Sotemuotoilijat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluja ja rakenteita muotoilemassa

Avainsana: tulevaisuusajattelu

Futuristisia tulevaisuuskuvia terveydenhuollosta – osa 2/2
1.11.2023
Mari Lehtori Virtanen

Tulevaisuutta kuvaavat futuristiset pohdinnat ovat kuuluneet terveydenhuollon arkeen aina. Näyttääkin siltä, että tieteisfiktiiviset tulevaisuudennäkymät ovat osin jopa vaikuttaneet terveysteknologisten innovaatioiden valikoimaan. Näitä aikanaan futuristisia ja nykyään käytössä olevia ratkaisuja nostin esiin tämän tekstisarjan ensimmäisessä osassa, Tieteisfiktiivisiä pohdintoja terveydenhuollosta – osa ½. Tässä sarjan toisessa osassa keskityn futuristisiin tulevaisuuskuviin, joita olen ideoinut tekoälykielimalli ChatGPT:n1 avustuksella. Tekstin ohessa olevat kuvituskuvat olen generoinut Adoben Firefly (1 ja 2) ja NightCafe (3 ja 4) tekoälysovelluksilla. Generoinnissa käytetyt promptit eli kehotteet olen kirjannut kuvateksteihin.  Täällä ajattomassa ulottuvuudessa ei tutkimuspöytiä peitetä karkein paperein eikä kohteeseen kosketa kylmin välinein tai muutenkaan. Me mittailemme loitompaa, käytämme hienovaraisia skannauksia ja yliääniteknologiaa, jota on tässä turha selittää. Tämä on todellinen etävastaanotto.  Minna Rytisalo (2023) teoksessa Jenny Hill.2 (Kuva 1.) Nanorobottien tekemät lääketieteelliset toimenpiteet  Kuvittele mikroskooppisia robotteja, jotka navigoivat kehon läpi korjaten vaurioituneita soluja, elimiä ja kudoksia. Kehon eri rakenteisiin mahtuvat nanorobotit havaitsevat ja hoitavat sairauksia ennen kuin ne edes aiheuttavat potilaalle havaittavia oireita. Vaikka ajatus tuntuu tulevaisuudesta haetulta, verenkiertoon sujahtavia nanorobotteja kehitetään jo nyt. Niistä odotetaan apuja esimerkiksi lääkeaineiden kuljettamiseen veri-aivoesteen läpi Parkinson- ja Alzheimer-potilailla.3   Vuonna 2200 terveydenhuolto on saavuttanut ennenäkemättömän tason edistyksellisyyttä ja yksilöllisyyttä, jossa potilaan kokemus ja hyvinvointi ovat keskiössä. Nanorobotiikka on arkipäivää, ja se toimii. Chat GPT (2023.)4 (Kuva 2.) Elinten tarveperustainen tulostaminen  Tulevaisuudessa elinten tulostamien potilaan omista soluista on mahdollista. Biologisesti sopivien elinten tulostaminen poistaa yhteensopivuustutkimuksiin kuluvaa aikaa ja vähentää elinsiirtoihin liittyviä hylkimisreaktioita. Kudosten tulostaminen vähentää elinsiirtojonoissa odottavien potilaiden määrää ja lyhentää odotukseen kuluvaa aikaa. Vaikka tällä hetkellä kokonaisten elinten tulostaminen on futuristinen kuvitelma, 3D-tulostusta käytetään jo kudosscaffoldien eli kolmiulotteisten kudostukirakenteiden luomiseen5.   Ihmiskehojen 3D-tulostaminen mahdollistaa elinten ja kudosten räätälöidyn valmistamisen, mikä merkitsee toivoa ja elämänlaadun paranemista potilaille, jotka ennen saattaisivat olla toivottomassa tilanteessa.  Chat GPT (2023.)6  Planeetat saavuttava terveydenhuolto   Tulevaisuudessa ihmiskunta laajentaa asutusta muihin ulottuvuuksiin, kuihin ja planeettoihin, joissa tarvitaan edistyneitä terveydenhuollon ratkaisuja, mukaan lukien itsehoitavat sairaalat ja lääketieteelliset laitteet. Vaikka kyseiset teknologiset ratkaisut odottavat vielä toteutumistaan, taivaankappaleiden kuten kuu ja Mars saavuttaminen on jo mahdollista.7 Ihmisen laajentaessa elinpiiriään myös terveydenhuollon tarpeet väistämättä laajenevat (kuva 3). Ihmisen ja koneen