Sotemuotoilijat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluja ja rakenteita muotoilemassa

Avainsana: palvelumuotoilu

Palvelumuotoilusta monitahoiset hyödyt sotepalveluiden kehittämiseen
18.12.2023
Salla Kivelä

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat murroksessa sote-uudistuksen ja kiristyvän taloustilanteen takia. Asiakkaan rooli on muuttunut palvelunkäyttäjänä entistä aktiivisemmaksi toimijaksi valinnan vapauden lisäännyttyä. Palvelumuotoilu kehittämisen lähestymistapana on yksi oiva vaihtoehto uusien ratkaisujen kehittämiselle muutosten keskellä, koska se tarjoaa useita hyötyjä niin asiakkaille kuin organisaatioillekin. Palvelumuotoilu kehittämisen lähtökohdaksi Palvelumuotoilu on ihmislähtöinen ja osallistava kehittämisen lähestymistapa nykyisten ja uusien palvelujen kehittämistä varten. Sen tavoitteena on luoda selkeämpiä palvelukokonaisuuksia, parantaa asiakasvuorovaikutusta ja tuottaa palvelukokemuksia. Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää asiakaslähtöisten yksilöllisempiä palveluiden kehittämisessä, koska kehittämistoimintaan osallistetaan mukaan asiakkaita aktiivisesti ja monipuolisesti eri kehittämismenetelmien avulla. Asiakas halutaan tuoda aidosti mukaan kehittämisprosessiin, jotta kehitettävää palvelua voidaan ymmärtää juuri hänen näkökulmastaan. Asiakasymmärryksessä korostuvat asiakkaiden tarpeet, toiveet ja arvot, jotka kiteytetään uuden tai päivitetyn ratkaisun kehittämiseksi. Asiakaslähtöisen ajattelutavan tulisi olla palvelujen järjestämisen ja kehittämisen lähtökohta. Vaikka asiakaslähtöisyydestä puhutaankin paljon, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että asiakas otettaisiin aidosti mukaan kehittämiseen. Organisaatioissa keskustellaan asiakkaista, mutta palveluiden kehittämiseen liittyvät päätökset saatetaan silti edelleenkin tehdä pelkästään organisaation omien näkökulmien, luulojen ja olettamusten perusteella1. ei pelkästään riitä, vaan mukaan on saatava laajasti myös kehittämisorganisaation ammattilaisia ja johtoa. Palvelumuotoilu onkin yhteinen oppimismatka, jossa yhdessä tekeminen ja yhteisen näkemyksen saavuttaminen vaativat aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta.2 Tällä hetkellä peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, jossa on viisi tavoitetta palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen kustannusten nousun hillitseminen.3 Ohjelmassa tuodaan esille, että asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen on varmistettava tavoitteiden saavuttamiseksi4 , joiden tueksi palvelumuotoilulla olisi varmasti annettavaa. Asiakkaan oikeus osallistua palveluidensa kehittämiseen Perinteinen organisaatiolähtöinen kehittäminen on vallinnut pitkään julkisen sotealan palveluissa, joissa toiminta on yleisesti hyvin asiantuntijakeskeistä ja hierarkkista. Lisäksi organisaatioiden palveluja ohjaavat erilaiset säädökset, periaatteet ja arvoperusta.5 Viime vuosien aikana asiakkaan perinteinen rooli on ollut muutoksessa yksilön vastuun ja valinnan vapauden lisäännyttyä. Asiakas on yhä enemmän yksilö, jolla on oikeus osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen6,7. Osallistumisen edistäminen on organisaation velvollisuus8. Hyvinvointialueita koskevan lain (611/2021) mukaan asiakkailla on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan9. