Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

On sanottu, että liikunta on lääke moneen vaivaan, mutta toisaalta monet vaivoista saattavat estää liikunnan harrastamista. Raskaana olevien ja synnyttäneiden liikunnasta ja sen ohjaamisesta on julkaistu uunituore suositus (Hotus-hoitosuositus 2022), jossa erinomaisesti tuodaan esiin liikkumisen myönteiset vaikutukset naisen hyvinvointiin. Mutta mitä tehdä, jos liikkuminen raskausaikana tai synnytyksen jälkeen tuntuu epämukavalta, jopa sattuu, ja liikunnan määrä jää esimerkiksi sen vuoksi suosituksia vähäisemmäksi.   Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika on sekä erityistä että normaalia Naisen keskivartalossa tapahtuu monenlaista sikiön kehitykseen ja synnyttämiseen liittyvää fysiologista sopeutumista: Sikiön kasvaessa vatsan koko kasvaa erkaannuttaen suoria vatsalihaksia toisistaan. Raskauden aikana erittyvä relaksiini -hormoni löystyttää selän ja lantion alueen nivelsiteitä, jotta sikiön kulku naisen luisen lantion läpi olisi synnytyksessä mahdollista. Imetykseen valmistautuessa rintojen koko kasvaa ja paino nousee, jolloin myös lantion alueen paine kasvaa ja painopiste muuttuu eteenpäin. Kaikki nämä voivat vaikuttaa raskaana olevan ja synnyttäneen keskivartalon lihasten toimintaan, lisätä lanneselän kuormitusta ja aiheuttaa kipuja. Onkin arvioitu, että yli 60%:a raskaana olevista kärsisi toistuvista lantionalueen kivuista ja lähes 20%:a jatkuvista kivuista (Bergström, Persson & Mogren, 2014). Liikkuminen on turvallista ja hyödyllistä sekä äidille että syntyvällä lapselle Monipuolinen liikunta raskauden aikana on kuitenkin todettu hyödylliseksi ja turvalliseksi raskaana olevalle, kun kyse on terveestä naisesta ja normaalista raskaudesta (Birsner &Gyamfi-Bannerman 2020, DiMascio, Magro-Malosso, Saccone, Marhefka & Berghella 2016). Se on turvallista myös sikiölle, kun liikunta on suositusten mukaista (Michalek, Comte &Desseauve 2016). Hoitosuositus (Hotus 2022) liikunnan määrästä on varsin kohtuullinen; 150 minuuttia liikkumista viikossa kohtalaisella teholla riittää. Vaikka kyse ei olekaan mistään supersuorituksesta, voi liikkumiseen ryhtyminen raskaana olevasta ja synnyttäneestä tuntua siltä, ja harva yltää suosituksen mukaiseen määrään. Keskivartalon tukeminen liikkumisen helpottajana Edellä mainittuja muutoksia ei voi estää tapahtumasta, mutta niistä mahdollisesti johtuvia kipuja tai muuta fyysistä epämukavuutta voi yrittää vähentää liikkeelle lähtemisen helpottamiseksi. Naiset ovat historian saatossa ympäri maailman käyttäneet esimerkiksi erilaisia liinoja vatsansa sitomiseen synnytyksen jälkeen, yrittäen nopeuttaa synnytyksestä palautumista ja helpottaakseen liikkumista. Sama keino on mahdollinen myös nykyajan naisille, mutta ajan hengen mukaisesti hieman teknologisemmalla tavalla: käyttämällä keskivartalon tukemiseen kehitettyjä tukivöitä raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Myönteistä käyttäjäkokemustietoa vöiden hyödyistä on saatu, mutta tieteellisesti keskivartalon tukivöiden vaikutuksia ei ole tutkittu.  Tieteellisen tiedon puuttuminen ei estä tukivöiden käyttämistä, mutta luotettavan tiedon tuottaminen on tarpeen. Erilaisten tukikeinojen, joilla raskaana olevia ja synnyttäneitä voidaan tukea tämän haasteellisen elämäntilanteen aikana, on tarpeen. Anna panoksesi ja osallistu Corest -tutkimukseen Metropolia ammattikorkeakoulussa, Myllypuron kampuksella, on tänä syksynä alkanut terveystieteellinen interventiotutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää keskivartalon tukemiseen kehitettyjen tukivöiden (Lola&Lykke®Core Relief Raskausajan tukivyö ja Core Restore Synnytyksen jälkeinen tukivyö) vaikutuksia raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen fyysiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.  Mikäli kiinnostuit tutkimuksesta ja olisit halukas osallistumaan, tutkimuksesta löytyy lisätietoa Metropolian Hymy-kylän sivuilta, linkistä: https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla/perhepalvelut, tai voit ottaa yhteyttä soittamalla tutkimuksesta vastaavalle henkilölle (Sari Haapio, gsm +358407145127). Puhelin on käytössä arkipäivisin klo 10–16 välillä.   Liitteet Hotus-hoitosuositus. 2022. Raskaana olevat ja synnyttäneet terveydenhuollossa: liikunnan perustelut ja liikuntaan ohjaaminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Hamari L, Grym K,Harsunen H, Niela-Vilén HK, Ryhtä I, Saarikko J & Sinisalo M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (viitattu pvm.kk.vuosi). Bergström, C., Persson, M. & Mogren, I. Pregnancy-related low back pain and pelvic girdle pain approximately 14 months after pregnancy – pain status, self-rated health and family situation. BMC Pregnancy Childbirth 14, 48 (2014). https://doi.org/10.1186/1471-2393-14-48 Birsner ML, Gyamfi-Bannerman C. Physical Activity and Exercise During Pregnancy and Postpartum Period. 2020. Acog Committee Opinion number 804. 2020. OBSTETRICS & GYNECOLOGY, VOL. 135, NO. 4. DiMascio D, Magro-Malosso ER, Saccio G, Marhefga GD & Berghella V. 2016. Exercise during pregnancy in normal-weight women and risk of preterm birth: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. American journal of obstetrics and gynecology, vol 215/5, p. 561. Michalek IM,  CComte, Desseauve D. 2020. Impact of maternal physical activity during an uncomplicated pregnancy on fetal and neonatal well-being parameters: a systematic review of the literature, European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology, 2020, Vol 252, p 265-272, ISSN 0301-2115, https://doi.org/10.1016/j.ejogrb.2020.06.061.   Kirjoittaja: Sari Haapio on Metropolia ammattikorkeakoulun lehtori ja terveystieteiden tutkija.