Sotemuotoilijat

Näytteenotto on yksi kliinisen laboratoriotyön merkittävimmistä kohdista, kun puhutaan potilaan oireiden tunnistamisesta, sairauksien diagnostisoinnista, hoidon määrittelystä tai hoitovasteen arvioinnista kliinisten laboratoriotutkimusten avulla1. Onnistuneen näytteenoton yhtenä kulmakivenä nähdään riittävä perehdytys, joka antaa näytteenottotyötä tekevälle tiedolliset ja taidolliset valmiudet laadukkaaseen toimintaan. Monissa organisaatioissa työhön perehtyminen järjestetään keskitetysti perinteisillä menetelmillä, kuten luento-opetusta ja kirjallisia perehdytysmateriaaleja hyödyntäen. Perinteisten ratkaisujen ohella on hyvä olla tietoinen, että näytteenottotyön perehdyttämisen tukena voisi hyödyntää myös digitaalisia ratkaisuja. Parhaimmilla näiden avulla voitaisiin vähentää perehdyttämisen kuormittavuutta ja parantaa laatua ja kustannustehokkuutta. Näytteenottotyön rooli diagnostiikassa  Näytteenotto on kliinisen laboratorion kolmivaiheisen prosessin (preanalyyttinen, analyyttinen ja postanalyyttinen) ensimmäinen vaihe, joka sisältää monia ihmisen suorittamia työvaiheita, ja näin ollen se on myös prosessin virhealttein vaihe. Preanalyyttisiä virheitä ovat esimerkiksi  virheellinen tutkimuspyyntö (sis. potilaan tiedot, pyynnön tehneen tahon tiedot, yhteystiedot, näytetyyppi, tarvittaessa yksilöity näytteenottokohta, pyydetyt tutkimukset, suunniteltu näytteenottoaika ja muut merkittävät tiedot)   potilaan puutteellinen esivalmistelu tai puutteellinen ohjaus ennen tutkimukseen tuloa  virheet potilaan tunnistamisessa ja näytteiden merkitseminen oikean potilaan näytetunnisteella  virheellisesti suoritettu näytteenotto  virheet näytteen käsittelyssä, kuljetuksessa tai säilytyksessä.2,3 Kliinistä näytteenottoa edellyttäviä tutkimuksia tehdään Suomessa vuosittain noin 70 miljoonaa kappaletta4. Preanalyyttisten virheiden osuus muodostaa 50—70 % kaikista laboratorioprosessissa sattuneista virheistä5.    Näytteenottotyötä ohjaavat sekä kansalliset suositukset ja standardit6,7  että paikalliset käytänteet8, joihin perehtyminen muodostaa osan työtä tekevien henkilöiden toimenkuvaa ja joiden tulee aina olla laadukkaan laboratoriotyön perustana. Väärin otetut tai käsitellyt näytteet voivat johtaa diagnoosin tai hoidon viivästymiseen tai jopa väärään diagnoosiin9. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että laboratoriotutkimuksessa tapahtuneilla virheillä on yhteys noin puoleen perusterveydenhuollon hoitovirheistä. Samalla niiden on todettu aiheuttavan merkittäviä kustannuksia. Pelkästään uudelleen otettujen näytteiden on arvioitu lisäävän terveydenhuollon kustannuksia jopa 10 M€ vuodessa.10 Näytteenottotyön haasteet ja perehdytyksen nykykäytänteet  Työskentely kliinisessä laboratoriossa on viime vuosien aikana kokenut rakenteellisia muutoksia työn automatisoinnista, analytiikan keskittämisestä, työvoimahaasteista ja toimenkuvien muuttumisesta johtuen. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan mukaan kliinisen laboratorion ammattilaisia, bioanalyytikkoja puuttui vuonna 2022 lähes 800, joista puolet Uudeltamaalta11. Tästä johtuen näytteenottotehtävissä toimii runsaasti myös muita terveydenhuollon ammattilaisia ja perehdytyksen tulee keskittyä erityisesti heiltä puuttuvan näytteenottotyöhön painottuvan preanalyytisen vaiheen osaamisen vahvistamiseen. Virheiden onkin todettu liittyvän juuri näytteenottohenkilöstön puutteelliseen osaamiseen12, joskin ne ovat hallittavissa suorittamalla näytteenotto vakioidusti ja tarkasti laboratorioiden ohjeita noudattaen13.  