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että asiakas pitäisi ottaa enemmän mukaan palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen10.  Palvelumuotoilu sopii hyvin palveluiden kehittämiseen sote-alalla ihmislähtöisen lähestymistavan ja alalla tapahtuvien jatkuvien muutosten takia. Muutokset vaativat yhteistyötä sekä uusia ajattelu- ja toimintatapoja11. Muutoksessa on keskeistä asiakaskokemuksen huomioiminen ja yhdessä tekeminen moniammatillisissa tiimeissä. Palvelumuotoilu pystyy haastamaan myös organisaatioiden perinteistä hierarkiaa ja siiloutumista.12 Asiakasymmärryksen lisäksi ammattilaisten kokemustieto ja asiantuntemus ovat tärkeitä palveluiden kehittämisessä. Ammattilaisten roolin tulisi muuttua muutoksen kohteesta enemmän aktiiviseksi kehittäjäksi. Silloin omaan työhönsä pystyisi myös vaikuttamaan ja oppimaan uusilla tavoilla. Vastuu aktiivisesta kehittäjäroolista ja sen tukemisesta on ammattilaisilla itsellään, mutta myös johtajilla ja organisaatioilla. Painopiste kehittämisessä on siirtymässä muodollisesta täydennyskoulutuksesta työpaikoilla tapahtuvaan yhteiskehittämiseen.13 Yhdessä asiakkaiden ja työyhteisön kanssa   Palvelumuotoilun avulla saadaan laajasti asiakkaan ja organisaation äänet yhdessä esille. Kehittämisprosessiin osallistutaan tasavertaisessa yhteistyössä osallistavien kehittämismenetelmien avulla. Menetelminä voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteisiä ideointityöpajoja, haastatteluja tai asiakasraateja. Asiakkaiden osallistuminen mahdollistaa organisaatioille asiakasymmärryksen saamisen. Sen lisäksi osallistuminen tarjoaa kokemukseni mukaan positiivisia kokemuksia ja hyötyjä kaikille osallistujille, niin asiakkaille, työyhteisölle kuin organisaatiollekin. Palvelumuotoilun hyötyjä asiakkaalle ovat kuulluksi tuleminen itsemääräämisoikeuden vahvistuminen vaikuttamismahdollisuudet palveluiden sisällön kehittämiseen ammatillisten käsitteiden ja käytäntöjen selkeytyminen palveluihin sitoutumisen ja asiakastyytyväisyyden vahvistuminen. Hyötyjä työyhteisölle ovat kuulluksi tuleminen arjen työrutiineista irtautuminen asiantuntijuuden huomioiminen palveluiden sisällöissä näkökulmien avartuminen asiakasnäkökulman ja laajemman ammatillisen näkökulman avulla palvelun kehittämiskohteiden tunnistaminen yhteistyön ja verkostoitumisen uudet mahdollisuudet työhön sitoutumisen vahvistuminen. Kohti kilpailukykyisempää liiketoimintaa Palvelumuotoilu edistää asiakaslähtöisempää toimintaa organisaatioissa. Parhaimmillaan asiakkaiden ja ammattilaisten vuorovaikutus, näkemykset ja osaaminen muuttavat kehitettävän palvelun lisäksi myös organisaation toimintatapoja entistä toimivammiksi. Hyötyjä organisaatiolle ja sen liiketoiminnalle ovat organisaatiokulttuurin muuttuminen entistä asiakaskeskeisempään suuntaan yhteisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääntyminen asiakkaan palvelua kohtaan tunteman todellisen kiinnostuksen tunnistaminen uusien, vaihtoehtoisten ratkaisujen löytyminen kehittämisratkaisujen testaamisen mahdollisuus kohderyhmän kanssa ennen lopullista ratkaisua