Sotemuotoilijat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluja ja rakenteita muotoilemassa

Avainsana: terveyden edistäminen

Terveyssuosituksia tekoälyltä?
29.8.2024
Mari Lehtori Virtanen

Kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin on seurannut ihmistä koko olemassaolomme ajan. Pyrkimys hyvään oloon on perusasia, jonka monesti huomioi viimeistään silloin, kun alkaa voida huonosti. Optimaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta tulisi muun muassa syödä ja liikkua monipuolisesti, nukkua tehokkaasti ja tarpeeksi sekä pitkäkestoista stressiä. Näiden terveyttä tukevien toimien tueksi on tarjolla runsaasti erilaisia digitaalisia apuvälineitä, jotka seuraavat, mittaavat ja analysoivat terveystekojamme ja elimistömme tilaa. Hyödyntämällä näiden digitaalisten apuvälineiden, laitteiden ja sovellusten tuottamaa tietoa tekoälyratkaisujen varantona, voidaan saada yksilön terveyttä edistäviä henkilökohtaisia suosituksia. Tällöin puhutaan yleisen (generative AI) tai ennustavan (predictive AI) tekoälyn sijasta suosittelevasta eli preskriptiivisestä (prescriptive AI) tekoälystä.1,2 Terveyssuositusten seuraaminen Suositusten mukaisesti aikuisten (18–65-vuotiaat) tulisi viikossa harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia ja lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa vähintään Tämän lisäksi tulisi ja liikuskella mahdollisimman paljon3,4. (Kuva 1.) Istua ei saisi yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja, seisomaan pitäisi nousta muutaman kerran tunnissa. Portaita pitäisi käyttää mahdollisimman paljon ja työpaikalle olisi hyvä kävellä, jos se suinkin on mahdollista5 Pohjoismaisten ravitsemussuositusten (2023)6 mukaisesti aikuisen tulisi syödä vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään 500–800 g / vrk palkokasveja ja perunaa (merkittävänä osana ruokavaliota) täysjyväviljaa 90 g/ vrk pähkinöitä ja siemeniä, 30 g/ vrk kalaa 300–450 g/ viikko punaista lihaa alle 350 g/ viikko vähärasvaisia tai rasavttomia maitovalmisteita 3,5–5dl/ vrk ja kasviöljyjä vähintään 25 g/ vrk. Lisäksi nukkua tulisi yksilöllisen tarpeen mukaisesti, joka aikuisilla vaihtelee kuudesta yhdeksään tuntia. Unen riittävän pituuden lisäksi huomiota tulisi kohdentaa sen laatuun: hyvässä unessa erilaiset vaiheet, kuten perusuni (NREM) ja vilkeuni (REM), vuorottelevat.7 Terveystekojen mittaaminen Edellä mainitut terveyden peruspilarit – liikunta, ravitsemus ja uni  – ovat myös mittaajien ja laitevalmistajien tähtäimessä.  Esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden ja treenisessioiden mittaamiseen on maailmalla tarjolla satoja, jopa tuhansia, erilaisia vaihtoehtoja. Älykellot, -sormukset ja esimerkiksi lenkkitossuihin kiinnitettävät anturit mittaavat aktiivisuutta laitteen sisäisellä kiihtyvyysanturilla, joka tallentaa käden tai jalan liikkeitä. Rekisteröivän mittausdatan perusteella laite analysoi liikkeiden taajuutta, voimakkuutta ja säännöllisyyttä ja antaa lukemat, nykyään jo melkein aina, helppokäyttöiseen mobiiliapplikaatioon. Unen  mittaaminen on myös suosittua, ja sitä voi helposti tehdä aktiivisuusrannekkeilla, urheilu- ja älykelloilla. Luotettavimmin nämä unen mittaamisen välineet toimivat yöunen keston eri univaiheiden luotettavan tunnistamisen sijasta. Siihen tarvitaan tarkempia diagnostisia menetelmiä, kuten unipolygrafiatutkimus terveydenhuollon laboratoriossa. Älykellojen ja -sormusten mittaamat unen arvot kuitenkin antavat pohjan myös monille stressiä, palautumista ja jopa resilienssiä kuvaaville laskennallisille arvoille, joita monet mittaajat aktiivisesti seuraavat.  