Monissa organisaatioissa perehdyttäminen näytteenottotyöhön toteutetaan keskitetyissä koulutuksissa, joissa tietopohja opiskellaan kirjallisesta materiaalista itsenäisesti tai yhteisissä tilaisuuksissa. Nykykäytänteiden lisäksi enemmän kaivattaisiin käytännön harjoittelua teoriaopetuksen rinnalle esimerkiksi simulaatioharjoitusten ja erilaisten käytännön harjoitteiden muodossa. Lisäksi esimerkiksi verkko-oppimisympäristöön laadittavilla materiaaleilla perehtyjän olisi mahdollista syventää tietojaan ja opetella ohjeiden hyödyntämistä joustavasti omassa aikataulussaan ja omiin tarpeisiinsa perustuen.14  Laadukkaasti ja systemaattisesti toteutettu perehdytys voikin parhaimmillaan  vähentää preanalytiikan virheitä,   parantaa potilasturvallisuutta ja tulosten luotettavuutta,   vahvistaa henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista työhön ja  vahvistaa omaan työhön liittyvää hallinnan tunnetta ja lisätä työtyytyväisyyttä.   Näytteenottoon liittyvien laajojen asiakokonaisuuksien oppiminen vaatii riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia tärkeiden sisältöjen sisäistämiseen. Tämän lisäksi perehdyttämiseen tarvitaan lisää uudenlaisia toteuttamistapoja15.  Innovatiivisia ratkaisuja perehdytyksen uudistamiseen  Digitaaliset materiaalit ja 360-oppimisympäristöt  Selkeitä hyötyjä perehdyttämiseen on saatu digitaalisista materiaaleista erilaisilla oppimisalustoilla. Teoriasisältöjen kerääminen yhteen paikkaan mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman joustavan ja vaiheittaisen perehtymisen monivaiheisiin prosesseihin. Digitaaliset materiaalit voivat sisältää tekstiä, kuvia, videoita, 360-ympäristöjä, testejä, audioita, kehittäjien mielikuvituksen ja teknisten taitojen mukaan. Digitaalisten sisältöjen suurin hyöty on mahdollisuus hyödyntää näitä oman aikataulun ja tarpeiden mukaan, toistot ja asiaan palaaminen mukaan lukien. Teknisesti tällaisten digitaalisten kokonaisuuksien kehittäminen on kohtalaisen helppoa ja edullista. Hyviä kokemuksia on Suomessakin saatu esimerkiksi histoteknologian16, mikrobiologian17 ja kliinisen fysiologian yhteyksissä18.  Miksi ei siis myös preanalytiikkaan perehdyttäessä.   Virtuaalitodellisuus ja haptiset laitteet  Nykykäytänteisiin peilattuna uudenlaisia toteuttamistapoja ovat myös virtuaalitodellisuuden ja haptisten laitteiden käyttö, joskin niitä on maailmalla hyödynnetty jo pitkään. Näissä molemmissa kliinistä laboratoriotyötä ja näytteenottoa voidaan harjoitella todellisuutta mallintavissa tilanteissa. Virtuaalilaboratoriot19 tuovat mukanaan reaalimaalimaa simuloivat toimintaympäristöt ja haptiset laitteet20,21 , kuten käsivarsimannekiinit. Monesti oppimisen mahdollisuudet liittyvät näissä tapauksissa enemmän prosessien ja turvallisuusnäkökulmien hallintaan, eivät niinkään varsinaisten näytteenottotoimenpiteiden suorittamiseen. Näissä vaihtoehdoissa tyypillisesti haastavat englanninkieliset käyttöliittymät ja suomalaisista käytänteistä poikkeava terminologia, suomenkielisiä käyttöliittymiä on tosi vähän, jos lainkaan. Verrattaessa näitä menetelmiä22 perinteisiin, on aiemmissa tutkimuksissa saatu samankaltaisia tai positiivisempia hyötyjä23.  