tuotteiden ja palvelujen laadun parantuminen organisaation osaamisen ja tietoperustan syventyminen työyhteisön vahvempi sitoutuminen organisaation toimintaan ja periaatteisiin asiakasymmärrykseen perustuvien parempien palveluiden luominen, mikä johtaaiiketoiminnan kasvun. Palvelumuotoilusta hyötyvät organisaatiot, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa nostamalla asiakaskokemuksensa ja yhteistyön eri toimijoiden välillä uudelle tasolle. Kehittäminen vaatii kuitenkin aikaa, resursseja, osaamista ja kehittämismenetelmien tuntemista. Ennen kaikkea palvelumuotoilu vaatii kuitenkin organisaatiolta kannustavaa ilmapiiriä, jossa lähdetään yhdessä rohkeasti ja innostavasti tekemään, ideoimaan ja kokeilemaan. Kokemuksen karttuessa palvelumuotoilua voidaan hyödyntää seuraavissakin prosesseissa, jolloin kehittämisestä saadaan pitkäjänteistä ja säännöllistä toimintaa. Kirjoittaja Salla Kivelä on tutkimuksesta, kehittämisestä ja yhteistyöstä innostuva yliopettaja (TtT), joka tarttuu uteliaasti ja innokkaasti opetustyön lisäksi kehittämisen mahdollisuuksiin. Salla on perehtynyt monipuolisesti tutkimusmenetelmien maailmaan ja nauttii erityisesti opinnäytetöiden ohjaamisesta. Lisäksi palvelumuotoilun monet mahdollisuudet inspiroivat uusien ja entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalle. Lähteet 1 Virtanen, M. 2022. Aito asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus – Onko niitä digitaalisten palveluiden kehittämisessä? Teoksessa Elomaa-Krapu, M. & Vuorijärvi, A. (toim.). Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 2 THL 2022. Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. 3,4 STM 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020-2022. Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 3. 5 Erkko, P, Eloranta, S & Vuolas, M. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisyys palvelumuotoilun näkökulmasta. Talk-verkkolehti, HYVE – Health and Well-being. 20.8.2020. 6 THL 2022. Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. 7 Erkko, P, Eloranta, S & Vuolas, M. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisyys palvelumuotoilun näkökulmasta. Talk-verkkolehti, HYVE – Health and Well-being. 20.8.2020. 8 THL 2023. Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä. 9 Laki hyvinvointialueesta 611/2021. Annettu Helsingissä 29.6.2021. 10 Weiste, E, Käpykangas, S, Uusitalo, L-L & Stevanovic, M. 2020. Being Heard, Exerting Influence, or Knowing How to Play the Game? Expectations of Client Involvement among Social and Health Care Professionals and Clients. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (16). 16: 5653. 11 Faust, J, Mager, B & Massa, C. 2023. Healthcare Complexity and the Role of Service Design in Complex Healthcare Systems. Teoksessa: Pfannstiel M.A. (toim.) Human-Centered Service Design for Healthcare Transformation. Springer, Cham. 12 Fry, K. 2017. Why Hospitals Need Service Design: Challenges and methods for successful implementation of change in hospitals. Norwegian University of Science and Technology. 13 Juujärvi, S, Sinervo, T, Laulainen, S, Niiranen, V, Kujala, S, Heponiemi, T & Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. THL – Päätösten tueksi 3/2019.