Esimerkiksi laskennallisista arvoista älysormusvalmistaja kuvaa resilienssiä stressin ja palautumisen tasapainoksi, jonka laskennassa hyödynnetään resilienssin osatekijöiksi määriteltyjä tekijöitä: päiväaikainen stressi ja palauttava aika sekä unenaikaisen palautumisen arvot, kuten sykevälivaihtelu (HRV) ja leposyke.8 Haastavin mitattava näistä kolmesta lienee ravitsemussuositusten noudattaminen, vaikkakin myös ruokavalion seuraamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen löytyy erilaisia sovelluksia. Ne kuitenkin lähes poikkeuksetta perustuvat käyttäjän omaan motivaatioon ja syötyjen kalorien kirjaamisaktiivisuuteen9, ei muun elämän ohella tapahtuvaan sujuvaan rekisteröintiin. Käyttäjän omien kirjausten perusteella sovellukset laskevat päivittäisen kalorimäärän ja antavat suosituksia esimerkiksi terveellisemmistä valinnoista. Pitkäaikaiseen käyttöön motivoituminen on kuitenkin monille suuri haaste. Preskriptiivinen tekoäly terveyden edistämisen tukena Preskriptiivinen eli suositteleva tekoäly tuo mielenkiintoisen näkökulman terveyskäyttäytymisen mittaamisen ja terveyttä edistävien henkilökohtaisten suositusten välille. Kuvitellaanpa tilannetta, jossa terveyssuositukset perustuvat yksilön fyysiseen aktiivisuuteen, uneen ja ruokavalioon liittyviin mitattuihin ja kirjattuihin tuloksiin. Lisätään kuvitelmaan työterveyshuollossa analysoidut laboratoriotutkimustulokset ja muu käyttäjän kirjaama terveysdata, kuten paino ja verenpaine, viimeisen viiden vuoden ajalta. Lisäksi nippuun laitetaan ravitsemukseen liittyvät kulutustottumustiedot esimerkiksi kauppojen kanta-asiakasjärjestelmistä, mikäli syötyjen aterioiden aktuaalista dataa ei ole saatavilla. Tämän yhdistelmän perusteella annetaan yksilöllisiä terveyssuosituksia preskriptiivisen tekoälyn avulla. Preskriptiivinen tekoäly ei pelkästään analysoi terveysdataa, vaan myös ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä ja toimintasuunnitelmia terveydentilan parantamiseksi. Tehostetaan kokonaisuutta edelleen lisäämällä tilastollinen eliniänodote ja arvio terveistä elinvuosista eri käyttäytymismalleille. Uskon, että motivoituminen terveystekoihin helpottuisi visuaalista mallia tai numeroita tarkastelemalla. Suositteleva tekoäly voisi toimia apuna hankaliin elämäntapamuutoksiin motivoitumisessa esimerkiksi lihavuuden tai tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoidossa. Esimerkki on kuitenkin kuvitteellinen, eikä edellisen kaltaista tekoälyratkaisua ole vielä kehitetty, raportoitu tai se ei ole toistaiseksi osunut mittausdatan jalostamisesta terveyssuosituksiksi antaa kuitenkin suomalainen älysormus, Oura. Se arvioi sydämen terveyttä ja kardiovaskulaarista ikää10 rekisteröityjen arvojen perusteella ja tarjoaa viikoittaisia vinkkejä ja neuvoja esimerkiksi tyydyttyneiden rasvojen käyttöön, nukkumiseen ja verenkiertoelimistön hyvinvointiin liittyen. Kardiovaskulaarisen iän arvio perustuu valtimoiden läpi kulkevan pulssiaallon nopeuteen. Hyötyjä ja haasteita Yksilöllisten terveyssuositusten suosittelusta voisi olla hyötyä tilanteissa, joissa preskriptiivinen tekoäly antaa yksilöllisiä