Titta Komssi, Metropolian urheilutiimin koordinaattori, Urheilu-asiakkuusvastaava, fysioterapian tutkintovastaava ja lehtori

Kuvaa lyhyesti, mikä HyMy-kylä on ja millainen roolisi on sen toiminnassa? HyMy-kylä (lyhenne sanoista Hyvinvointia Myllypurosta) on ihmislähtöinen ja monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö, jossa innovaatiot ja palvelut syntyvät innostavassa yhteistyössä. Autenttisella oppimisympäristöllä mahdollistamme Metropolian opiskelijoille tulevaisuuden taidot sekä työelämälle tarvittavat osaajat. Tarjoamme monipuolisia ja edullisia hyvinvointi- ja terveyspalveluja kaikille – helposti ja mutkattomasti. HyMy-kylässä harjoitellaan keskeisiä asiakastyöskentelyn ammattikäytäntöjä, yksilöllistä palveluiden muotoilua, uusien palveluiden konseptointia sekä innovatiivista kehittämistä. HyMy-kylän toiminta on moniammatillista ja myös opiskelijamme ovat mukana kehittämässä toimintaa. Palveluistamme vastaavat ohjaavat opettajat, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Itse toimin HyMy-kylässä suunnittelijana, ja olen työskennellyt Metropoliassa noin vuoden ajan. Roolini on hyvin monipuolinen, siihen kuuluu sekä operatiivisia että strategisempia tehtäviä. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Tiiviisti sanottuna koordinoin HyMy-kylän toimintoja ja palveluja sekä olen mukana kehittämässä HyMy-kylää. Miten HyMy-kylässä huomioidaan huippu-urheilijoiden erityistarpeet esimerkiksi palveluiden tai oppimisympäristön näkökulmasta? HyMy-kylässä on laaja palveluvalikoima, ja meiltä löytyy palveluita päästä varpaisiin. Meillä voidaan monialaisesti tarkastella asiakkaiden ja potilaiden tilanteita ja tarjoamme monipuolisia palveluja. Tunnistamme, että meillä on paljon palveluja, joista erityisesti huippu-urheilijat hyötyvät. Meillä on esimerkiksi aivan huipputason liikelaboratorio, jossa tehdään mm. kävely- ja juoksuanalyyseja sekä isokineettisiä lihasvoimamittauksia. Opiskelijoiden näkökulmasta HyMy-kylä tarjoaa hienon oppimisympäristön, jossa opiskelijat pääsevät kohtaamaan huippu-urheilijoita ja tarkastelemaan oman tutkintonsa näkökulmasta  huippu-urheilijoiden erityistarpeita. Tämän lisäksi HyMy-kylän yksi vahvuuksista on se, että pystymme tarjoamaan aidon ja joustavan oppimisympäristön. Tarvittaessa voimme luoda HyMy-kylässä räätälöityjä opintototeutuksia. Joustavuus ja opintokokonaisuuksien räätälöinti voi helpottaa huippu-urheilijaopiskelijoita yhdistämään opinnot ja tavoitteellisen urheilun. Olet ollut mukana HUMKK-itsearviointiprosessissa ja auditointihaastatteluissa. Millaisia havaintoja ja oivalluksia tämä prosessi toi esiin? En ole aiemmin ollut mukana tällaisessa prosessissa, oli hienoa saada olla mukana tässä prosessissa ja oppia uutta sen kautta. Osallistuin auditointiin kuuluvan itsearviointitekstin kirjoittamiseen HyMy-kylän toiminnan näkökulmasta. Kartoitin mitä kaikkea HyMy-kylä tarjoaa niin asiakkaiden kuin opiskelijoiden näkökulmasta huippu-urheilijoille. Itsearvioinnin tarkoitus oli tunnistaa mahdollisuutemme sekä miettiä, miten voimme vielä kehittää toimintaamme. Koska HyMy-kylässä innovatiivinen kehittäminen on toimintamme keskiössä, on tärkeää että jatkuvasti pohdimme, mitä HyMy-kylä voisi tulevaisuudessa olla. Osa auditointiprosessia oli myös auditointihaastatteluun osallistuminen sekä HyMy-kylän tilojen esittely auditointia suorittavalle ryhmälle heidän vieraillessa Myllypuron kampuksella.  