Avainsana: Malawi

Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa

30.8.2022
Sanna-Mari Manninen, Janni Koski

  Opettajavaihto kansainvälisessa kumppanuudessa Metropolia Ammattikorkeakoulun opetushenkilökuntaa osallistuu vuosittain opettajavaihtoon. Vaihtoja rahoitetaan korkeakoulujemme konsortiolle myönnetystä Erasmus+ globaalin liikkuvuuden tuesta, jota hallinnoi Opetushallitus. Yksi näin rahoitetuista opettajavaihdoista on Malawin ja Suomen välinen; sen päätarkoituksena on kehittää hoitotyön koulutusta kumppanimaassa. Malawi on pinta-alaltaan Suomea pienempi valtio Afrikan sisämaassa ja se sijaitsee Mosambikin, Tansanian ja Sambian välissä, eteläisessä Afrikassa. Asukkaita Malawissa on 19,1 miljoonaa ja sen pääkaupunki on Lilongwe. [1,2] Opettajavaihdot kehittävät hoitotyön koulutusta vaihdon kohdemaassa, erityisesti Afrikassa, mutta vaihtojen on todettu olevan merkityksellisiä myös lisäämään kansainvälisyyttä hoitoalan tutkinnoissa, arvostusta lähtömaan terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä ammatillista kasvua opettajana. Vaihdossa olleet opettajat ovat toivoneet vaihtoaikojen olevan riittävän pitkiä, jotta vaihdosta saisi riittävästi irti. Lisäksi on toivottu riittävästi aikaa ennen ja jälkeen vaihdon. Näin mahdollistuisi orientoituminen vaihtoon lähtöön, vaihdon jälkeen kokemansa sisäistäminen sekä kokemuksensa hyödyntäminen oman opetuksen kehittämisessä ja kokemusten jakamisessa, esimerkiksi julkaisujen muodossa. [3]   Kätilöopettajat Malawissa Kirjoittajat olivat viikon opettajavaihdossa Malawin pääkaupungissa Lilongwessa viime keväänä. Meille oli sovittu opetusta kahdessa kätilöitä kouluttavassa oppilaitoksessa vaihtomme aikana - Kamuzu College of Nursing ja Daeyang University College of Nursing & Midwifery. Aiheiksi saimme astma ja raskaus sekä raskausmyrkytys eli pre-eklampsia. Lisäksi saimme ex-tempore yllätykseksemme myös kolmannen aiheen paikan päällä Malawissa. Olimme juuri kaivamassa etukäteen valmistelemiamme luentodioja koneeltamme paikallisen opettajan esitellessä meitä kätilöopiskelijaluokalle, kun hän yllättäen kertoikin luokalle aiheeksemme synnytyksen jälkeisen massiiviverenvuodon. Hetken katsoimme toisiamme, mutta kuten vanha sanonta sanoo, niin ”kyllä hätä keinot keksii”. Meillä ei tietenkään ollut luentodioja englanniksi, joten näytimme suomenkieliset luentodiamme aiheesta, mutta puhuimme tietysti englanniksi. Kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen (kuvat 1 ja 2). Vaihto-opiskelijat Vaihtomme yhtenä tarkoituksena oli myös tutustua Metropolian opiskelijoiden Malawiin suuntautuvan opiskelijavaihdon järjestelyihin. Hoitotyön opiskelijoita oli vaihtomme aikana Malawissa Metropoliasta kaksi ja lisäksi yksi Karelia ammattikorkeakoulusta. Kävimme tutustumassa opiskelijoiden majoitukseen (kuvat 3 ja 4) ja ruokailuun (kuvat 5 ja 6). Samassa asuntolassa asuivat myös paikalliset kätilöopiskelijat. Kyselimme heiltä Malawin käytännöistä ja kuulimme, että kätilökouluun pääsevät vain lukion parhaiten menestyneet, noin 5% hakijoista. Erillisiä pääsykokeita ei kuulemma enää nykyisin järjestetä. Sairaalavierailut Tutustuimme paikallisiin sairaaloihin Kamuzu Central Hospitaliin, Bwaila Hospitaliin ja Daeyang Luke Hospitaliin, joissa meille kätilötyön opettajina esiteltiin erityisesti raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden osastoja (kuvat 7 ja 8). Sairaalaharjoittelussa oleville opiskelijoille tarjottiin kertakäyttökäsineet, suojaessut ja kasvomaskit koulun puolesta. Olimme mukana, kun kaksi paikallista kätilöopiskelijaa kävi hakemassa näitä suojavarusteita koululta ja laskimme, että opiskelija sai käyttöönsä yhden essun, 1,5 kasvomaskia ja 5 paria hanskoja per päivä. Ei siis mitenkään liiaksi asti ottaen huomioon, että potilasmäärät sairaaloissa olivat paljon suuremmat kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi