Geroblogi

Kotihoidon tueksi aloitettuja etäkotihoidon palveluita toteutetaan Suomessa lisääntyvässä määrin. Työntekijän osaaminen on tärkeä edellytys työn suorittamiselle. Mutta mitä ammatillista osaamista työntekijä etäkotihoidon työssä sitten tarvitseekaan? Miten sitä voidaan vahvistaa? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia vanhustyön (YAMK) opinnäytetyössä. Etäkotihoito on kuva- ja äänivälitteinen hoivapalvelu, jota toteutetaan tabletin välityksellä. Etäkotihoidon käynneillä terveydenhuollon ammattilainen auttaa asiakasta selviytymään arjen toiminnoista ilman hoitajan fyysistä läsnäoloa. Etäkotihoito on Suomessa suhteellisen uusi työn muoto kotihoidossa, sillä sitä on toteutettu vasta vuodesta 2014 lähtien (Heinonen & Lindfors & Nygård 2022: 129–130). Nykyisin etäkotihoidon palveluja hyödynnetään jo maanlaajuisesti ja sitä on tarkoitus kasvattaa entisestään (Josefsson & Hammar 2022: 1, 5–6; Heinonen ym. 2022: 129). Etäkotihoidon työssä tarvittavaa ammatillista osaamista tarkastelltiin opinnäytetyössä osaamisena, jota yksilö tarvitsee työtä suorittaessaan. Ammatillinen osaaminen rakentuu kokonaisvaltaisesti henkilön koulutuksesta, työstä ja muista ympäristöistä saaduista valmiuksista, joihin vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet. Osaamista pidetään muuttuvissa olevana tilana, jota muokkaavat niin asiakkaat, työympäristöt kuin siinä suoritetut työtehtävätkin. Ammatillista osaamista selvitettiin opinnäytetyössä kokonaisvaltaisena työnkuvana eikä tehtyä erittelyä etäkotihoidon yksikössä työskentelevien ammattiryhmien välillä, jotka tutkimushetkellä olivat lähihoitajat sekä sairaanhoitajat. Etäkotihoidon työssä tarvittava ammatillinen osaaminen on laaja-alaista Opinnäytetyön tulosten perusteella etäkotihoidon työntekijä tarvitsee työssään laaja-alaisesti erilaista osaamista. Työ pitää sisällään osittain samaa osaamista, jota tarvitaan myös muualla hoitotyössä. Tämän lisäksi osaaminen jossain tapauksissa myös voimistuu ja joissain tapauksissa taas tuo työn suorittamiseen omia ulottuvuuksiaan, työntekijän toimiessa etäyhteyden välityksellä. Tulokset osoittavat, että etäkotihoidon työntekijän ammatilliseen osaamiseen kuuluu niin laaja-alaista hoitotyön osaamista, asiakkaan kokonaisvaltaista tarkkailemista, kirjaamis- ja raportointiosaamista, asiakaslähtöistä vuorovaikutusosaamista, yksityisyydensuojaan liittyvää osaamista, tieto- ja laiteteknistä osaamista, laaja-alaista työn organisointiosaamista, työyhteisötaitoja kuin asiakkaan hoitoon liittyvää organisaatio-osaamistakin. Lisäksi etäkotihoidon työntekijän ammatillisessa osaamisessa tulee hallita myös tulevaisuuden osaamistarpeita, johon uskottiin kuuluvan ryhmätoiminnan järjestämiseen liittyviä taitoja. Kuva 1. Etäkotihoidon työssä tarvittava ammatillinen osaaminen Etäkotihoidon työ edellyttää näin ollen työntekijältään paljon erilaista ammatillista osaamista, jossa korostuu esimerkiksi vuorovaikutukseen sekä tarkkailemiseen liittyvä osaaminen – kun asiakkaan luokse paikan päälle ei päästä fyysisesti. Vuorovaikutusta tarvitaan Työntekijän vuorovaikutusosaamisella on tärkeä rooli suorittaessa asiakaskontakteja etäyhteyden välityksellä ja etäkotihoidon työntekijän ammatillisessa osaamisessa. Ilman hyvää vuorovaikutusta asiakasta on vaikea saada toimimaan etäyhteyden päässä. Asiakaslähtöinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää sillä, etäkotihoidon työntekijän tulee pystyä omalla toiminnallaan luomaan vuorovaikutus, joka mahdollistaa asiakkaan hoitamisen