Lue lisää

Sotemuotoilijat-blogi tulevaisuutta luotaamassa
placeholder-image
17.8.2023
Mari Lehtori Virtanen

Sotemuotoilijat-blogi yhdistää sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön ja tutkimuksellisen kehittämisen lukuvuosittain vaihtuvissa teemoissa. Teemoja tutkivat ja sisältöä blogiin tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja alan opiskelijat, jotka tuovat esiin omia näkemyksiään ja kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.  Ajankohtaisia vuositeemoja käsitellään blogissa monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, ja eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.  Lukuvuoden 2023-24 teemat Tulevaisuutta luotaamassa: uudet innovaatiot, tekoäly ja robotiikka Uudet innovaatiot avaavat uusia ovia myös sotealan toimintojen kehittämiselle ja kehittymiselle. Tekoälyn ja robotiikan teknologiset läpimurrot muuttavat toimialaa nopeasti. Perinteisten toimintatapojen rinnalle muodostuu uudenlaisia, vielä osin tuntemattomia älykkäitä ratkaisuja, joiden esiin tuomisessa Sotemuotoilijat-blogi on mielellään mukana.   Sosiaali- ja terveysalan palveluja ja -rakenteita muotoilemassa Toimivat palveluratkaisut ja -rakenteet ovat avainasemassa terveyden ja väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Ihmiskeskeiset, tehokkaat ja arvoa tuottavat palveluratkaisut vastaavat yhä paremmin yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimuksellisen kehittämisen menetelmien ja ketterien kokeilujen avulla voidaan innovoida ja testata uusia ratkaisuja. Näiden töiden tuloksia julkaisemme mielellämme.   Vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimassa Toimivan sotealan merkitys yhteiskunnalle on suuri, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti ihmisten elämään. Sotealan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioimalla voidaan esimerkiksi tunnistaa aiempaa tehokkaampia tapoja hyödyntää terveydenhuollon rajallisia resursseja, parantaa palvelujen saatavuutta tai tehostaa niiden tuloksellisuutta. Vaikutuksia arviomalla voidaan tarjota entistä laadukkaampia ja yhdenvertaisempia palveluja. Erilaisten hyvinvointi-indikaattorien, taloudellisen kestävyyden ja tiedolla johtamisen aiheet ovat tervetulleita.   Oheisten teemojen lisäksi julkaistaan myös muita sotealan digitalisaatioon liittyviä aiheita.   Muutoksia toimituskunnassa Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa, syksyllä 2022. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta ja teknisestä käytettävyydestä. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.  Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta (08/2023- ) Mari Virtanen, yliopettaja, terveyspalvelujen digitalisaatio  Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä  Salla Kivelä, yliopettaja, tutkimus ja kehittäminen  Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), pedagogi ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen.  Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän  työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa.  Salla Kivelä on tutkimuksesta, kehittämisestä ja yhteistyöstä innostuva yliopettaja (TtT), joka tarttuu uteliaasti ja innokkaasti opetustyön lisäksi kehittämisen mahdollisuuksiin. Salla on perehtynyt monipuolisesti tutkimusmenetelmien maailmaan ja nauttii erityisesti opinnäytetöiden ohjaamisesta. Lisäksi palvelumuotoilun monet mahdollisuudet inspiroivat  uusien ja entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalle.  Blogin toimituskunta ottaa mieluusti vastaan teemoihin liittyviä julkaisuja, joten jos haluat mukaan  lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja  lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi  Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa! 

Lue lisää