ominaisuuksia yhdistelevät kyborgit  Yhdistämällä ihmisiä edistyneisiin robotiikka- tai tekoälykomponentteihin saadaan aikaan ihmisen ja koneen yhdistelmiä eli kyborgeja, joilla on ihmiseen nähden parannettuja kykyjä, kuten lisääntynyttä voimaa, älykkyyttä tai pidempi elinikä. Edistyneiden geenimuokkausteknologioiden avulla kyborgien kognitiivisia kykyjä voidaan edelleen parantaa esimerkiksi havaitsemisen, ajattelun, muistamisen ja prosessointinopeuden osalta. Fysiikkaa ja kognitiota vahvistamalla luodaan superihmisiä, joiden toimintakyky on huomattavasti parempi kuin tavallisten ihmisten. Filosofi ja tietokirjailija Maija-Riitta Ollila (2023)8 on juuri julkaissut kokonaisen kirjan tulevaisuuden ihmisen parannelluista ominaisuuksista.   Aivokäyttöliittymät ja robottien tekemät neurokirurgiset toimenpiteet  Aivokäyttöliittymät yhdistävät ihmisten aivotoimintoja ulkoisiin laitteisiin ja mahdollistavat aivoihin asennetun implantin välityksellä esimerkiksi näppäimistön ohjaamisen ajatusten voimalla9. Aivokäyttöliittymäimplantin asentamiseen liittyvän neurokirurgisen toimenpiteen tekee autonominen leikkausrobotti, joka itse asiassa on jo testikäytössä10. (Kuva 4.)  Aivotietokoneliitännät eivät ainoastaan helpota nopeaa diagnoosia, vaan ne myös tukevat potilaiden psyykkistä hyvinvointia tarjoamalla virtuaalisia ympäristöjä rentoutumista ja palautumista varten. Chat GPT (2023.)11 Teknologinen kiihdytys haastaa terveydenhuollon toimijoiden osaamista  Kuten edellisen osan tieteisfiktiivisistä pohdinnoista ja tämän tekstin futuristisista tulevaisuuskuvista voimme päätellä, teknologian nopea kehitys on haastanut ja tulee edelleen haastamaan myös terveydenhuollon henkilöstön osaamista.  Tällä hetkellä terveydenhuollon henkilöstön tulee nykyteknologioiden lisäksi hallita esimerkiksi erittäin nopeasti kehittyvän tekoälyn perusteita.12 Uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönotolle13 on ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen on ajan tasalla ja että kunkin aikakauden teknologisia innovaatioita osataan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.  Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi onkin esitetty ja hyödynnettykin monenlaisia tapoja, kuten   viimeisimpien teknologiatrendien aktiivista seuraamista  skenaariotyöskentelyä ja tulevaisuusajattelua (ks. esim. Sitra, Tulevaisuustaajuus) digiosaavien mentorien hyödyntämistä erilaisissa työelämäyhteyksissä koulutuksen kohdentamista uudenlaisiin työrooleihin14,15  ja uudenlaisten digitaalisten perehdytys-, opetus- ja oppimismenetelmien hyödyntämistä.16,17,18,19 Lisäksi huomionarvoista on, että teknologian hyödyntäminen terveydenhuollossa ei edelleenkään ole vain digitaalisten työkalujen käyttämistä. Uusien teknologioiden onnistunut käyttöönotto edellyttää laajaa kulttuurin muutosta, jossa teknologia nähdään yhtenä mahdollisuutena parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta20,21.  Huomioitavaa  Tässä tekstissä esitetyt terveydenhuollon futuristiset visiot ovat kuvitteellisia, eivätkä tällä hetkellä perustu tutkittuun tietoon, paitsi lähdemerkinnöin merkityin osin. Esitetyt kuvaukset ovat fiktiivisiä eivätkä siis kuvaa terveydenhuollon nykytilannetta. Innoitusta tekstin sisältöön olen saanut tekoälykielimalli Chat GPT:ltä, joka on toiminut oivallisena tukiälynä tulevaisuutta hahmotellessani.   Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden terveydenhuolto tuo mukanaan sekä suuria mahdollisuuksia että haasteita. Entistä edistyneemmät teknologiset innovaatiot voivat parantaa terveydenhuollon saatavuutta ja hoitojen tehokkuutta, lisätä potilasturvallisuutta ja vähentää jopa virheiden määrää. Kehityksen kelkassa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että nopeutuvat teknologiset kehitysaskeleet ovat ihmislähtöisiä, turvallisia ja eettisesti hyväksyttäviä.  Kaikesta innostavuudestaan huolimatta edellisten utopioiden toteutumismahdollisuuksista ei tässä hetkessä voi varmasti tietää. Se jää nähtäväksi.    Kirjoittaja  Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalvelujen innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja kehittämistyötä.         Lähteet   1 ChatGPT (openai.com). (2023.) 2 Rytisalo, M. (2023). Jenny Hill. WSOY. Helsinki. 3 Futurism. (2023.) A Swarm Of Nanobots In Your Bloodstream: The Future Of Medicine. Tomorrow Bio 30.6.2023. 4 ChatGPT (openai.com). (2023.) Viitattu 2.10.2023. 5 Chung, JJ., Im, H., Kim, SH. et al. (2020.) Toward Biomimetic Scaffolds for Tissue Engineering: 3D Printing Techniques in Regenerative Medicine. Frontiers in Bioengineering and Biotechnology, 8:586406. 6 ChatGPT (openai.com). (2023.) Viitattu 2.10.2023. 7 Spacex. Human Spaceflight. 8 Ollila, M-R. (2023.) Tulevaisuuden paranneltu ihminen. Otava. 10 Kailio, A. (2023.) Elon Musk saa aloittaa aivosirujensa ihmiskoehenkilöiden etsimisen. TiVi, Tulevaisuuden tekniikat. 20.9.2023. 10 Wattles, J. (2022.) Elon Musk's Neuralink shows brain implant prototype and robotic surgeon during recruiting event. CNN Business, 1.12.2022. 11 ChatGPT (openai.com). (2023.) Viitattu 2.10.2023. 12 Spatharou, A., Hieronimus, S. & Jenkins, J. (2020.) Transforming healthcare with AI: The impact on the workforce and organizations. McKinsey & Company, 10.3.2020. 13 Alén, M. (2021.) Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet: tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 14 Virtanen, M. (2022.) Digikliininen asiantuntija sotemuotoilijana. Sotemuotoilijat-blogi, 20.12.2022. 15 Thomas, TW., Seifert, PC., Joyner, J.C. et. al. (2016.) Registered Nurses Leading Innovative Changes. OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing, 21(3), Manuscript 3. 16 Healthcare Business Today. Editorial Team. (2020. ) The Use Of Technology In Healthcare Education And Training. 23.10.2020. 17 Hongisto, K. (2020.) Ubiikin 360° oppimisympäristön tekninen ja pedagoginen käytettävyys bioanalytiikan opinnoissa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 18 Reinikkala, T. (2022.) Digitaalisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen kliinisen mikrobiologian päivystyslaboratorioon. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 19 Pehkonen, S. (2023.) Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 20 Spatharou, A., Hieronimus, S. & Jenkins, J. (2020.) Transforming healthcare with AI: The impact on the workforce and organizations. McKinsey & Company, 10.3.2020. 21 Alén M. (2021.) Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet: tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

Lue lisää

Tieteisfiktiivisiä pohdintoja terveydenhuollosta – osa 1/2
11.10.2023
Mari Lehtori Virtanen