etäyhteyden välityksellä. Etäkotihoidon työntekijän tulee osata ohjata asiakkaita monipuolisesti sekä hallita niin ihmissuhdetaidot kuin kommunikaatio- ja viestintäosaaminenkin. Asiakkaan tulee pystyä suorittamaan itselleen hoitohenkilökunnan ohjeistuksella monenlaisia erilaisia toimintoja, kuten esimerkiksi lääkkeiden ottamista sekä erilaisten injektioiden antamista. Työntekijälle on helpompaa mennä itse paikan päälle avustamaan ja tekemään asiakkaiden puolesta näitä toimintoja, mikä etäkotihoidossa ei puolestaan ole mahdollista. Monesti etäkotihoidon asiakkaat ovat vielä ikääntyneitä ja muistisairaita, jolloin työntekijän vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen korostuu entisestään työn suorittamisessa. Omaan kommunikaatioon ja viestintään tulee myös kiinnittää vastaajien mielestä enemmän huomiota etäyhteyden välityksellä toimiessa. Aineistossa korostettiin esimerkiksi mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista puheen tuottamista, jotta se olisi asiakkaalle mahdollisimman ymmärrettävää linjan toisessa päässä. Hyvä suomen kielen taito oli myös asia, joka koettiin tärkeänä etäkotihoidon työntekijälle. Uudenlaisena osaamisena etäyhteyden välityksellä toimiessa voidaan mainita kameran välityksellä toimiminen. Etäkotihoidon työntekijä joutuu ottamaan huomioon etäkäyntejä suorittaessaan, esimerkiksi sen miten kamerayhteys vaikuttaa omaan työskentelyyn. Omilla kasvojen ilmeillä on vastaajien mukaan suurempi merkitys kameran välityksellä toimiessa asiakkaalle. Työntekijän tulee osata kohdistaa myös katseensa kameraan niin, että se näkyy mahdollisimman luonnollisesti ruudulta asiakkaalle. Lisäksi etäkotihoidon työntekijän tulee osata kiinnittää huomio omaan ruumiinkieleensä. Kameran edessä tulee esiintyä rauhallisesti, eikä esimerkiksi huitoa ja elehtiä häiriten asiakasta. Asiakkaan kokonaisvaltainen tarkkaileminen Etäkotihoidon työntekijän osaamisessa korostuu myös asiakkaan kokonaisvaltainen tarkkaileminen. On tärkeää tarkkailla asiakasta kokonaisvaltaisesti koko etäkontaktin ajan, jotta asiakkaan voinnista ei jää huomaamatta mitään oleellista. Tämä koettiin erityisen tärkeänä etäkotihoidon työn kuvassa, kun hoitaja ei ole läsnä fyysisesti asiakkaan luona ja kaikki havainnot asiakkaasta tulee tehdä pelkän kuvaruudun välityksellä. Etäkotihoidon asiakkaan kokonaisvaltaiseen tarkkailemiseen kuuluu somaattisen terveydentilan ja fyysisen toimintakyvyn tarkkailemisen lisäksi myös asiakkaan henkisen hyvinvoinnin tarkkaileminen. Suuren asiakasryhmän etäkotihoidon asiakkaista muodostavat mielenterveysongelmista kärsivät asiakkaat, jolloin henkisen voinnin tarkkaileminen kuuluu osana työntekijän ammattitaitoa. Tarkkailemiseen liittyvä osaaminen edellyttää myös spesifiä osaamista, kun sitä joudutaan suorittamaan etäyhteyden välityksellä. Asiakkaasta ja ympäristöstä on silloin näkyvillä vain pieni osa, eikä havainnoinnissa voida käyttää hyväksi esimerkiksi kosketus- tai hajuaistia, eikä myöskään ympäristöstä voida tehdä päätelmiä. Silloin myös keskustelutaidot nousevat omaan arvoonsa, kun arviointia potilaan voinnista yritetään tehdä myös esittämällä asiakkaalle kysymyksiä, joiden tulisi paljastaa asiakkaan voinnin kannalta oleellisia asioita. Tarkkailemiseen liittyy näin ollen monipuolisesti erilaista osaamista, jota etäkotihoidon työntekijän tulee työssään hallita. Miten ammatillista osaamista vahvistetaan? Opinnäytetyön tuloksista nousi esille useita tekijöitä, joiden koettiin vahvistavan etäkotihoidon työntekijöiden ammatillista osaamista. Näihin