Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä

Avainsana: digiopastus

Digitaidot avaavat ikäihmisille ovia uuteen arkeen
16.4.2025
Lasse Repo ja Piia Paananen

Digipalvelut ovat nykyään arkipäivää ja jokaisella on oikeus saada apua ja tukea niiden käyttöön – iästä riippumatta. Digitaalinen osaaminen helpottaa arkea ja tarjoaa mahdollisuuksia yhteydenpitoon, asiointiin ja uuden oppimiseen. Tämä tuo haasteita, jos ei ole kokemusta tietotekniikasta. Ikä ei kuitenkaan ole este näiden taitojen oppimiselle. Digiosaaminen estää syrjäytymistä, sillä moni palvelu ja toiminto on siirtynyt kokonaan verkkoon. Digiosaaminen auttaa ikäihmisiä pysymään mukana yhteiskunnan kehityksessä. Vanhustyön keskusliiton (2024) mukaan ikääntyneiden digiosallisuuden parantamiseksi vanhusasiavaltuutettu on esittänyt kolme keskeistä toimenpidettä: Digituen koordinointi kunnille: Kunnat huolehtisivat digituen järjestämisestä, jotta jokaisella olisi tasapuolinen mahdollisuus oppia käyttämään digitaalisia laitteita ja palveluita. Toisen puolesta asioinnin ja tuetun avustamisen täsmentäminen: Lainsäädäntöä tulisi tarkentaa, jotta toisen puolesta asioiminen ja tuettu asiointi olisivat paremmin ymmärrettäviä ja turvallisia. Ei-digitaalisten palveluiden turvaaminen: On tärkeää varmistaa, että myös ilman digitaalisia laitteita toimivat saavat tarpeensa hoidettua helposti, esimerkiksi henkilökohtaisilla tapaamisilla. Nämä toimenpiteet tähtäävät siihen, että ikääntyneet voivat osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti riippumatta digitaidoistaan. Digitalisaatio vaatii kansalaisilta sähköisten palvelujen käyttöä, joten jatkuva digituki on erityisen tärkeää ikäihmisten asioinnin sujuvoittamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 31.)  Neuvontaa on tarjolla monipuolisesti  Digitalisaatio on edennyt valtavalla vauhdilla viimeisen vuosikymmenen aikana ja suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluistakin on siirretty hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja. Tämä edellyttää myös toimenpiteitä liittyen ihmisten valmiuksiin käyttää näitä palveluita/ratkaisuja. Ei ole realistista olettaa, että kaikki siirtyisivät digipalveluiden käyttäjiksi ilman minkäänlaista tukea ja ohjausta. Suomessa ikäihmisille tarjotaan digitukea monin tavoin. Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa tietoa ja tukea ikäihmisten digiosaamisen vahvistamiseksi. (Digi- ja väestötietovirasto.) Monet järjestöt, kirjastot ja kansalaisopistot tarjoavat digiopastusta eri puolella maata. Tukea on mahdollista saada tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien käyttöön sekä sähköiseen asiointiin. Kattavuudessa on kuitenkin alueellisia eroja, ja osa ikäihmisistä jää edelleen palveluiden ulkopuolelle. Digiopastusta tarjotaan suhteellisen monipuolisesti useamman eri tahon toimesta. Opastuksesta vastaavat niin kaupunki, kunnat kuin myös kolmannen sektorin toimijatkin ja lisäksi nämä tahot tekevät myös yhteistyötä tämän tiimoilta.  Näkyvimpinä toimijoina voidaan mainita esimerkiksi Helsingin kaupungin digituki kokonaisuus sekä ikääntyneiden digiopastukseen keskittyvä Enter ry. Kaupunki järjestää monipuolisesti digitukea ympäri Helsinkiä mm. kirjastoissa, yhteisötaloilla, yhteistyössä työväenopiston kanssa sekä puhelimitse ja etänä. Ikääntyneet, jotka eivät pääse neuvontapisteille tai eivät pysty hyödyntämään etäratkaisuja voivat saada digitukea myös kotiympäristöön. Tätä opastusta tarjotaan yhteistyössä HelsinkiMission kanssa. (Digituki Helsinki 2024.)    Yhdessä tekemällä ja kannustamalla kohti digitaalista yhteiskuntaa Kaikilla ikääntyneillä ei ole mahdollisuutta hankkia tarvittavia laitteita tai internet-yhteyttä, mikä estää heiltä digitaalisten palveluiden käytön. Lisäksi meidän tulee muistaa se, että kaikki eivät halua siirtyä digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee yhteiskunnallisella tasolla toistaiseksi turvata tarvittavat palvelut myös niille ihmisille, ketkä eivät käytä digitaalisia palveluita.  Ikääntyneitä tulee lähtökohtaisesti mielestämme kannustaa kokeilemaan ja käyttämään digitaalisia palveluita. On kuitenkin huomioitava, että ilman riittävää digitukea on vaarana, osan väestöstä, erityisesti ikäihmisten, jääminen digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Meidän kaikkien tulisi kannustaa ikäihmisiä hyödyntämään rohkeasti tarjolla olevia digiopastuksia.  Iästä riippumatta digitaalisten taitojen oppiminen on mahdollista ja se voi rikastuttaa elämää monin tavoin, kuten helpottamalla sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä sekä asioimista viranomaistahojen kanssa. Meidän tulisi jatkossa myös kannustaa ikäihmisiä toimimaan vertaisneuvojina toisilleen nykyistä aktiivisemmin, jolloin positiiviset kokemukset leviäisivät tehokkaammin. Lisäksi meidän tulisi huomioida digituen kehittäminen ottamalla ikääntyneitä aktiivisemmin mukaan, ja tällöin voimme saavuttaa jatkossa entistä osallistavamman ja toimivamman digitaalisen yhteiskunnan meille kaikille.  Kirjoittajat: Lasse Repo, sosionomi (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Piia Paananen, fysioterapeutti (AMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Lähteet Digi- ja väestötietovirasto.Ikäihmiset ja digitaidot. https://dvv.fi/ikaihmiset Viitattu 8.12.2024. Digituki. Helsingin kaupunki 2024. https://digituki.hel.fi/#yhteisotalo Viitattu 11.11.2024. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?se%20quence=1&isAllowed=y Viitattu 12.11.2024. Vanhustyön keskusliitto. 2024. Ajankohtaista. Ikääntyneiden digisyrjäytymisen esteeksi tarvitaan valtakunnallisia toimia.C:\Users\a12313\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.Outlook\QAQU3485\< https://vtkl.fi/ikaantyneiden-digisyrjaytymisen-estamiseksi-tarvitaan-valtakunnallisia-toimia Viitattu 12.11.2024.