Tulevaisuutta kuvaavat tieteisfiktiot ovat kuuluneet arkeemme kautta aikojen. On vähintäänkin herkullista pohtia tulevaisuutta ja kuvitella sen rajatonta potentiaalia. Terveydenhuollon tilannetta taaksepäin tarkastellessa vaikuttaa siltä, että moni aiemmin mahdottomalta tuntunut idea on tänä päivänä käytössä, kuten robottiavusteiset toimenpiteet, potilaan kotiin vietävät etäpalvelut tai esimerkiksi kipupotilaille kohdennetut virtuaaliset todellisuudet. Huomionarvoista tieteisfiktiivisissä pohdinnoissa on se, että ne heijastelevat tieteellistä ja teknologista ymmärrystä ja ovat näin ollen oman aikansa spekulatiivisia tulkintoja. Tämän kaksiosaisen tekstikokonaisuuden ensimmäisessä osassa tarkastelen terveydenhuollon nykytilannetta tieteisfiktioihin ja tieteelliseen tutkimukseen perustuen. Seuraavassa osassa visioin tulevaa futuristisessa hengessä. Toteutuneita tieteisfiktioita Tieteiskirjallisuus on varsinaisesti alkanut kehittyä 1800-luvulla, ja tulevaisuuden terveydenhuolto on ollut yksi sen monista aiheista. Näissä fiktioissa on kuviteltu esimerkiksi seuraavien asioiden toteutuvan kaukaisessa tulevaisuudessa: eliniän merkittävä piteneminen suhteessa sen ajan odotteeseen, joka oli noin 40–50 vuotta lääketieteellisten laitteiden ja koneiden kehittyminen diagnostiikan ja hoidon tueksi, esimerkkinä sädehoito, joka on kehitetty 1900-luvun alkupuolella uudenlaiset lääkkeet, joista esimerkiksi ensimmäiset antibiootit on otettu käyttöön 1940-luvulla. Näiden kuvitelmien toteutumisen jälkeen terveydenhuollossa on nähty kiihtyvää teknologista kehitystä, jonka ansioista potilaiden hoito ja hoiva ovat nykypäivänä huipputasoa. Tähän omalta osaltaan ovat vaikuttaneet ainakin seuraavat teknologiset innovaatiot. Virtuaaliset konsultaatiot ja etäohjattavat yhteysrobotit Historia on kuvannut tilanteita lääketieteestä, joissa potilaan sairauksia diagnostisoidaan ja hoidetaan etäratkaisujen avulla. Nykyään etälääketiede1, virtuaaliset terveyskonsultaatiot2 ja etäohjattavat (telepresence) yhteysrobotit3,4 ovat laajasti terveydenhuollon toimijoiden käytössä. Hoidon ja hoivan monipuoliset mahdollisuudet vievät lääketieteelliset palvelut potilaiden kotiin ja mahdollistavat toimimisen esimerkiksi pitkien välimatkojen päästä tai haastavien terveystilanteiden, kuten pandemioiden aikana. Etäohjattavien yhteysrobottien (kuva 1) avulla ikäihmisiin voidaan olla yhteydessä tuttujen henkilöiden toimesta ympäröivistä olosuhteista huolimatta5. Kuva 1. Etäohjattava yhteysrobotti, Webot2. Sensorit, puettavat teknologiat ja erilaiset älykkäät seurantalaitteet Laitteet, jotka seuraavat ihmisen toimintaa ja elintoimintoja, ovat laajasti arkipäivää. Kuluttajakäyttöön tarkoitettuja sensoreita, mittareita ja älykkäitä kelloja on markkinoilla sadoittain. Niiden avulla monet ovat tottuneet seuraamaan esimerkiksi päivän aikaista aktiivisuutta, askeleita, unta tai palautumiseen liitettyjä arvoja. Myös työ-, hoiva- ja arkikäytössä puettavilla teknologioilla on suuri rooli ja erilaisten sensoreiden avulla voidaankin seurata esimerkiksi kaatumista, lämpökuormitusta, ilmanlaadun muutoksia, lämpötilaa tai liikettä.6 Lisäksi erilaisilla lääkinnällisillä laitteilla voidaan reaaliajassa etäseuranta esimerkiksi sydäntauti-7 tai Parkinson potilaiden tilaa8. Robottiavusteiset toimenpiteet Ajatus leikkaussaleissa toimenpiteitä suorittavista roboteista on edelleen osin tieteisfiktiivistä, joskin robottiavusteiset toimenpiteet ovat yleisiä monilla kirurgian eri osa-alueilla, kuten urologiassa, gynekologiassa ja yleiskirurgiassa9.  