetään kirjaston arkea eli siellä on tieto kirjaston painetuista kokoelmista, asiakkaista, lainoista, varauksista. Aika tärkeää tietoa, siis.   Ensin Voyager ajettiin lauantaina alas. Asiakkaalle tämä näkyi siten, ettei MetCat 2.0 -palvelussa päässyt näkemään omia tietoja, lainoja tai varauksia eikä tekemään varauksia. Siirtoprosessi sujui hyvin ja palvelut olivat taas käytössä sunnuntaina kahden maissa.    Hupsista   Kun arki viikonlopun jälkeen maanantaiaamuna taas alkoi, huomattiin, että tietokannassa oli jotain outoa. Asiakkaat ihmettelivät, miksi esimerkiksi perjantaina palautetut kirjat näkyvät MetCat 2.0 -palvelun omissa tiedoissa edelleen lainassa olevina. Kävi ilmi, että tietojen palautuksessa olikin lipsahtanut keskiviikon testiajon aikaisen kannan tiedot tuotantoon.    Palvelin ajettiin uudelleen alas ja tiedot palautettiin siihen tilaan, kuin mitä ne olivat lauantaina ennen palvelun sulkemista. Tämän myötä viikonlopun aikana tehtävästä alle vuorokauden mittaiseksi aiotusta käyttökatkosta tulikin siten päivän pidempi. Kirjastojen lainaus- ja palautusautomaatit eivät toimineet, kirjaston työntekijät eivät voineet tehdä asiakaspalvelussa tai kirjaston takahuoneissa töitään. Lainat merkittiin paperille tai käytettiin offline-lainausta. Me kirjaston järjestelmäihmiset lisäsimme systeemin kalenteriin lennossa lisää sulkipäiviä, jotta lainoista ei kertyisi asiakkaille myöhästymismaksuja. Maanantai-iltapäivällä saatiin sitten järjestelmä taas käyttöön ja palautettujen kirjojen röykkiöt voitiin purkaa.   Eikä siinä vielä kaikki   Työtä riitti tämänkin jälkeen: väärässä kannassa sunnuntai-iltapäivän klo 14 ja maanantain n. klo 9.00 välisenä aikana tehdyt varaukset, uusinnat ja palautukset piti selvittää. Muutama osoitteenmuutoskin oli tuona aikana ehditty tehdä. Kansalliskirjastolta saimme listat, joiden perusteella tiedot syötettiin tietokantaan. Kaikki palautuksetkin tarkistimme (vaikka palautuksia alettiin tehdä vasta, kun saimme luvan käyttää järjestelmää maanantai-iltapäivällä). Lainojen uusinnat hoituivat Kansalliskirjaston kautta. Listojen läpikäymiseen meni tovi. Välillä tuntui, että olisihan sitä voinut jotain järkevämpääkin aikansa kuluksi tehdä.   Kun tietokannan tiedot oli saatu päivitettyä kuntoon, oli aika syventyä ajastettuihin ajoihin. Niiden avulla tehdään mm. asiakkaille lähtevät sähköposti-ilmoitukset. Mutta palvelimella oli vieläkin jotain pielessä eikä ajoja saatu käyntiin. Vasta torstaina ensimmäiset ilmoitukset lähtivät asiakkaille. Pientä viilaamista riitti vielä tässäkin: varausten saapumisilmoituksista puuttui noutopaikkatieto. Asiakkaiden varaamia kirjoja ei voitu noukkia hyllystä, kun poimintalista ei päivittynyt.   Kiirettä piti   Erilaisia virheilmoituksia tulvi sähköpostilistoille: Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa ja CSC:llä tehtiin kovasti töitä, että toiminnot saataisiin korjattua.   Me väänsimme kirjastossa tiedotusta: verkkosivuille, someen, LIbGuides-palveluun, MetCat 2.0:aan, Tuubiin… Viestejä asiakkaille, kirjaston henkilökunnalle, kirjaston järjestelmävastaaville ja teknisille ylläpitäjille CSC:llä. Monta sataa ulkoista sähköpostia, useita kymmeniä sisäisiä, skypetystä, ryhmäskypetystä, FB-ryhmissä tilanteen pohdintaa jne.   Meinasi tulla hiki. Nyt on kaikki taas palannut normaaliksi. Olipa viikko!    Saija Pyhtilä ja Päivi Ylitalo-Kallio   Lisätietoa: CSC - Tieteen Tietotekniikan Keskus Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelutMetCat 2.0     