Kiitos koko Metropolian urheilutiimille hienosta yhteistyöstä! Vaikka olen aiemminkin tiennyt kuinka hieno ja uniikki ympäristö HyMy-kylä on, auditointiprosessi teki näkyväksi sen, kuinka hienoa työtä teemme. Oivalsimme, että meillä on tarjolla todella paljon palveluita, joista varsinkin huippu-urheilijat hyötyvät. Millaisia konkreettisia kehittämistoimia tai hyviä käytäntöjä on syntynyt auditointiprosessin aikana? Auditointiprosessi sai meidät aidosti tarkastelemaan mitä HyMy-kylä tarjoaa huippu-urheilijoille, niin asiakkaille kuin opiskelijoille. Pääsimme listaamaan mitä palveluita meillä on urheilijoille tarjolla. Nyt meillä HyMy-kylässä on paljon paremmat lähtökohdat avata yhteistyökeskustelut ja tiedostamme paremmin HyMy-kylän potentiaalin huippu-urheilijoille. Tämän pohdinnan myötä saimme myös luotua HyMy-kylän nettisivuillemme Urheilijan HyMy-kylä -osion, jossa on konkreettisesti esitelty, minkälaisia palveluita meillä on tarjolla urheilijanäkökulmasta. Sivuston avulla huippu-urheilijoiden kynnys ottaa meihin yhteyttä on aikaisempaa matalampi. Millaisia ajatuksia tai toiveita sinulla on sekä HyMy-kylän kehittämiseksi että urheilijoiden tukemisessa korkeakoulussa? Olisi hienoa, jos HyMy-kylän yhteistyö eri urheiluseurojen ja urheilijoiden kanssa tiivistyisi. On todella arvokasta päästä kohtaamaan urheilijoita mahdollisimman monipuolisesti, ja siten myös tarjota opiskelijoillemme hienoja oppimistilanteita. Opintokokonaisuuksien räätälöinti urheilija-opiskelijoille onnistuu jo nyt, mutta jatkokehittämisen ja selkeiden toimintamallien myötä uskon, että saisimme erilaiset räätälöintimahdollisuudet vakiintuneeksi osaksi HyMy-kylän toimintaa ja oppimisympäristöä.

Olen Jukka Tirri ja työskentelen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä opiskelijahuippu-urheilun erityisasiantuntijana. Toimenkuvani läpileikkaa urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyvät asiat eri muodoissaan, sillä vastaan opiskelijahuippu-urheilun kansainvälisistä arvokilpailuista (universiadit ja opiskelijoiden MM-kilpailut) ja toimin urheilijoille opiskeluapurahoja myöntävän URA-säätiön asiamiehenä. Vuoden 2021 alusta alkaen olen ollut vetovastuussa huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -prosessista ja se onkin iso osa työtäni tällä hetkellä. Yhteydenpito korkeakouluihin ja urheiluakatemioihin, auditointiryhmien kokoaminen ja niiden parissa työskenteleminen, raporttien kirjoittaminen ja uutiskirjeiden koostaminen ovat vain osa moninaisia tehtäviä, joita olen päässyt HUMKK-prosessin myötä tekemään yhdessä toisten kaksoisura-tiimin jäsenten ja muiden osaavien kollegoiden kanssa. Urheilutaustan innoittamana työuralle opiskelijaurheilun parissa