Pelit ja mobiilisovellukset  Pelillisyyden ja pelien soveltaminen kiinnostaa laajasti myös terveydenhuollon toimijoita. Näytteenoton opetteluun ja harjaantumiseen on kehitetty tietokonepelejä ja mobiiliapplikaatioita24. Pelien positiivisen houkuttelevuuden vastapainona, niitä monesti haastaa heikohko käytettävyys. Mikäli käyttöliittymä ei vastaa riittävästi reaalimaailman tilanteita ja perehtyjien tarvetta, pelit jäävät helposti pelaamatta. Samoin voi käydä, jos pelien hallittu käyttöönotto organisaatioissa sakkaa, esimerkiksi digitalisaatioon liittyvän muutosvastarinnan vuoksi. Lisäksi pelien kehittäminen erilaisten pelimoottorien päälle on todella aikaa vievää ja kallista. Vastaavasti mobiiliapplikaatioiden prototyyppien hinnat alkavat helposti kymmenistä tuhansista euroista.   Tietoon perustuva perehdyttäminen  Tietoon perustuva perehdytys on mielenkiintoinen ja yksinkertaisuudessaan jopa innovatiivinen ajatus. Tässä mallissa koulutusta kohdennetaan sitä erityisesti tarvitseville tarkkailemalla näytteenottotyössä sattuneita poikkeamia ja erityisesti uusintanäytteenottoon johtavien pyyntöjen määrää. Koulutustarvetta kuvaava suhdeluku lasketaan jakamalla uusintanäytteiden määrä otettujen näytteiden kokonaismäärällä25 , jonka perusteella korkeita suhdelukuja saavat ohjattaisiin saamaan pidempää ja syvempää perehdytystä. Myös tällä tavalla voitaisiin tarjota uudenlaisia yksilöllisiä mahdollisuuksia, perehtyjän henkilökohtaisista tarpeista riippuen.    Kaikista teknisistä vaihtoehdoista huolimatta perehdyttämisessä on pitkälti kyse myös työyhteisöön ja sen toimintoihin perehtymisestä ja sosiaaliseen ympäristöön sulautumisesta, joita ei voi teknisillä ratkaisuilla hoitaa. Tärkeää on edelleen kohdata jokainen työhön perehtyjä yksilönä ja tarjota hänelle oppimista tukevaa sisältöä, hänelle sopivalla tavalla, kuitenkaan poissulkematta mahdollisuutta hyödyntää uudenlaisia menetelmiä perinteisten rinnalla. Monenlaisia tapoja yhdistelemällä perehdytys voidaan kokea entistä laadukkaampana ja sitouttavampana vaiheena uuden työn ja toimenkuvan vastaanotossa, samalla kun siihen liittyvä kuormitus niin perehdyttäjän kuin perehtyjänkin osalta laskee.    Kirjoittajat   Johanna Juvonen on bioanalyytikko (YAMK) ja osastonhoitaja HUS Diagnostiikkakeskuksessa. Hän on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen tutkinto-ohjelmasta huhtikuussa 2023. Hänen opinnäytetyönsä aiheena oli Preanalytiikan laatuvaatimusten toteutuminen näytteenoton keskitetyn perehdytyksen käyneillä - Näytteenottajien ja perehdyttäjien kokemuksia.  Mari Virtanen on bioanalyytikko (AMK), yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalveluiden innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimuksellista kehittämistyötä.    Lähteet  1 Laitinen, P. 2017. Laboratorioalan tulevaisuuden visiointia. Moodi 1:18–19.   2 Hoitotyön tutkimussäätiö 2015. Hoitotyön suositus. Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä.   3 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry 2022. Näytteenotto.   4 Haapala, A-M., Koskinen, M-K., Kouri, T., Lahdenperä, R., Laitinen, H., Muukkonen, L., Nikiforow, M., Paldanius, M., Saijonkari, M., Sopenlehto, K., Tick-Sinkkilä, T. & Tuokko, S. 2016. Suositus potilaan ohjauksesta laboratorionäytteenottoon perustuu tutkimusnäyttöön. Moodi 1:14–15.  