Geroblogi

Ikääntyneiden rohkaisemiseen digitaitojen opettelussa on kehitettävä erilaisia tapoja. Digitaitojen opettelussa tarvitaan myös digilukutaitoa. Vanhustyön (YAMK) opinnäytetyössä kuvataan, minkälaisilla keinoilla voidaan rohkaista, erityisesti digiteemoista epävarmuutta kokevaa, ikääntynyttä opettelemaan digitaitoja, joiden myötä digilukutaito kehittyy. Yksi rohkaisemisen tavoista on digiteemoihin tutustuttava vertaistuellinen ryhmätoiminta. Opinnäytetyössä nousi esille, että digilukutaidon saavuttamiseen tarvitaan rohkeutta, luottamusta omiin kykyihin ja motivaatiota. Lisäksi on oltava kykyä käyttää digitaalisia laitteita ja sähköisiä palveluja. On myös oltava tietoinen palvelujen käyttötarkoituksesta ja tiedon etsimisen tavoista. Digitaitojen ylläpitäminen sekä digitaitojen oppimiseen liittyvien tunteiden jakaminen ovat tärkeitä ikääntyneiden digilukutaidon saavuttamisessa. Termien ja sanaston kohtuullinen ymmärtäminen sekä tiedon kriittinen tarkastelukyky osaltaan tukevat digilukutaitoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) mukaan digilukutaito edellyttää sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja laitteiden teknisen käytön osaamisen lisäksi. Digilukutaitoon sisältyy kyky ymmärtää erilaisten palvelujen ja sivustojen sekä hakukoneiden toimintalogiikkaa ja taitoa arvioida internetissä olevaa tietoa kriittisesti. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)  Digilukutaito ei siis koske pelkästään teknisten taitojen osaamista vaan se tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palvelujen käyttötarkoituksen ymmärtämistä. Tunteiden huomioiminen digitaitojen oppimisessa Digilukutaitoon nivoutuu opinnäytetyössä esille noussut digitunteet- käsite. Digiaiheista- ja taidoista keskustelu ikääntyneiden kanssa herättää erilaisia tunteita. Ne voivat olla myönteisiä tai kielteisiä.  Korjonen-Kuusipuro ja Saari (2021) tuovat esille, että kielteiset tunteet voivat estää oppimista ja palvelujen käyttämistä ja näin ollen vaikuttaa ikääntyneen toimijuuteen. Digitalisaation etenemistä on pohdittava empaattisella tavalla, ettei ikääntyneiden kokemat kielteiset tunteet, kuten pelko ja ahdistus, lisääntyisi. (Korjonen-Kuusipuro & Saari 2021: 372, 379.) Myönteisten digitunteiden tunnistaminen on merkityksellistä kielteisten tunteiden rinnalla, sillä myönteiset tunteet lisäävät motivaatiota ja innostusta uusien digitaitojen oppimiseen. Kuten Tyler, De George-Walker ja Simic (2020) kuvaavat, että motivaatioon vaikuttavat ikääntyneiden oppimistapojen ja mieltymysten huomioon ottaminen. On tärkeää tarjota mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä opetetaan. (Tyler & De George-Walker & Simic 2020: 188–189.) Toimintatavat ikääntyneen rohkaisemisessa Opinnäytetyön tuloksista nousi esille, että yksi lempeistä ja empaattisista tavoista tukea ikääntyneitä rohkaistumaan digitaitojen oppimiseen on ottaa huomioon heidän omat tarpeensa. Ikääntyneelle voi olla vaikeaa nimetä, minkälaisia digitaitoja hän voi tarvita. On kartoitettava ja vahvistettava ikääntyneiden omia kykyjä ja ymmärrystä osaamisestaan. Vertaistuellinen ryhmätoiminta on yksi rohkaisemisen toimintatapa digitaitojen oppimiseen. Ryhmätoiminnassa on tärkeää antaa tilaa keskustelulle digitunteista, niin myönteisistä kuin kielteisistäkin. Tunteiden jakaminen ja niiden nimeäminen ryhmässä ovat tärkeässä roolissa, jotta ikääntynyt saa rohkeutta ja innostusta digitaitojen opetteluun. Digiteemoihin tutustuminen ja digitaitojen oppiminen ryhmässä voi tukea ikääntyneen voimaantumista digitaitojen oppijana. Digitaitojen opettelun herättelemiseen on hyvä käyttää erilaisia oppimisen menetelmiä, jotka tukevat ikääntyneen oppijan ymmärryksen lisääntymistä digilaitteen käytön hyödyistä. Ikääntyneiden digilukutaidon edistämisessä on otettava huomioon