Urheilu on ollut osa elämääni pienestä pitäen. Varhaisimmat urheilumuistot ovat ajalta ennen kouluikää, mutta seuraharjoitukset aloitin kahdeksanvuotiaana jalkapalloseura Kajaanin Hakassa. Monet muutkin lajit ovat olleet matkan varrella tärkeitä, mutta futis on ollut minulle elämänmittainen harrastus ja pelaan sitä edelleen ikämiestasolla. Opiskeluaikoinani toimin aktiivisesti ainejärjestössä sekä Jyväskylän yliopiston liikuntavaliokunnassa ja olin mukana järjestämässä useita valtakunnallisia opiskelijaurheilutapahtumia. Lopullisesti kipinä syttyi vuonna 1996 opiskelijoiden futsalin maailmamestaruuskilpailuissa, joiden yhteydessä opin tuntemaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton väkeä. Yksi asia johti toiseen ja vuoden 2000 kesällä aloitin työt OLL:ssa liikuntasihteerinä. Monipuolinen työnkuva opiskelijahuippu-urheilun erityisasiantuntijana Tyypillistä työviikkoa on vaikeaa kuvailla, sillä nykyinen työni on vaihtelevaa. Välillä työhöni kuuluu enimmäkseen hallinnollisia toimistotehtäviä, mutta kisat ja muut tapahtumat tuovat siihen virkistävää vaihtelua. Ihmisten kohtaaminen vaikkapa huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -auditointivierailujen yhteydessä ja heiltä saatu palaute antaa motivaatiota työhön.   Mieleenpainuvia kohtaamisia ja kokemuksia uran aikana Kazanin universiadeissa 2013 lähes kirjaimellisesti törmäsin urheiluhallin ovella kivitalon kokoiseen Aleksander Kareliniin, kolminkertaiseen painin raskaan sarjaan olympiavoittajaan. Se kohtaaminen jäi mieleeni. Universiadeista on jäänyt mieleen lukuisia upeita muistoja suomalaisurheilijoiden onnistumisten hetkistä, mutta naisten 4 x 100 metrin viestijoukkueen voitto Bangkokissa 2007 on yksi mieleenpainuvimmista. Rohkaisun ja tuen sanoja opiskelijahuippu-urheilijoille sekä HUMKK-kentälle Toivon, että jokainen urheilija löytää itselleen parhaiten sopivan tavan tavoitella omaa parastaan huippu-urheilussa ja sitä, että kaikki valinnat nähdään arvokkaina ja arvostettavina. Urheilussa ja opinnoissaan menestyvät huippu-urheilijat ovat tärkeitä roolimalleja nuorille urheilijoille, jotka miettivät tulevaisuuttaan. Opiskelijaurheilijoita haluan kannustaa aloitteellisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja rohkeisiin ratkaisuihin kaksoisurallaan. Ympärillänne on paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja tukea teitä vaativassa tehtävässänne. Odotan innolla seuraavaa HUMKK-verkostotoimijoiden tapaamista; kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista positiivisessa ilmapiirissä. On ollut äärimmäisen ilahduttavaa havaita se tahtotila ja tarmo, jolla korkeakoulut ovat lähteneet kehittämään urheilijoiden kaksoisuran edellytyksiä. Lopuksi Tässä kohtaa on helppoa todeta, että kehittävän arvioinnin ja Karvin auditointimallin soveltaminen huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu -auditoinneissa on ollut oikeaan osunut ratkaisu. Siitä kuuluu iso kiitos kaikille, jotka meitä tähän kannustivat sekä tietysti Karvin asiantuntijoille, joilta olemme saaneet äärettömän arvokasta apua.