  Osallistuimme European Conference on Information Literacy (ECIL 2015) - konferenssiin 19.-22.10.2015 Tallinnassa. Konferenssi järjestettiin kolmatta kertaa, ensimmäinen oli vuonna 2013 Istanbulissa. Tässä konferenssissa informaatio- ja media-alan ammattilaiset, tutkijat, opettajat ja päättäjät jakavat uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia informaatiolukutaidosta.      Informaatiolukutaito - miten se meihin liittyy?   Korkeakoulukirjastot kouluttavat opiskelijoita hakemaan ammatillista ja tieteellistä tietoa. Hyvät tiedonhankintataidot tehostavat ja nopeuttavat työskentelyä sekä opinnoissa että työelämässä.      Oli mielenkiintoista kuulla, miten korkeakoulukirjastot edistävät opiskelijoiden kykyä toimia informaatiotulvassa ja koko ajan muuttuvassa tietoympäristössä. Miten monissa eri asioissa informaatiolukutaito voikaan olla mukana! Se voidaan nähdä esimerkiksi osana kestävää kehitystä. Eräs luento käsitteli sitä, kuinka maanviljelijä löytää tietoa peltonsa viljelemiseksi mahdollisimman ekologisella tavalla.     Tiedonhankinnan opetustiimin posteri oli "Branding the IL training - Creating more collaboration by improving the visibility"     Annamarin ja Kaisun Best Practice -esitys oli "Librarians and English Teachers Join Forces in Information Literacy Training for Better Learning Results"   Ecil2015 Metropolia Best Practice from Metropolia Ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelut   Olen todella tyytyväinen, että pääsin mukaan. Ehkä parasta oli uusien ideoiden saaminen ja kollegoiden tapaaminen. Laurealaistenkin kanssa sovittiin jo uusista yhteistyökuvioista.   Päivi Kumar

Otimme tänä syksynä käyttöön RFID-kirjastokortin Metropolian kirjastoissa. Kortissa on sekä perinteinen viivakoodi että RFID-tunniste.     RFID-tekniikka laajentaa kortin käyttömahdollisuuksia, joten sitä voi käyttää myös muualla kuin kirjastossa. Uusi kirjastokortti toimii kopiokorttina Metropolian Toshiba-monitoimilaitteilla. Kortilla voi myös lainata läppäriautomaatista kannettavan tietokoneen. Läppäriautomaatit löytyvät Leppävaaran ja Tukholmankadun toimipisteiden ala-auloista. Leppävaaran läppärilainaamo ei tosin ole toistaiseksi käytössä aulan remontin takia, mutta palaa paikalleen heti remontin valmistumisen jälkeen.   RFID-kirjastokortteja annetaan kirjaston uusille asiakkaille. Vanhat asiakkaat voivat halutessaan vaihtaa vanhan kortin uuteen kolmen euron hintaan.   Leppävaaran kirjastossa kokeillaan kirjastokortin RFID-ominaisuutta kirjastoaineiston lainaamiseen. Kun teemme uudelle asiakkaalle kirjastokortin, aktivoimme samalla kortin RFID-tunnisteen. Tallennamme RFID-tunnisteeseen asiakasnumeron, joka on sama numerosarja kuin kirjastokortin viivakoodissa. Lainausautomaatissa ja kirjaston palvelutiskillä on RFID-lukija, joka lukee korttiin tallennetun asiakasnumeron.   Kortti on tehty yhteistyössä Metropolian Tietohallinnon kanssa. Kirjastokorttia koristaa urbaani maisemakuva, jonka on suunnitellut Johanna Aalto.   Kaisu Sallasmaa ja Päivi Kumar

