Sotemuotoilijat

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat murroksessa sote-uudistuksen ja kiristyvän taloustilanteen takia. Asiakkaan rooli on muuttunut palvelunkäyttäjänä entistä aktiivisemmaksi toimijaksi valinnan vapauden lisäännyttyä. Palvelumuotoilu kehittämisen lähestymistapana on yksi oiva vaihtoehto uusien ratkaisujen kehittämiselle muutosten keskellä, koska se tarjoaa useita hyötyjä niin asiakkaille kuin organisaatioillekin. Palvelumuotoilu kehittämisen lähtökohdaksi Palvelumuotoilu on ihmislähtöinen ja osallistava kehittämisen lähestymistapa nykyisten ja uusien palvelujen kehittämistä varten. Sen tavoitteena on luoda selkeämpiä palvelukokonaisuuksia, parantaa asiakasvuorovaikutusta ja tuottaa palvelukokemuksia. Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää asiakaslähtöisten yksilöllisempiä palveluiden kehittämisessä, koska kehittämistoimintaan osallistetaan mukaan asiakkaita aktiivisesti ja monipuolisesti eri kehittämismenetelmien avulla. Asiakas halutaan tuoda aidosti mukaan kehittämisprosessiin, jotta kehitettävää palvelua voidaan ymmärtää juuri hänen näkökulmastaan. Asiakasymmärryksessä korostuvat asiakkaiden tarpeet, toiveet ja arvot, jotka kiteytetään uuden tai päivitetyn ratkaisun kehittämiseksi. Asiakaslähtöisen ajattelutavan tulisi olla palvelujen järjestämisen ja kehittämisen lähtökohta. Vaikka asiakaslähtöisyydestä puhutaankin paljon, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että asiakas otettaisiin aidosti mukaan kehittämiseen. Organisaatioissa keskustellaan asiakkaista, mutta palveluiden kehittämiseen liittyvät päätökset saatetaan silti edelleenkin tehdä pelkästään organisaation omien näkökulmien, luulojen ja olettamusten perusteella1. ei pelkästään riitä, vaan mukaan on saatava laajasti myös kehittämisorganisaation ammattilaisia ja johtoa. Palvelumuotoilu onkin yhteinen oppimismatka, jossa yhdessä tekeminen ja yhteisen näkemyksen saavuttaminen vaativat aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta.2 Tällä hetkellä peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, jossa on viisi tavoitetta palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen kustannusten nousun hillitseminen.3 Ohjelmassa tuodaan esille, että asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen on varmistettava tavoitteiden saavuttamiseksi4 , joiden tueksi palvelumuotoilulla olisi varmasti annettavaa. Asiakkaan oikeus osallistua palveluidensa kehittämiseen Perinteinen organisaatiolähtöinen kehittäminen on vallinnut pitkään julkisen sotealan palveluissa, joissa toiminta on yleisesti hyvin asiantuntijakeskeistä ja hierarkkista. Lisäksi organisaatioiden palveluja ohjaavat erilaiset säädökset, periaatteet ja arvoperusta.5 Viime vuosien aikana asiakkaan perinteinen rooli on ollut muutoksessa yksilön vastuun ja valinnan vapauden lisäännyttyä. Asiakas on yhä enemmän yksilö, jolla on oikeus osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen6,7. Osallistumisen edistäminen on organisaation velvollisuus8. Hyvinvointialueita koskevan lain (611/2021) mukaan asiakkailla on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan9. Asiakkaat ja ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että asiakas pitäisi ottaa enemmän mukaan palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen10.  Palvelumuotoilu sopii hyvin palveluiden kehittämiseen sote-alalla ihmislähtöisen lähestymistavan ja alalla tapahtuvien jatkuvien muutosten takia. Muutokset vaativat yhteistyötä sekä uusia ajattelu- ja toimintatapoja11. Muutoksessa on keskeistä asiakaskokemuksen huomioiminen ja yhdessä tekeminen moniammatillisissa tiimeissä. Palvelumuotoilu pystyy haastamaan myös organisaatioiden perinteistä hierarkiaa ja siiloutumista.12 Asiakasymmärryksen lisäksi ammattilaisten kokemustieto ja asiantuntemus ovat tärkeitä palveluiden kehittämisessä. Ammattilaisten roolin tulisi muuttua muutoksen kohteesta enemmän aktiiviseksi kehittäjäksi. Silloin omaan työhönsä pystyisi myös vaikuttamaan ja oppimaan uusilla tavoilla. Vastuu aktiivisesta kehittäjäroolista ja sen tukemisesta on ammattilaisilla itsellään, mutta myös johtajilla ja organisaatioilla. Painopiste kehittämisessä on siirtymässä muodollisesta täydennyskoulutuksesta työpaikoilla tapahtuvaan yhteiskehittämiseen.13 Yhdessä asiakkaiden ja työyhteisön kanssa   Palvelumuotoilun avulla saadaan laajasti asiakkaan ja organisaation äänet yhdessä esille. Kehittämisprosessiin osallistutaan tasavertaisessa yhteistyössä osallistavien kehittämismenetelmien avulla. Menetelminä voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteisiä ideointityöpajoja, haastatteluja tai asiakasraateja. Asiakkaiden osallistuminen mahdollistaa organisaatioille asiakasymmärryksen saamisen. Sen lisäksi