Olen töissä pääkaupunkiseudun Urheiluakatemiassa huippu-urheilukoordinaattorina ja Olympiakomiteassa huippuvaiheen kaksoisura-asiantuntijana. Työnkuvani koostuu monenlaisista tehtävistä. Yksi niistä on olla kontaktissa toisen asteen kumppaneihin ja korkea-asteen kumppaneihin. Pyrin pitämään kehittävää työotetta näiden oppilaitosten kanssa, jotta siellä kehitettäisiin urheilijaopiskelijoiden asioita. Missä tahansa urheilijat opiskelevatkaan,niin heitä on tuettava mahdollisimman hyvin ja tähän tarvitaan vahvaa verkostotyötä.   Toimin esihenkilönä lajivalmentajille, tapaan välillä yksittäisiä urheilijoita, olen tietyissä Olympiavalmennuskeskuslajeissa, kuten esimerkiksi miesten telinevoimistelussa, osa maajoukkueen valmennustiimiä ja tehtäväni on urheilijoiden kaksoisurasta huolehtiminen. Olympiakomiteassa yksi tehtäväni on olla yhteydessä urasiirtymävaiheessa oleviin tukiurheilijoihin ja heistä välittäminen urheilu-uran jälkeen.   Urheahan syntyi noin 20 vuotta sitten, kun Mäkelänrinteen rehtori ja vararehtori lähtivät urheilulukiosta valmistuneiden nuorten tueksi. Tuolloin nuoret joutuivat usein valitsemaan siirtyessään opiskelemaan ammatti- tai tiedekorkeakouluihin joko koulun tai urheilun. Tähän haluttiin muutos.   Metropolian edeltäjä on alusta saakka ollut mukana tässä ja omalta osaltaan kehittänyt yhtenä oppilaitoksena Urheaa. Tavoitteena on, että toisen asteen jälkeen urheilijoilla olisi mahdollisimman paljon vaihtoehtoja opiskella mieleistään alaa ja saada tukea huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämiseen.   Tieni urheilusta Urheaan   Olen taustaltani luokanopettaja Helsingin yliopistosta sekä koripallovalmentaja. Olen käynyt Koripalloliiton koulutukset ja olen toiminut päätoimisena valmentajana koripallossa pääsarjassa, nuorten valmentajana seurassa, nuorten maajoukkueen päävalmentajana, sitten myös miesten maajoukkueen apuvalmentajana. Koulutus ja käytännön valmennustaustani on vahva.   Olin pitkään Suutarilan ala-asteella luokanopettaja ja Mäkelänrinteen lukiossa koripallovalmentajana. Kolmena aamuna viikossa tulin ensin Mäkelänrinteeseen aamutreeneihin ja siitä siirryin heti suoraan ala-asteelle luokanopettajaksi. Siinäkin oli mieletön rikkaus, että sain valmentaa lukiolaisia ja opettaa pieniä lapsia. Vuorovaikutustaitoja kertyi erilaisten lasten ja nuorten kohtaamisista.   Vuonna 2008 Mäkelänrinteen lukion rehtori Seppo Pitkänen ja vararehtori Simo Tarvonen rekrytoivat minut huippu-urheilukoordinaattoriksi Urheaan. Se oli ensimmäinen vuosi, kun Urhea sai valtionapua toimintaansa ja minusta tuli Urhean ensimmäinen työntekijä. On ollut hienoa olla mukana Urhean kasvutarinassa.  Tulin Urheaan koripallotaustaisena, mutta työn myötä ymmärrykseni on laajentunut eri yksilölajien hienouksiin ja muihin palloilulajeihin. Avoimin silmin katselen, kun syntyy uusia lajeja ja meidän on osattava huomioida niitäkin: emme voi pyöriä vanhoilla arvopohjilla.   Tähänastiset kokemukset ja huomiot HUMKK-auditoinneista On ollut tosi hienoa asia, että Olympiakomitea otti tämän askeleen. Urheiluakatemiajärjestelmän keskiö on toinen aste, jolla on virallinen asema. Olympiakomitean avulla kehitettiin toisen asteen lisäksi ensin yläkouluvaihetta ja nyt edistetään korkeakouluyhteistyötä, jossa otteena on kehittäväarviointi Karvin johdolla.  Olen päässyt akatemiatoimijana mukaan Aalto-yliopiston pilottiauditointiin, Haaga-Helian auditointiin ja Jyväskylän yliopiston auditoinnissa toimin auditointiryhmän puheenjohtajana. Kun tätä mallia kehitettiin, olin aluksi Olympiakomitean kaksoisuratiimin kanssa kehittämässä sitä mutta jäin myöhemmin pois. Olympiakomitea vei Jukka Tirrin johdolla auditointimallin maaliin ja tämänhetkiseen tilaan. Oma roolini on tukea Urhean kumppanuuskorkeakouluja heidän valmistautuessa auditointiin.   