Geroblogi

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille esteettömän ja sosiaalisen ympäristön, joka voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä turvallisuutta. Se tukee toimintakykyä ja osallisuutta, mutta muistisairauden edetessä asumismuoto voi muuttua haasteelliseksi. Miten varmistetaan, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttavaa ja miten turvataan myös muistisairaan tarpeet? Tämä on kaksiosaisen Yhteisöllinen asuminen -kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Heli Talja-Salon ja Tea Berg-Heikkilän (2025) YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vastaako yhteisöllinen asuminen asiakkaan tarpeisiin. Tarkoitus oli kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella perehtyä siihen, miten yhteisöllinen asuminen vaikuttaa ikääntyneen toimintakykyyn RAI-mittarilla ja väheneekö yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemukset asumismuodossa. Asumispalvelun vaikuttavuuden tarkastelu on tärkeää, koska yhteisöllistä asumista ollaan lisäämässä kaikilla hyvinvointialueilla. Vuoden 2023 alusta sosiaalihuoltolaki (§21 b) velvoitti hyvinvointialueet järjestämään yhteisöllistä asumista ikääntyneille, joiden toimintakyky on heikentynyt korkean iän, sairauden tai muun syyn vuoksi (Sosiaalihuoltolaki 790/2022). Ratkaisu vastaa kasvavaan tarpeeseen, sillä väestön ikääntyessä yksinäisyys, turvattomuus ja avuntarve lisääntyvät. Yhteisöllinen asuminen sijoittuu kotihoidon ja ympärivuorokautisen palvelun asumisen väliin ja voi siirtää raskaampien palvelujen tarvetta (Edgren ym. 2024). Vaikuttavuus asiakkaalle Yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneen toimintakykyä monella tasolla: Esteettömyys lisää turvallisuutta ja rohkaisee liikkumaan ilman kaatumisen pelkoa. Sosiaalinen ympäristö vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta tarjoten ikääntyneille sosiaalisia verkostoja, mahdollisuuden päivittäiseen vuorovaikutukseen ja vertaistukeen, mikä lisää hyvinvointia ja elämänlaatua. Itsenäisyys ja valinnanvapaus säilyy, kun voi valita vetäytyykö omaan kotiin vai osallistuuko yhteiseen järjestettyyn toimintaan. Palveluiden läheisyys mahdollistaa itsenäisen toimijuuden ja yhteisö tuo turvaa. Arjen apu on lähellä. Yhteisössä on helpompi saada apua pienissä arjen asioissa, kuten kaupassa käynnissä tai teknisissä ongelmissa. Lisäksi lähellä olevat ihmiset voivat huomata nopeasti, jos jonkun vointi heikkenee. Taloudellisuus ja kestävyys toteutuvat. Yhteiset tilat ja lähellä olevat palvelut voivat myös tuoda etuja ja edistää kestävää kehitystä. Siivous- ja pesulapalvelu sekä yhteiset kauppaostokset kuljetuksineen, lehtitilaukset voivat tuoda taloudellisia säästöjä asukkaalle palveluista. Yhteisöllisen asumisen vaikuttavuus voi tarkoittaa positiivista muutosta asiakkaan toimintakyvyssä, terveydessä ja elämänlaadussa (Pitkänen ym. 2020:11). RAI-mittarilla voi seurata asiakkaan arkea, asumisviihtyvyyttä sekä palvelutarpeiden muutoksia. RAI-arvioinnin rooli RAI-arviointi (Resident Assessment Instrument) tekee palvelusta vaikuttavaa ja on aidosti asiakaslähtöistä. Se mahdollistaa yksilölliset palvelut, toimintakyvyn seurannan ja yksinäisyyden tunnistamisen sekä vahvistaa osallisuutta, kun arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa (Kakko ym. 2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yhteisöllisen asumisen asiakkaat ovat RAI-arvioinnin mukaan toimintakyvyltään lähellä kotihoidon asiakkaita ja kokevat elämänlaatunsa paremmaksi kuin ympärivuorokautisessa asumisessa. Yksinäisyyttä koettiin yhteisöllisessä asumisessa vähemmän kuin muissa asumismuodoissa. (Edgren ym. 2025: 3, 35, 40–46). RAI-arviointi mahdollistaa asiakkaalle: yksilölliset palvelut, kun suunnitelma tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan toimintakyvyn säännöllisen seurannan ja reagoinnin muutoksiin yksinäisyyden tunnistaminen mahdollistaa psyykkisen ja sosiaalisen tuen osallisuuden toteutumisen, kun RAI-arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, mikä vahvistaa toimijuutta ja luottamusta palveluihin (Kakko ym. 2024). RAI arviointi mittaa objektiivisesti yhteisöllisen asumisen vaikuttavuutta niin yksilön kuin asumisyksikön kohdalla sekä mahdollistaa tuen ja palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja toteutuksen seurannan sekä palveluyksiköiden tiedolla johtamisen. Muistisairaus yhteisöllisessä asumisessa Viimeisen vuoden aikana on käyty mediassa keskustelua muistisairaiden yhteisöllisestä asumisesta. Huolta on aiheuttanut liian huonokuntoisten ja muistisairaiden asukkaiden sijoittaminen yhteisölliseen asumiseen.