Opiskelijoiden kanssa kohti HyMy-kylän etävastaanottopalveluja
15.2.2023
Mirka Peththahandi ja Mari Virtanen

Terveydenhuollon etäpalveluilla tarkoitetaan tilanteita, joissa “potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin” (Valvira 2022).   Terveydenhuollon etäpalvelujen ja digitaalisten palveluratkaisujen kehittämistä on vauhdittanut kaikkia toimialoja koskeva digitalisaatio. Etäpalveluja kehitetään kiihtyvällä tahdilla niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Kehittämisen ajurina toimivat sekä tasapuolisesti saavutettavissa oleva palvelutarjonta että lisääntynyt kysyntä, johon yhtenä syynä voi nähdä älylaitteiden lisääntynen käytön.  Tällä hetkellä yli 90 % suomalaisista 16–64-vuotiaista omistaa ja käyttää älylaitetta arjen toiminnoissaan (SVT 2021), miksei siis myös etävastaanottopalvelujen hyödyntämiseen.   Etävastaanottopalvelujen kehittämistä voi tehdä monella tavalla, esimerkiksi hyödyntämällä palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun menetelmiä. Näitä tapoja avaamme tässä Hymy-kylän etävastaanoton kehittämistä käsittelevässä tekstissä.   Palvelumuotoilun periaatteet kehittämisen perustana  Yksi etänä toteutettavien palvelujen kehittämistrendi on palvelumuotoilun menetelmien hyödyntäminen. Niillä tähdätään palvelujen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja kehittämiseen yksittäisten prosessien kehittämisen sijaan. Palvelumuotoilulle ominaista on ennakoiva, tavoitteellinen ja käyttäjälähtöinen toiminta, joka samanaikaisesti vastaa sekä asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin että palveluntarjoajan liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Keskeistä kehittämisessä on muun muassa  laajojen kokonaisuuksien jakaminen pienempiin osa-alueisiin,   asiakasymmärryksen korostaminen eli mitä asiakas oikeasti hyötyy,  toimivien ratkaisujen yhteistoiminnallinen kehittäminen,  kehittämisen iteratiivisuus eli kehittämistoimien toistaminen niin kauan, kunnes laatu ja lopputulos ovat tavoitetasolla   käytännönläheisten työskentelymenetelmien ja   visuaalisuuden hyödyntäminen.  Palvelumuotoilu on samalla sekä ajattelutapa että prosessi- ja työkaluvalikoima. (Tuulaniemi 2011 & Ahonen 2019.)   HyMy-kylän etäohjauksen pilotti  Kohti etäpalveluja ollaan menossa myös Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylän hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Siellä etäkuntoutusta ja -ohjausta pilotoitiin keväällä 2021, kun koronaviruspandemia sulki korkeakoulun oppimisyksikköjä, joissa opintoihin liittyvää ohjattua harjoittelua tehtiin. Ohjauspilotti toteutettiin sekä pienryhmille että yksittäisille henkilöille suunnattujen etäpalvelujen muodossa, ja niitä tarjosi pieni joukko fysioterapian, osteopatian, sosiaalialan, terveydenhoitotyön ja toimintaterapian tutkinnoista.  Pilotin aikana ohjausta järjestäneille opiskelijoille etäohjaustilanteita kertyi yhdestä kymmeneen.   Pilotista kerättiin palautetta sekä opiskelijoilta, opettajilta että ohjaajilta. Palautteesta kävi ilmi, että ohjaustilanteiden koettiin kulkevan pääosin sujuvasti, kaksisuuntaisen interaktion merkitys korostui ja esimerkiksi videokuvayhteyttä vuorovaikutuksen osapuolien välillä pidettiin hyvin tärkeänä. Lisäksi opiskelijat nostivat palautteessaan esiin toiveen etäpalveluosaamisen kartuttamisesta jo opintojen aikana. Etäpalvelujen hyödyntämiseen liittyykin monia eri näkökulmia: teknisestä osaamisesta verkkovälitteisen vuorovaikutuksen osaamiseen. Opiskelijalle tärkeää on muun muassa  teknologiaosaamisen vahvistaminen, kuten esimerkiksi etäviestintävälineiden ja verkkokokousjärjestelmien käyttö,  etäasiakaspalvelu- ja vuorovaikutusosaaminen valituissa kanavissa.  