terveyssuosituksia ja konkreettisia toimintaohjeita tunnistetun terveydentilan ja elämäntapojen perusteella ottaa huomioon yksilöllisiä terveystavoitteita ja auttaa tekemään parempia valintoja toimii virtuaaliassistenttina, joka motivoi henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa antaa enemmän vastuuta valinnoista yksilölle itselleen ja tekee näkyväksi erilaisten terveystekojen merkityksen toimii seurannan tukena yksilön ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Suosittelevasta tekoälystä voisivat hyötyä esimerkiksi tyypin 2 liikuntaelinsairaat. Myös mielenterveyden haasteita kokevat, muita asiakas- ja potilasryhmiä unohtamatta. Preskriptiivinen tekoäly antaisi arvokkaan välineen sekä biohakkerin11 että perusterveen kansalaisen työkalupakkiin. Käyttöä haastaviin asioihin nousevat samat tekijät kuin tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen ylipäänsä, kuten tietosuoja, tietoturva ja yksityisyydensuoja henkilökohtaisen terveystiedon käsittelyssä yksilöllisen terveysdatan liikuttamiseen liittyvät säännökset. Terveysteknologiaa koskeva regulaatio ei tällä hetkellä mahdollista terveyssovellusten, -kellojen tai -sormusten mittausdatan siirtämistä potilastietojärjestelmiin tekoälymallien kouluttamiseen liittyvät huolet: virheellisesti koulutettu tai vinoutunut malli voi antaa virheellisiä suosituksia ja edelleen johtaa jopa haitallisiin terveysvaikutuksiin päätöksentekoon ja vastuisiin liittyvät kysymykset uusien teknolgioiden käyttöönottoon ja henkilöstön kouluttamiseen liittyvät kustannukset. Näiden lisäksi aiemmassa ChatGPT:n terveyskäyttöä käsittelevässä tutkimuksessa on todettu, että toistaiseksi tekoälymallit keskittyvät turvallisuuteen tehokkuuden sijasta, eivät pysty tarjoamaan reaaliaikaista tukea, yksilöllisesti personoituja sisältöjä eivätkä kaipaamaamme interaktiivisuutta kahden toimijan välillä12. Kirjoittaja Mari Virtanen on terveystieteilijä ja yliopettaja (TtT) Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut sotepalvelujen vastuullisesta kehittämisestä, terveyspalvelujen vaikuttavasta digitalisaatiosta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee tutkimusta. Lähteet 1 Marr, B. 2023. Generative, Predictive, Prescriptive AI: What They Mean For Business Applications. 2 Gofore. 2024. Tekoälyterminologia: generatiivinen vs. toiminnallinen tekoäly. 3 UKK-instituutti. 2024. Aikuisten liikkumisen suositukset. 4Leppäluoto, J., Ahola, R., Karl-Heinz Herzig, K-H. Ym. 2012. Aikuisten terveysliikunnan laadun ja määrän objektiivinen mittaaminen.  Duodecimlehti, 2012;128(1):72-9. 5 UKK-Instituutti. 2024. Suositukset istumisen vähentämiseen. 6 Ruokavirasto. 2023. NNR2023 Pohjoismaiset ravitsemussuositukset. 7 Käypä hoito -suositus. 2023. Unettomuus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 8 Oura Health. 2023. Resilienssi – Oura-Tuki (ouraring.com). 9 Saastamoinen, A. 2016. Lähtevätkö kilot kännykällä? — vertailussa kolme sovellusta kolmelle eri laihduttajatyypille. Yle, Kuningaskuluttaja. 10 Oura Health. 2023. Cardiovascular Age – Oura Help (ouraring.com). 11 Soininen, M. 2017. Mitä teen, kun potilas on biohakkeri? Lääkärilehti, 14:72;915. 12 Dergaa, I., Saad, H., Omri, A. et al. 2024. Using artificial intelligence for exercise prescription in personalised health promotion: A critical evaluation of OpenAI’s GPT-4 model. Biology of Sport, 41(2).  

