Asiantuntija tanssii tekstien kanssa 2/2: Kirjoittajan ja tekoälyavustajan vuorovaikutus

6.11.2024
Aino Vuorijärvi

Kuva: Designer. Kehotteina käytetty osia tekstistä.

Tekoälyavusteinen kirjoittaminen on vilkasta vuoropuhelua kirjoittajan ja tekoälyavustajan välillä. Jotta vuorovaikutus onnistuisi ja tuottaisi tulosta, toiminnassa on hyvä huomata muutamia ehtoja. Myös kirjoittajan ja avustajan vallan- ja vastuunjaon täytyy olla lähtökohtaisesti selvä: kumpi vie ja kuka vastaa seurauksista. Kun nämä ovat selvillä, pääset hyvillä mielin tekemään tekstejä, jotka ovat paitsi sujuvia, myös sosiaalisesti vastuullisia.

Tekoälyavusteisen kirjoittamisen prosessi muodostuu syklisistä vaiheista, jossa kirjoittaja keskustelee tekoälyavustajansa, kuten ChatGPT:n tai Copilotin, kanssa.1 Hieman yllättävästi kirjoittajan toiminta painottuu enemmän kysymiseen kuin vastaamiseen, johon kirjoittamisessa yleensä on totuttu. Prosessi on jatkuvaa tekstien vaihdantaa, ja sillä on olennaista merkitystä, miten hyvin osaat avustajaasi puhuttaa ja sen vastauksia hyödyntää. Onkin sanottu, että tekoäly on juuri niin hyvä kuin sillä kirjoittava on. 

Kaksi ehtoa: kehote ja konteksti

Kun otat avustajasi käyttöön ja haluat saada sen avulla tekstisi lentoon, muista kaksi koota: kehote2 ja konteksti. Kehotteella saat avustajasi toimimaan, ja kontekstilla varmistat, että saat tietoa, mitä tilaat ja tarvitset.

Kehote (englanniksi prompt) on se kohtelias kysymys tai pyyntö, jonka tekoälylle kirjoitat saadaksesi siltä vastauksena tietoa, paremman version luonnoksestasi tai palautetta tekstistä tai sen osista. Kehotteen muoto, pituus ja tarkkuus vaihtelevat tilanteittain. Kehotteen kirjoittamisesta on verkossa oppaita ja ohjevideoita, mutta perusasiat selviävät nopeasti kokeilemalla.3

Jos tekoälyn antama vastaus on huono, monesti kirjoittaja päättelee, että tekoäly ei vain osaa, ja luovuttaa. Vinojen vastausten tulisi kuitenkin mieluummin vihjata kirjoittajalle, ettei kehote tai kysymys ole riittävän suora, selkeä tai fokusoitu. Kielimallin toiminta perustuu ennakoimiseen4, ja niin pitäisi sinun kehotteesikin perustua. Mieti, miten muotoiltuna kehotteesi osuu parhaiten olennaiseen, ei liian laajalle tai liian syvälle. Pohdi vaikka seuraavien kysymistapojen eroa ja niihin olettamaasi vastausta:

  • Mikä on osterivinokas?
  • Mikä eläin on osterivinokas?
  • Mitä ruokaa litrasta osterivinokkaita voi valmistaa?
  • Mikä merkitys osterivinokkaalla on ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Hapuilu on sallittua, sillä kehotetta voi tarkentaa, kun näkee, mitä edellinen vastaus tuotti. Vastauksen laatu siis riippuu siitä, mitä ja miten avustajaltasi kysyt.

Anna kehotteessa kysymyksellesi tai toiveellesi riittävästi kontekstia, esimerkiksi taustatietoa tiedontarpeestasi: miksi, mihin ja minkä asiantuntijatason tietoa tarvitset. Noviisille tai asiantuntijalle tekoäly vastaa eri tavoin, mutta se ei tiedä, kumpi olet, ellet kerro. Vertaa seuraavia:

  • Haluaisin kehittää ravintolani ruokalistalle uuden osterivinokaspastan. Saisinko reseptiehdotuksia?
  • Joudun tekemään alakoulun 6.-luokan biologian tunnille suullisen esitelmän osterivinokkaasta. Voisitko kirjoittaa sen puolestani, niin että kuulijoilla olisi hauskaa? Esityksen pitäisi kestää ainakin 5 minuuttia.