Opinnoissasi tarvitset ammatillista, tutkittua ja luotettavaa tietoa. Sitä löydät kirjastosta sekä painettuina kirjoina että elektronisina aineistoina. Metropolian kirjasto on opiskelijan tiedonhankinnan ykköspaikka! Kirjasto useilla kampuksilla Käytössäsi on kahdeksan Metropolian omaa kirjastoa sekä kaksi yhteistyökirjastoa. Omat kirjastot (aineistot MetCat 2.0:ssa) Agricolankadun kampuksen kirjastoBulevardin kampuksen kirjastoLeppävaaran kampuksen kirjastoMyyrmäen kampuksen kirjastoSofianlehdonkadun kampuksen kirjastoTikkurilan kampuksen kirjastoTukholmankadun kampuksen kirjastoVanhan viertotien kampuksen kirjasto Yhteistyökirjastot (aineistot Arscassa)  Aralis: Pop & Jazz sekä Hämeentien kulttuurialojen kirjastopalvelutRuoholahden kampuksen ja Helsingin konservatorion yhteiskirjasto   Kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat löydät Aukioloajat ja yhteystiedot -oppaasta. Voit varata missä tahansa omassa kirjastossa (MetCat-kirjastot) olevia kirjoja, varaukset kuljetetaan ilmaiseksi valitsemaasi kirjastoon. Kirjat kulkevat, et sinä.   Uusi kirjastokortti toimii myös kopiokorttina. Voit ladata verkkopankissa arvoa tulostamista ja kopioimista varten.  Kurssikirjoja, lehtiä, e-aineistoja  Kirjastosta löydät opiskelussa tarvittavia aineistoja, kuten kurssikirjoja ja artikkeleja - monet myös elektronisina. E-aineistoja löydät parhaiten LibGuides-oppaistamme.  Oppijan olohuone Kirjasto on oppijan olohuone. Kun tarvitset rauhallista lukupaikkaa tai työtilaa ryhmätöiden tekoon, tule kirjastoon. Voit käyttää langatonta verkkoa, tietokoneita sekä monitoimilaitetta tulostamiseen, kopiointiin ja skannaukseen. Ammattitaitoiselta ja ystävälliseltä henkilökunnalta saat apua kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun.   Monet kirjastomme ovat avoinna varhaisesta aamusta iltamyöhään, osan ajasta omatoimikäytössä.  Seuraa meitä verkossa Kirjaston verkkosivuilta ja LibGuides-oppaista löydät tietoa kirjaston palveluista ja aineistoista. Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä, Pinterestissä ja Instagramissa, saat nopeasti tietoa erilaisista palveluista ja aineistoista. Käytä näitä LibGuides - oppaita eri koulutusaloille sekä apua tiedonhakuun ja kirjastonkäyttöönMetCat 2.0 - kirjaston oma tietokanta, josta löydät kirjoja, voit tehdä varauksia, uusia lainoja - ja löytää myös e-aineistoja Tiedon janoa -blogiFacebookTwitterPinterest Instagram   Menestystä opiskeluun, tervetuloa käyttämään Metropolian kirjaston palveluja!   Päivi Ylitalo-Kallio ja Raisa Karhu

Kaikki Metropolian kampuskirjastot Bulevardia lukuunottamatta sulkivat eilen ovensa - Bulevardilla voi siis asioida läpi koko kesän ma-pe klo 10-15. Verkkopalvelumme, esim. LibGuides, MetCat ja MetCat 2.0 pelaavat kuitenkin normaalisti.   Kesä on "takahuonetöiden" luvattua aikaa, esimerkiksi palvelujen kehittäminen ja tulevan lukukauden valmistelu täyttää työpäivät. Ja sitten se yksi ihana asia. Vaiheikkaan ja työntäyteisen kevätlukukauden ja alkukesän jälkeen se alkaa minun osaltani tuntua todelta: ihan hetken päästä alkaa kesäloma!     Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille - palataan asiaan elokuussa!   Raisa      