Lue lisää

Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
21.2.2019
Sara Fihlman ja Eva Ilmoni

Yhteiskunnan palvelut ja asiointimahdollisuudet löytyvät yhä enenevissä määrin internetistä. Erityisesti erilaiset Kelan etuus- ja pankkiasiat, kuten laskujen maksaminen, hoituvat nykyään lähes yksinomaan internetissä verkkopankkitunnuksilla. Jotta kaikilla kansalaisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hoitaa asioitaan verkossa, vaatisi tämä myös ikääntyneiden käyttäjien huomioimista erilaisia verkkopalveluita suunniteltaessa. Ikäihmisiä ei ole perinteisesti nähty suurena internetin käyttäjäryhmänä, mutta ajat muuttuvat. Osa ikääntyneistä on kiinnostuneita käyttämään internetiä, ja heillä on myös osaamista asioida verkossa. Toisaalta Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry:n tekemän kyselyn mukaan alle puolella yli 65-vuotiaista on älypuhelin ja yli 75-vuotiaista vielä harvemmalla. Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton kyselyyn internetissä vastanneista 80 % piti verkkopankkiasiointia helppona, kun taas paperilomakkeella vastanneista 43 % vastasi, ettei käytä tietokonetta lainkaan. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmästä yli 70 % ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry:n mukaan ei ole realistista ajatella, että kaikilta ikäihmisiltä luonnistuisi sähköinen asiointi vielä parin vuosikymmenenkään päästä.  Koska asiointi kuitenkin tapahtuu yhä useammin ensisijaisesti verkossa, on varmistettava, ettei kenenkään asiointi muodostuisi kohtuuttoman hankalaksi. Ikäystävälliset sähköiset palvelut ja laitteet Siinä missä olemme tottuneet poistamaan fyysisestä ympäristöstä esteitä, tulisi tulevaisuudessa miettiä myös enemmän sitä, kuinka verkossa asiointi olisi kaikille helpompaa. Puhutaan saavutettavuudesta.  Vuoden 2018 loppuun mennessä astuu voimaan kansallinen lainsäädäntö, joka edellyttää saavutettavuusdirektiivin mukaisesti viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Ikääntyneille tulisi olla tarjolla käyttäjäystävällisiä laitteita, ohjelmistoja ja sovelluksia, joiden suunnittelussa iäkkäiden tarpeet ja kokemukset on otettu huomioon. Myös verkkopalveluiden suunnittelussa on tärkeää huomioida ikääntynyt käyttäjäryhmä. Esimerkkinä hyvästä suunnittelusta ja kaikkien käyttäjäryhmien huomioimisesta voidaan mainita verkkopalveluiden erillinen kokeilusivu, jolla käyttäjä voi harjoitella palvelun käyttöä ennen omien tietojensa syöttämistä palveluun. Tämä mahdollistaisi myös esimerkiksi digineuvojien tai läheisten kanssa palvelun harjoittelun ilman, että asiakkaan tarvitsisi näyttää henkilökohtaisia tietojaan opastusvaiheessa. Tällä hetkellä esimerkiksi OP:lta ja DanskeBankilta voi pyytää erillisiä harjoittelutunnuksia, joilla on mahdollista kokeilla verkkopankin käyttämistä. Lisäksi myös esimerkiksi Kanta-sivujen käyttöä pystyy opiskelemaan Omakannan verkkokoulussa. Verkkopalveluiden ylläpitämisessä huomioitavia asioita ovat myös päivitysten myötä muuttuvat ohjelmat ja verkkosivunäkymät. Erilaiset