Bwaila Hospitalissa oli sairaalan omien tilastojen mukaan noin 22000 synnytystä vuodessa, kun taas Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, Helsingin Naistenklinikalla, oli vuonna 2021 noin 9200 synnytystä [4]. Meitä kierrätettiin sairaaloissa eri osastoilla; joillekin osastoille pääsimme vain kurkistamaan osaston käytävälle. Miehillä ja naisilla oli eri leikkausosastot. Dialyysihuoneessa, joka esiteltiin, oli arvioilta noin 20 dialyysilaitetta ja jokaiseen potilas kytkettynä. Näimme monia lasten osastoja, myös lasten teho-osaston. Koska sadekausi oli juuri päättynyt, yksi suuri syy lasten sairaalaan joutumiselle oli keuhkokuume. Myös malaria ja anemia olivat yleisiä syitä tulla sairaalaan. Auto-onnettomuuden uhriksi jääneitä lapsia näki myös paljon. Autoteiden varsilla ei ollut jalkakäytäviä eikä suojateitä. Ihmiset kävelivät suoraan autotien reunalla ja autot ajoivat pahimmassa tapauksessa ohi yli 100km/h vauhdilla. Ihmiset arvioivat ehtivätkö juosta autotien yli, osa ehti ja osa ei. Auton töytäisemäksi joutuneita lapsipotilaita oli paljon. Potilaat oli sairaalassa lajiteltu eri huoneisiin sen mukaan, olivatko he sairaita tai vakavasti sairaita ja oliko keuhkokuume vai malaria vai mikä vaiva. Jokaisessa potilashuoneessa oli kahdeksan sänkyä ja vähintään se kahdeksan potilasta, mutta myös omaisia. Omaisten tehtävänä oli muun muassa ruokkia hoidettavana olevat sukulaisensa, sillä sairaala ei tarjonnut ruokaa potilaille. Omaiset kävivät myös ostamassa potilaille määrättyjä lääkkeitä, koska varsinkin julkisten sairaaloiden lääkevarastot olivat rajalliset. Lääkkeen saaminen sairaalassa edellytti siis usein sitä, että potilaan omaiset tai sukulaiset olivat sen apteekista ostaneet. Seikkailua vapaapäivänä Vapaapäivänämme päätimme lähteä käymään eläinten suojelualueella. Maksoimme sisäänpääsyn (n. 2€) ja lähdimme kävelemään kapeita kinttupolkuja, joilla meni sikin sokin puiden juuria. Mieliimme tuli siinä kävellessämme, ettemme olleet hoksanneet kysyä, oliko siellä kenties käärmeitä, myrkyllisiä hämähäkkejä tai jotain muuta, jotka voisivat yllättäen purra meitä tai hypätä puusta niskaamme. Jokainen rasahdus, joka pusikosta kuului, pelotti. Hyvin nopeasti eteemme tulikin lauma apinoita, joita aluksi pelkäsimme, huomasimme kuitenkin pian, että ne näyttivät pelkäävän meitä enemmän kuin me niitä. Polku jatkui ja jatkui ja mietimme, kuinkahan kauan täällä pusikoissa menee ja kun vielä vastaan tuli varoituskyltti alueella liikkuvista krokotiileistä, meillä alkoi ”housujen puntit tutisemaan” entistä enemmän. Päätimme, että otamme seuraavan polun takaisinpäin ja pääsimmekin varmaankin noin tunnin pusikoissa pelkäämisen jälkeen takaisin lähtöpisteeseemme (kuvat 9 ja 10). Yhteistyö jatkuu Olimme oikein tyytyväisiä opettajavaihtoomme Malawissa. Yhteistyö Daeyang kätilökoulun kanssa jatkuu tänä syksynä suomalaisten ja malawilaisten kätilöopiskelijoiden yhteisillä simulaatio-opetuksilla. Odotammekin innolla, miten nämä virtuaalisimulaatiot teknisesti onnistuvat ja millaista palautetta saamme niihin liittyen Metropolian ja Daeyang koulun kätilöopiskelijoilta.           LÄHTEET: [1] Globalis. Malawi. Saatavilla: www.globalis.fi/Maat/malawi [Luettu 12.6.2022]. [2] The Common Wealth. Malawi. Saatavilla: www.thecommonwealth.org/our-member-countries/Malawi [Luettu 12.6.2022]. [3] Law K, Muir N, Thompson K. An evaluation of a European teacher exchange programme. Nurse Educ Today. 2011;31(1):76-81. [4] Suomen virallinen tilasto (SVT): Perinataalitilasto - synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet [verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavilla: http://www.stat.fi/til/sysyvasy/index.html [Luettu: 8.8.2022].   KIRJOITTAJAT: Sanna-Mari Manninen ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa VALOKUVAT: Janni Koski ja Sanna-Mari Manninen      