Olin kolme vuotta kotona lastani hoitamassa. Maailma oli kutakuinkin siinä. Koti, muskari ja kerho täyttivät arjen ja ajatukset. Paluu töihin koitti kevättalvella ja oli aika ottaa selville, missä mennään. Mitähän työpaikallani on tehty ja muuttunut kolmen vuoden aikana?   Toivottavasti tämän avulla voitte huomata kaiken sen, mitä kirjastossa oikeasti on saatu aikaan. Monestihan tuntuu, että tekemistä riittää yllin kyllin ja aina olisi uutta kehitettävää. Voi käydä niin, että on niin työnsä syövereissä, ettei huomaa tekemänsä työn hedelmiä ellei erikseen pysähdy miettimään.     Tekniikka muuttaa arkea: RFID   Oma kirjastoni Myyrmäen kampuksella oli siirtynyt RFID-aikaan poissa ollessani. Se oli muutos, jota osasin odottaakin, sillä Metropoliasta oltiin käyty tutustumassa mm. DiaK:n kirjaston RFID-käytäntöihin. Onneksi tätä uutuutta ei ollut kovin vaikea omaksua. Muutoksen myötä tietokoneille oli tullut kaksi uutta ohjelmaa, joiden avulla RFID-tarroja luetaan ja käsitellään, mutta muutoin lainaus ja palautustoiminnot olivat pysyneet samoina. Suurin ihmetyksen aihe oli se, kun ensimmäisenä työpäivänäni ihmettelin, mikä tekninen härpäke työpöydälläni on. Voisiko sillä ladata kännykän? Työkaveri sitten ystävällisesti kertoi, että se on RFID-lukija. Kuten muukin RFID-tekniikka, nekin ovat suurimmaksi osaksi piilossa ja taustalla, sillä ne on upotettu automaatin ja tiskin pöytätasoihin katseilta näkymättömiin. Työhuoneissa nämä lukijat vain ovat niin vähäisellä käytöllä, että ne on jätetty suosiolla näkyviin.   Onneksi RFID-aalto ei ollut ehtinyt vielä jokaiselle kampukselle, vaan pääsin kuin pääsinkin mukaan tähän muutokseen talkoolaisena. Bulevardin kampuksen kirjaston konversioasemilla RFID-tarrojen lisääminen ja ohjelmoiminen kävi sutjakasti. Sain myös nähdä, mitä kaikkea tällaiseen projektikokonaisuuteen sisältyy ja mitä kaikkea kirjastossa täytyykään tehdä, jotta näin suuri urakka onnistuu hyvin.   RFID:n mukanaan tuoma muutos näkyy eniten asiakkaille. Lainaus- ja palautusautomaateilla voi nyt   pinota kirjoja päällekkäin ja kone jaksaa silti tunnistaa kasaan lisätyn kirjan. RFID on mahdollistanut kirjastoissa omatoimiaikojen käyttöönoton, sillä mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan seurata tarkasti. Asiakkaat voivat myös huoletta palauttaa lainojaan omatoimiaikana. Palautuksen jälkeen kirjan voi lainata heti uudelleen. Monelle kirjaston käyttäjälle kirjasto on tärkeä työskentelytila ja myös vapaan seurustelun tila. Mahdollisuus käyttää kirjaston tiloja aiempaa pitempään onkin varmasti mieluisa asia.     Tieto esiin helpommin: Melinda ja LibGuides   Töistä poissa ollessani myös kansallisella kirjastokentällä on ehtinyt tapahtua uusia asioita. Yliopistokirjastojen Linda-tietokanta on muuttunut Melindaksi, eikä se ole enää vain yliopistokirjastojen yhteistietokanta. Kaikki ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat liittyneet mukaan Melindaan vuosina 2013-2014. Seuraavaksi Melindaan lisätään tiedot yleisten kirjastojen (=kunnankirjastot / kaupunginkirjastot) aineistoista. Melindaa kutsutaankin nykyään suomalaisten kirjastojen yhteistietokannaksi. Metropolian kirjaston asiakas ei välttämättä lainkaan huomaa, että Metropolian painetut aineistot löytyvät myös Melindasta, vaan hän voi käyttää kirjaston Metcat-tietokantaa aivan entiseen tapaan. Metropoliassa muutokset ovat vaikuttaneet eniten luetteloijiin, joiden on täytynyt opetella luetteloimaan uudella Aleph-ohjelmalla uuteen tietokantaan. Sieltä tiedot sitten kopioituvat omaan tietokantaan.   