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan vuonna 2023 puolet asukkaista on saanut dementia diagnoosin ja 70 %:lla on merkittävästi heikentynyt kognitio (Edgren ym. 2025: 3, 35, 40, 45). Yhteisöllisen asumisen tarjottu toiminta ja yhteisöllisyys voi tarjota tukea muistisairauden alkuvaiheessa, mutta sairauden edetessä tuki ja turva ei ole riittävä. Muistisairas ei välttämättä osaa hälyttää itselleen apua tai hakeutua yksikössä järjestettävään tarjottuun toimintaan. Ratkaisuna on RAI-osaamisen vahvistaminen ja menetelmät, Jotka tukevat muistisairaan osallisuutta, kuten selkokielinen viestintä rauhalliset arviointitilanteet ja omaisten osallistuminen (Amia Akatemia). Yhteisöllinen asuminen vastaa palvelurakenteen keventämisen tarpeisiin, mutta se ei saa olla säästökohde. Asukkaiden toimintakyvyn säännöllinen RAI-arviointi korostuu muistisairauksien kohdalla. Tärkeää on henkilöstön RAI-osaamisen jatkuva kehittäminen. Tulevaisuuden näkymät Yhteisöllinen asuminen on vielä kehittyvä asumisen muoto, ja tarvitsee ohjausta, siitä kenelle se on tarkoitettu ja mitä sen tulisi sisältää. Erilaisia ikääntyneille suunnattuja asumisen palveluja tarvitaan väestön ikääntyessä. Yhteisöllinen asuminen ei ole vain asumisen muoto vaan hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaja. Sen kehittäminen edellyttää selkeitä kriteerejä, säännöllistä toimintakyvyn arviointia ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostamista. RAI-tieto ohjaa tarvittaessa tuetumpiin palveluihin, mikä varmistaa, että palvelurakenne ei muutu säästökohteeksi, vaan aidosti tukee ikääntyneiden tarpeita. Osallistu keskusteluun, jotta varmistetaan, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttava asumisenmuoto ikääntyneille eikä vaan rakenteellinen ratkaisu! Miten sinä näet yhteisöllisen asumisen vaikuttavuuden asiakkaalle? Miten yhteisöllinen asuminen tukee ikääntyneen hyvinvointia ja turvaa myös muistisairaan tarpeet? Onko RAI-osaaminen riittävällä tasolla? Nyt on aika varmistaa, että yhteisöllinen asuminen on aidosti vaikuttavaa eikä vain rakenteellinen ratkaisu! Teksti perustuu Tea Berg-Heikkilän ja Heli Talja-Salon YAMK-opinnäytetyöhön Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen vaikuttavuus RAI-arvioinnilla (Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu). Opinnäytetyö valmistui 26.11.2025 ja on luettavissa Theseuksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630139 Kirjoittaja Heli Talja-Salo, Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen (ylempi AMK), suuhygienistiyrittäjä, Amia-muistityön kehittäjä, yhteisöpedagogi, työyhteisökehittäjä (AMK). Lähteet Amia Akatemia: Muistisairaan ihmisen luotettava RAI-arviointi – osaatko vai oletatko? https://www.amia.fi/muistisairaan-ihmisen-luotettava-rai-arviointi Viitattu 24.11.2025 Edgren, Johanna & Aaltonen, Mari & Josefsson, Kim & Leppäaho, Suvi & Saske, Saana 2025. Työpaperi: 2025/054: Yhteisöllisen asumisen alkutaival kansallisten tiedonkeruiden valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/152512/URN_ISBN_978-952-408-618-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 24.11.2025. Edgren, Johanna & Häsä, Jokke & Asikainen, Janne & Aaltonen, Mari 2023. Iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2023. Iäkkään väestön palvelutarpeet vaihtelevat alueittain -yhteisöllinen asuminen on uusin tulokas palveluntarjonnassa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. THL Tilastoraportti 54/2024. Päivitetty 25.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149996/KORJATTU_Tilastoraportti_RAI_2023_10062025.pdf?sequence=5 Viitattu 25.11.2025. Kakko, Katri & Kauppinen, Sari & Havulinna, Satu 2024. Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa. Kehusmaa, Sari & Honkanen, Sari & Saukkonen, Petra (toim.). Toimintakäytännöt iäkkäiden palveluissa. Vanhuspalvelujen tila- seurannan tuloksia 2023. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 5/2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150082/URN_ISBN_978-952-408-324-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 30.6.2025. Pitkänen, Laura & Haavisto, Ira & Vähäviita, Pauliina &, Torkki, Paulus & Leskelä, Riikka-Leena & Komssi, Vesa 2018. Vaikuttavuus Sotessa. Suoritteista tuloksiin. Nordic Healthcare Group. https://nhg.fi/wp-content/uploads/2018/11/Vaikuttavuus-sotessa-suoritteista-tuloksiin.pdf Viitattu 24.11.2025. Sosiaalihuoltolaki 790/2022. Annettu Helsingissä 26.8.22 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220790 Viitattu 24.11.2025.