Teknisen osaamisen lisäksi erityisesti vaikuttava vuorovaikutus etäyhteydellä toteutettuna edellyttää käyttäjältään uudenlaisia asenteita, ajattelun ja kohtaamisen tapoja (Meriläinen, Miettunen & Paalasmaa 2022). Riittävä etäasiakaspalveluosaaminen muodostaa pohjan laadukkaille ja turvallisille palveluille.   Palvelujen tarjoajien lisäksi myös palvelujen käyttäjillä tulisi olla oikeanlaiset välineet, riittävä osaaminen ja halukkuus osallistua etäpalveluihin.  Videoyhteyden avulla tarjotut etäpalvelut ovat tutkitusti lisänneet käyttäjien tyytyväisyyttä verrattuna pelkästään puhelimitse annettavaan ohjaukseen (Rush ym. 2021), ja niiden määrä onkin viime vuosina merkittävästi lisääntynyt (Kyytsönen ym. 2021).   Etäpalvelujen innovointia HyMy-kylässä  Pilotin jatkeeksi keväällä 2022 Metropoliassa toteutettiin monialainen innovaatioprojekti (Minno), jossa jatkettiin etävastaanottopalvelun ideointia ja innovointia opiskelijalähtöisesti. Projektin tavoitteena oli tuottaa työkaluja opiskelijoiden etävastaanottotyön tueksi. Kehittäjäkumppanina toimi KunTo-tiimi (Kuntoutuminen ja toimintakyky), jonka fokuksessa on HyMy-kylässä toimivien opiskelijoiden kuntoutusosaamisen vahvistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. Innovaatioprojektiin osallistui monialainen ryhmä bioanalyytikko-, röntgenhoitaja-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoita.   Innovaatioprojektin aluksi opiskelijat määrittivät projektilleen kaksi kehittämiskohdetta:   oppimista tukevan asiakaspalautteen kehittäminen ja  etävastaanottotyötä tukevat tarkistuslistat.   Yhteisten kehittämiskohteiden määrittämisen jälkeen työskentely eteni vaiheittain palvelumuotoilun menetelmiä soveltaen. Yksinkertaistettuna palvelua voidaan kehittää esimerkiksi seuraavien vaiheiden kautta: määritä, tutki, ideoi, prototypoi, testaa, kehitä ja toimita. Tässä innovaatioprojektissa palvelumuotoilun prosessia hyödynnettiin soveltaen.   Tutkimus- ja ideointivaihessa opiskelijat tutustuivat aiheeseen tutkitun tiedon avulla ja ideoivat erilaisia kehittämisen vaihtoehtoja. Opiskelijat tekivät toimintaympäristön kartoitusta ja keräsivät tietoa kehittämisen kohteena olevista teemoista. Määritettyjen kehittämiskohteiden osalta toinen ryhmä pohti oppimista tukevan asiakaspalautteen ja palautekyselyjen kehittämisen oleellisia asioita, kuten palautteen sisältöä ja toteutustapoja.   Toinen ryhmä työsti ajatusta, miten opiskelija osaisi valmistautua etävastaanottoon, suoriutua etävastaanotosta ja tehdä tarvittavat tehtävät vastaanottotilanteen jälkeen ja minkälaisia työvälineitä tuekseen tarvitsisi. Ideointivaiheessa päädyttiin kehittämään tarkistuslistoja työskentelyn tueksi, ja niiden kehittämisessä huomioitiin opiskelijaan, asiakkaaseen, tiloihin ja tekniikkaan liittyviä tekijöitä. Tarkistuslistat ovat olleet terveydenhuollossa käytössä pitkään, ja niiden avulla pyritään minimoimaan riskien aiheuttajia, lisäämään asiakasturvallisuutta sekä tunnetta, että etävastaanoton järjestelyistä olisi asiakkaalle ja opiskelijalle mahdollisimman vähän haittaa. (Blomgren & Pauniaho 2014.)  Tässä vaiheessa asiakkaiden ja palvelutarpeiden ymmärtäminen lisää todennäköisyyttä, että kehitetty palvelu vastaa käyttäjien todellisia tarpeita. Vaiheen lopuksi alustavat ideat esiteltiin HyMy-kylän kehittäjäkumppaneille, jotka myös hyväksyivät ne jatkotyöstöön. Tässä vaiheessa tehtiin myös projektisuunnitelma, joka auttoi hahmottamaan innovaatioprojektin kokonaisuutta.   Prototypointi- ja testausvaiheessa tuotettiin erilaisia vaihtoehtoja eli prototyyppejä asiakaspalautteista ja tarkistuslistoista. Testausta tehtiin iteratiivisissa sykleissä, jolla tarkoitetaan erilaisten vaihtoehtojen tai mallien toistamista, kunnes saadaan riittävän hyvä tulos. Prototyypit visualisoivat vaihtoehtoisia lopputuotoksia ennen lopullista julkaisua.   