Metropolia kirjasto on ottanut tällä välin käyttöön myös uuden verkkopalvelun, LibGuidesin. Se on julkaisualusta, jonka avulla monet kirjastot ovat luoneet erilaisia sivustoja ja oppaita asiakkaiden avuksi. Metropolian lukuisat aineistot, niin e-muotoiset kuin painetut, löytyvät nykyisin aihealueoppaista, jotka esittelevät eri alojen keskeisimmät tiedonlähteet. Libguidesista löytyy lisäksi ohjeita ja vinkkejä aineistojen käyttöön. E-aineistojen kohdalla ohjeet ovatkin monesti tarpeen. Ennen alakohtaiset e-aineistot löytyivät Nellistä. Käyttäjät mieltävät Libguidesin kuitenkin usein Nelli-portaalia helppokäyttöisemmäksi, joten Libguidesin käyttöönotto on hyvä muutos. Myös osa kirjaston verkkosivuston sisällöstä on nykyisin siirretty Libguides-alustalle.     Uudistunut Voikkari = asiakasystävällisempi palvelu   Myös oma kirjastojärjestelmämme, jota tuttavallisesti kutsumme Voikkariksi, on kehittynyt kolmessa vuodessa. Aiemmin se oli rakas arkkivihollisemme, joka pakotti meidät tekemään asioita vaikeasti ja byrokraattisesti. Asiakaskin sai sen tuta nahoissaan: esimerkiksi myöhästymismaksujaan ei voinut kuitata pois, jollei kaikkia kirjoja todella ollut asiakkaan mukana kirjastossa. Kirjastojärjestelmän parannusten ansiosta asiakaspalvelumme on nykyään asiakasystävällisempää. Voikkarista onkin tullut jo ihan kelpo tietojärjestelmä.   Toinen kankea piirre Voikkarissa olivat varaukset. Ennen varausten kanssa piti tehdä jos jonkinmoista puljaamista, jotta asiakkaat saivat haluamansa aineistot. Nykyäänkin kirjastojärjestelmään tehdään kahdenlaisia varauksia. Niitä  joudutaan ja myös pystytään muokkaamaan. Ennen varausta ei ollut mahdollista muokata, vaan se poistettiin ja tehtiin uudenlaisena. Tämä monimutkainen prosessi vaati paljon tarkkuutta ja muistamista ja tieto oli vaarassa hukkua. Ei ole enää!   Takana ovat myös ne ajat, jolloin asiakkaita kiellettiin tekemästä varausta, jos kirja oli saatavana jonkin toisen kampuksen kirjastossa. Silloin varauksen sai tehdä vain kirjaston työntekijä. Tämäkin vain siksi, että kirjastojärjestelmä oli mitä oli. Nykyään varauksen saa tehdä, jos kyseistä kirjaa sattuu tarvitsemaan, piste.   Lisähienous on se, että nyt kirjastolaiset voivat noutaa asiakkaiden varauksia tabletti kädessä. Olo tuntuu ylevän nykyaikaiselta, kun käyn keräilemässä varauksia hyllystä tabletin kanssa. Ennen piti kopioida varauksen tiedot paperille ja hakea niitä lappu kourassa. Ammattikuva kirkastuu ihan omissakin silmissä. Ovathan lääkärit Greyn anatomia TV-sarjassa lukeneet potilastietoja tableteilta jo pitkään, nyt minäkin kuljen hyllyjen väleissä tabletin kanssa.     