5 Hoitotyön tutkimussäätiö 2015.   6 Hoitotyön tutkimussäätiö 2015.   7 Hoitotyön tutkimussäätiö 2021. Hotus-hoitosuositus. Onnistu laboratorionäytteissä – suositus tutkimusten valinnasta, potilaan tunnistamisesta ja ohjaamisesta.   8 HUSLAB. 2021. Preanalytiikan käsikirja. Julkaisematon dokumentti.   9 Lippi, G. von Meyer, A., Cadamuro, J. & Simundic, A-M. 2019. Blood Samply quality. Diagnosis. 6:25–31.  10 Haapala, A-M., Koskinen, M-K., Kouri, T., Lahdenperä, R., Laitinen, H., Muukkonen, L., Nikiforow, M., Paldanius, M., Saijonkari, M., Sopenlehto, K., Tick-Sinkkilä, T. & Tuokko, S. 2016. Suositus potilaan ohjauksesta laboratorionäytteenottoon perustuu tutkimusnäyttöön. Moodi 1:14–15.  11 Keva 2023. Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa.   12 Giavarina, D. & Lippi, G. 2017. Blood venous sample collection: Recommendations overview and a checklist to improve quality. Clinical Biochemistry. 50:568–573.  13 Brulin, C., Grankvist, K., Stenlund, H., Söderberg, J., Van Guelpen, B. & Wallin, O. 2010. Blood sample collection and patient identification demand improvement: a questionnaire study of preanalytical practices in hospital ward and laboratories. Scandinavian Journal of Caring Sciences. 24:581–591.  14 Juvonen, J. 2023. Preanalytiikan laatuvaatimusten toteutuminen näytteenoton keskitetyn perehdytyksen käyneillä. Näytteenottajien ja perehdyttäjien kokemuksia. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   15 Juvonen, J. 2023.  16 Virtanen, M. 2018. The development of ubiquitous 360° learning environment and its effects on students’ satisfaction and histotechnological knowledge. Universitas Ouluensis D1455. University of Oulu, Faculty of Medicine, Research Unit of Nursing Science and Health Management.    17 Reinikkala, T. 2022. Digitaalisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen kliinisen mikrobiologian päivystyslaboratorioon. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   18 Tuomola, K. 2020. Ubiikin 360° oppimisympäristön tekninen ja pedagoginen käytettävyys bioanalytiikan opinnoissa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   19 Medical Laboratory Technology | Virtual Labs (labster.com)  20 Virtual Phlebotomy. Laerdal.   21 Scerbo MW, Bliss JP, Schmidt EA, Thompson SN. 2006. The efficacy of a medical virtual reality simulator for training phlebotomy. Hum Factors. 48(1):72-84.  22 Vidal, V., Ohaeri, B., John, P., Helen, D. 2013. Virtual Reality and the Traditional Method for Phlebotomy Training Among College of Nursing Students in Kuwait: Implications for Nursing Education and Practice. Journal of Infusion Nursing. 36(5): 349-355.  23 Kaplan AD, Cruit J, Endsley M, Beers SM, Sawyer BD, Hancock PA. 2021. The Effects of Virtual Reality, Augmented Reality, and Mixed Reality as Training Enhancement Methods: A Meta-Analysis. Hum Factors. 63(4):706-726.   24 Frøland, T.H., Heldal, I., Turid, A.B., Nygård, I., Sjøholt, G. & Ersvær, E. 2022. Digital Game-Based Support for Learning the Phlebotomy Procedure in the Biomedical Laboratory Scientist Education. Computers. 11(5): 59.  25 Shimono R, Akinaga R, Inaba N. 2019. Quality Improvement of Blood Drawing Through Targeted Training Using an Operation Support System. Stud Health Technol Inform. 21(264):1880-1881.