Arvokkaimpia asioita tässä auditoinnissa on ollut se, kun korkeakoulut ovat lähteneet tekemään itsearviointia. Itsearviointi ja analyysi siitä missä mennään, on tuonut korkeakoulujen sisälle erittäin hyviä oivalluksia. Metropoliassa myös urheiluasioihin liittyvän henkilöstön määrä on kasvanut. Alkuun esimerkiksi opinto-ohjaajilla oli yksinäinen työkenttä ja nyt heidän ympärillään on upeat tiimit. Tämä malli vaan vahvistuu ja korkeakoulussa se on iso etu urheileville opiskelijoille.   Toiveikas katsaus opiskelevien urheilijoiden tulevaisuuteen Jos katsotaan vielä kehitystä eteenpäin, niin tietysti toivon, että urheilijat urheilevat ja käyttävät paljon aikaa saavuttaakseen oman parhaansa, saavat kasvaa ihmisinä ja ammattilaisina siinä ympäristössä. Se on hieno oppimisalusta ja koen, että urheilijoista tulee oppimisen ammattilaisia.   Tietysti toivon, että opiskelijoilla on mahdollisuus myös reflektoida mitä osaamista urheilun kautta on tullut: asioita, joita pystyy urheilu-uralta todentamaan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta sekä myös opinnollistamaan. Nämä asiat voivat liittyä mm. yleisiin osaamistavoitteisiin.   Toivon myös urheilun ymmärryksen lisääntyvän. Työelämä ja elämä yleensä on jatkuvaa oppimista ja urheilijalle se on osa dna:ta. Aina on opittava uutta, kehityttävä ja pärjättävä fyysisesti ja taidollisesti.   Tulevaisuuden tuki opiskeleville ammattiurheilijoille   Lähtökohtaisesti toivon, että viiden vuoden päästä urheilu ja urheilijat nähdään arvostavammassa valossa yhteiskunnassa. Sitten näen Metropolian ja Urhean yhteistyössä, että opiskelijoiden tukemisen lisäksi läsnä olisi myös tutkimuksellinen ote, mahdollisesti yhteishankkeita, jotka voisivat monipuolistaa ja kehittää yhteistyötämme.   Urheilukin on alati kehittyvää ja muuttuvaa. Välttämättä ne, jotka pelaavat ammattilaisinakin eivät ole pitkillä sopimuksilla ja ovat jatkuvasti myös veitsenterällä: niinhän se näyttää olevan yhteiskunnan muukin työelämä. Entä jos kasvaa siihen ajatukseen, että se on tulevaisuuden arkea: lyhyemmät urapätkät eri painotuksilla, mutta omalla osaamisellasi rakennat urasi omannäköiseksi. Toivoisin, että valmentajat olisivat entistä tietoisimpia siitä, mitä kaikkea intressejä valmennettavilla on. Tämä tietoisuus voisi auttaa syventämään valmentajien ja valmennettavien keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta ja urheilutulosta.   HUMKK-auditointiin valmistautuville vinkkejä  Olympiakomitea on laatinut erinomaisen laatukäsikirjan auditointeja varten. Käymällä sitä läpi ja arvioimalla omaa toimintaa, voi kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa. Samalla keskeistä on kehitysote kohti tulevaisuutta: ettei jämähdetä siihen, että meidät on auditoitu.   Rohkaisun ja opastuksen sanoja ammattitasolla urheileville nuorille Urheilun ammattilaisuuden ensimmäiset vuodet ovat yhtä lailla opiskelua kuin tutkinnon opiskelukin. Mutta, kun ammattilaisuuden on ottanut haltuun, niin urheilijalle voi vapautua energiaa opiskella siinä rinnalla ja nähdä se yhtenä palautumiskeinona ja irrottautumisena työroolista. Kannustankin urheilijoita reflektoimaan, onko arjessa tilaa opetella jotain uutta vastapainoksi urheiluammatille.  Lopuksi Koripallovalmentajana on ollut sykähdyttävintä tehdä töitä sellaisten nuorten ja aikuisten kanssa, jotka todella haluavat kokeilla niitä omia rajojaan.   Kunkin rajat ovat yksilölliset, jollain Euroliigassa, jollain kotimaisissa sarjoissa, mutta kun on rohkeasti kokeillut, mihin omat rahkeet riittävät, niin tuntee itsensä paremmin.