Terveyden edistämistä ja aurinkoista vieraanvaraisuutta Livingstonen jalanjäljissä – kokemuksia henkilöstövaihdosta Malawissa

3.6.2019
Maija-Riitta Jouhki ja Sari Haapio

Maaliskuun 22. päivä kaksi Metropolia ammattikorkeakoulun kätilötyön lehtoria lähti henkilökuntavaihtoon Afrikkaan, Malawiin. Afrikka oli molemmille ennen kokematon maanosa, eikä matkalle lähtemisen jännitystä yhtään vähentänyt lentoyhtiömme lentoturma kahta viikkoa aiemmin tai Malawia ja sen naapurimaita kohdannut akuutti tulvakatastrofi. Näistä huolimatta matkalle oli mukava lähteä, sillä matkakumppaneinamme olivat Karelia ammattikorkeakoulun kansainvälisyyden huippuosaajat. Malawin tasavalta on 17 miljoonan asukkaan valtio eteläisessä Afrikassa, jonka naapurivaltioita ovat mm. Sambia ja Mosambik. Maa kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin ja sen keskeisimpiä elinkeinoja ovat kotitarveviljely ja maatalous. Keskimääräinen elinajanodote on 60 vuotta. Malawin kuuluisa nähtävyys on Malawijärvi, jonka David Livingstone löysi 1859. Vierailumme isäntinä Malawissa toimivat Kamuzu College of Nursing -korkeakoulun ja Daeyang Universityn henkilökunta. Meille suunniteltu monipuolinen ja antoisa ohjelma sisälsi yhteistyöneuvotteluja edellä mainittujen opetusorganisaatioiden kanssa, sekä vierailuja erilaisiin sairaaloihin ja terveysasemille. Ero terveydenhuollon ympäristöissä on maidemme välillä toki suuri, mutta malawilaisen terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen: tiedon taso ja ennen kaikkea taito toimia lähes ilman hoitotyön välineistöä ja tarvikkeita tekivät meihin vaikutuksen. Ohjelmamme sisälsi myös luentojen pitämistä kätilöopiskelijoille. Luennot olimme suunnitelleet opetusteknologian varaan, mutta Malawissa yleisesti esiintyvät sähkökatkot asettivat omat haasteensa ja jouduimme improvisoimaan esitykset uudelleen.   Äitiysterveyden megatrendit Suomessa ja Malawissa Molemmat maat kantavat huolta äitiensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Luentojemme aiheina olivatkin äitiysterveyden megatrendit, kuten syntyvyys ja synnyttäjien ikä, lapsikuolleisuus, tupakointi ja muut seksuaaliterveyden aiheet. Keskustelu näistä oli antoisaa, ja havaitsimme että teemat ovat molemmissa maissa yhteisiä, mutta niihin liittyvät ongelmat ovat päinvastaista. Malawissa syntyvyys on suurta, kun taas Suomessa se on hyvin alhaista ja edelleen laskevaa: Malawilainen nainen saa elämänsä aikana keskimäärin viisi lasta ja ensimmäisen lapsensa hän saa usein jo teini-iässä, 15-vuotiaana. Suomessa synnyttäjien keski-ikä lähestyy 30-vuotta ja lasten lukumäärä myös jää alhaiseksi (THL 2018, perinataalitilasto). Toisaalta Suomessa vastasyntyneen kuolema on huomattavan harvinaista, kun Malawissa lapsikuolleisuus on yksi maailman korkeimmista. Lapsen menettämisen suru on siis osa usean malawilaisen äidin elämää. Merkittävimpiä syitä vastasyntyneiden menehtymisiin ovat ennenaikaisen synnytyksen komplikaatiot, keuhkokuume, ripulitaudit sekä malaria. Raskauden aikaisen tupakoinnin suhteen malawilaiset ovat meitä huomattavasti parempia, sillä yksikään heidän lasta odottavista äideistään ei tupakoi. Seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvistä asioista, kuten raskauden keskeytyksestä ja ehkäisystä, keskusteleminen oli haastavaa. Keskustelu jäi usein lyhyeksi, sillä vaikka vastapuoli ei halunnut torpata aiheesta keskustelua kokonaan, ei hän myöskään halunnut rohkaista meitä jatkamaan. Päällimmäisinä kokemuksina mieleemme jäivät paikallisen terveydenhuoltohenkilöstön hieno osaaminen niukoista resursseista huolimatta, isäntiemme sydämellinen vieraanvaraisuus ja helteisen Afrikan huikaisevat maisemat. Kokemus oli vaikuttava ja rankkakin, ja mietimme usein millaista olisi ollut kuulua tohtori Livingstonen retkikuntaan. Matka jäi taakse, mutta yhteistyö Malawiin jatkuu. Kirjoittajat, Maija-Riitta Jouhki ja Sari Haapio, ovat Metropolia ammattikorkeakoulun kätilötyön lehtoreita sekä äitiyshuollon tutkijoita. Kuvat Maija-Riitta Jouhki.