Tässä vaiheessa asiakaspalautteesta tuotettiin prototyyppejä, jotka voivat olla esimerkiksi sovellusten visuaalisia malleja eli mockupeja (kuva 1). Vaihtoehtoisissa prototyypeissä otettiin huomioon mm.   millainen palaute olisi opiskelijan oppimiselle arvokasta  minkälainen vastaustapa olisi asiakkaalle helppo  voisiko palautetta antaa useammalla eri tavalla ja  voisiko asiakas valita itselleen sopivan palautteenantotavan?  Lisäksi tässä vaiheessa koottiin etävastaanottotyötä tekevälle opiskelijalle ennen – aikana – jälkeen-tarkistuslistat. Ennen vastaanottotilannetta keskiöön nostettiin tilaratkaisuihin, tekniikkaan, asiakastapaukseen ja opiskelijaan liittyviä tekijöitä. Etävastaanoton aikana hyödynnettävään listaan nostettiin asiakkaan kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään, kirjaamiseen, yhteenvetoon ja vastaanoton lopettamiseen liittyviä asioita. Etävastaanoton jälkeen noudatettavaan listaan huomioitiin laitteistoon, ympäristöön ja opiskelijan toimintaa liittyviä asioita. Lisäksi tehtiin yksi lista ongelmatilanteita varten (kuva 2).   Kehitä ja toimita -vaiheessa asiakaspalautteen kehittämisessä päädyttiin kolmeen vaihtoehtoiseen palautteenantotapaan, jotka olivat: välitön suullinen palaute etäohjauksen jälkeen, sähköinen palaute sähköpostitse tai palautekysely puhelimitse.    Projektissa tuotetut tarkistuslistat viimeisteltiin ja liitettiin osaksi opiskelijoiden perehdytysmateriaali HyMy-kylässä.    Kirjoittajat  Mirka Peththahandi on osteopatian lehtori (osteopaatti YAMK) Metropoliassa ja toiminut pitkään HyMy-kylässä harjoitteluohjaajana. Hän on ollut mukana useissa HyMy-kylän toimintoja kehittävissä innovaatioprojekteissa ja innostuu herkästi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.  Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalveluiden innovatiivisesta kehittämisestä, uusien hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja tutkimuksellista kehittämistyötä.    Lähteet  Ahonen, A., Elo, A., Hurskainen, E., Huuskonen, V., Kilpinen, A., Nummila, K., Takala, N., Virtanen, T. & Vuorisalmi, T.  2022. Tarkistuslistat opiskelijalle. Innovaatioprojekti HyMy-kylän etävastaanottoon työkaluja opiskelijalle. Julkaisematon raportti. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Ahonen, A. 2019. Palvelumuotoilu Sotessa. Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Muutoksen voima Palvelumuotoilu SOTETM. Rihto Oy: Leppävesi.   Annanolli, J., Jauhiainen, U., Jokinen, C., Mukku, S., Mustonen, M. & Tuuri, J. 2022. Palautekyselyvaihtoehdot. Innovaatioprojekti HyMy-kylän etävastaanottoon työkaluja opiskelijalle. Julkaisematon raportti. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Blomgren, K. & Pauniaho, S-L. 2014. Terveydenhuollon tarkistuslistat.  Potilasturvallisuuden perusteet. E-kirja Duodecim Oppiportti..   Kyytsönen, M., Vehko, T., Jormanainen, V., Aalto, A-M. & Mölläri, K. 2021. THL.  Terveydenhuollon etäasioinnin trendit 2013-2020 Avohilmon aineistossa.   Komssi, Titta & Peththahandi, Mirka 2021. Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3. Hiiltä ja timanttia. Metropolian Blogit.  Meriläinen, J., Miettunen, H. & Paalasmaa, P. 2022. Empatiaa hybridisti. Teoksessa: Elomaa-Krapu, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 95.   Rush, KL., Seaton, C., Li, E, Oelke, ND & Pesut, B. 2021. Rural use of health service and telemedicine during COVID-19: The role of access and eHealth literacy. Health Informatics Journal 27 (2).   STM. Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista.    SVT. Suomen virallinen tilasto 2021. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, liitetaulukko 13. Helsinki: Tilastokeskus.  Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.   Valvira 2022. Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. Viitattu 8.2.2023. 