päivitykset voivat haitata ikääntyneen käyttäjäkokemusta, kun tarvittavat asiat eivät löydykään enää totutuista paikoista. Verkkosivujen tulisi olla helppolukuisia ja avattavissa kaikilla yleisimmillä ohjelmilla. Käytetyn kielen tulisi myös olla selkeää. Ikääntyneelle voi olla monesti helpompaa, kun ei tarvitse lähteä erikseen eri instansseihin hoitamaan asioita, vaan ne hoituvat kätevästi kotoa käsin. Myös omat, tutut laitteet ja ohjelmat voivat olla ikääntyneelle suurena apuna, kun niiden käyttämiseen on jo syntynyt rutiinia.  Toisaalta huomioitavaa on, ettei kaikilla välttämättä ole varaa ostaa sähköiseen asiointiin tarvittavia laitteita eikä kaikkien toimintakyky aina salli esimerkiksi asiointia yhteisasiointipisteillä tai kirjaston koneella. Miten huomioida kaikki ikääntyneet tasapuolisesti? Ikääntyneet tarvitsevat runsaasti nykyistä enemmän opastusta ja neuvontaa sähköisten palveluiden käytössä. Uuden opetteluun ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen tarvitaan saavutettavien sivustojen lisäksi digineuvontaa, joka on toistuvaa ja helposti saatavilla. Tällä hetkellä ilmaista digiopastusta on saatavilla ympäri Suomen esimerkiksi Vanhustyön Keskusliiton järjestämän SeniorSurf-toiminnan piiristä sekä Uudellamaalla Enter ry:n vapaaehtoisilta. Sähköisten palvelujen rinnalla on kuitenkin tärkeää säilyttää myös perinteisiä asiointimahdollisuuksia. Näitä palveluita voivat käyttää ne ikääntyneet, jotka eivät pysty esimerkiksi muistisairauden, motoristen ongelmien tai huonon näön vuoksi käyttämään sähköistä asiointia. Pankkikonttorissa asioinnin tulisi olla myös saman hintaista kuin sähköinen asiointi, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi terveydellisistä esteistä huolimatta. Kiinnittämällä enemmän huomiota verkkopalveluiden saavutettavuuteen, riittävään digitukeen, verkossa asioimiseen tarvittavien välineiden saatavuuteen sekä näiden rinnalla perinteisten asiointimahdollisuuksien säilyttämiseen voitaisiin ikääntyneiden omatoimisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa ajallisesti pidentää. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet ja ennen kaikkea ikääntyneet itse. Kirjoittajat: Sara Fihlman, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Eva Ilmoni, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet: Saavutettavuus n.d. Valtiovarainministeriö. Saatavana osoitteessa: <https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi>. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry — Ikäteknologiakeskus 2018. Pankkipalvelut kuuluvat kaikille. Miten turvataan iäkkäiden pankkiasiointi digiyhteiskunnassa? Saatavana osoitteessa: <https://www.valli.fi/fileadmin/user_upload/Pankkipalvelut_kevyt.pdf>. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry — Ikäteknologiakeskus n.d. Ikäihmiset ja sähköinen asiointi. Miten saadaan kaikki mukaan? Saatavana osoitteessa: <https://www.valli.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisut__pdf/Raportit__pdf/ikaihmiset_sahkoinen_asiointi_netti.pdf>.

Lue lisää