Työn uusi järjestys   Kirjaston töitä on keskitetty. On nimetty vastuuhenkilöitä, joille jotkin tietyt työt kuuluvat. Ennen kirjastolaisilla saattoi olla todella laajat työnkuvat ja monella saattoi olla tunne, että pitää osata valtavasti kaikkea lähes kaikesta. Tämä keskittämissuuntaus onkin varsin tervetullut. Keneltäkään ei ole tämän seurauksena tekeminen päässyt loppumaan mutta työtaakka on varmasti hieman keventynyt. Niinpä nykyään yhä harvempi ihminen esim. käsittelee Theseukseen syötettyjä opinnäytetöitä tai hoitaa kaukopalvelupyyntöjä.   Budjetti on laihtunut - taloudellisesti hyvät vuodet ovat selvästi takanapäin. Koko Metropolia säästää ja kirjasto sen mukana. On mietittävä tarkkaan mitä kirjallisuutta voidaan ostaa. Budjettia pitää myös seurata huolella, jotta se ei pääse ylittymään. On tässä asiassa hyvätkin puolensa. Tällaisina vuosina voi hyvällä omalla tunnolla keskittyä poistamaan kirjastokokoelmista teoksia, joiden lainausmäärät ovat jääneet vähäisiksi. Rikkaina vuosina painopiste on ollut uuden aineiston hankkimisessa ja kokoelman kartuttamisessa. Muutoinkin kirjastossa mietitään, mitä voisimme tehdä kevyemmin ilman, että siitä edes on mitään asiakkaille näkyviä seurauksia. Tai voisiko joitain töitä jättää kokonaan tekemättä?     Jotain uutta, jotain vanhaa   Oma työnkuvani on muuttunut ja kirjastolaisten työnkuviin kohdistuu laajemminkin muutospaineita. Työkuvan muutoksen seurauksena olen liittynyt e-aineistotiimiin. Niinpä työhöni kuuluu uusiin e-aineistoihin tutustuminen. E-aineistot tuppaavat myös muuttumaan, joten muutoksia on seurattava. On tavallista, että e-aineiston nimi tai ulkoasu muuttuu. E-aineistot ovat myös keskenään kovin erilaisia, joten muistettavaa riittää. E-aineistomaailmassa pärjäämisessä auttaa uusi työkalu Liberm, josta monen asian pääsee tarkistamaan, jos ei satu tietämään tai muistamaan. LibERMiä esiteltiin tarkemmin tässä blogissa aiemmin keväällä.   Ennen töihin paluuta mietin, muistanko ja osaanko enää mitään. Olen iloisesti yllättynyt siitä, miten hyvin asiat ovat palautuneet mieleen. Uuden oppiminen on ollut vaikeampaa kuin vanhojen asioiden muistaminen. Kaikista muutoksista huolimatta, moni asia on pysynyt myös samana. Itselleni suurin muutos oli se, kun alun perin tulin töihin Metropoliaan. Siihen verrattuna nykyinen töihin paluu oli kuitenkin helpompaa.   Kirsti

  Kirjastoissa kerätään joka vuosi edellisen vuoden toimintaa kuvaavia tilastolukuja tiheällä kammalla. Lähes kaikki tilastoitavissa oleva asia - ja muutama sellainen, josta ei luotettavia lukuja ole mahdollista saada - tilastoidaan. Ammattikorkeakoulukirjastojen tilastot kerätään Tieteellisten kirjastojen tilastotietokantaan, tuttavallisemmin KITT2. Keräsin tuolta tilastoista muutaman Metropolian kirjaston toimintaa kuvaavan luvun iloksenne.      Täysin en osannut välttää kirjastoslangia kuvaa tehdessäni, joten selvennykseksi sanottakoon, että nimeke = kirjan nimi. Toisin sanoen esimerkiksi 81.000 kirjanimekettä tarkoittaa, että kirjastossa on niin monta erilaista kirjaa. Niteitä eli fyysisiä kirjakappaleita onkin sitten enemmän, lähes 150.000.   Infograafi on toteutettu Canvalla, joka on maksuton ja helppo sovellus kuvallisten esitysten tekemiseen. Suosittelen!   Päivi Ylitalo-Kallio   Lisätietoa: Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta