Geroblogi

Etähoito on jatkuvasti yleistyvä menetelmä tuottaa palveluja asiakkaille. Se tarjoaa ratkaisuja kotihoidon haasteisiin muun muassa kasvavien asiakasmäärien sekä työvoimapulan osalta. Jotta etähoitotyö on laadukasta, se edellyttää jatkuvaa henkilöstön osaamistarpeiden tarkastelua ja kehittämistä. Etähoidossa yhteistyö asiakkaan kanssa tapahtuu tietokoneen tai muun ruudun välityksellä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020; Eloranta ym. 2024: 260) ja merkittävin ero etä- ja kotihoidon välillä onkin fyysisen kontaktin puuttuminen. Etähoitotyö eroaa fyysisestä hoitotyöstä monella eri osa-alueella. Etähoitotyön erityispiirteet voivat liittyä muun muassa tietoturvaan, asenteisiin, teknologiaosaamiseen tai asiakkaan voinnin kokonaiskuvan hahmottamisen haasteisiin. Jotta etähoitotyötä voidaan toteuttaa laadukkaasti ja taata potilasturvallisuuden toteutuminen, etähoitotyötä tekevien osaamistarpeita tulee kehittää jatkuvasti työelämän muutosten mukana. Mitä nämä osaamistarpeet sitten ovat? Tutkimusprosessi Erilaiset osaamistarpeet ja niiden muuttuminen tulevaisuuden työelämän vaatimusten mukaisesti olivat YAMK-opinnäytetyössäni keskiössä. Tavoitteenani oli selvittää, millaista osaamista etäkotihoidon työntekijät kokevat tarvitsevansa laadukkaan etähoidon toteuttamisessa nyt ja tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli saada tietoa etähoitoon liittyvistä osaamistarpeista henkilöstön näkökulmasta ja varsinkin siitä, millaista osaamista etähoidossa tarvitaan tulevaisuudessa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hankkeessa järjestettyjen kolmen työpajan kautta, joihin osallistui etä- ja kotihoidon henkilöstöä. Työpajoissa työskentelymenetelminä käytettiin tulevaisuuden muistelua sekä vertaiskehittämistä. Opinnäytetyön tekijänä poimin aineistosta kaikki osaamiseen ja osaamistarpeisiin liittyvät ilmaisut sekä näkökulmat. Sisällönanalyysiä käyttäen tulokset keskittyvät tutkimustehtävien kannalta olennaisiin pääluokkiin, jotka olivat saumattomiin teknologisiin järjestelmiin ja hoitokäytänteisiin liittyvä osaaminen osana potilasturvallisuutta, teknologian kehittymisen asettamat osaamisvaatimukset tulevaisuuden moniammatilliseen työhön, teknologiaosaamisen sekä muun etähoitoon liittyvän osaamisen kehittyminen koulutusten kautta, sekä etähoidon erityispiirteisiin ja asiakaslähtöisyyteen liittyvät osaamistarpeet.Pääluokat koostuvat etähoidossa tarvittavasta osaamisesta ja osaamistarpeista sekä niiden mahdollisesta muuttumisessa tulevaisuudessa henkilöstön näkökulmasta. Järjestelmiin ja hoitokäytänteisiin liittyvä osaaminen osana potilasturvallisuutta Opinnäytetyöni tuloksista ilmeni, että yhtenäiset tietojärjestelmät sekä hoitokäytänteet koetaan tärkeiksi laadukkaan etähoidon toteuttamisessa. Osaamista koetaan tarvittavan erilaisten järjestelmien eroavaisuuksien ymmärtämisessä sekä tietojärjestelmien käytössä, jotta voidaan taata potilasturvallisuuden toteutuminen. Tulevaisuudessa tietoturvaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, myös asiakkaan toiminnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön (2020: 32) mukaan ikääntyneillä tietoturvan rooli korostuu, sillä heidän henkilökohtaiset tietonsa voivat joutua vääriin käsiin liian alhaisen tietoturvan vuoksi. Etähoidon henkilöstön oman osaamisen ja ymmärryksen on oltava ajan tasalla, jotta he pystyvät ohjaamaan asiakasta. Teknologian kehittymisen asettamat osaamisvaatimukset Etähoitotyön koetaan vähentävän työkuormaa sekä tarjoavan mahdollisuuden jatkaa työuraa sairastumisen tai eläkeiän jälkeenkin. Tähän voi liittyä kuitenkin myös haasteita, esimerkiksi sukupolvien välisten teknologisten taitojen eroavaisuuksissa. Jatkuvat muutokset ja teknologisten laitteiden ja järjestelmien kehittyminen saattavat aiheuttaa myös kuormittuneisuutta ja aiheuttaa negatiivisia asenteita henkilöstön keskuudessa. Pelko oman työnkuvan muutoksesta, kiivas työtahti ja jatkuvat muutokset saattavat lisätä työstressiä sekä alentaa työkykyä (Selander ym. 2022). Etähoidon tulisi aina vastata asiakkaiden sen hetkisiin hoidon tarpeisiin ja henkilöstön onkin tärkeää tunnistaa joukosta ne asiakkaat, jotka eivät sovellu etähoidon asiakkaiksi tai pärjää kotonaan pelkän etähoidon turvin. Etähoidossa asiakkaan voinnin kokonaiskuvan hahmottaminen saattaa kuitenkin olla haastavaa ja vastaajat toivoivatkin saavansa erilaisia keinoja siihen, sekä mahdollisten riskien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Esimerkiksi yhden fyysisen kotikäynnin koettaisiin parantavan asiakkaan voinnin kokonaiskuvan hahmottamista. Etähoitoon liittyvän osaamisen kehittyminen koulutusten kautta Useissa vastauksissa mainittiin teknologiaan liittyvän koulutuksen merkitys etähoitoon liittyvän osaamisen vahvistamisessa ja kehittämisessä. Osaamisen kehittyminen koulutusten kautta jakautui teknologiaosaamisen ja ammattitaidon kehittymiseen sekä etähoidon sisältöjen kehittämisosaamiseen ja jatkuvaan arviointiin. Teknologiaosaamisen vahvistaminen koulutusten kautta koetaan edellytykseksi etähoidon toteuttamisessa. Koulutusten avulla tulisi edistää laadukkaan sekä turvallisen etähoidon toteutumista sekä asiakaskeskeistä työskentelytapaa (Guise & Wiig 2017; 1; Vehko ym. 2024; 269, 272). Moniammatillisuuden koetaan lisääntyvän teknologian kehittyessä. Vastaajat kokevat työn kierron mahdollisesti lisäävän moniammatillisuutta ja ymmärrystä toisen työnkuvasta etä- ja kotihoidon välillä. Etähoidon erityispiirteisiin ja asiakaslähtöisyyteen liittyvät osaamistarpeet Etähoitotyön avulla voidaan tukea asiakkaan omatoimisuutta (Saari ym. 2022: 44) ja asiakkaan sekä hoitajan molemminpuolinen osallistuminen vaikuttavatkin etähoitotyön onnistumiseen. Vastaajat toivoivat koulutusta teknologiakäytännöistä myös asiakkaille, koska hoidon lopputulos muodostuu hoitajan sekä asiakkaan yhteistyöstä. Myös turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen kaivattiin keinoja, sillä lääkehoito tapahtuu usein asiakkaan toteuttamana, hoitajan ollessa ruudun toisella puolella. Asiakkaan itsemääräämisoikeus sekä vastuu korostuvat etähoidossa (Jarnila & Eloranta 2024: 9). Etähoitotyön koetaan lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa ja tulevaisuuden asiakaskunnan arvellaan olevan erilaista. Etähoidon asiakkaita voi siis olla enemmän, mutta asiakkaat osaisivat mahdollisesti käyttää teknologisia laitteita sujuvammin. Jatkuvaa osaamisen kehittämistä Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta laadukkaan etähoitotyön toteuttamisen edellyttävän laaja-alaista osaamista sekä osaamistarpeiden jatkuvaa päivittämistä tulevaisuuden työelämän muutosten mukana. Tuloksia tulisi käsitellä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä uuden työntekijän perehdytyksessä. Etähoidon henkilöstöltä edellytetään laaja-alaista osaamista. Kirjoitus perustuu YAMK-opinnäytetyöhön Tulevaisuuden etähoidon osaamistarpeet (Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit, Hämeen Ammattikorkeakoulu). Opinnäytetyö valmistui 23.04.2025 ja on osa Tulevaisuuden monipuolinen etähoito -hanketta, jonka toteuttajia ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Vantaan ja Keravan sekä OmaHämeen -hyvinvointialueiden etäkotihoidon työntekijät sekä etähoidon palvelujen käyttäjät toimivat hankkeen työelämän yhteistyökumppaneina. Tämä opinnäytetyö liittyy osioon, jossa tehtiin tulevaisuuden etähoidon osaamisen ennakointikartoitus. Tämän opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin hankkeessa järjestettyjen kolmen työpajan kautta. Hankkeen tarkoituksena on luoda tulevaisuuden kuva etähoidosta tulevaisuustyöskentelyn avulla.   Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504227210 Kirjoittaja Emilia Lehtinen, sairaanhoitaja (AMK), Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit (YAMK), Hämeen Ammattikorkeakoulu Lähteet: Eloranta, S., Hoffrén-Mikkola, M., Komulainen, M., Mikkola, T., Teeri, S. & Roivas, M. (2024). Onnistunut etäkotihoito. Metropolia. https://oma.tsr.fi/api/projects/70951373-1511-4374-9d68-8dc5cecce1a5/attachment/10f872da-3132-4ed4-bbc7-c51794130ac3 Guise, V. & Wiig, S. (2017). Perceptions of telecare training needs in home healthcare services: a focus group study. BMC Health Services Research 17 (164). https://doi.org/10.1186/s12913-017-2098-2 Jarnila, I. & Eloranta, S. (2024). Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta. Gerontologia 38 (1), 3–15. https://doi-org.ezproxy.hamk.fi/10.23989/gerontologia.130934 Saari, E., Koivisto, T., Koskela, I., Känsälä, M., Rydman, V. & Turunen, J. (2022). Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-022-5 Selander, K., Nikunlaakso, R. & Laitinen, J. (2022). Association between work ability and work stressors: cross-sectional survey of elderly services and health and social care service employees. Archives of Public Health 80 (83). https://doi.org/10.1186/s13690-022-00841-2 Sosiaali- ja terveysministeriö (2020). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 Vehko, T., Kyytsönen, M., Kaihlanen, A-M., Saranto, K. & Kinnunen, U-M. (2024). Sairaanhoitajien kokemuksia tietojärjestelmistä hyvinvointialueiden toiminnan alussa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 16 (39), 269–295. https://doi.org/10.23996/fjhw.136345