osallistuminen tarjoaa kokemukseni mukaan positiivisia kokemuksia ja hyötyjä kaikille osallistujille, niin asiakkaille, työyhteisölle kuin organisaatiollekin. Palvelumuotoilun hyötyjä asiakkaalle ovat kuulluksi tuleminen itsemääräämisoikeuden vahvistuminen vaikuttamismahdollisuudet palveluiden sisällön kehittämiseen ammatillisten käsitteiden ja käytäntöjen selkeytyminen palveluihin sitoutumisen ja asiakastyytyväisyyden vahvistuminen. Hyötyjä työyhteisölle ovat kuulluksi tuleminen arjen työrutiineista irtautuminen asiantuntijuuden huomioiminen palveluiden sisällöissä näkökulmien avartuminen asiakasnäkökulman ja laajemman ammatillisen näkökulman avulla palvelun kehittämiskohteiden tunnistaminen yhteistyön ja verkostoitumisen uudet mahdollisuudet työhön sitoutumisen vahvistuminen. Kohti kilpailukykyisempää liiketoimintaa Palvelumuotoilu edistää asiakaslähtöisempää toimintaa organisaatioissa. Parhaimmillaan asiakkaiden ja ammattilaisten vuorovaikutus, näkemykset ja osaaminen muuttavat kehitettävän palvelun lisäksi myös organisaation toimintatapoja entistä toimivammiksi. Hyötyjä organisaatiolle ja sen liiketoiminnalle ovat organisaatiokulttuurin muuttuminen entistä asiakaskeskeisempään suuntaan yhteisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääntyminen asiakkaan palvelua kohtaan tunteman todellisen kiinnostuksen tunnistaminen uusien, vaihtoehtoisten ratkaisujen löytyminen kehittämisratkaisujen testaamisen mahdollisuus kohderyhmän kanssa ennen lopullista ratkaisua tuotteiden ja palvelujen laadun parantuminen organisaation osaamisen ja tietoperustan syventyminen työyhteisön vahvempi sitoutuminen organisaation toimintaan ja periaatteisiin asiakasymmärrykseen perustuvien parempien palveluiden luominen, mikä johtaaiiketoiminnan kasvun. Palvelumuotoilusta hyötyvät organisaatiot, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa nostamalla asiakaskokemuksensa ja yhteistyön eri toimijoiden välillä uudelle tasolle. Kehittäminen vaatii kuitenkin aikaa, resursseja, osaamista ja kehittämismenetelmien tuntemista. Ennen kaikkea palvelumuotoilu vaatii kuitenkin organisaatiolta kannustavaa ilmapiiriä, jossa lähdetään yhdessä rohkeasti ja innostavasti tekemään, ideoimaan ja kokeilemaan. Kokemuksen karttuessa palvelumuotoilua voidaan hyödyntää seuraavissakin prosesseissa, jolloin kehittämisestä saadaan pitkäjänteistä ja säännöllistä toimintaa. Kirjoittaja Salla Kivelä on tutkimuksesta, kehittämisestä ja yhteistyöstä innostuva yliopettaja (TtT), joka tarttuu uteliaasti ja innokkaasti opetustyön lisäksi kehittämisen mahdollisuuksiin. Salla on perehtynyt monipuolisesti tutkimusmenetelmien maailmaan ja nauttii erityisesti opinnäytetöiden ohjaamisesta. Lisäksi palvelumuotoilun monet mahdollisuudet inspiroivat uusien ja entistä asiakaslähtöisempien palvelujen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalle. Lähteet 1 Virtanen, M. 2022. Aito asiakaslähtöisyys ja asiakasosallisuus – Onko niitä digitaalisten palveluiden kehittämisessä? Teoksessa Elomaa-Krapu, M. & Vuorijärvi, A. (toim.). Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Metropolia Ammattikorkeakoulu. 2 THL 2022. Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. 3,4 STM 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020-2022. Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 3. 5 Erkko, P, Eloranta, S & Vuolas, M. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisyys palvelumuotoilun näkökulmasta. Talk-verkkolehti, HYVE – Health and Well-being. 20.8.2020. 6 THL 2022. Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. 7 Erkko, P, Eloranta, S & Vuolas, M. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisyys palvelumuotoilun näkökulmasta. Talk-verkkolehti, HYVE – Health and Well-being. 20.8.2020. 8 THL 2023. Asiakasosallisuus palvelujärjestelmässä. 9 Laki hyvinvointialueesta 611/2021. Annettu Helsingissä 29.6.2021. 10 Weiste, E, Käpykangas, S, Uusitalo, L-L & Stevanovic, M. 2020. Being Heard, Exerting Influence, or Knowing How to Play the Game? Expectations of Client Involvement among Social and Health Care Professionals and Clients. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (16). 16: 5653. 11 Faust, J, Mager, B & Massa, C. 2023. Healthcare Complexity and the Role of Service Design in Complex Healthcare Systems. Teoksessa: Pfannstiel M.A. (toim.) Human-Centered Service Design for Healthcare Transformation. Springer, Cham. 12 Fry, K. 2017. Why Hospitals Need Service Design: Challenges and methods for successful implementation of change in hospitals. Norwegian University of Science and Technology. 13 Juujärvi, S, Sinervo, T, Laulainen, S, Niiranen, V, Kujala, S, Heponiemi, T & Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. THL – Päätösten tueksi 3/2019.