Ensimmäiset robottiavusteiset toimenpiteet on tehty 1980-luvulla10, mistä lähtien välineistön teknologinen kehitys on ollut nopeaa. Tällä hetkellä teknologia mahdollistaa esimerkiksi ihmiskäsien liikelaajuuden ylittämisen, josta on hyötyä erityisesti ahtaissa paikoissa tapahtuvissa toimenpiteissä.  Robottiavusteisen kirurgian etuina ovat esimerkiksi pienemmät leikkaushaavat, potilaiden nopeampi toipuminen, lyhyempi sairaalassaoloaika, vähäisemmät haittavaikutukset11 ja vähäisempi uusintaleikkausten tarve12. Bioniset raajaproteesit Kuvaukset menetettyjen raajojen korvaamisesta edistyneillä mekaanisilla tai robottimaisilla varaosilla on toistunut tieteiskirjallisuudessa kautta aikojen. Bioniset proteesit ovat elektroniikkaa ja tietotekniikkaa sisältäviä keinotekoisia raajoja, joita nykyään voidaan perinteisten valmistustapojen lisäksi myös 3D-tulostaa13. Bionisia proteeseja (kuva 2) voidaan ohjata esimerkiksi lihasten supistusvoimaa ja erilaisia sensoreita hyödyntämällä, tavallisista mekaanisesti liikkuvista proteeseista poiketen. Kuva 2. Bioninen käsiproteesi. Laajennetut todellisuudet ja metaversumit Tuoreinta osuutta toteutuneista tieteisfiktioista näyttelevät laajennetut ja yhdistetyt todellisuudet ja metaversumit, joissa todellisuus ja virtuaalinen maailma yhdistyvät. Teknisesti tähän kokonaisuuteen kuuluvat lisätty todellisuus (augmented reality, AR), virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja yhdistetty todellisuus (mixed reality, MR). Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden avulla on helpotettu syöpäpotilaiden kipuja14 ja hoidettu ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä potilaita15. Jo käytössä olevien yhdistettyjen todellisuuksien lisäksi kiinnostusta herättävät 3D-virtuaalimaailmat ja metaversumit, joilla tarkoitetaan “maailmoja maailmassa”. Näissä digitaalisissa ympäristöissä terveydenhuollon henkilöstö ja potilaat voivat toimia avattarien eli virtuaalisten hahmojen tai hologrammien eli lasersäteen avulla luotujen 3D-kuvien välityksellä (kuva 3). Tällä hetkellä metaversumeja hyödynnetään esimerkiksi, ikääntyvien16, mielenterveyspotilaiden17 ja autistien hoidossa18.   Kuva 3. Erilaisia toimijoita metaversumissa: ihminen, 2 virtuaalista hahmoa ja hologrammi. Näiden esimerkkien avulla voidaan ajatella tieteisfiktioiden toimineen inspiraationa monille terveydenhuollon innovaatioille. Esimerkkeihin liitetyn tutkimustiedon perusteella nähdään, että moni alun perin utopistiseltakin vaikuttanut idea on kehittynyt todellisuudessa toimivaksi ratkaisuiksi. Vain aika näyttää, mihin terveydenhuoltomme voikaan teknisesti kehittyä. Erityisesti sitä pohdin seuraavassa tekstissä, "Futuristisia tulevaisuuskuvia terveydenhuollosta- osa 2/2". Vuonna 2050 terveydenhuolto ei ole enää pelkästään sairauksien hoitoa, vaan se on muuttunut ennakoivaksi ja yksilölliseksi kokemukseksi. Älykkäät implantit seuraavat jatkuvasti terveytemme tilaa ja ennakoivat mahdolliset ongelmat ennen kuin ne edes ilmaantuvat. Genomitiedon avulla luodaan räätälöityjä hoitosuunnitelmia, jotka perustuvat jokaisen yksilön ainutlaatuiseen perimään.  Tulevaisuuden terveydenhuolto on saavutettavissa kaikille, ja sen tavoitteena on pitkä ja terve elämä jokaiselle planeetan asukkaalle. 19   Kirjoittaja Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalvelujen innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja kehittämistyötä.       