Voit siis myös määrittää, kuinka laajan tai minkä muotoisen vastauksen haluat. Hatarasti taustoitetun tai sumean kehotteen saatuaan tekoäly ryhtyy herkästi hallusinoimaan eli satuilemaan vastauksissaan.5 Kun kysyin, miten osterivinokasta voi käyttää abstraktin taiteen lähteenä, tekoäly kertoili Helsingin yliopiston etäisesti aihetta liippavista myseelikomposiittitutkimuksista ja tarjosi tueksi linkkiä, joka vei error-tilaan. Luottamusta hiukan lisäsi, että avustaja myönsi vastauksensa rajoitteet: ”Vaikka suoraa tutkimusta osterivinokkaasta abstraktin taiteen lähteenä ei löytynyt, myseelikomposiittien käyttö taiteessa ja muotoilussa on kasvava trendi.”

Tekstin, oman tai lähteeksi löydetyn, voi myös kopioida ja tarjota avustajalle palautteen antamista tai olennaisen sisällön seulomista varten. Syötä tekoälylle koko teksti tai vain se osa, johon olet tyytymätön, ja kerro, mihin suuntaan haluat sen kehkeytyvän. Vaihtoehtoja sataa. Joskus on käynyt mielessä, onko ChatGPT sittenkin Sampo, joka keskustellessamme väsymättä jauhaa uusia vastauksia tekstini rikastuttamiseksi.

Kehotekierroksia voi siis iteroida, jolloin vastaukset yleensä paranevat. Huomaa kuitenkin, että kun aloitat aivan uuden keskustelun, aiemmat eivät ole enää avustajasi muistissa. Siksi vastausten välitallentaminen omiin tiedostoihin on hyödyllistä, jos aiot välillä reflektoida ja palata niihin myöhemmin.

Tekoäly ei kirjoittajana ole itsenäisesti luova6,7 eikä ainakaan yhtä originelli kuin sinä, vaikka vastaa ystävällisesti myötämielisiin kehotteisiin keskusteluketjuissanne8. Ota tämä huomioon, jos haet apua tekstisi tyylikysymyksiin tai pyydät palautetta tekstiluonnoksestasi. Se ei erikseen kehottamatta tunnista villejä kielikuvia eikä yksilöllisiä tyylivalintoja, vaan totisena korjailee niitäkin tekstisyötteestäsi. Tiedossa on, ettei tekoäly toistaiseksi osaa tuottaa tekstiä, joka ottaisi lukijan huomioon yhtä hyvin kuin inhimillinen toimija. Se ei siis pyytämättä rakenna tarjoamaansa tekstiin vuoropuhelua oletetun lukijan tai yleisön kanssa, kuten viestinnän asiantuntijat opettavat tekemään9. Onkohan sillä edes huumorintajua? En tiedä, enkä tiedä sitäkään, miten hauskan esitelmän aiemman esimerkkini alakoululainen piti.

Esimerkistä päättelit varmaan, että avustajan voi myös kehottaa tekemään tekstin puolestasi. Samalla ohitat prosessin, joka olisi voinut antaa ja opettaa yllättävän paljon. Opiskelussa ja asiantuntijatyössä tekoälyn kanssa on mahdollista toimia viisaastikin.

Tee tekstisi itse

Kokemukseni mukaan tekoälyavusteisen kirjoittamisen hyödyt liittyvät perustavasti siihen, että avustaja on kirjoittamisprosessissasi partneri tai sparraaja, ei tekstin autonominen kirjoittaja.10, 11 Teksti tehdään avustajan kanssa yhdessä ideoinnista ja rajauksesta alkaen ja edeten tiedon hankintaan ja käsittelyyn. Tietoja yhdistellään tekstiluonnokseen omien ajatusten läpi suodatettuina ja aina tarvittaessa avustajan kanssa reflektoiden. Tekstiluonnoksen muokkaamisessa ja viimeistelyssä avustaja on melkein uupumaton. Tätä vuorovaikutusta voi jatkaa, kunnes olet kirjoittajana tulokseen tyytyväinen.12

Ohjeeni on, että työstä siis tekoälyltä saamiasi vastauksia ja valitsemiasi lähteitä, mutta ennen kaikkea: tee tekstisi itse.