Lue lisää

Suun terveyden palvelut osaksi kuntouttavaa työtoimintaa
20.9.2022
Kaisa Saderanta ja Mari Virtanen

Terveydenhuollon kansallisena tavoitteena on tarjota ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita, kaventaa terveyseroja sekä kohdentaa palveluita niitä eniten tarvitseville. Tässä tekstissä näitä teemoja tarkastellaan suun terveydenhuollon palveluiden näkökulmasta. Suun terveyden osalta tiedetään, että haasteita esiintyy muita enemmän nuorilla aikuisilla ja toimeentulotukea saavilla. Lisäksi työttömät käyttävät vähemmän palveluita, vaikka hoidon tarvetta on enemmän kuin saman ikäryhmän työssäkäyvillä. Uudenlaisten palveluratkaisujen kehittäminen myös suun terveyden edistämiseksi on siksi  tärkeää. Tulisikin kehittää mahdollisimman kattavia ja kustannusvaikuttavia matalan kynnyksen ratkaisuja, jotka tukevat erityisesti työttömien nuorten aikuisten, syrjäytymisuhan alla olevien yksilöiden terveyttä. Nuorten asiakkaiden suun terveys Nuorten suun terveyttä koskevissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että suun itsehoidon toteuttaminen nuorilla aikuisilla on usein puutteellista tai sen tärkeyttä ei ymmärretä (mm. Koponen ym. 2019) suun terveyteen, terveyteen sekä terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat riskitekijät yleensä kasaantuvat (mm. Jääskeläinen ym. 2019) terveyden ja sairauksien kokeminen vaikuttavat nuorten elämänlaatuun (mm. Hult 2019) alhaisempi sosioekonominen asema vaikuttaa negatiivisesti suun terveyteen (Al-Sudani 2017; Arrica ym. 2017; Nyman ym.2017). Lisäksi on havaittu, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien palvelutarpeet eroavat saman ikäisiin työllisiin nuoriin verrattuna. Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jota järjestetään työllistymisen ja elämänhallinnan tukea tarvitseville henkilöille. Uudenlaisen palvelumallin kehittäminen Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneille nuorille (16–29 vuotta) on kehitetty terveystarkastusten järjestämisen malli (Luukkainen 2016). Mallissa syrjäytymisuhan alla oleville nuorille järjestettiin maksuton terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus osana etsivän nuorisotyön toimintaa. Terveystarkastusten liittäminen osaksi nuorille tarjottua toimintaa osoitti niiden merkityksen nuoren kokonaistilanteen hahmottamisessa erityisesti mielenterveyden, päihteiden käytön ja opiskelu- ja työkyvyn arvioimisen osalta. Luukkaisen (2016) toimintamallin ideologian pohjalta kehitettiin suun terveyden terveysinterventio (Saderanta 2022), jonka tavoitteena on edistää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden suun terveyttä ja madaltaa palveluiden pariin hakeutumisen kynnystä. Uudenlaista palvelumallia kehitettiin terveysintervention kehittämisperiaatteiden perusteella (Saderanta 2022, mukaillen Araujo-Soares ym. 2018) ja se eteni käytännössä seuraavien vaiheiden mukaisesti (mukaillen Salonen ym. 2017): terveysintervention tarpeen havaitseminen ja tavoitteiden määrittäminen käyttäytymistieteellisen perustan ja ohjelmateorian määrittäminen terveysintervention sisällön suunnittelu käytännön toteuttaminen arviointi käytännön levittäminen. Kehittämistyön eri vaiheissa osallistettiin sekä suun terveyden että kuntouttavan työtoiminnan asiantuntijoita. Kehittämistyön tuotoksena toteutettiin nuorille kohdennettu hammashoidon teemapäivä osana kuntouttavan työtoiminnan työpajapäivää. Teemapäivä sisälsi suun terveyden tietoperustaista ohjausta ja yksilö- ja ryhmäkeskustelua. Osallistujia ohjattiin hampaiden itsehoitoon ja suun terveyttä edistäviin ravitsemuksellisiin  valintoihin. Osallistujilla oli mahdollisuus myös suun hoidon tarpeen arviointiin liikkuvassa hammashoitolassa. Asiakaslähtöisyys palvelun kehittämisen keskiössä Suun terveyttä edistävän terveysintervention suunnittelussa ja teemapäivän toteuttamisen keskiössä oli asiakaslähtöisyys. Kehittämistyön aikana havaittiin seuraavaa: Kohderyhmä voi kokea paikan päälle lähtemisen hankalana, ja se voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Siksi teemapäivä yhdistettiin jo tuttuun työpajatoimintaan. Optimaalisin aika kohderyhmän tavoittamiseksi on arkisin (ti–to) klo 9–15, joten teemapäivä ajoitettiin tähän aikaan. Puhelimessa puhuminen voi olla hankalaa ja aiheuttaa kohderyhmässä pelkoa ja ahdistusta, ja näin hankaloittaa palveluiden pariin hakeutumista. Siksi mahdollisuus suun hoidon tarpeen arviointiin ja mahdolliseen jatkohoitosuositukseen tehtiin mahdollisimman helpoksi ja tuotiin lähelle asiakasta. Kohderyhmän kokemuksista koottujen tietojen perusteella se hyötyi matalan kynnyksen palveluista työtoimintakeskuksessa ja helposta asiointikanavasta hammashoitolaan. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään myös, että terveydenedistäminen ja terveysinterventiot edistävät niihin osallistuvan hyvinvointia, ja lisäävät edelleen työllistymisen mahdollisuuksia (mm. Hult 2019; Savola ym. 2005). Lisäksi asiakas- ja kohderyhmälähtöisesti suunnitellut ja toteutetut terveysinterventiot ovat edistäneet työttömien hakeutumista palveluiden pariin (Gabrys ym. 2013; Lappalainen 2017; STM 2013; STM 2020). Näiden huomioiden perusteella matalan kynnyksen suun terveyden palveluita tulisi jatkossa tarjota palveluiden tarpeessa oleville henkilöille niissä toimintaympäristöissä, missä he muutenkin ovat. Lisäksi tärkeää on kohderyhmän erityispiirteiden huomioiminen. Tulevaisuuden kohdennetut palvelut Tulevaisuuden palvelurakenteita kehitettäessä olisi tärkeää kohdentaa myös suun terveyden palveluita asiakkaiden tarpeet huomioiden. Matalan kynnyksen ratkaisujen kehittäminen ja palveluiden saatavuuden edistäminen voivat kaventaa terveyseroja. Monialainen yhteistyö uudenlaisten palveluratkaisujen kehittämisessä työtoiminnan nuorille asiakkaille lisää onnistumisen mahdollisuuksia sekä terveyden edistämisen että työllistymisen osalta. Matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen ei aina tarvita suuria investointeja liikkuviin hammashoitoyksiköihin tai digitaalisiin terveydenhuollon sovelluksiin. Kohdennettu suun hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä ketterästi kevyin varustein, vähimmillään peilin ja otsalampun kanssa siellä, missä palveluita tarvitsevat henkilöt ovat, samalla ohjaten heitä hakeutumaan tarpeen mukaiseen jatkohoitoon. Yksi hyvä ja kustannusvaikuttava tulevaisuuden vaihtoehto voisi olla suun terveyden teemapäivien järjestäminen osana kuntouttavaa työtoimintaa.   Kirjoittajat Kaisa Saderanta on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmasta Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK) keväällä 2022. Hän työskentelee Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ICT-kehittämispäällikkönä. Hänen opinnäytetyönsä Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveydenedistäminen – Terveysintervention kehittäminen on julkaistu toukokuussa 2022.   Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalveluiden innovatiivisesta kehittämisestä, tulevien hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja tutkimuksellista kehittämistyötä.   Lähteet AI-Sudani F.Y.H. 2017. Employment status and its contribution in oral health-related behaviours and oral health. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2586-2 Araujo-Soares V, Hankonen N, Presseau J, Rodrigues A, Sniehotta FF. 2018. Developing behavior change interventions for self-manage-ment in chronic illness. An integrative overview. doi: 10.1027/1016-9040/a000330 Arrica M, Carta Giovanna, Cocco F, Grazia-Cagetti M, Sale S, Ierardo G, Strohmenger L, Ottolenghi L, Campus G. 2017. Does a social/behavioural gradient in dental health exist among adults? A cross-sectional study. doi: 10.1177/0300060516675682 Gabrys L, Michallik L,Thiel C, Vogt L, Banzer W. 2013. Effects of a structured physical-activity counseling and referral scheme in long-term unemployed individuals: a pilot accelerometer study. doi: 10.1080/08964289.2013.782852 Hult M. 2019. The work ability and health of unemployed persons. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3165-8 Jääskeläinen T, Koponen P, Lundqvist A, Borodulin K, Koskinen S. 2019. Nuorten aikuisten terveys ja elintavat Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimuksen tuloksia. THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-319-9 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Jääskeläinen T, Koskela T, Koskinen S. 2019. FinTerveys -tutkimuksen perustulokset 2019. Lappalainen, Kirsi 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2452-0 Luukkainen K. 2016. Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastusten järjestäminen Tuusulassa –Toimintamallin kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. DIAK. Helsinki. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918050 Nyman J, Arffman M, Keskimäki I. 2017. Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö Helsingissä vuonna 2014. https://doi.org/10.23990/sa.67761 Saderanta K. 2022. Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveyden edistäminen: terveysintervention kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910516 Salonen K, Eloranta S, Hautala T, Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. ISBN: 9789522166494 (pdf) Savola E, Koskinen-Ollonqvist P. 2005. Terveyden edistäminen esimerkein – Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämiskeskuksen julkaisuja 3/2005. Helsinki. STM 2013. Suun terveyttä koko väestölle 2013. Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän kehittämisehdotukset. STM raportteja ja muistioita 2013:3. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3643-0 STM 2020. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Lue lisää