kuuluivat riittävien resurssien antaminen laadukkaan työn suorittamiseen, työntekijöiden yksilöllinen osallistaminen, yksilöllisiä tarpeita vastaavan koulutuksen järjestäminen sekä laadukkaan perehdyttämisen suorittaminen. Yksilöllisiä tarpeita vastaava koulutus nousi yhdeksi tekijäksi ammatillisen osaamisen vahvistamisessa. Opinnäytetyön aineistossa ilmeni monia heikkouksia ammatillisessa osaamisessa, joita toivottiin vahvistettavan koulutusten avulla. Puutteita esiintyi esimerkiksi teknisessä sekä mielenterveysasiakkaan hoitotyön liittyvässä osaamisessa. Etäkotihoidon käyntien toteuttaminen perustuu teknologian varaan ja siihen liittyvää osaamista tarvitaan paljon etäkotihoidon työssä. Vastaajat kuitenkin kokivat, että monesti siihen liittyi myös runsaasti haasteita. Lisäksi osaamistaso vaihteli vastaajien mukaan suurestikin työntekijöiden välillä. Mielenterveysasiakkaan hoitotyöhön liittyvään osaamiseen kaivattiin myös erityisesti lisää koulutusta. Mielenterveysasiakkaat koettiin erityisen haasteellisena asiakasryhmänä etäkotihoidon työntekijöille, jotka eivät vastaajien mukaan olleet saaneet riittävästi koulutusta heidän kohtaamiseensa sekä hoitoonsa liittyen. Tulevaisuudessa kohdeorganisaatiossa on tärkeää huomioida erityisesti työntekijöiden puutteelliseksi kokemat osa-alueet osaamisessa ja järjestää heille riittävästi tukea ja koulutusta niiden vahvistamiseksi. Ilman riittävää osaamista työntekijät eivät saa ohjattua täyttä potentiaaliaan työn suorittamiseen. Lopuksi Etäkotihoidon työntekijät suorittavat vastuullista työtä yrittäessään huolehtia asiakkaansa hyvinvoinnista etäyhteyden välityksellä. Ei ole yhdentekevää, millä tavoin etäkotihoidon etäkäyntejä toteutetaan. Etäyhteyden välityksellä toimiminen ja etäkotihoidon työ edellyttää työntekijältä monipuolisesti erilaista osaamista. Siihen kuuluu myös omaa spesifiä osaamista, joka nousee esille etäyhteyden välityksellä toimiessa. On tärkeää, että etäkotihoidon työntekijät saavat juuri omaan työhönsä suunnattua koulutusta, johon välttämättä vielä ei ole osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Opinnäytetyön tuloksia voidaan kuitenkin jatkossa hyödyntää kohdeorganisaatiossa esimerkiksi kohdentamaan koulutustarjontaa paremmin työntekijöiden tarpeita vastaavaksi sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisen tueksi.   Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön ”Työssä tarvittava ammatillinen osaaminen etäkotihoidon yksikössä” (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2023). Opinnäytetyö toteutettiin eräässä Suomessa sijaitsevassa etäkotihoidon yksikössä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, keräämällä aineistoa etäkotihoidon yksikössä työskenteleviltä henkilöiltä sekä sen yhdeltä esihenkilöltä. Yksikössä työskenteli aineiston keräämisen aikana sekä lähihoitajia että sairaanhoitajia. Kerätty aineisto muodostui yhteensä 12 strukturoidusta lomakehaastattelusta sekä neljästä teemahaastattelusta. Aineiston analyysi suoritettiin soveltaen aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla sekä -erittelyllä. Kirjoittaja Krista Ropa, sairaanhoitaja (AMK) ja valmistuva vanhustyön (ylempi AMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet Heinonen, Tarja & Lindfors, Pirjo & Nygård, Clas-Håkan 2022. Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä. Gerontologia 36 (2). 128–142. Josefsson, Kim & Hammar, Teija 2022. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://www.julkari.fi/handle/10024/144174>. Viitattu 4.9.2023.