Lue lisää

Sotemuotoilija tulevaisuuden palveluja kehittämässä
18.8.2022
Mari Virtanen

Minkälaisia ovat tulevaisuuden asiakasläheiset palvelut ja palveluratkaisut? Mitä on käyttäjälähtöisten palvelujen muotoilu ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen?  Miten uudenlaisia palveluita suunnitellaan asiakaslähtöisesti, kehitetään yhteisöllisesti, testataan ja käyttöönotetaan hallitusti? Miten tutkimuksellisen kehittämisen menetelmät toimivat korkeakouluyhteisössä, ja miten niitä sovelletaan uuden tiedon tuottamisessa?   Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia etsii Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi Sotemuotoilijat – tulevaisuuden palveluja kehittämässä. Blogipostauksissaan asiantuntijat kehittävät ja innovoivat palveluita tutkimuksellisella otteella ja tuovat esiin uudenlaisia ratkaisuja.   Palvelumuotoilua monialaisesti Sotemuotoilijat-blogi on perustettu tarvelähtöisesti kesällä 2022. Tarve on noussut esiin monissa eri yhteyksissä, joissa tutkimuksellista kehittämistä ja soveltavaa tutkimusta on toivottu saatavan aiempaa näkyvämmin esille. “Erityisesti tarvetta tämäntyyppiselle julkaisukanavalle on nähty digitaalisten palveluiden kliinisten asiantuntijoiden tutkinto-ohjelmassa, monialaisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluita tuottavassa HyMy-kylässä ja Metropolian monissa eri hankkeissa”, päätoimittaja Mari Virtanen taustoittaa. Blogin teemassa yhdistyvät sosiaali- ja terveysala sekä palvelumuotoilun ja soveltavan tutkimuksen ideologiat, ja se soveltuu erityisen hyvin moniammatillisen asiantuntijuuden julkaisukanavaksi. Sisältöä tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja opiskelijat, jotka tuovat näkyviin omia kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.   Aiheita käsitellään monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, laajasti ja innovatiivisesti eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.   Blogin kantavina teemoina tulevana lukukautena (2022–23) ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen ja sen hyödyntäminen tutkimuksellisessa kehittämisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja palvelumallien innovointi, suunnittelu, kehittäminen, testaaminen ja arviointi Metropolian HyMy-kylän ja hankkeiden sotemuotoiluun liittyvä yhteiskehittäminen, ketterät kokeilut ja sekä käytännön ratkaisuihin tähtäävät projektit. “Oheisten teemojen lisäksi vallitseva tilanne, digitalisaation mahdollisuudet, työvoiman saatavuuteen liittyvä haasteet ja sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tulevat väistämättä näkymään myös sotemuotoilijoiden aihevalinnoissa”, Virtanen lisää. Toimituskunta esittäytyy Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.   Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta Mari Virtanen, yliopettaja, terveysalan digitalisaatio Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä Anita Ahlstrand, lehtori, HyMy-kylän palvelutoiminnan vetäjä   Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen. Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän  työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa. Anita Ahlstrand on lehtori (LitM) ja toimii palvelutoiminnan vetäjänä Metropolian oppimis- ja kehittämisympäristö HyMy-kylässä. Kylässä hän koordinoi operatiivisen toiminnan kehittämistä sekä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen monialaista muotoilua. Ahlstrand on terveystieteen väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa, ja hänen tutkimusintressinsä keskittyvät haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja kehittäjäkumppanuuteen. Ihmislähtöisyys, innovatiivisuus ja luovat käytännön ratkaisut ovat hänelle kaiken toiminnan perusta. Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehdään valtavasti soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä, innovaatioitakin. Niihin tämä ja muut Metropolian toimitetut blogit avaavat uuden ikkunan. Blogin toimituskunta ottaa aiheeseen liittyvät julkaisut vastaan, joten jos haluat kirjoittajaksi, lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa!

Lue lisää