Kirjoita itse edes ensimmäinen pohjateksti, jossa ajatuksesi ja äänesi ovat läsnä ja lähteet sinun muokkaamiasi. Näin vältyt myös plagiointi- ja vilppiepäilyiltä.13 Samalla vältyt lattealta tai korkeintaan keskiverrolta tekstimassalta, josta tekoälyä on usein syytetty.

Tekoälyn on todettu parantavan nimenomaan tekstin laatimisen prosessia, ei automaattisesti tuotoksen laatua. Tekstin ja sen taustatekstien kuratointi on kirjoittajan tehtävä.

Älä tyydy pelkästään tekoälyn tuottamien tekstien editoijaksi, vaan omista tekstisi itse.

Prosessissa on elämyksellistä nähdä, kuinka ja miten nopeasti oma teksti jalostuu ja ajatukset selkeytyvät dialogissa avustajan kanssa. Generatiivinen tekoäly on juuri ihmisenkaltaisen vuoropuhelukykynsä vuoksi paras nimenomaan sparraajana. Kun avustajalla on sparraajan rooli, prosessi ei johda oman osaamisesi heikkenemiseen vaan pikemminkin kohentavasti työsi laatuun ja omien tekstitaitojesi karttumiseen.

Tekstin tekijänoikeuksien haltijaksi tekoälystä ei ainakaan toistaiseksi ole14, joten kerro tekstissäsi muuten avoimesti, miten olet sitä prosessissasi käyttänyt.

Kuva: Designer. Näppäimistöllä kilpailevat kirjoittajan ja avustajan sormet.

Kuva: Designer. Kumpi tekstisi tekee?

Askelista harppauksiin: kirjoittajan valta ja vastuu

Tekoälyavustajan kanssa vuoropuheltaessa tekstien teko sujuu usein kuin tanssi. Tärkeää vain on muistaa, kuka vie: kenen tekstistä on kyse. Sinä olet intentionaalinen olento, tekoäly ei. Houkutus esittää ja jakaa tekoälyn tuottamia tekstejä omissa nimissä on varmasti suuri, mutta miksi ihmeessä käyttää työkalun säästämä aika tekijänoikeuskiistoihin tai vilpistä nolosteluun, kun juuri sillä ajalla voisi tehdä ihan jotain muuta, mukavaa.

Tekoälyavustajasi osaa ja tekee mutkitta paljon hyvää puolestasi. Älä silti anna tekoälylle kaikkea valtaa, sillä vastuu tekstistäsi, sen sisällöstä ja seurauksista on aina sinun. Jos käytät tekoälyä pelkästään tekstimassan semiautomaattiseen tuottamiseen, lakkaat ehkä vähitellen välittämästä omista taidoistasi, tuhlaat tilaisuuden siirtää itse näpyttelemällä sanasi lähimuistista kestomuistiisi ja tunnet vähemmän iloa onnistumisistasi. On mukava saada teksti valmiiksi ja ajatuksistaan jotain sujuvaa tai näkyvää ilmi. Avustettuna saat itsestäsi ehkä myös aikaisempaa enemmän irti.

Opiskelukirjoittamisessa tekoälyä saa ja pitää käyttää ja kokeilla, niin opiskelijan kuin opettajan. Vaikka se söisi minunkin työni, en kieltäisi tätä iloa keneltäkään. Tekstityön prosesseissa painopiste tekoälyn myötä kiistatta muuttuu, etenkin palautteensaanti mullistuu. Silti vielä ainakin hetken tarvitaan omanarvontuntoista tekoälyn käyttäjää, joka osaa kriittisesti arvioida tuottamiensa tekstien arvon ja varmistaa sisällön oikeellisuutta ja eettisyyttä.15, 16

Tekoälyavusteisten tekstitaitojen opetuksessa olisikin hyvä nyt keskittyä opettamaan kirjoittajille kriittistä, vastuullista ja inspiroivaa vuoropuhelua avustajansa kanssa. Prosessin hallintaan voidaan koulutuksella vaikuttaa, vaikka kirjoittajan välineet vaihtuvat. Oletettavasti ihan pian tekoälyn ja ihmisen tekemää tekstiä ei voi erottaa toisistaan; ne näyttävät samalta. Vain kirjoittaja tuntee prosessin ja tietää, mistä kehotteista ja vastauksista se koostuu. Hänellä on toiminnassaan valta ja vastuu – ja vastuunkantoon voi oppia.