Lähteet 1 Jang-Jaccard, J., Nepal, S., Celler, B. & Yan, B. (2016). WebRTC-based video conferencing service for telehealth. Computing, 98:169–193. 2 Ghatak, S., Chakraborty, S., Goswami, RD. & Paul, H. (2022). Metaverse and its Impact in Healthcare. Proceedings of the 4th Virtual International Conference Path to a Knowledge Society- Managing Risks and Innovation. PaKSoM. ﷟ 3 Naseer, F., Khan, MN. & Altalbe, A. (2023). Telepresence Robot with DRL Assisted Delay Compensation in IoT-Enabled Sustainable Healthcare Environment. Sustainability, 15:4. 4 Altalbe, A., Khan, M.N., Tahir, M. & Shahzad, A. (2023). Orientation Control Design of a Telepresence Robot: An Experimental Verification in Healthcare System. Applied Sciences, 13, 6827. 5 Koceski, S. & Koceska, N. (2016). Evaluation of an Assistive Telepresence Robot for Elderly Healthcare. Journal of Medical Systems, 40, 121. 6 Lyly, J. (2018). Nyt tulevat älyvaatteet. Motiivilehti 20.11.2018 7 Kwun, J.-S., Lee, J. H., Park, B. E., et al. (2023). Diagnostic Value of a Wearable Continuous Electrocardiogram Monitoring Device (AT-Patch) for New-Onset Atrial Fibrillation in High-Risk Patients: Prospective Cohort Study. J Med Internet Res, 25: e45760. 8 Tam, W., Alajlani, M. & Abd-alrazaq, A. (2023.) An Exploration of Wearable Device Features Used in UK Hospital Parkinson Disease Care: Scoping Review. J Med Internet Res, 25:e42950. 9 Park, S. J., Lee, E. J., Kim, S. I., et al. (2020). Clinical Desire for an Artificial Intelligence–Based Surgical Assistant System: Electronic Survey–Based Study. JMIR Med Inform, 8(5): e17647. 10 Pugin, F., Bucher, P. & Morel, P. (2011.) History of robotic surgery: From AESOP® and ZEUS® to da Vinci®. Journal of Visceral Surgery, 148(5): e3-e8. 11 Terveyskylä. fi. Tietoa robottiavusteisesta leikkauksesta. 1.12.2021. 12 Niiranen, P. (2022.) KYS aloitti robottiavusteiset tekonivelleikkaukset – robotti herättää kirurgien keskuudessa myös ristiriitoja. Yle 15.9.2022. 13 Koprnický, J., Najman, P. & Šafka, J. (2017.) 3D printed bionic prosthetic hands. IEEE International Workshop of Electronics, Control, Measurement, Signals and their Application to Mechatronics (ECMSM), Donostia, Spain. 14 Violanti, D., Mete, M., Morris, A. & Groninger, H. (2023.) Virtual Reality for Pain Management in Inpatients with Cancer: A Randomized Controlled Trial. Journal of Pain and Symptom Management, 65(5): e672. 15 Carl, E., Stein, AT., Levihn-Coon, A. et al. (2019.) Virtual reality exposure therapy for anxiety and related disorders: A meta-analysis of randomized controlled trials. Journal of Anxiety Disorders, 61: 27-36. 16 Shu, S. & Woo, B. (2023.) Pioneering the Metaverse: The Role of the Metaverse in an Aging Population. JMIR Aging, 6:e40582. 17 Ezawa, I., Hollon, S. & Robinson, N. (2023.) Examining Predictors of Depression and Anxiety Symptom Change in Cognitive Behavioral Immersion: Observational Study. JMIR Mental Health, 10:e42377. 18  Lee, JH., Lee, TS., Kee SW. et al. (2022.) Development and Application of a Metaverse-Based Social Skills Training Program for Children With Autism Spectrum Disorder to Improve Social Interaction: Protocol for a Randomized Controlled Trial. JMIR Research Protocols, 11(6):e35960 19 Open AI. (2023.) ChatGPT-3.5, suuri kielimalli. Viitattu 2.10.2023. https://chat.openai.com/

Lue lisää