tiedon lisääminen sopivaan tahtiin. Teknisten taitojen harjoittelun lisäksi digitaitojen harjoittelua voivat tukea yhteiset keskustelut ja erilaiset ryhmässä tehtävät harjoitukset, jotka tukevat oppijan omien kykyjen ja osaamisen hahmottamista. Nämä harjoitteet antavat valmiuksia opetella teknisiä taitoja, kun ikääntynyt saa käsityksen esimerkiksi sähköisen palvelun hyödystä omassa arkielämässään. Harjoitteita voivat olla esimerkiksi omien voimavarojen kartoittamiseen liittyvät tehtävät tai käsitekartan tekeminen omasta osaamisesta. Yhteistyöllä digitaitojen oppimisen edistämistä Opinnäytetyö toteutettiin palvelukeskuksessa, jossa ikääntyneet olivat mukana ryhmätoiminnassa. Ryhmänohjaajina olivat palvelukeskuksen työntekijä ja vapaaehtoinen ikääntynyt digivertaisohjaaja.  Vertaisohjaaja oli tärkeä yhteistyökumppani, sillä hänellä on osaamista tietoteknisistä asioista ja digitaitojen opastamisesta. Vertaisohjaaja tuli myös tutuksi ryhmään osallistujille. Samalla vertaisohjaaja toi tietoa siitä, minkälaisissa asioissa henkilökohtaiseen digiopastukseen voi hakeutua. Se mahdollisti ryhmään osallistujien ohjautumisen jatkossa digiopastuksen pariin luontevasti ja matalalla kynnyksellä. Työntekijä voi olla tukena esimerkiksi ryhmänohjaukseen liittyvissä asioissa, kuten ryhmän koolle kutsumisessa ja ryhmäytymisen tukemisessa.  Eri toimijoiden yhteistyöllä on mahdollista kehittää toimintatapoja ikääntyneiden digiosaamisen tukemiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Kehittämisehdotuksia Ikääntyneiden digioppimisen kehittäjien ja toiminnan suunnittelijoiden on huomioitava ikääntyneiden ryhmä, joka ei oma-aloitteisesti hakeudu digiopastuksen pariin. Mahdollisuuksia digitunteiden käsittelyyn on tarjottava. Digiteemoihin tutustumiseen ja digitaitoryhmien markkinointiin on tärkeää ottaa mukaan uudenlainen lähestymistapa. Sen tulee houkutella osallistumaan sellaisia ikääntyneitä, joita voisi hyödyttää keskustelu digiteemoihin liittyvistä tunteista sekä tarpeiden ja kykyjen kartoittamisesta ennen varsinaista digitaitojen teknistä harjoittelua. Digitunteet on oivallinen käsite, jota voisi käyttää digitaitojen oppimisen suunnittelussa ja markkinoinnissa esimerkiksi ryhmätoimintaa käynnistäessä.  Blogiteksti perustuu vanhustyön (YAMK) opinnäytetyöhön: Epävarmuutta kokevan ikääntyneen rohkaiseminen ja rohkaistuminen digiteemoihin (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2024.) Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, toimintatutkimuksellisin keinoin. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta yli 65-vuotiasta henkilöä, jotka osallistuivat digiteemoihin tutustuttavaan ryhmätoimintaan. Lisäksi ryhmätoiminnan aikana osallistujat vastasivat arviointikyselyyn jokaisen ryhmäkerran päätteeksi. Opinnäytetyöntekijä oli ryhmässä ohjaajana parinaan digivertaisohjaaja. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysia. Opinnäytetyössä on liitteenä esitetty esimerkkinä ryhmätoiminnan toteutusrunko digiteemoihin tutustuttavasta ryhmäjaksosta. Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403285405 Kirjoittaja: Tea Tulikallio, sosionomi YAMK Lähteet: Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Saari, Eveliina 2021. Huolta, ärsyyntymistä, pelkoa ja ahdistusta. Ikääntyvien kielteiset tunteet digitalisaatiossa. Yhteiskuntapolitiikka 86: (4). 371–382. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Digiosallisuuden edistäminen. Digilukutaito ja digiturvallisuus. <https://www.thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/digiosallisuuden-edistaminen#Digilukutaito_ja_digiturvallisuus>. Viitattu 9.3.2024. Tyler, Mark & De George-Walker, Linda & Simic, Veronica 2020. Motivation matters: Older adults and information communication technologies. Studies in the education of adults 52: 2. 175–194.