Tekoälyn käytölle ammattikorkeakoulussa Arenen tekoälysuositukset (2024)17 näyttävät lähinnä vihreää, joten anna mennä. Tekoälyavusteinen kirjoittaminen on kansalais- ja työelämätaito – ja valtavirtaa jo. Sitä pitää opetella nyt.

Kirjoittaja

Kirjoittaja yliopettaja, FT Aino Vuorijärvi inspiroituu vuosikymmenestä toiseen opinnäytetyön tekstinohjauksesta. Työelämäläheisten tekstikäytäntöjen tutkiminen oli fokuksena myös hänen väitöskirjassaan (2013). Uusien tekstimallien kokeilu ja ohjaaminen tekoälyn kanssa keskustellen on hänen uusimpia villityksiään. Tekstiensä sisällöstä hän kuitenkin vastaa edelleen itse.

Lähteet

1 Laajemmin Vuorijärvi, A. 2024. Asiantuntija tanssii tekstien kanssa 1/2: Tekoälystä nostetta kirjoittamiseen. Sotemuotoilijat-blogi. Metropolia. Viitattu 5.11.2024.

2 Sulava 2024. 10 tärkeintä tekoälytermiä suomeksi, jotka jokaisen tulisi ymmärtää. Viitattu 1.11.2024.

3 Tutkimusta kehotteiden tekemisestä ks. Saikal, M., Suborno, DB. & Chanchal KR. 2024. Enhancing User Interaction in ChatGPT: Characterizing and Consolidating Multiple Prompts for Issue Resolution.

4 Sulava 2024. 10 tärkeintä tekoälytermiä suomeksi, jotka jokaisen tulisi ymmärtää. Viitattu 1.11.2024.

5 Ikola, J. 2024. AI ja hallusinaatiot: mistä on kyse ja miten hallita niitä? AI-sanomat. Viitattu 1.11.2024.

6 Hartenberger, L. 2023. What AI teaches us about good writing. Essay. Noema Magazine. Viitattu 27.10.2024.

7 Salvagno, M., Taccone, F.S. & Gerli, A.G.2023. Can artificial intelligence help for scientific writing? Critical Care 27. 75.

8 Mäntylä, J-M. 2023. Tylytätkö tekoälyä – vai oletko sille kiltti? Risto Linturin mukaan kohtelias saa Chat GPT:stä parempia tuloksia. Yle. Viitattu 2.11.2024.

9 Kirjoittamisesta vuorovaikutuksena ks. Svinhufvud, K. 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Helsinki: Tammi

10 Ks. lisää yhteiskirjoittamisen näkökulmasta Nython, P. 2024. AI as a Co-Author: Exploring Collaborative Writing with Technology. Medium. Viitattu 1.11.2024.

11 Samoin katsauksessa Imran, M. & Almusarrafh, N. 2023. Analyzing the role of ChatGPT as a writing assistant at higher education level: A systematic review of the literature. Contemporary Educational Technology 15 (4).

12 Prosessista tarkemmin Vuorijärvi, A. 2024. Asiantuntija tanssii tekstien kanssa 1/2: Tekoälystä nostetta kirjoittamiseen. Sotemuotoilijat-blogi. Metropolia. Viitattu 5.11.2024.

13 Cotton, D. R. & Cotton, P. A. & Shipway, J. R. 2023. Chatting and cheating: Ensuring academic integrity in the era of ChatGPT. Innovations in Education and Teaching International 61 (2). 228–239.

14 Thorp, H. 2023. ChatGPT is fun, but not an author. Science 379 (6630).

15 Työkaluja prosessin eettiseen työstämiseen ks. Miaom, J. & Thongprayoon, C., Suppadungsuk, S., Garcia Valencia, O. A.,  Qureshi, F. & Cheungpasitporn, W.  2023. Ethical Dilemmas in Using AI for Academic Writing and an Example Framework for Peer Review in Nephrology Academia: A Narrative Review. Clin Pract. 14 (1). 89–105.

16 Opetusalan eettinen neuvottelukunta 2024. Tekoäly koulussa: eettisiä näkökulmia 1.10.2024. Kannanotto. Viitattu 5.11.2024.

17 Arenen suositukset tekoälyn käytöstä ammattikorkeakouluille. 2024.

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi